HS : Hallitus haluaa eroon korkeakoulujen pääsykokeista

[Vouti]

28.3.2010 - Hallitus haluaa eroon korkeakoulujen pääsykokoeista...

Hallitus allekirjoitti kuluneella viikolla kehysriihessään opetusministeriön maaliskuun puolivälissä linjaaman tavoitteen: Valtaosa korkeakoulujen pääsykokeista poistuisi vuoteen 2013 mennessä ja osa ehkä jo vuoden 2011 opiskelijavalinnoissa.

Opiskelija saisi vastedes opiskelupaikkansa pääsääntöisesti ylioppilaskokeen tai ammattitutkinnon pisteiden perusteella.

Hallituksen linjauksen taustalla on halu nopeuttaa opiskelijoiden siirtymistä jatko-opintoihin ja siten valmistumista. Pelkona on, että väestön ikääntyessä työvoima ei riitä, jollei opintoja hoideta tiukkaa ja tehokasta tahtia.

Opiskelijavalintoja on haluttu uudistaa kauan. Kritiikkiä on kuulunut muun muassa siitä, että nykyiset pääsykokeet syrjivät ensimmäisen vuoden hakijoita. Heillä ei ole ylioppilaskokeiltaan aikaa lukea yhtä paljon kuin vanhemmilla hakijoilla.

Sekin on suututtanut monia, että esimerkiksi oikeustieteelliseen tiedekuntaan tai lääkäriopiskelijaksi ei käytännössä pääse ilman kallista valmennuskurssia.

Korkeakouluilla ja yliopistoilla on valta päättää opiskelijavalinnoistaan itse. Ne eivät välttämättä ole valmiita luopumaan pääsykokeista, ainakaan kokonaan.

"Kyllä tämä on hyvin radikaali esitys", sanoo Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson.

Hänen mukaansa pääsykokeettomuuden suuntaan on edettävä, mutta ei niin voimakkaasti kuin hallitus visioi.

"Sellainen systeemi, että lähes kaikki valittaisiin vain ylioppilaskirjoitusten perusteella, menee liian pitkälle."

Todennäköistä on, että pääsykokeita järjestetään tulevaisuudessakin joillakin aloilla.

Wilhelmssonin mielestä esimerkiksi lääkäriksi tai opettajaksi pyrittäessä olisi hyvä katsoa muutakin kuin papereita. Sen sijaan aloilla, jotka ovat melko lähellä koulussa opittuja aineita, ylioppilastutkinto voisi olla riittävä. Tällaisia olisivat muun muassa humanistiset ja yhteiskuntatieteelliset alat.


Lisää aiheesta Helsingin Sanomissa sunnuntaina.


http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Hallitus+haluaa+eroon+korkeakoulujen+p%C3%A4%C3%A4sykokeista+jo+2013+menness%C3%A4/1135254999041

Sanonpa vain että iso naamakämmen... Onneksi korkeakoulumaailmasta sentään kuuluu jonkinlaista järjen ääntä.

                  - Vouti

[Pliers]

Korkeakouluihin p-kokeen perusteella.

[KTM]

Rehellisesti sanottuna en usko että valmistumisnopeus mitenkään paranee pääsykokeista luopumalla. Pikemminkin päinvastoin, ennen sisäänpyrkijöillä oli sentään motiivi tulla ja lukea pääsykokeeseen, mutta nyt sinne voitaisiin tulla myös vain siksi että muualle ei päässyt ja motiivi olisi nollassa.

[aivovuoto]

Onhan nykyisinkin melko helppoa päästä korkeakouluun yo-kirjoitusten kautta. Itsekin pääsin aikoinani.
(AMK:kin olisi päässyt, jos olisi jaksanut käydä ilmoittautumassa pääsykokeessa paikalla olleeksi.  )

Sitten on näitä aloja, joihin otetaan vain muutamia/vuosi (en viitsi puuttua niiden tarpeellisuuteen juuri nyt  ). Miten ihmeessä ilman spesifistä koetta ihmiset sinne otettaisiin?

[Mika.H]

Rehellisesti sanottuna en usko että valmistumisnopeus mitenkään paranee pääsykokeista luopumalla. Pikemminkin päinvastoin, ennen sisäänpyrkijöillä oli sentään motiivi tulla ja lukea pääsykokeeseen, mutta nyt sinne voitaisiin tulla myös vain siksi että muualle ei päässyt ja motiivi olisi nollassa.

miksei oteta saksan mallia? kaikki mahdolliset sisään, mutta jos ei oppimistuloksia tule niin ulos...

nykyinen malli on resurssien tuhlausta.

[Maastamuuttaja]

Jaesenkirjalla oppiarvoihin!

[Lodi]

Olikohan tarkoitus, että nuo pisteet annetaan suomalaisen lukion todistuksen perusteella vai saako kuka tahansa esittää minkä tahansa "aanelosen" ja siitä sitten väännetään pisteitä korkeakouluun pääsemiseksi.

Nyt epäilyttää...

[Yksilö]

Tällainen muutos tulee edelleen vähentämään miesten osuutta korkeakouluissa. Todella lyhytnäköistä.

[Leikkimielinen pihapeli]

Sanonpa vain että iso naamakämmen... Onneksi korkeakoulumaailmasta sentään kuuluu jonkinlaista järjen ääntä.

No pääsykokeiden valvomisesta ja tarkistamisesta varmaan maksetaan palkkaa, joten sikälihän niistä luopuminen ei korkeakoulussa napanne.

Rehellisesti sanottuna en usko että valmistumisnopeus mitenkään paranee pääsykokeista luopumalla. Pikemminkin päinvastoin, ennen sisäänpyrkijöillä oli sentään motiivi tulla ja lukea pääsykokeeseen, mutta nyt sinne voitaisiin tulla myös vain siksi että muualle ei päässyt ja motiivi olisi nollassa.

No kyllähän yliopistoon nykyäänkin pääsee monelle alalle mitättömällä lukemisella. En usko, että merkittävästi huonommin motivoituneita opiskelijoita tuottaisi tämä systeemi.

[Teemu Lahtinen]

Korkeakouluihin p-kokeen perusteella.

Kannatan lämpimästi!

[hoxpox]

nykyinen malli on resurssien tuhlausta.

Samaa mieltä.

Opiskelupaikka tulisi tarjota kiintiön ulkopuolelta myös kaikille jotka maksavat lisäopiskelijan kouluttamiseen menevän lisämaksun. On tuhlausta pitää ihmisiä pänttäämässä samoja kirjoja vuodesta toiseen. Esim. lääketieteellisen on aivan liian vaikea päästä, ei lääkärin työssä tarvi niin pikkutarkkaa kirjojen pänttäystä kuin tällä hetkellä läpipääsyyn edellytetään.

Nykyinen järjestelmä on lääkäri- tms. liittojen lobbaama systeemi jolla pidetään valmistuneiden määrät pieninä jolloin koulutuksen saaneet pystyvät vaatimaan huimia palkkoja.

[Marjapussi]

Järjetön ehdotus. Lukion päästötodistuksella ja ylioppilaskokeilla on kovin vähän tekemistä akateemisen koulutuksen kanssa. Jokaiselle alalle tarvitaan motivoituneita opiskelijoita, jotka pääsykokeessa osoittavat kiinnostuksensa. Nigearista tulisi varmaan vielä enemmän moniosaajatohtoreita paikallisista huippu kouluista saaduilla todistuksilla. Yhtähyvin ajokorttikin voitaisiin myöntää kamelien käsittelytaidon mukaan. Yksikyttyräisellä (dromedaarilla) henkilöautokortti ja kaksikyttyräisellä kuorma-autokortti.

[Roope]

Pääsykokeiden poistaminen liittyy kaavailtuun kotouttamislain kokonaisuudistukseen, vaikka asioita ei sattuneesta syystä ministeriön virkamiesten puheissa nyt yhteen liitetäkään.

Arajärven kotouttamisselvityksessä ja korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiassa haluttiin muuttaa tai poistaa maahanmuuttajia syrjivät korkeakoulujen valintakokeet. Lukiomenestykseen voidaan vaikuttaa Arajärven ehdottamilla suunnatuilla tukitoimilla ja ylioppilaskokeen arvosanoihin arvostelun ohjeistuksella helpommin kuin itsenäistä kirjojen pänttäämistä vaativiin pääsykokeisiin. Eikä maahanmuuttajakiintiöillekään olisi saatu nykyisessä ilmapiirissä tarpeeksi kannatusta.

Taas yksi monikulttuuriongelma ratkaistu suomalaisille tyypillisellä tavalla, eikä kukaan edes huomannut mitä tapahtui.

[Juki]

Sanonpa vain että iso naamakämmen... Onneksi korkeakoulumaailmasta sentään kuuluu jonkinlaista järjen ääntä.

No pääsykokeiden valvomisesta ja tarkistamisesta varmaan maksetaan palkkaa, joten sikälihän niistä luopuminen ei korkeakoulussa napanne.

Eikö pitäisi maksaa? Yleensä todellisuudessa asia menee kuitenkin niin, että kouluilla on vaikeuksia löytää kesäisin kokeiden korjaajia, vaikka korjaamisesta maksetaan suht hyvinkin. Ei yliopistoihmisillä ole tässä mitään omaa lehmää ojassa siten, kuin tuossa kommentissa halutaan nähdä.

[JM-K]

Korkeakouluihin p-kokeen perusteella.

Kannatan lämpimästi!

Vedin aikoinani p-kokeen täysin tarkoituksellisesti ja suunnitelmallisesti läskiksi, etten joutuisi aliupseerikouluun. Silti tulos oli hyvin, hyvin pelottavan korkea. Kyllä jännitti myöhemmin palvella tyyppien kanssa, jotka olivat ihan tosissaan vastailleet ja täytelleet niitä lappuja ja silti p-arvo pyöri jossain apukoulun apuluokan tasolla. Siinä tuli muutaman kerrankin pohdittua nukkumaan mennessä, että mitähän niiden tyyppien päässä oikein pyörii.

Onneksi siihen aikaan ei ollut kaikenmaailman ryynäys- ja taisteluharjoituksia kovat piipussa.

Kerran jouduin kertausharjoituksissa moisiin osallistumaan. Pelotti ihan helvetisti, kun onnesta ja kiihkosta sekaisin olevat superressut syöksyivät kankaalla vaihdin jatkuvasti sarjatulella ja täysi lipas aseessa kiinni.

Seurattiin silmät renkaina porukan ainoan varusmiehen kanssa superressujen innokasta menoa noin 20 metriä taaempana kivien takaa kurkkien. Ihme, ettei kukaan kuollut tuossa harjoituksessa, sen verran kiihkeää oli meininki.

Mutta asiaan: mielestäni korkeakoulujen pääsykokeet voisi mainiosti poistaa ja mennä tuohon Mika H:nkin ehdottamaan malliin eli kaikki sisään vaan. Jos opintomenestystä ei tule, sitten veke.

[Jaakko Sivonen]

Ylioppilaskoe ei mittaa henkilön soveltuvuutta oikeastaan millekään alalle (ehkä matematiikkaa lukuun ottamatta?). Kuinka se mittaa esimerkiksi soveltuvuutta arkeologian opiskeluun, kun arkeologiaa ei opeteta koulussa? Edes historian ylioppilaskoe ei ole riittävä mittari soveltuvuuteen historian opiskelussa, sillä se on paljon helpompi kuin historian pääsykoe yliopistossa.

Mutta asiaan: mielestäni korkeakoulujen pääsykokeet voisi mainiosti poistaa ja mennä tuohon Mika H:nkin ehdottamaan malliin eli kaikki sisään vaan. Jos opintomenestystä ei tule, sitten veke.

Se tuhlaisi näiden henkilöiden aikaa ja korkeakoulujen henkilökunnan resursseja.

Säilyttäisin nykymallin, jossa pääsykoe ratkaisee sisäänpääsyn useimmilla aloilla.

[Juki]

Kylä Sivonen turisee totta: ehdotettu mallihan se vasta tuhlaisikin varoja.


JM-K; sinusta ei sitten kuitenkaan tullut kukkakauppiasta? Enemmän minua tosin huolettaa se, että kaikkien alan asiantuntijoiden murskaksi arvostelema ns. pällikoe on vielä jokin relevantti mittari yhtään missään yhtään millekään. Vaarallista touhua.

[PaulR]

Nauhat auki ja hamppumerkki kaulassa pyörittiin kunnes tuli sanomista 5

[Julmuri]

Saksassa (kuten jo mainittu), Ranskassa ja aika useassa Euroopan maassa on tuo malli, että ensimmäinen vuosi on todella vaativa, mutta sitä pääsevät kaikki kokeilemaan.

Kyllä tuo on ehdottomasti parempi järjestelmä, tasapuolisempi jne., mutta riittävätkö resurssit onkin sitten toinen juttu.

[Juki]

Saksassa (kuten jo mainittu), Ranskassa ja aika useassa Euroopan maassa on tuo malli, että ensimmäinen vuosi on todella vaativa, mutta sitä pääsevät kaikki kokeilemaan.

Kyllä tuo on ehdottomasti parempi järjestelmä, tasapuolisempi jne., mutta riittävätkö resurssit onkin sitten toinen juttu.

Ai siitä se johtuukin se, että Euroopan parhaimmat yliopistot ovat tuottaneet toinen toistaan höpömpiä tutkijoita (mm. Foucault, Barthes, Deleuze, Lyotard, Quattari puhumattakaan naistutkijoista). Hyvä tietää.

[Poitiers]

"Se tuhlaisi näiden henkilöiden aikaa ja korkeakoulujen henkilökunnan resursseja."

Ei välttämättä. Perustutkinnon ensimmäiset kurssit voitaisiin ihan hyvin järjestää kotona opiskeltavina kirjatentteinä. Lisää säästöjä toisi alkuperäisen antiikin kreikkalaisen esikuvan mukaan puistoissa ja toreilla järjestetyt avoimet luennot.

[Huolestunut]

Itse olen huolestunut siitä että lukion painoarvo kasvaa todella suureksi. Lukio aloitetaan 15-16 vuotiaana ja useat nuoret hakevat tuossa kohtaa vielä elämän prioriteetteja. Pahimmassa tapauksessa koko lukio menee sitten täysin hukkaan jos paperit eivät ole riittävän hyvät.

Naiset tulevat olemaan tämän uudistuksen suuria voittajia.

[Juki]

"Se tuhlaisi näiden henkilöiden aikaa ja korkeakoulujen henkilökunnan resursseja."

Ei välttämättä. Perustutkinnon ensimmäiset kurssit voitaisiin ihan hyvin järjestää kotona opiskeltavina kirjatentteinä. Lisää säästöjä toisi alkuperäisen antiikin kreikkalaisen esikuvan mukaan puistoissa ja toreilla järjestetyt avoimet luennot.

Mää niin kovin suosittelen, että kokeilet tuota puistossa tai vastaavassa paikassa opettamista; kokeiltu nimittäin on eikä enää koskaan. No mikähän siinä oli...

Kirjatenttejähän ne usein ovat jo nyt, what´s the difference?

[slange]

Kaikenmoiset pääsykokeet pois, kielitaitovaatimukset samaten, luku- ja kirjoitustaidostakaan niin väliä jos osaa lasta hilpeästi ilmaan heitellä ja lyödä jalalla koreaksi.

[erilainen]

Oma toiveeni olisi ettei ihan seuraavan parin vuoden sisään poistettaisi. Itselläni meni yo-kirjoitukset liian kohtuulisesti. Pääsylippuni yliopistoon riippuukin oikeastaan täysin pääsykokeesta. Eli ainakin samassa tilanteessa kanssani olevat varmaan vastustavat. Ketaleen ehdotus tuosta että kaikki sisään ja ne joilla ei motivaatioita ulos kuulostaisi kivalta, mutta on aika kaukana todellisuudesta.

[JM-K]

JM-K; sinusta ei sitten kuitenkaan tullut kukkakauppiasta? Enemmän minua tosin huolettaa se, että kaikkien alan asiantuntijoiden murskaksi arvostelema ns. pällikoe on vielä jokin relevantti mittari yhtään missään yhtään millekään. Vaarallista touhua.

Ei tullut kukkakauppiasta. Tuo ammatti ei ole muuten käynyt edes mielessä. Hautaustoimiston ajattelin vielä joskus perustaa.

Muistaakseni pällikoe on jenkkiarmeijan peruja 40-luvulta, kun piti äkkiä raapaista kasaan muutama miljoona ukkoa Tyynellemerelle ja Eurooppaan muusitettavaksi. Pahimmat hullut ja fiksuimmat yksilöt piti karsia porukasta veke. Syitä voi itse kukin pohtia.

[Leikkimielinen pihapeli]

Vedin aikoinani p-kokeen täysin tarkoituksellisesti ja suunnitelmallisesti läskiksi, etten joutuisi aliupseerikouluun. Silti tulos oli hyvin, hyvin pelottavan korkea. Kyllä jännitti myöhemmin palvella tyyppien kanssa, jotka olivat ihan tosissaan vastailleet ja täytelleet niitä lappuja ja silti p-arvo pyöri jossain apukoulun apuluokan tasolla. Siinä tuli muutaman kerrankin pohdittua nukkumaan mennessä, että mitähän niiden tyyppien päässä oikein pyörii.

Onneksi siihen aikaan ei ollut kaikenmaailman ryynäys- ja taisteluharjoituksia kovat piipussa.

Kerran jouduin kertausharjoituksissa moisiin osallistumaan. Pelotti ihan helvetisti

Tarkoittaako p-koe sitä laskemisen ja lukemisen taitoa mittaavaa testiä, vai kuuluuko siihen myös tämä kukkakauppiastesti? Itse en oikein näe, miten ko. testin tulokset liittyisivät mitenkään kovat piipussa ammuskeluun. Itse tyhmänä vastailin siihen matikka/kielikokeeseen tosissani ja sain luultavasti komppanian parhaat pisteet (ja olisin kyllä saanut, vaikka kaikki olisivat vastailleet tosissaankin), mutta kovapanosharjoituksista jättäydyin silti pois jo ihan omankin turvallisuuteni vuoksi, kun olen melkoinen rähmäkäpälä.

Ylioppilaskoe ei mittaa henkilön soveltuvuutta oikeastaan millekään alalle (ehkä matematiikkaa lukuun ottamatta?).

No milläs tavalla se yo-koe on huono mittaamaan henkilön soveltuvuutta kielten opiskeluun?

Oma toiveeni olisi ettei ihan seuraavan parin vuoden sisään poistettaisi. Itselläni meni yo-kirjoitukset liian kohtuulisesti. Pääsylippuni yliopistoon riippuukin oikeastaan täysin pääsykokeesta. Eli ainakin samassa tilanteessa kanssani olevat varmaan vastustavat.

No siinähän jäisi kuitenkin syksy ja kevät aikaa uusia niitä yo-kokeita.

[Uuno]

OT: Käsittääkseni intin P-kokeella pystytään mittaamaan tasan yhtä asiaa: kärsiikö ihminen skitsofreniasta (muistaakseni kyse oli skitsofreniasta tai jostain vastaavasta) vai ei. Mitään muuta se ei kerro eikä ole tarkoituskaan kertoa.

J-MK:lle tiedoksi että intissä kuolee ihmisiä aivan hemmetin harvoin siihen nähden miten paljon siellä on toimintaa. Pelkosi ovat olleet turhia.

[Juki]

OT: Käsittääkseni intin P-kokeella pystytään mittaamaan tasan yhtä asiaa: kärsiikö ihminen skitsofreniasta (muistaakseni kyse oli skitsofreniasta tai jostain vastaavasta) vai ei. Mitään muuta se ei kerro eikä ole tarkoituskaan kertoa.

J-MK:lle tiedoksi että intissä kuolee ihmisiä aivan hemmetin harvoin siihen nähden miten paljon siellä on toimintaa. Pelkosi ovat olleet turhia.

Pieni täsmennys: ihmisiä kuolee ihmisä todella harvoin, kun ottaa huomioon ne skapparit, jotka ainakin minun aikanani jakoivat käsikranaatteja umpitunnellissa ja niitä sitten viskeltiin. Joka skapparilta oli tolkku pois ja oli vasta ammuntaleirin eka päivä. Pelkoni ovat siis turhia; hyvä tietää.

[erilainen]

No siinähän jäisi kuitenkin syksy ja kevät aikaa uusia niitä yo-kokeita.

Se kortti on käytetty ennen inttiä. Valmistautuminen kusi (työ+opiskelu) uusintoihin osaksi ja historian koettelemus onnistui olemaan sisältämättä tärppejä. Eipä tässä auta systeemiä syyttää omista erheistään, kuitenkin pää pointti oli se että uskon että kaltaisiani on.

Sitten noissa yö-kirjoituksissa on sekin puoli että korottaa saa vain kerran.