Koululiikunta

[erilainen]

Katsellessani Tubesta vanhoja hallituksen hiillostustunteja Juha Mieto kysyi offtopickina: "Notta koska myö saarahaan lissää koululiikuntatunteja kouluihin?"

Tälläkö nuoret saataisiin hyvään kuntoon? Miedon varmaan kannattaisi mennä joskus seuraamaan tavallisen koulun tavallista liikuntatuntia, ja hän voisi päästä asiasta samoille linjoille kuin minä. Koululiikunnan idean pilaavat seuraavat seikat:

1) Kaikkia ei kiinnosta (eri lajit, tai mikään)
2) Kaikki eivät osaa (osaavat kärsivät)
3) Huonot opettajat, välineet, tilat (niitä on, pilaavat lopunkin)

Kaikki pelaa mentaliteetti on pilannut Suomen huippu-urheilun, ja on onnistunut siinä myös alemmilla tasoilla. Mielestäni koululiikunta olisi täysin poistettavissa turhana. Luokasta löytyy aina ne joita kiinnostaa ja ne joita ei. Jälkimmäinen ryhmä usein tuhoaa kivalta kuulostavan konseptin. Koulussa kun vielä pyritään monipuolisuuteen, ja aina löytyy joku joka vihaa sen kertaista lajia.

Ennen vanhaan homma varmaan toimi, kun opettajat eivät paljoa päätä taputelleet. Tämä osaltaan loi sitten ne vanhemmuuden traumat, ja osaltaan söi pohjaa liikkumiselta. Näitäkin juttuja olen vanhemmilta ihmisiltä kuullut, kun on pakotettu tekemään. Ei silläkään hyvä tule. Urheilun tulisi olla vapaaehtoista ja se lähtee ihmisestä itsestään. Pakottamalla liikunta muuttuu vain möröksi.

Koululiikunnan poistaminen johtaisi tietysti siihen että pitäisi olla oma-aloitteinen. Tätähän suomalainen hyysäysyhteiskunta vieroksuu. Vanhempien tulisi ohjata lapsi harrasteisiin. Niihin jäisi aikaakin enemmän kun koululiikunta poistettaisiin. Enkä usko että 2-3 tuntia (tehokasta tuosta ehkä se tunti) koululiikuntaa viikossa vaikuttaa mitenkään kehenkään. Varsinkin jos oletetaan että tämän ajan edes osa käyttäisi itseä mielyttävään ja tehokkaseen liikuntaan.

Rahat mitä koululiikunnasta säästettäisiin siirrettäisiin tietty liikunnan tukemiseen muuten. Olisi varmasti kustannustehokkaampaa että kuntiin saataisiin urheiluresursseja silläkin rahalla mitä liikunnanopettajat sun muut kustantaa.

Muistelkaa omia koululiikuntatuntejanne ja todistakaa että olen väärässä. Kertokaa kokemuksistanne asian tiimoilta. Onko traumoja? Yhtyykö joku väitteeseeni? Vihaatko hiihtoa?

[MW]

En kertonut. Sikseen "mielenkiintoisia" persoonia ollut liikunnanopettajina. Yhtä lukuunottamatta, jolle se taisi vaan olla duuni.

[KaunisJorma]

En kyllä allekirjoittaisi kyseistä ideaa. Kuulun tietysti ryhmään, joka liikuntatunneista piti ja pärjäsi siellä ihan mukavasti, joten kokemukseni aiheen tienoilta ovat pääosin positiiviset(vihaan toki hiihtämistä ).

Liikuntatunteja pidin (ja pidän edelleen) merkittävinä vaihtelun ja itsensä toteuttamisen kannalta, enkä niinkään tue ajatusta, jossa koululiikunta takaa coopertuloksia. Ja olihan niissä oma kasvatuksellinen puolensa - esim. hiihto on hanurista, mutta pirusti se kasvatti luonnetta, kun syrjäkyläkoulun voitelemattomilla suksilla/alimitoitetuilla sauvoilla(omat jäi kotiin oharien toivossa) räpiköi seudun korkeinta kumpua ylös.

Ajanpuutteestahan nuo tunnit yleensä kärsivät, joten siihen jonkinlaista muutosta toivoisi. Jos vaikka nakittaisi koko viikon tunnit yhdelle päivälle niin välttyisi aikahukalta varusteiden vaihdossa ja suihkuhommissa.

[erilainen]

En kyllä allekirjoittaisi kyseistä ideaa. Kuulun tietysti ryhmään, joka liikuntatunneista piti ja pärjäsi siellä ihan mukavasti, joten kokemukseni aiheen tienoilta ovat pääosin positiiviset(vihaan toki hiihtämistä ).

Oletan että ainakin mm. pallopelit olivat tuskaisia sinukin aikanasi? Vaikka olisi hyväkin niin ei huonojen kanssa ole kiva pelata. Yksilölajeissa kaikki on itsestä kiinni.

[törö]

Koululiikunnan pilaavat tehokkaasti joukkuelajit ja suorituskeskeiset palikat. Ei ihan oikeasti kiinnosta rehkiä veren maku suussa vain koska joku vajukki haluaa loistaa pallon perässä juoksemisessa. Yleensä siitä ei muillakaan tunneilla ole muuhun kuin korkeintaan oppimishaluisia häiritsemään.

[KaunisJorma]

En kyllä allekirjoittaisi kyseistä ideaa. Kuulun tietysti ryhmään, joka liikuntatunneista piti ja pärjäsi siellä ihan mukavasti, joten kokemukseni aiheen tienoilta ovat pääosin positiiviset(vihaan toki hiihtämistä ).

Oletan että ainakin mm. pallopelit olivat tuskaisia sinukin aikanasi? Vaikka olisi hyväkin niin ei huonojen kanssa ole kiva pelata. Yksilölajeissa kaikki on itsestä kiinni.

pallopelejä ei minun mielestä saanut tuskaiseksi muuten kuin kesken pelin jakoja tasoittamalla tai pallon puhkaisemalla 

[MW]

Tämä on nyt totaalisen perustelematon, ja taatusti ainakin joidenkin yksilöiden suhteen epäoikeudenmukainen spekulaatio, mutta silti uskallan luulla, että liikunnanopettajiksi hakeutuu erityisen erikoista pohjasakkaa: ne, jotka haluavat päästä pätemään, mutta eivät urheilussa menesty eivätkä aikuisia pystyisi ikinä pompottamaan.

[AIP]

En tiedä mitä koululiikunta pitää nykyään sisällään. Jos se on edelleen sellaista kuin meillä 80-luvulla, niin tuskin määrällistä lisäystä tarvitsee. Sitä vastoin sisältöä olisi voinut hitusen muuttaa.

Meillä nimittäin harvoin oli liikuntaa, mutta sitäkin enemmän urheilua. Muutaman viikon verran lukukaudessa oli kuntopiiriä, telineharjoittelua, hiihtoa, uintia ja sen sellaista, mutta muuten pelattiin joukkuelajeja. Niissä saivat loistaa ne, jotka jo lajit jollain tavalla hallitsivat, ja ne (me) jotka eivät osanneet, saivat olla joko vaihtopenkillä tai pois tulevaisuuden tähtihyökkääjien jaloista (no, itse asiassa tunsin erään tulevan NHL- ja maajoukkuetähden, mutta hän oli paria luokkaa ylempänä). En tosin tiedä miten puolustuksen taitamattomuus edesauttaa joukkueen pärjäämistä, mutta ei kai peruskoululaisilta voi vielä edellyttää strategiatajua.

Tiivistettäköön niin, että heittopussina pitäminen ei edesauta liikuntakykyisen mutta urheilua taitamattoman lapsen kasvamista liikuntakykyisenä pysyväksi aikuiseksi. Siis enemmän liikuntaa, vähemmän urheilua, kiitos.

[Jaska Pankkaaja]

Hankala kysymys. Toisaalta kun pitäisi lisätä mutta avaus oli kyllä täyttä asiaa. Ala-asteella liikuntaa voisi vaikka lisätäkin mutta yläasteen murkut ovat sitten haasteellisempia. Heidänkin kanssaan uskoakseni pärjäisi toisenlaisella systeemillä esim. niin että voisi hieman valita miten liikkuu mutta mitenpä tämä on käytännössä järjestettävissä.. Kaikenlainen nöyryytys pitäisi ainakin saada pois yläasteen liikuntatunneilta, sen ainoa vaikutus on inho kaikenlaista liikuntaa kohtaan ja nykyiset ongelmat.

[MikkoAP]

Niissä saivat loistaa ne, jotka jo lajit jollain tavalla hallitsivat, ja ne (me) jotka eivät osanneet, saivat olla joko vaihtopenkillä tai pois tulevaisuuden tähtihyökkääjien jaloista (no, itse asiassa tunsin erään tulevan NHL- ja maajoukkuetähden, mutta hän oli paria luokkaa ylempänä). En tosin tiedä miten puolustuksen taitamattomuus edesauttaa joukkueen pärjäämistä, mutta ei kai peruskoululaisilta voi vielä edellyttää strategiatajua.

Tiivistettäköön niin, että heittopussina pitäminen ei edesauta liikuntakykyisen mutta urheilua taitamattoman lapsen kasvamista liikuntakykyisenä pysyväksi aikuiseksi. Siis enemmän liikuntaa, vähemmän urheilua, kiitos.

Ei se nuorison jatkuva kunnon lasku koululiikunnan puutteesta johdu. Joskus aiempina vuosikymmeninä liikunta oli osa ihmisten arkea. Ei ollut tietokoneita jne. , joten lapset sitten leikkivät ulkona ja saivat siten liikuntaa.

Samoin oli aikuisillakin oli vapaa-ajalla vähemmän vaihtoehtoja ajanvietteeksi, joten silloinkin nykyistä useammin valittiin joku liikuntamuoto tuntienkuluttamiseksi. Lisäksi ruumiillisesti raskaat työt olivat tavallisia.

Ei muutama tunti viikossa mitää muuta etenkään, kun osa tästä ajasta kuluu porukan kasaan saamiseen ja tämän jälkeenkin liikunnallisesti vähälahjaiset kuluttavat aikaansa vaihtopenkillä, joten hyvin monelle liikuntatunnit sisältävät vähän, jos ollenkaan, liikuntaa.

Henk. koht. koululiikunta synnytti minussa inhon liikuntaa kohtaa ja liikunnan ilo löytyi vasta paljon kouluvuosien jälkeen oikeastaan puolivahingossa.

[Veli Karimies]

Panostaisin enemmän koululiikunnassa liikuntaan, kuin johonkin typerään pallon perässä juoksemiseen. Juoksemista, pyöräilyä, lihaskuntoa, punttisalia.

[MikkoAP]

Panostaisin enemmän koululiikunnassa liikuntaan, kuin johonkin typerään pallon perässä juoksemiseen. Juoksemista, pyöräilyä, lihaskuntoa, punttisalia.

Samaa mieltä periaatteessa, muttaa toisaalta täytyy todeta, MW:a kompaten, että myös oma(toki puutteellinen) havaintoni on, että liikunnanmaikoissa on paljon noita luonnehäiriöisiä tyyppejä. En tunne montakaan tyyppiä niiden joukossa, joiden kanssa olen liikuntatuntimuistoja jakanut, jolla ei olisi tarinoita tapauksista, joissa liikunnanmaikka on nöyryyttänyt lapsia ja/tai ottanut osaa kiusaamiseen, kun liikuntatunnilla lapset ovat kiusanneet toisiaan. Toki on varmasti paljon hyviä ja ammattitaitoisia liikunnan opettajia.

Lisäksi, mitä nuoremmat lapset, sitä enemmän liikuntatunneilla pitäisi panosta liikunnan hauskuuteen. On turha yrittää laittaa joitain 8-vuotiaita paremmuusjärjestykseen suoritusten perusteella, kun kehitys on niin alkuvaiheessa.
Toki myös niin, että mitä vanhempia lapset ovat, sitä enemmän voisi liikuntatunneilla olla myös sellaisia lajeja/harjoituksia, joissa lapset laitetaan myös koville.

[erilainen]

Hankala kysymys. Toisaalta kun pitäisi lisätä mutta avaus oli kyllä täyttä asiaa. Ala-asteella liikuntaa voisi vaikka lisätäkin mutta yläasteen murkut ovat sitten haasteellisempia. Heidänkin kanssaan uskoakseni pärjäisi toisenlaisella systeemillä esim. niin että voisi hieman valita miten liikkuu mutta mitenpä tämä on käytännössä järjestettävissä.. Kaikenlainen nöyryytys pitäisi ainakin saada pois yläasteen liikuntatunneilta, sen ainoa vaikutus on inho kaikenlaista liikuntaa kohtaan ja nykyiset ongelmat.

Tästä samaa mieltä. Kaikkia mielyttävää systeemiä ei saa aikaiseksi, siksi lähtisin tässä oma-aloitteisuudesta.

[JR]

Kysyin muksuilta asiaa, kun ovat kaikki kotosalla. Kaikki kolme olivat sitä mieltä, että pitää lisätä. Kaksi muksuista pelaa lätkää ja itse olisin sitä mieltä, että se vie niin paljon aikaa, että heidät pitäisi vapauttaa koululiikunnasta kokonaan.
Itselläni oli 70-luvulla älyttömän korkeatasoinen liikunnanopetus. Jälkeenpäin olen ihmetellyt, miten meille opetettiin perusteellisesti kaikki viestikapulan vaihdosta lähtien. Lätkäkaukalon laidalla olen päivitellyt, että eikö koulussa enää opeteta jääkiekkoluistelun tekniikkaa? Muistan elävästi: "Selkä suorana, persukset matalalla ja pitkä potku, missä jalka ojentuu suoraksi saakka." ja sitten harjoiteltiin. 80% juniorikiekkoilijoista ei osaa luistella.
Toisaalta tekniikkaharjoitukset oli ovela tapa saada kaikki mukaan ilman kilpailun tunnetta ja onnistumisen elämyksiä saivat yhtä lailla vähemmän liikunnalliset lapset. Kiitos vain jumppamaikka Pena hyvästä opetuksesta.

edit. Lisään vielä, että lahjakkaat ihmiset ovat usein myös liikunnallisesti lahjakkaita, ei päinvastoin.

[erilainen]

Kysyin muksuilta asiaa, kun ovat kaikki kotosalla. Kaikki kolme olivat sitä mieltä, että pitää lisätä. Kaksi muksuista pelaa lätkää ja itse olisin sitä mieltä, että se vie niin paljon aikaa, että heidät pitäisi vapauttaa koululiikunnasta kokonaan.

Tuollaistakin ajattelin. Tuo vapautus toimisi mikäli liikuntatunnit olisivat aina koulupäivän päätteeksi tai aluksi. Järjen mukaanhan ne on laitettu tälläisille paikoille lukujärjestyksessä. Jos urheilijat saisivat vapautuksen koululiikunnasta uskon vakaasti että "urheilijoita" ilmestyisi runsaasti anomaan vapautusta. Osa kuitenkin ei vain käyttäisi tätä hyväkseen vaan oikeasti harrastaisivat jotain. Lopulta kuitenkin osallistumiset koululiikuntaan vähenisivät ja ne lopetettaisiin.

[Leikkimielinen pihapeli]

Oletan että ainakin mm. pallopelit olivat tuskaisia sinukin aikanasi? Vaikka olisi hyväkin niin ei huonojen kanssa ole kiva pelata.

No kyllähän joukkuepallopeleissä periaatteessa hyvälle pelaajalle riittää jo se, että saa samaan joukkueeseen yhden pelitaitoisen kaverin. Sen kanssa pystyy kaksistaan jo limuttelemaan vastustajat ihan solmuun, ja se on kyllä mukavaa.

Panostaisin enemmän koululiikunnassa liikuntaan, kuin johonkin typerään pallon perässä juoksemiseen. Juoksemista, pyöräilyä, lihaskuntoa, punttisalia.

Sinähän puhut tuossa nyt aika pahasti itsesi kanssa ristiin? Pallon perässä juoksemisen sijasta pitäisi siis panostaa juoksemiseen? Juoksemista se on käsittääkseni pallon perässä juokseminekin, toki peruslenkkeilyyn verrattuna intervalli-tyyppistä sellaista. Ero tulee lähinnä siitä, että pallon/kiekon perässä sinkoilu on helvetisti hauskempaa, ja siinä kunto kohenee ihan huomaamatta.

[Veli Karimies]

Sinähän puhut tuossa nyt aika pahasti itsesi kanssa ristiin? Pallon perässä juoksemisen sijasta pitäisi siis panostaa juoksemiseen? Juoksemista se on käsittääkseni pallon perässä juokseminekin, toki peruslenkkeilyyn verrattuna intervalli-tyyppistä sellaista. Ero tulee lähinnä siitä, että pallon/kiekon perässä sinkoilu on helvetisti hauskempaa, ja siinä kunto kohenee ihan huomaamatta.

Jos käytät vähän mielikuvitusta, huomaat pian mitä eroa on pallon perässä juoksemisella ja vaikka kestävyysjuoksemisella. Ehkäpä selkiyttävä termi olisikin juuri tuo "sinkoilu", mutta sitten joku tulisi varmaan puhumaan kuinka selkeesti uhkailen kertakäyttöisillä kranaatinheittimillä jonkun henkeä internetin vihasivustoilla.

[törö]

Sinähän puhut tuossa nyt aika pahasti itsesi kanssa ristiin? Pallon perässä juoksemisen sijasta pitäisi siis panostaa juoksemiseen? Juoksemista se on käsittääkseni pallon perässä juokseminekin, toki peruslenkkeilyyn verrattuna intervalli-tyyppistä sellaista. Ero tulee lähinnä siitä, että pallon/kiekon perässä sinkoilu on helvetisti hauskempaa, ja siinä kunto kohenee ihan huomaamatta.

Jos käytät vähän mielikuvitusta, huomaat pian mitä eroa on pallon perässä juoksemisella ja vaikka kestävyysjuoksemisella. Ehkäpä selkiyttävä termi olisikin juuri tuo "sinkoilu", mutta sitten joku tulisi varmaan puhumaan kuinka selkeesti uhkailen kertakäyttöisillä kranaatinheittimillä jonkun henkeä internetin vihasivustoilla.

Tuntuu joillekin olevan vaikeaa tajuta että pallon perässä juokseminen ja kuvakumisen lätkän perässä luisteleminen ovat pois hiihdosta ja juoksusta ja seuraukset näkyvät sitten Olympialaisissa ja MM-kisoissa.

[erilainen]

No kyllähän joukkuepallopeleissä periaatteessa hyvälle pelaajalle riittää jo se, että saa samaan joukkueeseen yhden pelitaitoisen kaverin. Sen kanssa pystyy kaksistaan jo limuttelemaan vastustajat ihan solmuun, ja se on kyllä mukavaa.

Ihmistyyppejä on tuossa asiassa kaksi. Sinä edustat sitä toista. Itse en nauti huonompieni nöyryyttämisestä. Vertaisen ja kenties joskus parempienkin "limuttelusta" se nautinto irtoaa. Samalla kehittyy iksekkin tehokkaammin.

[Jaska Pankkaaja]

edit. Lisään vielä, että lahjakkaat ihmiset ovat usein myös liikunnallisesti lahjakkaita, ei päinvastoin.

Tuohon on pakko nillittää että minä en kyllä ole huomannut tällaista. Korrelatiota voi olla sen verran että ne surkeimmat looserit eivät harrasta edes urheilua mutta muuten se lahjakkus on sen verran monitahoista ettei älykkyyden ja liikunnallisuuden välille kannata kyllä laittaa yhtäläisyysmerkkiä. Nimim. erään erittäin kuuluisan mäkihyppääjän, sm-tason nyrkkeilijän ja vielä yhden huippukiekkoilijankin kanssa samaa yläastetta käynyt.

[erilainen]

edit. Lisään vielä, että lahjakkaat ihmiset ovat usein myös liikunnallisesti lahjakkaita, ei päinvastoin.

Tuohon on pakko nillittää että minä en kyllä ole huomannut tällaista. Korrelatiota voi olla sen verran että ne surkeimmat looserit eivät harrasta edes urheilua mutta muuten se lahjakkus on sen verran monitahoista ettei älykkyyden ja liikunnallisuuden välille kannata kyllä laittaa yhtäläisyysmerkkiä. Nimim. erään erittäin kuuluisan mäkihyppääjän, sm-tason nyrkkeilijän ja vielä yhden huippukiekkoilijankin kanssa samaa yläastetta käynyt.

Itsekään en kyllä yhdistäisi noita kahta asiaa. Tosin mielestäni liikunta ja urheilu on sinällään fiksua toimintaa. Tyhmät jättävät liikkumatta. Tämän asian tajuaminen ei kuitenkaan vaadi suuria älyllisiä ponnistuksia kuten ei elämän muutkaan asiat.

[Larva]

Minä vihasin koululiikuntaa. Vihasin niin paljon, että yläasteella lakkasin käymästä tunneilla, jolloin melkein jäin luokalleni kun liikunnankurssi jäi kesken. Opin myös koulun myötä vihaamaan kaikkea (ohjattua) liikuntaa. Minulle ei koskaan sattunut semmoista liikunnanopettajaa, joka olisi ihan oikeasti neuvonut ja kannustanut meitä huonompia liikkujia. Oli vain semmoisia opettajia, jotka ihastelivat niitä parhaimpia.

Lapsen (n. 9 v.) kehittyvälle itsetunnolle tekevät nannaa seuraavankaltaiset tapaukset:
Oltiin kokoamassa pesisjoukkuetta liikunnantunnilla. Käytössä huutoäänestys, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että luokan pohjasakka tulee valituksi viimeisenä. Oppilaita oli pariton määrä. Oppilas numero X jäi viimeiseksi. Opettaja osoittaa toista joukkuetta ja sanoo oppilaalle, että mene tuohon joukkueeseen niin pääset sinäkin pelaamaan. Tästä epäonnisesta joukkueesta eräs oppilas huutaa: "Ei tota meille, nyt me hävitään ihan varmana!" - Oli muuten tosi kiva pelata siinä joukkueessa.  

Kouluun voisi järjestää itseilmaisutunteja, jotka olisivat yhdistettyjä kuvaamataidon ja liikunnan tunteja. Ne, jotka haluavat piirtää tai maalata, menisivät piirtämään tai maalaamaan. Ne, jotka haluavat tanssia, menisivät tanssimaan. Ne, jotka haluavat pelata ryhmäpelejä, menisivät pelaamaan niitä. Jne.

Miksi ihmeessä pakottaa liikkumaan sellaisia, jotka eivät tykkää liikkua? Tai miksi pakottaa tanssimaan semmoista, joka inhoaa tanssia? Jos niitä liikunnantunteja on pakko olla koulussa, niihin voisi sisällyttää enemmän valinnanvapautta. Huonona puolena on tietysti se että opettaja ei mitenkään voi valvoa kaikkia oppilaita yhtä aikaa. Mutta miksei liikuntaa voisi ohjata 3-4 opettajaa yhtä aikaa? Yksi vetäisi pesäpalloa, toinen tanssia, kolmas suunnistusta, neljäs salibandya. Olisi ainakin varaa valita lajeista vähiten inhottavin.  

Muoks. Siis piti sanoa, että vaikka kaikille samaa vuosikurssia käyville oppilaille järjestettäisiin samalla kertaa liikunnantunnit, niin tuo edellä mainittu monen opettajan systeemi toimisi paremmin.

[Veli Karimies]

Tuntuu joillekin olevan vaikeaa tajuta että pallon perässä juokseminen ja kuvakumisen lätkän perässä luisteleminen ovat pois hiihdosta ja juoksusta ja seuraukset näkyvät sitten Olympialaisissa ja MM-kisoissa.

On kunnon kannalta järkevämpää opettaa käyttämään kehoaan ja sen toimintaa, kuin opettaa pelikuvioita ja lajisääntöjä.

[erilainen]

Kouluun voisi järjestää itseilmaisutunteja, jotka olisivat yhdistettyjä kuvaamataidon ja liikunnan tunteja. Ne, jotka haluavat piirtää tai maalata, menisivät piirtämään tai maalaamaan. Ne, jotka haluavat tanssia, menisivät tanssimaan. Ne, jotka haluavat pelata ryhmäpelejä, menisivät pelaamaan niitä. Jne.

Miksi ihmeessä pakottaa liikkumaan sellaisia, jotka eivät tykkää liikkua? Tai miksi pakottaa tanssimaan semmoista, joka inhoaa tanssia? Jos niitä liikunnantunteja on pakko olla koulussa, niihin voisi sisällyttää enemmän valinnanvapautta. Huonona puolena on tietysti se että opettaja ei mitenkään voi valvoa kaikkia oppilaita yhtä aikaa. Mutta miksei liikuntaa voisi ohjata 3-4 opettajaa yhtä aikaa? Yksi vetäisi pesäpalloa, toinen tanssia, kolmas suunnistusta, neljäs salibandya. Olisi ainakin varaa valita lajeista vähiten inhottavin.  

Jos eläisimme täydellisessä maailmassa asia olisi varmasti jotakuinkin noin. Tuossa ei oikeastaan ole kuin hyviä puolia, vaikka tietty resursseja tuo söisi paljon enemmän. Ihmiset saisivat tehdä sitä mikä mielyttää ja kehittyäkin kenties. Kuitenkin olen sitä mieltä että jokaisen tulisi liikkua ja uskon että jokaiselle on laji mikä mielyttää.

[Leikkimielinen pihapeli]

Jos käytät vähän mielikuvitusta, huomaat pian mitä eroa on pallon perässä juoksemisella ja kestävyysjuoksemisella

Kyllä. Pallon perässä juokseminen on paljon hauskempaa, ja noin kansanterveydelliseltä kannalta siinä tulee kyllä liikuntaakin ihan tarpeeksi, kunhan vain pelaa tosissaan.

On kunnon kannalta järkevämpää opettaa käyttämään kehoaan ja sen toimintaa, kuin opettaa pelikuvioita ja lajisääntöjä.

Mitäs ihmeen tekemistä pelikuvioiden opettamisella on koululiikunnan kanssa  

Tuntuu joillekin olevan vaikeaa tajuta että pallon perässä juokseminen ja kuvakumisen lätkän perässä luisteleminen ovat pois hiihdosta ja juoksusta ja seuraukset näkyvät sitten Olympialaisissa ja MM-kisoissa.

No jääkiekkoilu ainakin mielestäni vaatii ennemminkin sellaista räjähtävyyttä, josta on hyötyä lähinnä pikajuoksussa. Pikajuoksussa Suomella taas ei MM-tasolla olisi mitään palaa missään tapauksessa, joten kiekkoilu ei mielestäni ole pois MM-juoksumenestyksestä.

Jukka Keskisalosta esim. Urheilulehdessä kirjoitettiin, että joutui kiekon lopettamaan jo nuorena, kun oli sellainen rääpäle että sitä heiteltiin ympäri kaukaloa.

[MikkoAP]

Minä vihasin koululiikuntaa. Vihasin niin paljon, että yläasteella lakkasin käymästä tunneilla, jolloin melkein jäin luokalleni kun liikunnankurssi jäi kesken. Opin myös koulun myötä vihaamaan kaikkea (ohjattua) liikuntaa. Minulle ei koskaan sattunut semmoista liikunnanopettajaa, joka olisi ihan oikeasti neuvonut ja kannustanut meitä huonompia liikkujia. Oli vain semmoisia opettajia, jotka ihastelivat niitä parhaimpia.

Liikunnanopettajien joukossa on aivan liikaa niitä, jotka yrittävät kompensoida sitä, ettei oma huippu-urheilu-ura toteutunutkaan sillä, että nyt yrittävät päästä valikoimaan ja suosimaan tulevaisuuden potentiaalisia huippuja. Vaikka todellisuudessa vain pieni murto-osa niistä, jotka koulun liikuntatunneilla loistavat, oikeasti kykenee urheilu-uran luomaan ja heistäkin vielä pienempi prosentti pääsee huipulle.

Jotain realismia: huippu-urheilu on viihdettä ja siten huippu-urheilijat ovat vain kiva lisä yhteiskuntaan, eivät välttämättömiä toisin kuin esim. LVIS-osaajat , sairaanhoitajat ym.

Ja sitten ovat vielä ne liikkamaikat , jotka lähtevät mukaan leikkiin, kun liikunnassa huonoja lapsia kiusataan liikuntatunneilla. Opettajan pitäisi olla lapsiryhmän sisäisen dynamiikan yläpuolella.

Oikeasti kansantaloudellisesti olisi paljon järkevämpää pyrkiä opettamaan liikunnan iloa kaikille, kuin pyrkiä poimimaan ne muutamat potentiaaliset huiput siitä harmaasta massasta.

[Larva]

Tuntuu joillekin olevan vaikeaa tajuta että pallon perässä juokseminen ja kuvakumisen lätkän perässä luisteleminen ovat pois hiihdosta ja juoksusta ja seuraukset näkyvät sitten Olympialaisissa ja MM-kisoissa.

Ja sehän on elämän ja kuoleman kysymys, jos Suomi ei voita olympialaisissa kultaa? 

[törö]

Tuntuu joillekin olevan vaikeaa tajuta että pallon perässä juokseminen ja kuvakumisen lätkän perässä luisteleminen ovat pois hiihdosta ja juoksusta ja seuraukset näkyvät sitten Olympialaisissa ja MM-kisoissa.

Ja sehän on elämän ja kuoleman kysymys, jos Suomi ei voita olympialaisissa kultaa? 

Kyllä se monelle penkkiurheilijalle tuntuu olevan.

[Veli Karimies]

Kyllä. Pallon perässä juokseminen on paljon hauskempaa, ja noin kansanterveydelliseltä kannalta siinä tulee kyllä liikuntaakin ihan tarpeeksi, kunhan vain pelaa tosissaan.

Joo ja huvipuistossakin käyminen on hauskaa.

Mitäs ihmeen tekemistä pelikuvioiden opettamisella on koululiikunnan kanssa  

Niinpä.

[Leikkimielinen pihapeli]

Joo ja huvipuistossakin käyminen on hauskaa.

Liittyy asiaan miten? Onko sinulla jotain traumoja koululiikunnan pallopeleistä, vai mikä noin sylettää? Puuttuuko pelisilmä? Sinun mielestäsikö esim. jääkiekko, jalkapallo, koripallo ja sähly eivät ole hyviä kuntoilumuotoja?

Mitäs ihmeen tekemistä pelikuvioiden opettamisella on koululiikunnan kanssa  

Niinpä.

Niin, ei meillä ainakaan koululiikunnassa mitään pelikuvioita opetettu, vaan annettiin pallo/kiekko ja laitettiin kakarat pelaamaan. Pelikuvioiden opettaminen on taas seurojen tehtävä.