HS : Hallitus haluaa eroon korkeakoulujen pääsykokeista

[dothefake]

Pyrin vanhoilla päivilläni kaksi kertaa oikeustieteelliseen.
Ostin molemmilla kerroilla pääsykoekirjat, 4 kpl yht n. 170 e/kerta.
Luin ne ja harjoittelin piirtämällä esim. aikajanoja parimetriselle paperille
historiaa varten. Tein ko. paperille omia merkintöjä marginaaleihin muistin avuksi.
Suhtauduin asiaan siis vakavasti, etenkin toisella kerralla, mutten
ensimmäiselläkään lepsuillut. Kirjoitin kynä sauhuten ollen aivan varma, että
hyvin meni, kaikki oli niin tuttua. En päässyt, luin myöhemmin, että ainakaan
toisella kertaa ei kukaan "omatoiminen" ollut päässyt, vaan kaikki hyväksytyt olivat käyneet
kalliin kurssin, joita järjestävät yliopistoa lähellä olevat tahot. Näinollen olisi reilumpaa,
että kaikki pääsisivät yrittämään opiskelua, saisivat samaa opetusta ja jyvät karsittaisiin
vaikka ensimmäisten kokeitten jälkeen.

Ps. Ei onneksi mennyt hukkaan lukea n. 800 sivua "lakia" kootussa muodossa,
pari kertaa on ollut oikeasti hyötyä ja on myös hauska keskustella tuomarituttujen kanssa,
kun ainakin osaa kysyä "sinnepäin".

[Juuso]

Näin äkkiseltään kuulostaa kyllä omaankin korvaan todella omituiselta, että hakijan soveltuvuus mitattaisiin pelkän yo-todistuksen/ammattitutkinnon päättötodistuksen perusteella.

Ensimmäinen ongelma, joka tulee mieleen, on ajankohtaisuus. Jos sälli on vedellyt eetä ja ällää vuonna 1995, miten voidaan ilman pääsykoetta mitata, ovatko hänen tietonsa ja taitonsa samalla tasolla vielä vuonna 2010?

[requiem]

Yhdistelmä pääsykokeesta ja opiskelun alkuvaiheessa tapahtuva opintojen mittaus olisi varmaankin kaikista toimivin vaihtoehto. Pääsykokeella varmistuttaisiin hakijan soveltuvuudesta ja taitojen riittävyydestä alan koulutukseen, ensimmäisen vuoden opintomenestysten perusteella päätettäisiin sitten ketkä lopulta ovat soveliaimmat ja motivoituneimmat koulutukseen. Tällaisella järjestelmällä varmistuttaisiin ensin opiskelijan alustavasta sopivuudesta alalle, mutta samalla myös vaadittaisiin sitoutumista ja motivaatiota kyseisen valinnan tehneeltä henkilöltä.

Tämän vuoden mittaisen arvioinnin seurauksena osa sisäänotetuista opiskelijoista voisi siis joutua lopettamaan koulunsa, joko selvästä sopimattomuudestaan koulutukseen, tai koska paremmin motivoituneita opiskelijoita on yksinkertaisesti tarpeeksi. Toki tällainenkin malli vaatisi sisäänotettavien opiskelijamäärien rajaamista, mutta tällaisella lähestymistavalla koulutusohjelmia siis voitaisiin "ylibuukata" ja antaa useammalle halukkaalle mahdollisuus näyttää kyntensä koulutuksessa, koska pääsykoe on kuitenkin melkoisen suppea mittari yksilön kyvykkyyden kokonaisarviointiin.

Kuten pari korkeakouluopiskelumentaliteetin vahvasti sisäistänyttä professoria ovat tokaisseet yleisellä tasolla kursseillaan: "Korkeakouluopiskelu ei ole pakollista. Kukaan ei pakota tekemään näitä asioita. Korkeakouluopiskelu on valinta, se on vapaaehtoista. Jos opiskelu ei kiinnosta, mitä sitten teet täällä".

[Julmuri]

Saksassa (kuten jo mainittu), Ranskassa ja aika useassa Euroopan maassa on tuo malli, että ensimmäinen vuosi on todella vaativa, mutta sitä pääsevät kaikki kokeilemaan.

Kyllä tuo on ehdottomasti parempi järjestelmä, tasapuolisempi jne., mutta riittävätkö resurssit onkin sitten toinen juttu.

Ai siitä se johtuukin se, että Euroopan parhaimmat yliopistot ovat tuottaneet toinen toistaan höpömpiä tutkijoita (mm. Foucault, Barthes, Deleuze, Lyotard, Quattari puhumattakaan naistutkijoista). Hyvä tietää.

Se on aika monessa Euroopan maassa kun yliopistoon pääsee aloittamaan vähän kuka tahansa. Esimerkiksi ex-vaimoni opiskeli jonkin aikaa Irlannissa yliopistossa, vaikka ei ole suorittanut edes lukiota Suomessa.

[Juki]

Saksassa (kuten jo mainittu), Ranskassa ja aika useassa Euroopan maassa on tuo malli, että ensimmäinen vuosi on todella vaativa, mutta sitä pääsevät kaikki kokeilemaan.

Kyllä tuo on ehdottomasti parempi järjestelmä, tasapuolisempi jne., mutta riittävätkö resurssit onkin sitten toinen juttu.

Ai siitä se johtuukin se, että Euroopan parhaimmat yliopistot ovat tuottaneet toinen toistaan höpömpiä tutkijoita (mm. Foucault, Barthes, Deleuze, Lyotard, Quattari puhumattakaan naistutkijoista). Hyvä tietää.

Se on aika monessa Euroopan maassa kun yliopistoon pääsee aloittamaan vähän kuka tahansa. Esimerkiksi ex-vaimoni opiskeli jonkin aikaa Irlannissa yliopistossa, vaikka ei ole suorittanut edes lukiota Suomessa.

Suomessakin pääsee yliopistoon ilman lukiokoulutusta ihan jopa tutkintoa suorittamaan kunhan läpäisee pääsykokeen.

[JNappula]

Lukion päästötodistuksella pelkästään hakeminen nyt on ihan huuhaata. Naamakerroin vaikuttaa koulunumeroihin sen verran, että vaikuttaisi hieman epäreilulta että henkilön tulevaisuus on pikkumaisten lukio-opettajien käsissä.

Itse kävin kouluni vuosina 1980 - 1992, ja en oikein tullut toimeen Neuvostoliittoa ihannoivien vasemmistolaisten opettajien kanssa. Epäilen myös yläastetta käyvän kauniin, suositun, cheerleadingia harrastavan ja muodikkaasti pukeutuvan tyttäreni saaneen ansaitsemaansa huonomman numeron biologian opettajaltaan, jonka tiedän olevan vasemmistolainen ekohippityttö joka kuulemma paasaa tunnilla kierrätyksestä ja nestemäisen shampoon pahuudesta.

Eli kun arvomaailmat eivät kohtaa, numerotkaan eivät aina ole ihan sitä mitä pitäisi. Ja vastaavasti tilanteessa jossa arvomaailmat kohtaavat, numerot voivat helpommin pyöristyä ylöspäin.

Parempi olisi että mukana hakuprosessissa olisi jokin standardoitu vakiotesti tyyliin Jenkkien SAT tai ACT:
http://en.wikipedia.org/wiki/SAT
http://en.wikipedia.org/wiki/ACT_(test)

[Leikkimielinen pihapeli]

Lukion päästötodistuksella pelkästään hakeminen nyt on ihan huuhaata.

Anteeksi, mutta kuka on ehdottanut lukion päästötodistuksen perusteella hakemista? Ei käsittääkseni kukaan.

Epäilen myös yläastetta käyvän kauniin, suositun, cheerleadingia harrastavan ja muodikkaasti pukeutuvan tyttäreni saaneen ansaitsemaansa huonomman numeron biologian opettajaltaan, jonka tiedän olevan vasemmistolainen ekohippityttö joka kuulemma paasaa tunnilla kierrätyksestä ja nestemäisen shampoon pahuudesta.

No aivan varmasti on saanut liian huonon numeron. Eihän se nyt isin pikku kullannuppu ole voinut mitenkään väärin vastata. Miten se muka voisi vastata väärin, kun isi antaa joka kuukausi 400 euroa uusiin vaatteisiin ja laukkuihin? Ei mitenkään.

Ensimmäinen ongelma, joka tulee mieleen, on ajankohtaisuus. Jos sälli on vedellyt eetä ja ällää vuonna 1995, miten voidaan ilman pääsykoetta mitata, ovatko hänen tietonsa ja taitonsa samalla tasolla vielä vuonna 2010?

No kyllä minä pääsisin tänäkin kesänä vuoden 1999 pitkän matikan eximiallani esim. Tampereen yliopistoon matikkaa opiskelemaan ihan vain ilmoittautumalla. Yliopiston onni on se, että minulla ei ole rahaa lähteä sinne, mikä säästää kaikilta turhaa vaivaa. Moneen muuhunkin oppiaineeseen antaisivat ne kirjoittamani 4 L:ää ja kaksi E:tä niin hyvät lähtöpisteet, että pääsykokeessa riittäisi käytännössä läsnäolo. Minusta on myös aika typerää, että tuo yo-koe ei ainakaan Tampereella vanhene. Eihän siinä ole mitään järkeä.

[dothefake]

Saksassa (kuten jo mainittu), Ranskassa ja aika useassa Euroopan maassa on tuo malli, että ensimmäinen vuosi on todella vaativa, mutta sitä pääsevät kaikki kokeilemaan.

Kyllä tuo on ehdottomasti parempi järjestelmä, tasapuolisempi jne., mutta riittävätkö resurssit onkin sitten toinen juttu.

Ai siitä se johtuukin se, että Euroopan parhaimmat yliopistot ovat tuottaneet toinen toistaan höpömpiä tutkijoita (mm. Foucault, Barthes, Deleuze, Lyotard, Quattari puhumattakaan naistutkijoista). Hyvä tietää.

Se on aika monessa Euroopan maassa kun yliopistoon pääsee aloittamaan vähän kuka tahansa. Esimerkiksi ex-vaimoni opiskeli jonkin aikaa Irlannissa yliopistossa, vaikka ei ole suorittanut edes lukiota Suomessa.

Suomessakin pääsee yliopistoon ilman lukiokoulutusta ihan jopa tutkintoa suorittamaan kunhan läpäisee pääsykokeen.

Ei sinne nyt ihan mennä kuin havumajaan.

2.1. Oikeus osallistua valintakokeeseen
Valintakokeeseen saavat osallistua hakijat, joilla on todettu olevan Yliopistolain 37 §:ssä määritelty korkeakoulukelpoisuus. Valintakokeeseen saavat tämän mukaisesti osallistua hakijat, jotka ovat suorittaneet jonkin seuraavista:
1)   suomalaisen ylioppilastutkinnon
2)   International Baccalaureate (IB)-tutkinnon tai Reifeprüfung-tutkinnon tai Eurooppakoulujen Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB-tutkinto)
3)   vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot
4)   ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon
5)   ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintohin.

[JNappula]

Epäilen myös yläastetta käyvän kauniin, suositun, cheerleadingia harrastavan ja muodikkaasti pukeutuvan tyttäreni saaneen ansaitsemaansa huonomman numeron biologian opettajaltaan, jonka tiedän olevan vasemmistolainen ekohippityttö joka kuulemma paasaa tunnilla kierrätyksestä ja nestemäisen shampoon pahuudesta.

No aivan varmasti on saanut liian huonon numeron. Eihän se nyt isin pikku kullannuppu ole voinut mitenkään väärin vastata. Miten se muka voisi vastata väärin, kun isi antaa joka kuukausi 400 euroa uusiin vaatteisiin ja laukkuihin? Ei mitenkään.

Jees, löysitkin vaivatta sitten sen pointin kirjoituksesta. Sitä paitsi neljällä sataa ei saa mitään kunnon laukkuja.

http://www.louisvuitton.com/us/flash/index.jsp?direct1=home_entry_us

[Leikkimielinen pihapeli]

Jees, löysitkin vaivatta sitten sen pointin kirjoituksesta. Sitä paitsi neljällä sataa ei saa mitään kunnon laukkuja.

http://www.louisvuitton.com/us/flash/index.jsp?direct1=home_entry_us

Laskinkin vähän sen varaan, että äitiltä tulee toiset 400, mummeilta ja ukeilta muutama satku ja kummisedältä ja -tädiltäkin vähän jotain. Kyllä kai siitä jo parissa kuukaudessa joltisenkin laukun hinnan säästelee? Toki siinä sitten voi joutua opettajien sorron kohteeksi, ku ne ei vaa sillee tiäx tajuu muatii ja tollee, vaix oon tosi ihq ja noi.

Ja vastaisitko vielä kysymykseeni, että kuka ehdotti yliopistoihin hakemista lukion päästötodistuksen perusteella? Itse kun tällaista ehdotusta vastaan kovasti protestoit, vaikkei sitä ole kukaan edes tainnut ehdottaa?

[soometus]

Puhumme erinäisistä malleista/ehdotuksista opiskelijavalinnan arvioinnin mittareiden osalta. Olisiko kuitenkin syytä ensin selvittää se, mitä tahdomme olla arvioimassa/mittaamassa - ja miksi niin tahdomme toimia?

Käsitykseni mukaan olemme perinteisesti olleet arvioimassa vuosittaisesti yliopistoihin pyrkivien henkilöiden lahjakkuuspotentiaalia ja motivaatiota tehtyjen koulutuspaikkavalintojensa osalta. Motiivit tämän osalta tulevat perustelluiksi ymmärrettäessä rajallisesti käytettävissäolevien resurssien kohdentamisen merkityksen - yliopistojen tutkimuksen taso, opiskelijoiden tavoitteellisesti lyhyet valmistumisajat, välilliset taloudelliset heijastukset kansantalouteen korkeakoulutetun aineksen myöhemmän työelämässä toimimisen osalta. Jos on syytä epäillä, että nykyinen opiskelijavalintamenetelmä kaipaa reformia, niin olisiko se syytä tehdä vastetta huonontamatta?

Yliopistotasoiseen koulutukseen pyrkivän motivoituneen lahjakkuspotentiaalin siivilöimiseksi;
1) Sitoudutaan esim. takaamaan opintopaikka pääsykoemenestykseen liityvän ylimmän kahden desiilin osalta tarkastelematta aiempaa opintomenestystä lainkaan.
2) Kahden ylimmän desiiliin osuuden ulkopuolelle jäävän massan osalta tarkastellaan sekä pyrkijöiden pääsykoemenestystä että aiempaa opintomenestystä jaettaessa opintopaikkoja.
3) Tämän lisäksi varataan esim. 10% budjetoiduista aloituspaikoista vaihtoehtoisesti yliopistoon pyrkiville ekstensiivinen soveltuvuusarvio, joka mahdollistaa haastattelutuloksien ja testien perusteella parhaiten menestyneille pääsyn yliopistokoulutukseen.
4) Sitoudutaan lisäksi yliopistojen puolelta tulosseurantaan - so. mikäli ilman pätevää syytä opintomenestystä (suoritettuja opintoja) ei kertyisi, tulkitaan opintopaikka menetetyksi.

On todennäköistä, että luopumalla valtaosasta yliopistojen pääsykokeita - hallituksen esityksen mukaisesti - saataisin välittömänä hyötynä ainoastaan näyttö siitä kuinka motivoituneita ja eteenpäinpyrkiviä myös korkeakoulutuksen hakeutuneet luku- ja kielitaidottomatkin ensimmäisen vuosikurssin fuksit ovat. Pidemälle tämä tuskin kantaisi, sillä toisen kotimaisen kielen opiskelu on pakollista Suomen peruskouluissa, lukioissa, ammattioppilaitoksissa ja yliopistoissa.

Ainahan on toki valmisteltavissa ja hyväksyttävissä lakiuudistus, joka takaisi kiintiöopiskelupaikkojen jakamisen erityisryhmille säädetyt kielitaitovaatimukset ohittaen - rasisminvastaisena, tasa-arvon nimissä - kuinkapas muutenkaan.

[Juki]

Saksassa (kuten jo mainittu), Ranskassa ja aika useassa Euroopan maassa on tuo malli, että ensimmäinen vuosi on todella vaativa, mutta sitä pääsevät kaikki kokeilemaan.

Kyllä tuo on ehdottomasti parempi järjestelmä, tasapuolisempi jne., mutta riittävätkö resurssit onkin sitten toinen juttu.

Ai siitä se johtuukin se, että Euroopan parhaimmat yliopistot ovat tuottaneet toinen toistaan höpömpiä tutkijoita (mm. Foucault, Barthes, Deleuze, Lyotard, Quattari puhumattakaan naistutkijoista). Hyvä tietää.

Se on aika monessa Euroopan maassa kun yliopistoon pääsee aloittamaan vähän kuka tahansa. Esimerkiksi ex-vaimoni opiskeli jonkin aikaa Irlannissa yliopistossa, vaikka ei ole suorittanut edes lukiota Suomessa.

Suomessakin pääsee yliopistoon ilman lukiokoulutusta ihan jopa tutkintoa suorittamaan kunhan läpäisee pääsykokeen.

Ei sinne nyt ihan mennä kuin havumajaan.

2.1. Oikeus osallistua valintakokeeseen
Valintakokeeseen saavat osallistua hakijat, joilla on todettu olevan Yliopistolain 37 §:ssä määritelty korkeakoulukelpoisuus. Valintakokeeseen saavat tämän mukaisesti osallistua hakijat, jotka ovat suorittaneet jonkin seuraavista:
1)   suomalaisen ylioppilastutkinnon
2)   International Baccalaureate (IB)-tutkinnon tai Reifeprüfung-tutkinnon tai Eurooppakoulujen Eurooppalaisen ylioppilastutkinnon (EB-tutkinto)
3)   vähintään kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon tai sitä vastaavat aikaisemmat opinnot
4)   ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon, erikoisammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon
5)   ulkomaisen koulutuksen, joka asianomaisessa maassa antaa kelpoisuuden vastaaviin korkeakouluopintohin.

Pengopa vielä tarkemmin noita säädöksiä; tunnen nimittäin muutamia ihmisiä, jotka eivät ole suorittaneet lukiota eivätkä mitään ammatillista perustutkintoa tai vastaavaa ja kovastipa ovat nykyään maistereita. Julkisuuden henkilöistä muistaakseni Martti Suosalo (tai vastaava) meni teatterikorkeaan suoraan lukion ykköseltä tai kakkoselta. Näitä on useampiakin tapauksia. Toki voi olla, että nyt asiat ovat muuttuneet.

Minkä koulutusalan ja yliopiston säädöksiä muuten lainailet?

[JNappula]

Ja vastaisitko vielä kysymykseeni, että kuka ehdotti yliopistoihin hakemista lukion päästötodistuksen perusteella? Itse kun tällaista ehdotusta vastaan kovasti protestoit, vaikkei sitä ole kukaan edes tainnut ehdottaa?

Tässäkin keskustelussa on mainittu jo useita vaihtoehtoisia pääsykoeuudistusmalleja. Itse kannatan SAT-tyyppistä standardoitua testiä, joka mittaa yleistä valmiutta akateemisiin opintoihin.

[Leikkimielinen pihapeli]

Tässäkin keskustelussa on mainittu jo useita vaihtoehtoisia pääsykoeuudistusmalleja. Itse kannatan SAT-tyyppistä standardoitua testiä, joka mittaa yleistä valmiutta akateemisiin opintoihin.

Mitenkäs se SAT keskeisesti poikkeaa yo-kokeista, ja uskotko tosissasi, että sen perusteella opiskelijat asettuisivat merkittävästi erilaiseen paremmuusjärjestykseen kuin YO-kokeissa?

[aivovuoto]

Ylioppilaskoe ei mittaa henkilön soveltuvuutta oikeastaan millekään alalle (ehkä matematiikkaa lukuun ottamatta?).

Lukiomatematiikka on yleensä kaukana siitä yliopiston maailmasta. Se on tarpeellinen enemmänkin matematiikkaa soveltavalle henkilölle kuin teoreetikolle.

Kemia, fysiikka ja luultavasti  biologia(siis yleinen, esim. molekyylibiolgia/biokemia saattaa sisältää melko kemiallista tavaraa  ) edustavat mielestäni melko hyvin jatketta siitä, mitä se lukiossakin on.

[dothefake]

Minkä koulutusalan ja yliopiston säädöksiä muuten lainailet?

Oikeustieteellisen tämänvuotisia lainasin.
Kai sitä jonkun avoimen kauttakin pääsee maisteriksi.

[Juki]

Minkä koulutusalan ja yliopiston säädöksiä muuten lainailet?

Oikeustieteellisen tämänvuotisia lainasin.
Kai sitä jonkun avoimen kauttakin pääsee maisteriksi.

Avoimesta ei todellakaan ole kyse. Ihan ihka aidosta tutkinnosta. Valintakriteerit saattavat muuten vaihdella paikoittain.

[Jaakko Sivonen]

No milläs tavalla se yo-koe on huono mittaamaan henkilön soveltuvuutta kielten opiskeluun?

Eri kouluissa on erilaiset resurssit kielten opetuksessa. Joissain on myös niin vähän halukkaita saksan tai ranskan opiskeluun, että kursseja ei järjestetä lainkaan. Oppilas voi kyllä suorittaa lukion kielten kursseja itsenäisesti, mutta onhan se aivan erilaista kuin oikea opetus. Eri koulujen oppilaat eivät ole samassa asemassa, kun toiset pystyvät valmistautumaan yo-kokeeseen toisia paremmin.

Eikä kaikkia yliopistossa opiskeltavia kieliä voi yo-kokeessa edes kirjoittaa.

[Mika.H]

Korkeakouluihin p-kokeen perusteella.

mulla oli saapumiserän parhain p-tulos. pääsisiköhän tuolla vielä takautuvasti esimerkiksi lääkikseen? olis kiva aloittaa ihan uusi ura näin vanhoinä päivinä..

[Leikkimielinen pihapeli]

Samalla kannalla. Eikä se valmistumisen aikaistuminen (joka on ihan eri asia kuin valmistumisnopeus) aina ole edes mikään etu. Vai kuinka moni uskoo, että suoraan lukiosta ilman välivuosia pikatahdilla edennyt ja valmistunut 23-vuotias psykologia voisi oikeasti tajuta asiakkaana olevan masentuneen yksinhuoltajaäidin tilaa ja tilannetta?

Jos tämän yh-äidin masennuksen taustalla on taloudellinen niukkuus, niin kyllä se 23-vuotias psykologi sitä tilannetta ymmärtää ihan yhtä hyvin kuin 53-vuotiaskin. Ei siihen köyhän asemaan iästä riippumatta kukaan voi samaistua, jos itse on koko ikänsä elänyt taloudellisesti turvattua elämää.

[Sarppi]

Soometus esitti hyviä konkreettisia kohtia, joilla valinta voitaisiin toteuttaa. Ne eivät välttämättä kohtaa sellaisten opiskelualojen kanssa, joille ei ole kovin kummoista pyrkyä (ts. n. 80% avoimista paikoista täytetään), eli teknis-luonnontieteellis-matemaattiset alat..

Nurinkurista kyllä, näillä kalleimmilla ja resursseja vaativimmilla aloilla toteutetaan jo nyt sitä "kaikki halukkaat pääsee ja jos ei suju niin sit ulos" -mallia, mitä aiemmissa viesteissä ehdoteltiin. Kemian ja fysiikan laboratoriotyöskentely 3x4 h per kurssi per opiskelija ja laskuharjoitukset kontaktiopetuksena vievät vähän eri määrän resursseja järjestäviltä laitoksilta kuin joku kirjatentti (OK, kirjatentin korjaaminen on epäilemättä työlästä ja aikaaviepää). N. 40-50 prosenttia sisään otetuista opiskelijoista lopettaa 1. vuoden päätteeksi. Systeemi toki pyörii ja kaikilla on ainakin sen vuoden ajan tilaisuus skarpata, mutta iso määrä miestyötunteja siinä kaadetaan kaivoon.

Johtopäätöksiä? a) toimii se näilläkin aloilla, käyttöön vaan muuallakin tai b) luonnontieteilijöiden kannattaisi erityisesti ajaa jotain parempaa valintakäytäntöä. Mutta kun opiskelijoita ei tule, niin kaikkiin oljenkorsiin tartutaan.

[nuiseva]

Näin naaman perusteella hyvän lukiotodistuksen saavat pääsevät haluamiinsa yliopistoihin. Yksinkertaista.

[Leikkimielinen pihapeli]

Näin naaman perusteella hyvän lukiotodistuksen saavat pääsevät haluamiinsa yliopistoihin.

Selitäpä yksinkertaiselle, miten yo-kirjoituksissa voi naamalla saada hyviä arvosanoja?

[Juki]

Näin naaman perusteella hyvän lukiotodistuksen saavat pääsevät haluamiinsa yliopistoihin.

Selitäpä yksinkertaiselle, miten yo-kirjoituksissa voi naamalla saada hyviä arvosanoja?

Tuossa onkin joka paikan asiantuntijoille haastetta

[Juuso]

Lukion päästötodistuksella pelkästään hakeminen nyt on ihan huuhaata. Naamakerroin vaikuttaa koulunumeroihin sen verran, että vaikuttaisi hieman epäreilulta että henkilön tulevaisuus on pikkumaisten lukio-opettajien käsissä.
[snip]
Parempi olisi että mukana hakuprosessissa olisi jokin standardoitu vakiotesti tyyliin Jenkkien SAT tai ACT:
http://en.wikipedia.org/wiki/SAT
http://en.wikipedia.org/wiki/ACT_(test)

Tuota noin, uutisessa puhuttiin kylläkin nimenomaan yo-kokeen tuloksien tarkastelusta. Yo-koe on nimenomaan standadisoitu, kaikille samaan aikaan tehty testi. Kaiken lisäksi sen arvostelee yo-lautakunta, joka ei ole ikinä nähnytkään opiskelijaa. Pärstäkertoimen vaikutus on siis niin lähellä nollaa kuin mahdollista. Lukion aineenopettaja kylläkin arvostelee kokeen ennen kuin se lähetetään lautakuntaan, mutta lautakunta sanoo viimeisen sanan.

Siitä huolimatta en siis pidä ehdotuksesta. Perusteluni kirjoitin jo tähän ketjuun. Muiltakin on tullut ihan hyviä pointteja.

[nyko86]

minusta täällä http://zachrishaaparinne.wordpress.com/2010/03/28/vanhassa-vara-parempi/ on varsin tiiviisti ilmaistu miksi ehdotus on täysin idioottimainen

[MikkoAP]

Kuten pari korkeakouluopiskelumentaliteetin vahvasti sisäistänyttä professoria ovat tokaisseet yleisellä tasolla kursseillaan: "Korkeakouluopiskelu ei ole pakollista. Kukaan ei pakota tekemään näitä asioita. Korkeakouluopiskelu on valinta, se on vapaaehtoista. Jos opiskelu ei kiinnosta, mitä sitten teet täällä".

Kyse onkin laajemmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta: suinkaan kaikille opiskelu EI ole vapaaehtoista, sillä ilman jonkinlaista tutkintoa on töitä hyvin vaikea saada.

Vielä jokunen vuosikymmen sitten saattoi kouluttamatonkin hanttihommilla tienata ihan kohtuullisen elannon. Nykyisin ei.

Sitten on toki vielä se, että monilla aloilla, joilla tutkinto vaaditaan, ei opiskelu oikeasti valmenna työhön juuri ollenkaan.

Pitäisikin olla niin, että työnantajia velvoitettaisiin ottamaan kouluttamattomia nuoria töihin ja opetta heille ammatti. Palkka olisi toki alussa alhainen ja nousisi sitten taitojen ja kokemuksen karttuessa.

[Leikkimielinen pihapeli]

Kuten pari korkeakouluopiskelumentaliteetin vahvasti sisäistänyttä professoria ovat tokaisseet yleisellä tasolla kursseillaan: "Korkeakouluopiskelu ei ole pakollista. Kukaan ei pakota tekemään näitä asioita. Korkeakouluopiskelu on valinta, se on vapaaehtoista. Jos opiskelu ei kiinnosta, mitä sitten teet täällä".

Kyse onkin laajemmasta yhteiskunnallisesta ongelmasta: suinkaan kaikille opiskelu EI ole vapaaehtoista

Nimenomaan. "Kukaan ei pakota tekemään näitä asioita" on valhe. Monella esim. isi voi hyvinkin pakottaa. Itsekin tiedän ihmisen, jonka isi laittoi lukemaan ekonomiksi.

[Mika.H]

http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Urpilainen+antaisi+nuorten+testata+yliopisto-opintoja/1135256001157

ei ollenkaan huono ehdotus urpilaiseltakaan.

saksan malli. kaikki sisään, mutta ulos jos ei pysy kyydissä.. siihen suuntaan, kiitos.

[Malla]

Lukion päästötodistuksella pelkästään hakeminen nyt on ihan huuhaata. Naamakerroin vaikuttaa koulunumeroihin sen verran, että vaikuttaisi hieman epäreilulta että henkilön tulevaisuus on pikkumaisten lukio-opettajien käsissä.
[snip]
Parempi olisi että mukana hakuprosessissa olisi jokin standardoitu vakiotesti tyyliin Jenkkien SAT tai ACT:
http://en.wikipedia.org/wiki/SAT
http://en.wikipedia.org/wiki/ACT_(test)

Tuota noin, uutisessa puhuttiin kylläkin nimenomaan yo-kokeen tuloksien tarkastelusta. Yo-koe on nimenomaan standadisoitu, kaikille samaan aikaan tehty testi. Kaiken lisäksi sen arvostelee yo-lautakunta, joka ei ole ikinä nähnytkään opiskelijaa. Pärstäkertoimen vaikutus on siis niin lähellä nollaa kuin mahdollista. Lukion aineenopettaja kylläkin arvostelee kokeen ennen kuin se lähetetään lautakuntaan, mutta lautakunta sanoo viimeisen sanan.

Aivan. Ja käsittääkseni on sellainen käytäntö, että jos lautakunnan sensori tuntee kokelaan (esim. kokelas on sukulainen), hän jäävää itsensä ilman muuta.
Ehkä jokin kiintiökäytäntö, siis laajemminkin kuin matikassa (jota pääsee lukemaan yo-E:llä?): osa suoraan yo-arvosanoilla sisään, loput pääsykokeeseen ja/tai soveltuvuustestiin?

Saksan mallin käytäntöä en tunne tarkemmin, mutta eikö siinä tulee pahimmillaan aikamoisia logistisia ongelmia? Jos kaikki halukkaat pitää ottaa sisään, heille tulee kai tarjota opetusta? Suosikkialoille on varmasti tolkuton tunku. (Esim. miten jokin Teak -- korkeakoulu sekin -- selviäisi, edes tilojen puolesta, tuhannesta potentiaalisesta näyttelijäopiskelijasta, joista sitten kahden kuukauden jälkeen pudotettaisiin valtaosa? Tai muut suosikit: psykka, taidehissa(!kyllä!), lääkis jne....?)