Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[thinkingmind]

Oikeiden johtopäätösten tekeminen tulee olemaan suomalaisille vaikeaa, koska olemme juuttuneet yksinkertaiseen moraaliseen asetelmaan, jossa Suomi on hyvis ja Kreikka pahis.

En minä ainakaan noin ajattele eikä varmaan moni muukaan. Minä vaan olen sitä mieltä että Kreikkalaisten pitää itse kantaa vastuu omasta pärjäämisestään olipa ongelmien syy sitten oma laiskuus, maan tapa tai ahneet kapitalistit.

Toiseksi minä olen sitä mieltä että ns. "sisäinen devalvaatio" kaatuu vahvan Euron Kreikassa yhtä varmasti kuin vahvan Markan Suomessa 20 vuotta sitten talousnero Mauno Koiviston viitoitamalla politiikalla. Minä ehdotan Kreikalle samaa ratkaisua jolla Suomi luikerteli ahdingostaan, eli omaa valuuttaa joka päästetään devalvoitumaan, kunnes talous löytää uuden tasapainon vähän köyhemmässä Kreikassa. Siitä voi alkaa uusi nousu.

Suomi ajettiin pahempaan kuseen ja satojen tuhansien ihmisten elämät tuhottiin 90-luvun lamassa vahvan markan politiikalla koska poliitikot eivät kehdanneet myöntää olleensa väärässä oman ylpeytensä takia.

Kreikankin kohdalla sekä kreikkalaiset että muut eurooppalaiset poliitikot eivät kehtaa myöntää olleensa väärässä joten todennäköisesti satojen tuhansien kreikkalaisten elämä tuhotaan 1-2 vuoden aikana ennenkuin kreikka viimein eroaa eurosta ja todennäköisesti poliitikot silloinkin keksivät jonkin syntipukin peittääkseen oman vastuunsa niinkuin suomalaiset poliitikot keksivät vahvan markan hullun politiikan syntipukiksi markan vaikka syyllisiä olivat suomalaiset poliitikot ja heidän tyhmät päätöksensä.

valuutan arvon pitää kuvastaa kansantalouden kilpailukykyä eli vahva markka oli liian vahva suomelle 90-luvun lamassa ja euro on nyt liian vahva kreikalle,portugalille,espanjalle ja italialle.
Jatkuvaa kansantalouksien kilpailukyvyn tuhoutumista euron johdosta on yritetty piilottaa näissä maissa velkakuplilla.
Suomenkin kilpailukyky on rapautunut.
Euro on hyvä valuutta saksalle sillä euron arvo kuvastaa saksan talouden kilpailukykyä ja saksa on ollut euron suurin hyötyjä koska saksalaisten tuotteiden kysyntä on noussut muissa euromaissa koska muut euromaat ovat pystyneet velkaantumaan enemmän euron johdosta ja ostamaan saksalaisia tuotteita velaksi.
Toiseksi suurin eurosta hyötyjä on kiina koska kiinalaiset ovat pitäneet yuanin arvon alhaalla suhteessa dollariin niin euron vahvuuden johdosta kiina on hyötynyt samanaikaisesti paljon viennissään euron vahvuudesta. Tämä on kiihdyttänyt kiina-ilmiötä ja Ahlströmin irtisanotut työläisetkin voivat kiittää Paavo Lipposta ja Sauli Niinistöä potkuistaan.

[Tomi]

Juuri niin. Yritin purkaa tuolla Uusi Geopoliittinen Järjestys -ketjussa [1], miksi dollarin arvoa ei voida hallitusti laskea. Se joko pysyy "liian" korkeana tai sitten romahtaa. Asiaa tutkiessani löysin myös paljon yllättäviäkin todisteita asiani tueksi. Yksinkertaistettuna syynä on juuri Kiinan suuri dollarivaranto. Jos amerikka alkaa tehdä jotain joka johtaisi dollarin arvon alenemiseen, on Kiina lähes pakotettu aloittamaan omien dollariensa myynnin. Se taas aiheuttaa amerikalle isoja menetyksiä, jolloin hyötyä ei synny - tai voi syntyä vasta erittäin isolla liikkellä: amerikan setelikoneiden pitää painaa nopeammin rahaa kuin Kiina pystyy varannoistaan tuomaan markkinoille. Seurauksena olisi hyperinflaatio. Siksi kaikki dollarin arvoa alentavat toimenpiteet - inflaatio tärkeimpänä - ovat mahdottomia. Vain Kiinan lupaus olla käyttämättä dollarivarantojaan voi mahdollistaa jotain tällä rintamalla. Amerikka ei taas ei anelemaan ala. Patti tilanne pysyy.

[1] http://hommaforum.org/index.php/topic,56058.msg792938.html#msg792938

Usa tietää, että anelu olisi heikkouden merkki, joka taas suututtaisi USA suuruuteen uskovat äänestäjät. Sen lisäksi se johtaisi Kiinan taholta lisävaatimuksiin, kuten esimerkiksi amerikkalaisen teknologian myymiseen Kiinalaisille palvelusta vastaan. Kansanvälisessä politiikassa yksikään valtio ei myy palveluksiaan ilmaiseksi. Mitä tärkeämmästä palveluksesta on kyse sitä kovempi hintalappu palvelukselle tehdään.

Jokainen voi miettiä minkä hintalapun Kiina laittaa koko USA kansantalouden pelastavalle palvelukselle tuskin pienen jenkki teknologiaa pitää tulla sitten ja kunnolla.

Niin ja Kiina on rakentanut koko teknologisen pohjansa kopioimalla muualta. Sen maan koko olemus perustuu muualta kopiointiin, mikä lopulta pohjautu sen maan Kongfutselaiseen hengenfilosofiseen pohjaan missä mestareita kuuluu sokeasti matkia. USA on yksi kohde mistä sitätekniikkaa saa. Ja tämä maailmanvaluutta-ansa mistä kärsivät molemmat maat jotka eivät pääse sotkusta irti on Kiinalaiselle ainakin sellainen hyöty, että sen voimalla voi painostaa USAta.

Sauli Niinistö kirjoitti hesariin kesällä 2006 oudon artikkelin jonka mukaan Kiina pyrkisi ostamaan tällä valuuttavarannollaan avainteollisuutta Euroopasta ja Suomen sitten pitäisi mennä NATOon mukaan koska taloudellinen sodankäynti olisi alkamassa. Tämän pohjana oli kai jotain Euroopan Investointipankista (jonka varajohtaja Niinistö oli silloin) saatu sisäpiiritieto. Merkkejä tästä on loppupeleissä yllättävän vähän artikkelin ilmestymisen jälkeen. Enemmänhän Kiinaa suorastaan huudetaan apuun ostamaan ja pääomittamaan täkäläistä teollisuutta ja finanssisektoria, mihin Kiina on alkanut suhtautua nuivasti. Ja vähän hankalampi tajuta miten kalliiksi käyvä NATO-jäsenyys jotenkin jeesaisi Suomea erikseen maailmantalouspoliittisen sotkun keskellä selviytymisessä.  No, Sauli Niinistöllä on tietty oma kokoomusagendansa. Mielenkiintoista, yhtä kaikki. Tietenkin Kiinakin omaa vakavat sisäiset ongelmansa ja on kai muuttanut moneen kertaan poliittista doktriiniaan muun maailman suhteen selviytyäkseen itse.

Välillä eurokriittisiä avauksia esittänyt Sauli Niinistö on ollut kumman hiljaa tästä vakuustulosksesta sekä sen jälkeisestä kannasta Kreikka-tukipakettiin.
Mikä on Niinistön kanta Kreikka-tukipakettiin?

[hattiwatti]

Suomi ajettiin pahempaan kuseen ja satojen tuhansien ihmisten elämät tuhottiin 90-luvun lamassa vahvan markan politiikalla koska poliitikot eivät kehdanneet myöntää olleensa väärässä oman ylpeytensä takia.

Mitä olen käsittänyt niin tuossa oli taustalla pitkälle se, että tietyt kokoomuspoliitikot saivat eräältä-niistä-20-perheestä-jotka hallitsevat Suomea vaatimuksen vahvan markan ylläpitämiseksi jotta vaalirahoitusta irtoaisi siitä suunnasta. Se nimittäin hyödyttää tietyllä tavalla tiettyä osaa elinkeinoelämästä.

Joskus 1800-luvulla katovuosina tietty prosentti Suomen väestöä nääntyi nälkään, kun Snellman ei halunnut tilata viljaa ettei vahva markka olisi järkkynyt. Sitten kun kuuluisalta pankkiiri Rotschildilta lopulta haettiin lainaa, viljalaivat juuttuivat jäähän. Koska vahva markka oli niin tärkeä, siihen aikaan kuin myös 1980-luvulla. Historia toistaa itseään. Mutta monet ovat myös väittäneet että ilman sitä Suomen teollistumista ei olisi koskaan saatu luotua aikaan, vaikka ison hinnan vaatikin. Tietty osa elinkeinoelämää hyötyy vahvasta markasta.

Siitä on kiistelty hahmo, 1980 luvun talouskasinossa kuuluisia operaatoita tehnyt,  Kari Uotikin kirjassaan kirjoittanut pitävänsä juuri liian vahvaa markkaa painottanutta Koiviston politiikkaa laman keskeisimpänä syynä. On myös laskelmia, että 1990-luvun alun lama olisi tappanut enemmän ihmisiä ennenaikaisesti kuin esimerkiksi talvisota.

[hattiwatti]

Juuri niin. Yritin purkaa tuolla Uusi Geopoliittinen Järjestys -ketjussa [1], miksi dollarin arvoa ei voida hallitusti laskea. Se joko pysyy "liian" korkeana tai sitten romahtaa. Asiaa tutkiessani löysin myös paljon yllättäviäkin todisteita asiani tueksi. Yksinkertaistettuna syynä on juuri Kiinan suuri dollarivaranto. Jos amerikka alkaa tehdä jotain joka johtaisi dollarin arvon alenemiseen, on Kiina lähes pakotettu aloittamaan omien dollariensa myynnin. Se taas aiheuttaa amerikalle isoja menetyksiä, jolloin hyötyä ei synny - tai voi syntyä vasta erittäin isolla liikkellä: amerikan setelikoneiden pitää painaa nopeammin rahaa kuin Kiina pystyy varannoistaan tuomaan markkinoille. Seurauksena olisi hyperinflaatio. Siksi kaikki dollarin arvoa alentavat toimenpiteet - inflaatio tärkeimpänä - ovat mahdottomia. Vain Kiinan lupaus olla käyttämättä dollarivarantojaan voi mahdollistaa jotain tällä rintamalla. Amerikka ei taas ei anelemaan ala. Patti tilanne pysyy.

[1] http://hommaforum.org/index.php/topic,56058.msg792938.html#msg792938

Usa tietää, että anelu olisi heikkouden merkki, joka taas suututtaisi USA suuruuteen uskovat äänestäjät. Sen lisäksi se johtaisi Kiinan taholta lisävaatimuksiin, kuten esimerkiksi amerikkalaisen teknologian myymiseen Kiinalaisille palvelusta vastaan. Kansanvälisessä politiikassa yksikään valtio ei myy palveluksiaan ilmaiseksi. Mitä tärkeämmästä palveluksesta on kyse sitä kovempi hintalappu palvelukselle tehdään.

Jokainen voi miettiä minkä hintalapun Kiina laittaa koko USA kansantalouden pelastavalle palvelukselle tuskin pienen jenkki teknologiaa pitää tulla sitten ja kunnolla.

Niin ja Kiina on rakentanut koko teknologisen pohjansa kopioimalla muualta. Sen maan koko olemus perustuu muualta kopiointiin, mikä lopulta pohjautu sen maan Kongfutselaiseen hengenfilosofiseen pohjaan missä mestareita kuuluu sokeasti matkia. USA on yksi kohde mistä sitätekniikkaa saa. Ja tämä maailmanvaluutta-ansa mistä kärsivät molemmat maat jotka eivät pääse sotkusta irti on Kiinalaiselle ainakin sellainen hyöty, että sen voimalla voi painostaa USAta.

Sauli Niinistö kirjoitti hesariin kesällä 2006 oudon artikkelin jonka mukaan Kiina pyrkisi ostamaan tällä valuuttavarannollaan avainteollisuutta Euroopasta ja Suomen sitten pitäisi mennä NATOon mukaan koska taloudellinen sodankäynti olisi alkamassa. Tämän pohjana oli kai jotain Euroopan Investointipankista (jonka varajohtaja Niinistö oli silloin) saatu sisäpiiritieto. Merkkejä tästä on loppupeleissä yllättävän vähän artikkelin ilmestymisen jälkeen. Enemmänhän Kiinaa suorastaan huudetaan apuun ostamaan ja pääomittamaan täkäläistä teollisuutta ja finanssisektoria, mihin Kiina on alkanut suhtautua nuivasti. Ja vähän hankalampi tajuta miten kalliiksi käyvä NATO-jäsenyys jotenkin jeesaisi Suomea erikseen maailmantalouspoliittisen sotkun keskellä selviytymisessä.  No, Sauli Niinistöllä on tietty oma kokoomusagendansa. Mielenkiintoista, yhtä kaikki. Tietenkin Kiinakin omaa vakavat sisäiset ongelmansa ja on kai muuttanut moneen kertaan poliittista doktriiniaan muun maailman suhteen selviytyäkseen itse.

Välillä eurokriittisiä avauksia esittänyt Sauli Niinistö on ollut kumman hiljaa tästä vakuustulosksesta sekä sen jälkeisestä kannasta Kreikka-tukipakettiin.
Mikä on Niinistön kanta Kreikka-tukipakettiin?

No ei mitään selkeää. Jotain varovaista, epämääräistä hapuilevaa kritiikkiä, mutta ei mitään selkeää sanomaa koskaan. Ettei asema kokkareissa horjuisi. Tai sitten mies ei vaan halua olla selkeä.

En ymmärrä niitä ihmisiä mitkä niin fanittavat Niinistöä presidentiksi. Väyrynen tai jopa Soini olisi parempi vaihtoehto. Soiniakin epäkunnioitan siitä, että mies tuo loppupeleissä varsin vähän omia mielipiteitään esille sukkelien sutkauksien sijaan. Väyrynen on taas ollut alusta asti täysin johdonmukainen linjauksissaan Eurostoliittoon jo 1990-luvulta asti. Kannattaa kaivaa se ketju esiin missä oli tätä koskevaa tietoa.

[FadeAway]

http://www.guardian.co.uk/business/2011/oct/18/france-and-germany-move-towards-2tn-euro-fund

Saksa ja Ranska ovat päässeet sopuun EU:n hätärahaston tulivoiman laajentamisesta 2 000 miljardiin euroon.

Muistaakseni aikanaan peruskoulussa; miljardit, biljoonat ja triljoonat olivat lähinnä tähtitieteen lukuja. Nyt arkipäivän talous&finanssipolitiikkaa...

[Jouko]

http://www.guardian.co.uk/business/2011/oct/18/france-and-germany-move-towards-2tn-euro-fund

Saksa ja Ranska ovat päässeet sopuun EU:n hätärahaston tulivoiman laajentamisesta 2 000 miljardiin euroon.

Muistaakseni aikanaan peruskoulussa; miljardit, biljoonat ja triljoonat olivat lähinnä tähtitieteen lukuja. Nyt arkipäivän talous&finanssipolitiikkaa...

Valitettavasti ne ovatkin vain lukuja. Mitään todellisuuspohjaa niillä ei ole. Kyllä sen kaikki ymmärtävät. Ja parhaiten pörssikeinottelijat. Täten olipa luvut miten suuria tahansa, niin asiat etenevät vääjäämättä omalla painollaan.

[Marko Parkkola]

Murtomiljoona = luku joka murtaa laskukoneen

- Aku Ankka

[Miniluv]

Viimeisimmät Suomea koskevat: http://hommaforum.org/index.php/topic,59623.0.html

[slobovorsk]

The Economist kertoo, että Wolfson-niminen säätiö on julistanut 250 000 euron palkinnon sille taloustutkijalle, joka esittää järkevän toimenpidesuunnitelman maan tai maiden irtaantumiselle eurosta hyvässä järjestyksessä.

[FadeAway]

Nerokasta taloutta.

EU-juristit keksivät hätärahastolle uuden vivutustempun

EU:n hätärahaston "vivuttaminen" suuremmaksi nykyisestä 440 miljardista eurosta ei olekaan ihan helppoa.

The Wall Street Journal kirjoittaa, että juristien mukaan julkisuudessa ollut suunnitelma, jonka mukaan hätärahasto ERVV takaisin osan sijoittajien ostamien velkakirjojen tappioista, onkin unionin perussopimusten vastainen - se rikkoisi no bail-out -säännöksiä.

Mutta ei hätää: juristit ovat keksineet uuden, entistä monimutkaisemman keinon hyödyntää hätärahastoa. Se menisi WSJ:n mukaan näin:

Kun euromaa laskisi liikkeelle velkakirjoja, se voisi samalla lainata hätärahastolta rahaa, jotka toisivat osittaisena vakuutena tappioita vastaan. Sijoittajat uskaltaisivat sijoittaa riskialttiidenkin maiden velkapapereihin, kun ne tietäisivät saavansa vakuudet tappioiden varalle - tain näin ehdotuksen logiikka ainakin kulkisi.

Kääntöpuoli on, että järjestely pakottaisi velkaa tarvitsevat maat velkaantumaan vielä enemmän, jos ne joutuvat lainaamaan rahaa vakuuksia varten. Mikään yksinkertaisempi ratkaisu ei kuitenkaan näytä EU:n juristien mukaan olevan mahdollinen, WSJ kirjoittaa.

Käytännössä siis hallitus, joka laskisi liikkeelle velkakirjoja huutokaupassa, lainaisi lisää rahaa ERVV:ltä, ja tämä raha toimisi vakuutena esimerkiksi 20 prosentin tappioita vastaan. Näitä rahoja pidettäisiin mahdollisesti jossain hallinnointiyhtiössä - samalla tavalla kuin Suomen vakuusratkaisussa - tallessa maksuhäiriön varalta.

Laskelma: EKP:n piikissä jo 590 miljardilla riskipapereita

http://www.talouselama.fi/uutiset/laskelma+ekpn+piikissa+jo+590+miljardilla+riskipapereita/a706885

Onneksi velkakriisissä ei ole kyse luovasta kirjanpidosta, eikä innovatiivisesta ylivelkaantumisesta, oman pääoman vivuttamisessa x10,  eikä ainakaan monikansallisista CDS-"vakuuksista".

(http://www.talouselama.fi/multimedia/archive/00095/openeurope_95988a.jpg)

Mitä toi FI 0 euroa tarkoittaa?
Suomen pankit ovat kuivilla, mutta tahdotaan maksaa muiden maiden pankkien riskisijoitukset?
Antakaa pankkien tuotot tänne seuraavaksi 30 vuodeksi.
90-luvulla oli ihanaa kuinka kaikki Euroopan maat riensivät tukemaan Suomea ja maksoivat valtion velat ja kuittasivat vielä pankkituen. Nautimme vuosia mahtavista EU-tuista, superpalkoista, ostimme sotalaivoja ja rakensimme infran kuntoon, ihanaa.

Open Europen tutkimusjohtaja Raoul Ruparel arvostelee raportissa suunnitelmia käyttää hätärahastoa vakuuttajana, joka korvaisi sijoittajille velkapapereihiin sijoittamisesta syntyviä tappioita.

Euromaiden tukeman rahaston käyttäminen siihen, että se maksaa korvauksia euromaiden maksukyvyttömyydestä johtuvista tappioista, johtaa Ruparelin mukaan "kehäongelmaan" - takauksia ei voitaisi periä mailta silloin, kun niitä eniten tarvittaisiin, esimerkiksi jos Espanja ja Italia ovat vaarassa.

Voimakkaasti vivutetut finanssi-instrumentit, joissa oli puutteellisia takauksia, aiheuttivat finanssikriisin muutama vuosi sitten. Saman rakenteen toistaminen voi tuottaa myöhemmin vielä pahempia ongelmia, Ruparel arvostelee.

[Jakerp]

Kreikkalaisilla näyttäisi olevan pelkästään Sveitsissä piilossa 200 miljardin euron pimeä pääoma mälli:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20111098451&ext=ltr

Tännekö niitä Suomen ja muiden EU-maiden veronmaksajien Kreikkaan ohjaamia lainarahoja kanavoidaan erilaisilla eturyhmille suunnatuilla ohjelmilla?

[Turjalainen]

Naputtelin tällaisen spekulaation:

http://turjalainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86272-the-guardian-vakausrahasto-2000-miljardiin-seuraukset-suomessa

The Guardian: Vakausrahasto 2000 miljardiin - Seuraukset Suomessa?

Saksa ja Ranska ovat The Guardianin tietojen mukaan sopineet vakausrahaston kasvattamisesta 2000 miljardiin. Vaikka pari korkeaa EU-virkamiestä ehtikin jo kiistää väitteen, se on suurella todennäköisyydellä totta, koska se on linjassa markkina-arvioiden kanssa. Jos käy, Suomen osuus vakausrahastosta nousee 1,8%:n osuudella 36 miljardiin, ja koska tämä summa otetaan lainana Suomen kontolle, menee korkojen kanssa noin 65 miljardia.

Ja kaikki tämä raha menee. Kyse ei ole enää vain takauksista, vaan siitä, että Euroopan pankit vaativat pelkästään ensi vuonna apua tuon 2000 miljardia. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomi joutuu ottamaan ensi vuonna 36 miljardin lisävelan, joka nostaa Suomen valtionvelan 113,5 miljardiin euroon. Kun valtio ottaa muutakin velkaa 7 mrd, nousisi valtion velka vuonna 2012 siis 121,5 mrd:in ja velan osuus BKT:stä n. 67,4%:iin. Voitte arvailla mitä jo tämä tarkoittaa koroille ja velanhoitokustannuksille.

Eikä tässä ole vielä huomioitu tulevaisuutta ja laman takia lähivuosina edessä olevaa BKT:n tiputusta. Viralliset arviot tällä hetkellä ovat, että lama syö BKT:stämme n. -10% tai jopa -15%. Väitän, että menee enemmänkin, oma arvioni on, että BKT tippuu jonnekin vuoden 2000 tasolle eli nimellisesti yli neljänneksellä. Vuoden 2000 tasoon eli 132,1 mrd:iin tiputus olisi noin -26 % (Inflaatioon suhteutettuna vuoden 2000 rahan arvon mukaan tiputus olisi n. 17%).

Yksi syy omaan negatiivisempaan arviooni on oletus laman syvyydestä ja pituudesta, sekä kerrannaisvaikutuksista. Nykyinen kriisi noudattaa 30-luvulta tuttua sykliä, eli luvassa on synkkä taloudellinen kaamos ainakin vuoteen 2015 asti. Syklin rajuus tarkoittaisi ensin rajua tiputusta, ja sen jälkeen tasaisesti laskevaa kolmivuotista kurjuutta. Tämä tarkoittaa pakkoa tehdä rajuja leikkauksia, mitkä myös osaltaan vähentävät kulutusta ja BKT:tä.

Jos ennusteeni on oikea ja valtion velanotto jatkuu vuoteen 2015 vähintään nykyisellä tasolla (7 mrd per vuosi) ja BKT romahtaa v. 2000 pintaan, oltaisiin vuonna 2015 tilanteessa, jossa velan määrä olisi n. 142 mrd ja sen osuus BKT:stä yli 100%. Mitkä ovatkaan korot ja velanhoitokustannukset tuossa tilanteessa? Ja tässä laskussa ei otettu huomioon sitä, että vuotuinen velanottomäärä tulee taloustilanteen pakottamana luultavasti nousemaan, vaikka tullaan tekemään rajuja leikkauksia.

Kiitos joka tapauksessa Jykä-Jutalle, kun lastenlapsistamme tulee keppikerjäläisiä. Tämä muistetaan!

[hattiwatti]

Kreikkalaisilla näyttäisi olevan pelkästään Sveitsissä piilossa 200 miljardin euron pimeä pääoma mälli:
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20111098451&ext=ltr

Tännekö niitä Suomen ja muiden EU-maiden veronmaksajien Kreikkaan ohjaamia lainarahoja kanavoidaan erilaisilla eturyhmille suunnatuilla ohjelmilla?

Normaalia meininkiä. Intiassa eräs maan suurimmista kansanliikkeistä on jo 10-15 kampanjoinut vaatimuksella tuoda kaikki poliiitikkojen ja korporaatioiden Sveitsin pankkitileille siirtämä raha takaisin. En muista summaa, mutta oli kuulemma joku maan 1 v BKT vähintään. En näe sitä mitenkään epärealistisena, jos on pitkän aikaa kumuloitunut. Nyttemmin vähän tunnettummaksi tullut, mutta silti liian vähän esillä ollut veroparatiisiongelma köyhyyden ja talousromahduksen syynä oli siellä tiedossa jo pitkään. Kampanja on tuottanut hedelmää sikäli, että hinduoikeistolainen, yhden hallituskauden istunut, BJP-puolue otti sen keskeiseksi vaaliteemakseen 2009 vaaleissa. Ainakin asiasta alettiin keskustella laajemmin miten realistinen juttu rahojen takaisin saaminen olisi. BJP-hävisi vaalit, mikä oli ehkä parempi johtuen sen epäsekulaarista luonteesta, ja siitä että kyseessä on paramilitäärin hindujen kodinturvajoukkojen aikoinaan perustama poliittine siipi.

Sveitsi on myös ollut sikäli mielenkiintoinen maa, että sen kautta toteutui Hitlerin ambitio kanavoida 'juutalaiskeinottelijoiden varastamat' perussaksalaisten teollisuuden rakentamiseen. II maailmansodan aikaan Sveitsiin junaillut juutalaisilta konfiskoitu varallisuus nimittäin ohjautui tuottoisina investointeina takaisin Saksan uudelleenrakentamiseen. Ehkä näillä rahoilla oli enemmän merkitystä kuin Marshall-avullakin.

Hassuja ne veroparatiisit. Ongelma, että nykypäivänä rahat eivät ohjaudu välttämättä investointeihiin vaan puhtaaseen keinotteluun.

[RTT]

Uutiset Brysselistä muuttuvat päivä päivältä hullummiksi.

EU kaavailee uudelle talousvalvontaviranomaiselle Esmalle oikeutta kieltää luottoluokitusyhtiöitä julkaisemasta uusia luottoluokitusarvioita kriittisinä aikoina, kuten uutta tukipakettia valmistellessa. Aloite tulee jäsenmaiden käsittelyyn ensi kuussa ja voi tulla voimaan jo ensi vuoden syksynä.

Tiistaina jäsenmaat saivat valmiiksi sopimuksen, joka kieltää CDS-johdannaiset koko unionin alueella ensi vuoden marraskuusta eteenpäin. Sopimuksessa on lauseke, jonka mukaan jäsenmaa voi perua kiellon korkeintaan vuodeksi kerrallaan mikäli markkinatilanne sen sallii.

Frankfurtissa EKP:n pääjohtaja Trichetin läksiäisjuhlissa puhuneet äentiset Saksan ja Ranskan johtajat Helmut Schmidt ja Valery Giscard d'Estaing pistivät koko kriisin "euroalueen ulkopuolisten pankkien ja spekulaattoreiden" aiheuttamaksi ja "anglosaksisen median, markkinoiden ja populististen johtajien liioittelemaksi tyhjäksi puheeksi."

D'Estaing ehdotti pankkisektorin jakamista perinteisiin ja spekulatiivisiin pankkeihin, jotta valtioiden ei tarvitsisi bail-outata spekulaattoreita.

Nykyiset johtajat Merkel, Sarkozy ja Van Rompuy olivat yhdessä rintamassa vaatimassa finanssipoliittista integraatiota ja kovempaa talouskuria. "Tarvitsemme talouskuria ja talous- ja finanssipoliittista integraatiota. Ei vain syntisten rankaisemiseen, vaan politiikkamme yhteenlinkittämiseen... Meidän tulee ymmärtää että tämä tarkoittaa suvereniteetin menettämistä kaikille," Van Rompuy sanoi.

EU institutions hit back at markets, ratings agencies

EU institutions are seeking to curb the powers of ratings agencies and some forms of speculative trading in a backlash against markets by Europe's political elite.

The Financial Times Deutschland on Thursday (20 October) disclosed plans by EU single market commissioner Michel Barnier to allow Esma, a new Paris-based EU financial supervisor set up in 2011, to impose "temporary" bans on agencies such as Fitch or Moody's from publishing sovereign debt ratings at critical moments.
--

EUobserver: EU institutions hit back at markets, ratings agencies

[jmk]

EU kaavailee uudelle talousvalvontaviranomaiselle Esmalle oikeutta kieltää luottoluokitusyhtiöitä julkaisemasta uusia luottoluokitusarvioita kriittisinä aikoina, kuten uutta tukipakettia valmistellessa.

Hillitöntä.

Olen joskus piloillani ehdottanut, kun eu-viskaalit ovat julkisuudessa kitisseet luottoluokituksista, että mitäs jos kielletään ne.

Enää ei naurata.

[hattiwatti]

Uutiset Brysselistä muuttuvat päivä päivältä hullummiksi

.

Ei ne itseasiassa niin hulluja ole vaikka siltä kuullostavatkin. Tietenkään en näihin sokeasti luota.

EU kaavailee uudelle talousvalvontaviranomaiselle Esmalle oikeutta kieltää luottoluokitusyhtiöitä julkaisemasta uusia luottoluokitusarvioita kriittisinä aikoina, kuten uutta tukipakettia valmistellessa. Aloite tulee jäsenmaiden käsittelyyn ensi kuussa ja voi tulla voimaan jo ensi vuoden syksynä.

Luottoluokittajien liian suuri valta on ongelma. Se voi laukaista ketjureaktion, jolloin kaikki sijoittajat vetävät rahana pois sopulilaumana. Kriittiset ajat ovat aikoja jolloin ei tiedetä mihin hommat menevät, ja luottoluokittajat perustavat tällöin näkemyksensä arvailuun. Luottoluokitusten tekemisissä kokonaisuudessaan ei olisi mitään niin kauhean pahaa, jos niitä olisi monia. Nyt vallitse oligopoli kolmen suuren välillä, ja näillä on aivan järjettömän paljon valtaa maailmassa. Tämä ei kuitenkaan tee niistä erehtymättömiä. Jos olisi isompi määrä laitoksia jotka voisivat tehdä itsenäisempiä ja erilasempia analyysejä, luottoluokittajien valtaa ei tarvitsisi rajoittaa hieman kömpelöltä haparoinnilta vaikuttavin keinoin.

Tiistaina jäsenmaat saivat valmiiksi sopimuksen, joka kieltää CDS-johdannaiset koko unionin alueella ensi vuoden marraskuusta eteenpäin. Sopimuksessa on lauseke, jonka mukaan jäsenmaa voi perua kiellon korkeintaan vuodeksi kerrallaan mikäli markkinatilanne sen sallii.

Erittäin hyvä uutinen! Näin ehdottomasti pitääkin olla, ja kiva jos finanssimafiaa ihan oikeasti aletaan uhrata. Eihän rahojen kaatamisessa himmeleihin ja velkamaihin ole kyse näiden bailouttaamisesta vaan pelättyjen CDS:ien laukeamisen aiheuttamista seurauksista. Kukaanhan ei nimittäin tiedä paljon niitä on maailmassa, mutta on paljastunut usein olevan esim. 10-30 kertaisia määriä itse velkaan verrattuna. Viimeinen lause on tosin omituinen ja saattaa tehdä koko jutun tyhjäksi. Se kuitenkin paljastaa, että päättäjät sen enempää kuin kukaan muukaan ei tiedä mitä kaikkea asiaan liittyy.

Frankfurtissa EKP:n pääjohtaja Trichetin läksiäisjuhlissa puhuneet äentiset Saksan ja Ranskan johtajat Helmut Schmidt ja Valery Giscard d'Estaing pistivät koko kriisin "euroalueen ulkopuolisten pankkien ja spekulaattoreiden" aiheuttamaksi ja "anglosaksisen median, markkinoiden ja populististen johtajien liioittelemaksi tyhjäksi puheeksi."

Ensimmäisestä olen osittain samaa mieltä. Maiden korot lähtevät helposti nousuun, kun erilaisia johdannaisvedonlyöntiohjelmia toteutaan ulkomaisten sijoittajien ja hedge-fundien toimesta. EU-kriisiä meidän rahoilla torjuttaessa pelastetaan hyvin paljon ulkomaalaisia spekulaattoreita mikä on väärin. Tietty tiettyjen maiden läpimätäisyys pitää tunnustaa, ja jälkimmäisen lauseen kanssa en ole kauhean samaa mieltä.

D'Estaing ehdotti pankkisektorin jakamista perinteisiin ja spekulatiivisiin pankkeihin, jotta valtioiden ei tarvitsisi bail-outata spekulaattoreita.

Minunkaan mielestäni verorahoilla ei pitäisi pelastaa spekulaattoreita. Tuntuu olevan yleinen konsensus täällä.
Tämä on sama asia kuin amerikkalaisten Glass-Steagall laki. Se säädettiin alunperin 1929 laman jälkeen, ja piti pankkisektorin terveenä monta vuosikymmentä. Pidetään yleisenä kriisin osasyynä tämän lain purkua jonkun vapaan markkinatalouden nimissä mikä ideologia tuli sitten jossain välissä muotiin. Seurauksena on ollut ennennäkemätöntä sosialismia, kun julkista rahaa on jouduttu käyttämään spekulaattoreiden pelastamiseen kun näiden rahat ovat olleet yhteenkietoutuneena yksityisten ihmisten säästöihin joiden menettämistä ei kukaan haluaisi. Lisäksi se, kun spekuloijat pääsivät pelaamaan kasinoita mummojen eläkesäästöillä heidän käyttöönsä tuli keinotekoisen paljon rahaa mikä paisutti talouskuplaa. Spekuloijien pitäisi pelata vain omilla rahoillaan, ja menettää ne jos mokaavat ilman että tästä olisi haittaa ihmisille jotka eivät ole tienneetkään heidän rahojensa olevan kasinopelikäytössä. Oikein hyvä ehdotus!!

Nykyiset johtajat Merkel, Sarkozy ja Van Rompuy olivat yhdessä rintamassa vaatimassa finanssipoliittista integraatiota ja kovempaa talouskuria. "Tarvitsemme talouskuria ja talous- ja finanssipoliittista integraatiota. Ei vain syntisten rankaisemiseen, vaan politiikkojemme yhteenlinkittämiseen... Meidän tulee ymmärtää että tämä tarkoittaa suvereniteetin menettämistä kaikille," Van Rompuy sanoi.

Kovempi talouskuri on jees. Mutta muuten tässä on pahan merkit.

EU institutions hit back at markets, ratings agencies

EU institutions are seeking to curb the powers of ratings agencies and some forms of speculative trading in a backlash against markets by Europe's political elite.

The Financial Times Deutschland on Thursday (20 October) disclosed plans by EU single market commissioner Michel Barnier to allow Esma, a new Paris-based EU financial supervisor set up in 2011, to impose "temporary" bans on agencies such as Fitch or Moody's from publishing sovereign debt ratings at critical moments.
--

EUobserver: EU institutions hit back at markets, ratings agencies
[/quote]

[hattiwatti]

Maailmanparantajajärjestöistä muutama on lausunut mielipiteensä liittyen EU:n finanssimafian hillitsemispakettiin.

NGO media reaction

Friends of the Earth Europe (FoEE) - Oxfam - World Development Movement (WDM)
Centre for Research on Multinational Corporations (SOMO) – World
Economy, Ecology & Development (WEED)
CNCD-11.11.11 - Campagna per la Riforma della Banca Mondiale (CRBM)

European Commission's proposal for financial markets lacks teeth
More robust rules are needed to tackle food speculation

New rules proposed today by the European Commission will shed light on
betting on food commodities by financial traders, but will not do
enough to prevent speculation from fuelling high and volatile food
prices.  The warning comes from environment and development groups in
a joint reaction to the new draft Markets in Financial Instruments
Directive (MiFID II) and accompanying regulation.

The proposed reform, to be debated by the European Parliamant and EU
member states in the coming months, allows for limits on the number
and size of bets that traders can make when buying and selling futures
contracts (so-called 'position limits') in an attempt to restrict the
impact on prices of commodities such as wheat or soy, and tightens up
on harmful 'high frequency trading'. However, the Commission's
proposal falls short of tackling food speculation head-on. It includes
too many exemptions, allows EU member states to create 'alternative
arrangements' to position limits and does not go far enough to clamp
down on speculation that is divorced from supply and demand.

Marc-Olivier Herman, Oxfam International's EU policy advisor, said:
"The European Commission's blueprint is lacking teeth on commodities
speculation. As it stands now, the proposed reform is not robust
enough to make sure excessive speculation does not cause drastic price
swings in staple foods and to fix broken commodity markets so they
work for food producers and consumers. For many people in developing
countries food prices are a matter of life and death."

>> The Commission's proposal provides for exemptions allowing financial subsidiaries of commodity traders to escape the scope of the regulation.

Daniel Pentzlin of Friends of the Earth Europe said: "The European
Parliament and EU member states must now ensure that the rules apply
to all speculative activities. It's unacceptable to leave big traders
of grain or maize outside the scope of the market regulation and let
them profit from high and volatile food prices."

>> Caps on the number and size of the bets speculators can make are key to tackling excessive speculation, which has contributed to pushing millions around the world into hunger and poverty.

Markus Henn of the German organisation WEED said:  "The Commission's
proposal to allow member states to set-up 'alternative arrangements'
to position limits is unacceptable, as it allows the financial
industry to water down the rules by lobbying EU member states for
their preferred interpretation."

>> Speculation disconnected from supply and demand: Commodity Index Funds, Exchange Traded Funds, High Frequency Trading' and other investment products foster speculation that is detached from the real economy and widely blamed for fuelling food price volatility.

Murray Worthy of the World Development Movement said "There is no
reason why investors seeking to diversify their portfolio should be
allowed to flood food commodity markets causing erratic price swings
and pushing up prices. Authorities must have sufficient powers to
limit excessive speculation and ban trading activities harmful to
society."

[Roope]

Uutiset Brysselistä muuttuvat päivä päivältä hullummiksi.

Järjettömiä juttuja. Liiioittelua. Ei nuo lainaukset voi mitenkään pitää edes sinne päin paikkaansa. *klik* "We need to acknowledge that this means a loss of sovereignty for all." [aivot sulaa]

[Tomi]

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2011/10/20/miten-eroon-eurosta-keksi-keinot-ja-voita-290-000-euroa/201115193/12

Miten eurosta voisi irrottautua järkevästi? Tätä on moni pohtinut eurokriisin myllerryksessä, mutta nyt hyvästä suunnitelmasta voi saada huikean palkinnon: 250 000 puntaa eli noin 286 000 euroa.

Kyseessä on kertaluontoinen The Wolfson Economics Prize, jota rahoittaa säätiö – Charles Wolfson Charitable Trust. Se on sarjassaan toiseksi suurin heti talouden Nobelin jälkeen.

Tavoitteena on löytää suunnitelma, jonka avulla rahaliitosta voisi irtautua hallitusti. Kilpailu on suunnattu maailman huippuekonomisteille.

Simon Wolfson sanoi Euronewsille, että tätä asiaa on tärkeää alkaa pohtia. Hänen mukaansa on outoa, että eurosta irtautumisen mahdollisuus on tunnustettu, mutta kukaan ei mieti, mikä olisi siihen paras tapa.

– Jos prosessi hoidetaan hyvin ja huolellisesti, sillä voi olla hyvin vähän lyhytaikaisia haittoja euroalueen talouteen. Jos se hoidetaan huonosti, se voi olla katastrofaalinen paitsi euroalueelle, myös koko maailman pankkijärjestelmälle, Wolfson sanoi.

Ehdotuksia otetaan vastaan tammikuun loppuun asti, minkä jälkeen niitä arvioi ekonomistien paneeli. Keskeisiä kysymyksiä on esimerkiksi se, miten määritellään uudelleen valtionvelka, yksityiset säästöt ja asuntolainat valtion irtautuessa eurosta.

Simon Wolfson on Next-kauppaketjun toimitusjohtaja ja Britannian konservatiivipuolueen tukija. Hän ei usko, että mikään maa eroaisi eurosta lähiaikoina.

[hattiwatti]

http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86144-vakausrahaston-aritmetiikkaa

Alkuperäisessä linkissä taustatietolinkit, joten kannattaa lukea sieltä. Suomen parhaita blogeja aiheesta muuten.

Viime vuoden loppukeväästä nikkaroitu uskottava ja massiivinen vakausrahasto, IMF:n ja Euroopan omien instrumenttien ansiosta puhuttiin hulppeasta tuhannen miljardin vakausrahastosta. Kuljetan tässä rinnalla suomenkielistä linkkijuhlaa, jos esimerkiksi 3.5.2010 peräänkuuluttamani Kreikan defaultti ei jäisi ihmetyksen aiheeksi: miksi olin sitä vaatimassa jo silloin?

Viikko Kreikka I -paketin jälkeen kreikkalaiset arvelivat jo olevansa lainamarkkinoilla jo tämän vuoden puolella. Onhan tässä aikaa pari kuukautta. Suurista muutoksista ei ollut kyse. Keskipitkällä aikavälillä tehdään vain parit eläkeuudistukset, niin se on siinä. Näin tuumaili Euroopan Unionin talouskomissaari. Mielenkiintoinen mantra toki jo alkoi 2010 toukokuussa: maksukyvyttömyyden itsepintainen kieltäminen. Bini Smaghin lausunnosta voisi siis ajatella, että hukumme mielummin kaikki kuin vain Kreikka. Jaloa. Samaten EKP:ssa korkeata palkkaa nauttii taho, joka on tosissaan ollut sitä mieltä, että Kreikka saa ohjelmansa kuntoon ja kertoo oman näkemyksensä monen toisenlaisesta analyysistä. Minäkin olen toki saanut oman osani, ei siinä mitään. Toivottavasti riskiprosentit virheelliseen informaatioon ovat ja selvitetyt.

Pitkälti kunnia hälle, kelle se kuuluu: Taloussanomien toimittajalle, Jan Hurrille. Lukaiskaapa vaikkapa tämä artikkeli. Siellä jo esillä on yli tuhannen miljardin kokonaispotit ja Suomestakin mainitaan 30 miljardin sekaantumisesta.

Myöhään illalla havaitsin Zerohedgessä mielenkiintoisia laskelmia väliaikaisen vakausrahaston koon riittävyydestä erilaisissa skenaarioissa. Lähinnä lukuja pyöriteltiin sen ympärillä, mitkä velkamaanosan jäsenet ovat vilttiketjussa tukea saamassa ja ketkä jäävät kentälle yrittämään pitää lukemia edes siedettävinä.

Vastaavia laskelmia myös Jan Hurri on tehnyt jo niinkin aikaisin kuin toukokuussa 2010. Valitettavasti mukana on vain 5 kriisimaata ja laskelmat voivat olla liiankin optimistisia. Tässä kohtaa ei ole syytä katsoa kovin pitkälle erilaisia tukitarpeisiin joutuvia maita liian tarkasti. Nuo viisi todennäköisesti ovat kaikki tukitoimien piirissä myös ensi vuonna, jopa Irlanti. Markkinoiden vaatimat korot ovat maalle tällä hetkellä liikaa. Lisäksi toipumisen mahdollisuuksia vähentää oleellisesti heikentyneet talousennusteet tulevalle vuodelle.

Mukaan on laskettu nyt viisi kriittisimmässä tilassa olevaa maata, joita on jo tuettu joko suoraan tukipaketein ja/tai velkakirjaostoin. Premissinä käytän sitä, että maat eivät tosiaan joudu suurempiin velkasaneerauksiin, eikä mikään näistä viidestä maasta pysty irtautumaan vielä ensi vuonnakaan tukitoimien piiristä.

Nämän viiden maan (Kreikka, Irlanti, Portugali, Italia ja Espanja) yhteenlaskettu rahoitustarve ensi vuoden loppuun mentäessä on pyöreästi 900 miljardia euroa. Mukana on uusittavat lainat, sekä viimeisimpien arvioiden mukaiset budjettivajeet. Trendi jälkimmäisten kohdalla on toki ollut tasaisesti heikkenevä ja uusia lainatarpeitakin on ilmaantunut mm. Portugalista, Madeiralta.

Väliaikaisen vakausrahaston koko on tällä haavaa 780 miljardia euroa, josta ylitakausosuuden vuoksi luototuskapasiteetti on 440 miljardia euroa. Tästä on jo osa laskettu myönnettyihin tukipaketteihin ja todennäköisimmin siitä voi laskea myös Kreikan toisen tukipaketin osuuden pois jo käytettynä. Kun Italian ja Espanjan siirtää pois tuen maksajista tuen saajiksi niin vakausrahastoa tarvitsee useampi maa.

Zerohedge laskee ylitakausosuuden mukaan laskelmiinsa ja vähentää siitä aina tarvittavat "tukipaketit". Niiden erotus kuitenkin kertoo, että tukirahoihin menee näiden viiden maan kohdalla jo 430 miljardia euroa. Lisäksi tulee sitten arvioidut IMF:n osuudet. Nyt sovittu vakausrahaston koko on siis käytännössä jo syöty tässä vaiheessa.

Sitten pitäisi pääomittaa pankit. Lievimmästä päästä laskettuna tämä vie 100 miljardia. Toisaalta, luvut ovat kaiken aikaa kriisin edetessä kasvaneet hiljalleen. Sain itse ylimalkaisen tuloksen 350 miljardia euroa, joka on vielä linjassa varteenotettavempien muiden arvioiden haarukassa 200-400 miljardia euroa. Osittain tämä pankkien pääomitustarve ja todennäköisiin velkasaneerauksiin joutuvat maat tulee lasketuksi kahteen kertaan. Kävin Reutersin työkalulla laskemassa päällekkäisen osuuden: 60 miljardia euroa olettamillani velkasaneerauksilla. Toisin sanoen, jos velkaa saneerataan niin se lasketaan anteeksiannetuksi ja pääomitetaan pankkia samalla summalla.

Yhtä kaikki, koko ruletti tulisi siten maksamaan 430+350-60 miljardia euroa eli 720 miljardia euroa ensi vuoden loppuun mennessä. Mikäli tämä tehtäisiin perinteisin menetelmin, eli varataan pääomaa vakausrahastoon ylitakauksineen tarvitsemme noin 1300 miljardin vakausrahaston. Suomen osuudeksi tulisi siitä 23 miljardia euroa. Pelkästään tämä on jo lähes 10 miljardia euroa enemmän kuin mihin olemme näennäisesti suostuneet. Tähän päälle tulee laskea EKP:n kautta tulevat riskit.

Lehmanin konkurssi maksoi valtionvarainministeriön laskelmien mukaan n. 30 miljardia euroa. Kun laskemme mukaan EKP:n kautta häärättyjä vastuita, yhteensä n. 500 miljardia euroa (Suomen osuus 9 miljardia euroa EKP:n pääoma-avaimen mukaan) niin olemme jo sotkeentuneet kriisiin 32 miljardilla eurolla.

Eittämättä samantyylisiä laskelmia, joskin tätä aamublogia tarkemmin, on varmasti käyty 16 muussakin euromaassa ja suhdelukujen pysyessä samana Lehman-kriisin hintalapun ja nykyisten tarpeiden vaatimaan määrään vuodeksi eteenpäin, ollaan tultu tulokseen, että vakausrahastoa olisi syytä vivuttaa.

Periaatteessa vivutus on samanlainen asia kuin ykköstä suurempi kerroin. Mikäli toimet ovat menossa muutoin miinukselle niin tappioiden määrä vain kasvaa. Mikäli taas kaikki järjestyy niin asiat selkeentyvät nopeammin.

Käykö tässä sitten mitenkä päin? Talouden moni tunnusluku, jatkuvasti leikatut ennusteet ja kasvavat budjettivajeet, poliittisen ilmapiirin kiristyminen aina riskiin levottomuuksien syntyyn asti, kauppasodan uhka ovat tekijöitä, jotka sanoisivat jotta huonosti käy.

Tätä varmasti peljätään tuolla valintoja tekevienkin työhuoneissa. Toisaalta, kun sotkussa ollaan jo niin upotaan sitten ainakin tyylikkäästi.

[FadeAway]

Huutokauppa jatkuu.

EU:lta tulossa jopa 940 miljardin jättitukipaketti

Uutistoimisto Bloombergin lähteiden mukaan suunnitteilla on väliaikaisen tukirahaston eli Euroopan rahoitusvakausvälineen (ERVV) ja pysyvän vakausrahaston eli EVM:n yhdistäminen.

EVM:n pääomien on tarkoitus nousta 500 miljardiin euroon. Tämän arvioitiin riittävän silloin, kun velkakriisi rajoittui vielä Kreikkaan, Irlantiin ja Portugaliin, mutta tämän jälkeen myös muut maat, kuten Italia ja Espanja uhkaavat saada velkatartunnan.

– Euroopalla on varoja hoitaa Kreikka, vain prosessi on uskomattoman monimutkainen, sanoo Bank of Tokio-Mitsubishin ekonomisti Chris Rupkey.

Aikamoisia aikoja tänään hyväksyttiin perustuslaki ja supersankarit Katainen&Urpilainen ovat kuulemma taas lähdössä Brysseliin seikkailemaan hintaa en edes uskalla arvailla.

[Rapsakka Rapu]

EVM:n pääomien on tarkoitus nousta 500 miljardiin euroon. Tämän arvioitiin riittävän silloin, kun velkakriisi rajoittui vielä Kreikkaan, Irlantiin ja Portugaliin, mutta tämän jälkeen myös muut maat, kuten Italia ja Espanja uhkaavat saada velkatartunnan.

Onko tuo velkatartunta nyt sitä uussanaisuutta? Ihanko varoittamatta on velkaisuus iskenyt noihin maihin? Ihanko vuodessa ovat tietämättään velkaantuneet hurjasti? Eikö todellakaan merkkejä huonosta taloudenhoidosta ole ollut näkyvissä aiemmin?

[hattiwatti]

EVM:n pääomien on tarkoitus nousta 500 miljardiin euroon. Tämän arvioitiin riittävän silloin, kun velkakriisi rajoittui vielä Kreikkaan, Irlantiin ja Portugaliin, mutta tämän jälkeen myös muut maat, kuten Italia ja Espanja uhkaavat saada velkatartunnan.

Onko tuo velkatartunta nyt sitä uussanaisuutta? Ihanko varoittamatta on velkaisuus iskenyt noihin maihin? Ihanko vuodessa ovat tietämättään velkaantuneet hurjasti? Eikö todellakaan merkkejä huonosta taloudenhoidosta ole ollut näkyvissä aiemmin?

Ihme sana, todellisuudessa tuo tarkoittaa KORKOtartuntaa mikä taas määrittää paljon velkaa valtio kestää. Jos korot nousevat, Italia ei kestä. Korkojen nousu tapahtuu niin, että jos yksi maa kaatuu erilaisilla vedonlyönti-CDS-johdannaisilla spekulaatiota tekevät alkavat lyödä vetoa sitten muiden maiden kaatumisen puolesta mikä nostaa niiden korkoja. Näitä sijoitusohjelmia on nelinumeroinen määrä miten voi johdannaisten avulla lyödä vetoa eri maailmantalouden todennäköisyysskenaarioiden puolesta. Kasinokapitalismia kirjaimellisesti! Yksityisten sijoittajien kohdalla ei niin väliä, on niitä omassa tuttavapiirissäkin eräs vanha kommari. Mutta sitten kun veroparatiisimiljardeilla operoivat hedge-fundit tekevät tätä, niin siinä heilutellaan valtioita. Perustuu myös sijoittajien sopuliefektiin, että kun tarpeeksi moni vetää tiettyyn suuntaan, satakertainen määrä muita spekulantteja seuraa perässä ja haluttu asia kuten jonkun maan kaatuminen korkojensa nousuun sitten tapahtuu.

[Rauli]

Uutiset Brysselistä muuttuvat päivä päivältä hullummiksi.

Kun omaa tarpeeksi kierotuneen ajattelun, niin onhan tuossa omanlaista järkeä. Jos johtaisin reittauslaitosta, niin alentaisin kaikkien ERVV:hen osallistuvien luottoluokitusta, koska kuka luottaa niin hulluun valtioon, joka on valmis sitoutumaan rajattomiin takauksiin luxemburgilaiselle holdingyhtiölle?

Eurobondien kannalta hyvä uutinen, jos nuo "euroalueen ulkopuolisten pankkien ja spekulaattoreiden" edustajat saadaan pelattua ulos.

D'Estaing päästelee suustaan suoranaista vihapuhetta

[B52]

http://www.hs.fi/talous/a1305547731910

Kreikka saa seuraavan lainaerän

BRYSSEL. Euroalueen valtiovarainministerit päättivät perjantai-iltana, että Kreikka saa seuraavan kahdeksan miljardin euron lainaerän.

Laina osa osa Kreikalle myönnettyä ensimmäistä tukipakettia, ja se on tarkoitus pistää maksuun marraskuun puoliväliin mennessä.

Maksu vaatii vielä Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n hyväksynnän.

Jos euromaat olisivat evänneet tuen, Kreikalta olisivat loppuneet ensi kuussa rahat kesken.

Brysseliin kokoontuneet valtiovarainministerit päättivät myös saattaa loppuun toisen Kreikka-tukipaketin, josta Euroopan valtionpäämiehet sopivat heinäkuun huippukokouksessa.

Euroryhmän perjantaina jakamasta tiedotteesta voi päätellä, että tukipaketin koko tulee kasvamaan alkuperäisestä suunnitelmasta eli 109 miljardista eurosta.

Kokouslähteiden mukaan tulevan paketin koko voisi olla ehkä 130-140 miljardia euroa.

Tiedotteen mukaan sekä julkista rahoitusta että yksityisten sijoittajien osuuttaa apupaketissa kasvatetaan.

Heinäkuussa sovittiin vapaaehtoisesta ohjelmasta, jossa sijoittajat olisivat hyväksyneet 21 prosentin tappiot Kreikan-lainoihinsa. Syksyn aikana on kuitenkin käynyt selväksi, ettei se riitä, vaan lainoja täytyy leikata enemmän kestävän ratkaisun löytämiseksi.

Saksassa on puhuttu jopa Kreikan lainojen puolittamisesta.

EU:n päättäjät aloittivat perjantaina Brysselissä kokousrumban, joka huipentuu sunnuntain ja ensi viikon keskiviikon huippukokouksiin. Kokouksissa on tarkoitus etsiä ratkaisuja velkakriisin hoitoon.

[Jouko]

Aina ihmetyttää, miten jonkin valtion johto voi laskea asiat niin liipaisimelle että rahat ovat ensi kuussa loppu. Se on tavallista kyllä köyhän ihimisen taloudessa mutta ei valtiontaloudessa. Aika saatanan manjaanaporukkaa Kreikassa johtaa valtiota. Minä sanon että EU on syypää. Sen syliin on helppo heittäytyä. Siihen oikein usutetaan. Toisenlaisessa maailmassa kreikkalaiset olisivat tosi kovilla. Niillähän ei ole yhtäään mitään. Persaukisia jo lähtökohtaisesti. Turismin varassa ovat jotenkin pärjäilleet.

[Tauno-yksi]

Vielä kommentti tähän:

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Velka+ei+ole+moraalikysymys/a1305547409370

"Myös kaikki modernit kansallisvaltiot perustuvat eriasteiseen velanottoon. Velkoja järjestellään jatkuvasti uudestaan, sovitaan ja jätetään maksamatta."


W-Wrong! Valtio saa velkaa vain ja ainoastaan siksi, että sen oletetaan pystyvän maksamaan velkansa takaisin. Jos moderni kansallisvaltio ei pysty maksamaan velkaansa takaisin, se ei saa enää lisää velkaa. Velkaa valtio ottaa siksi, että sitä on helpompi tehdä, kuin korottaa veroja tai leikata menoja (vaikka aikuisten oikeasti velanotosta aiheutuu kaikenlaisia keljuja juttuja, kuten korot ja inflaatio)


Juuri kun kuvittelin sen saavuttaneen korkeushyppytolppien yläpään, Absurditeettirima nytkähti jälleen pihallaolevuussingulariteetin avittamana tolppien päiden yläpuolelle, ja pysyy siellä ihan hyvin. Kuinka valtakunnanlehti edes kehtaa julkaista tällaista soopaa?

[hattiwatti]

IMF pyytää Venäjältä apua pääomien saamiseksi. Tämä on myös osa geopoliittista muutosta. USA tarjoaa vain velkavivutusta.

http://rt.com/news/financial-crisis-eurozone-imf-313/

The UK Chancellor says the eurozone nations have only six weeks to work out measures to prevent a looming financial disaster. Experts tell RT that in order to escape a collapse countries need to stop bailing out the banks.

­Speaking at the IMF meeting on Friday, UK chancellor George Osborne urged European leaders to raise their efforts to prevent a crisis in the eurozone. Osborne set the next G20 meeting in Cannes on November 3-4 as the deadline.

"Patience is running out in the international community. More needs to be done to avoid a disorderly outcome," he said. "The eurozone has six weeks to resolve its political crisis."

In Washington, G20 finance ministers came up with an unplanned communiqué with a commitment to "a strong and coordinated international response to address the renewed challenges facing the global economy."

The officials also pledged to ensure adequate bank capitalization and to access liquidity. Still, their statement released the day before the meeting at the IMF cited "financial system fragility" and "heightened downside risks from sovereign stresses" among the threats to growth.

Europe was urged to implement a July promise to expand the powers of its 440-billion-euro ($593 billion) rescue fund, the European Financial Stability Facility (EFSF). For now, the eurozone is debating whether to allow the EFSF to buy the debt of stressed governments within the union and aid troubled banks and offer credit lines.

But Paul Craig Roberts, a columnist and former under-secretary of the US Treasury under Ronald Reagan, says the world needs to shift its focus from banks if they want to see any recovery.

"As long as the ECB, the G20, the IMF, and the US Federal Reserve are focused on saving the banks at all costs, no sensible outcome is possible," Roberts told RT. "It is not up to the IMF whether Greece defaults. If they default, it means their loans will have to be restructured to what they can pay. The banks then will not have to write down their losses. If losses endanger the banks, then the European Central Bank could turn its attention to what it takes to save the banks."

But finding other sides to the crisis will not be an easy thing to do, as the policy makers in the United States and Europe are in the hands of the bankers, said Roberts. Due to this, banks have been bailed out regardless of the cost to the general public or to national economies.

[Rapsakka Rapu]

Rajat paukkuvat taas.

Lehden mukaan euroalueen johtajat harkitsevat Kreikan valtion lainoihin 60 prosentin mitätöintiä. Se olisi huomattavasti enemmän kuin heinäkuussa sovittu kosmeettinen 21 prosentin arvonalennus joukkolainojen nimellisarvoon.

Kreikan velkoihin suunnitellaan 60% mitätöintiä

Huomatkaa, miten aikaisempaa 21% menetystä kutsutaan kosmeettiseksi.

[tyhmyri]

Valtio saa velkaa vain ja ainoastaan siksi, että sen oletetaan pystyvän maksamaan velkansa takaisin. Jos moderni kansallisvaltio ei pysty maksamaan velkaansa takaisin, se ei saa enää lisää velkaa.

Mikään velallinen ei aina pysty maksamaan velkojaan. Muihin velallisiin verrattuna valtioilla on myös sellainen vaihtoehto, että ne yksinkertaisesti kieltäytyvät maksamasta. Vertaa Argentiina ja Islanti.

Perinteisesti monet valtiot ovat lainanneet omilta keskuspankeiltaan, toisin sanoen itseltään. Vain ulkopuolisten velkojien kanssa tulee näitä ongelmia.