Kreikan, Etelä-Euroopan ja Irlannin talouskriisi (yhdistetty) -arkisto

[Emo]

Timo Soini räppää biittiin

http://www.youtube.com/watch?v=fFvFWMFjI_I&feature=related

Tässä biisissä euro on kriisissä
vahva on tää räppi nyt palaa herrain näppi
miten jaksat sinä maksat!

[Marjapussi]

Jygää pitäisi verrata OttoWille Kuusiseen, heillä on paljonkin yhteistä. Tosin ei ulkonäöllistä

                  (http://www.interlingua.fi/mili/1939_45/mainilak.jpg)

Säestän.Tuollakin herralla oli unelma Suomen liittämisestä suureen valtioliittoon, ilman reunaehtoja. Katainen ei ole siinä ideassa yksin.

Kovasti näyttää Olli Rehnilta vanhempana.

[tyhmyri]

Miten pienen euroa käyttävän maan kuten Suomen valtiontalous tuhotaan: http://wp.me/p2nAur-hH

[Tomi]

http://blogit.iltalehti.fi/mitro-repo/2012/07/27/miksi-eu-kansalainen-voi-pahoin/

Miksi EU-kansalainen voi pahoin

Talouskriisin myötä monen EU-kansalaisen asenteet Eurooppaa kohtaan ovat kylmentyneet. Usko solidaarisuuteen ja yhtenäiseen Eurooppaan horjuvat. Jotkut jopa näkevät Euroopan unionin suurimmat saavutukset, yhteisen valuutan, vapaan liikkuvuuden ja ehkä koko integraatiokehityksenkin epäonnistuneina projekteina.

Asenteiden kiristyminen viestii vahvasti siitä, etteivät eurooppalaiset voi hyvin. EU:ta syytetään avoimesti kriisin pitkittymisestä sekä päätöksenteon tehottomuudesta. Pahoinvoivassa ympäristössä myös EU:n positiiviset saavutukset näyttäytyvät kielteisessä valossa.

Pahoinvoinnin taustalta löytyvät usein elämäntilanteen epävarmuus sekä pelko tulevaisuuden toimeentulosta. Kun huolena on oma selviytyminen, ei voimavaroja enää riitä yhteisölle. Kriisin aikana yhteisöllisyyden väheneminen on toisaalta luonnollista.

Epävarmuus on petollista, sillä se syö ihmistä sisältä käsin. Työttömyydestä ja pätkätöistä kärsivät nuoret eivät uskalla vakiintua ja tehdä tulevaisuutta koskevia investointeja. Pitkäaikaistyöttömien kohdalla työttömyys vaikuttaa helposti heidän minäkuvaansa työelämään kykenemättömänä henkilönä. Tämä vetää työttömän yhä syvemmälle oravanpyörään.

Epävarmuus ja sen aiheuttamat haasteet eivät kosketa ainoastaan työttömiä. Jo pelkästään työpaikan menettämisen uhka on henkisesti kuormittavaa. Yritysten kilpailukyvyn jatkuva tehostaminen polttaa monet työntekijät loppuun.

Työttömyydellä on surullinen yhteys itsemurhatilastoihin. Tutkimusten mukaan hallitsemattomat talousvaikeudet lisäävät masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön riskiä. Työttömyyden nousu yhdellä prosentilla nostaa itsemurhatilastoja noin 0,8 prosentilla.

Mielenterveysongelmissa piileekin kriisin inhimillinen puoli. Suomalaiset ymmärtävät tämän hyvin, onhan 90-luvun alun laman aiheuttamat surulliset ihmiskohtalot vielä tuoreessa muistissa. Sosiaalisella kriisillä on usein talouden kriisiä pitkäaikaisemmat ja syvemmät vaikutukset.

Meneillään olevan kriisin seuraukset tuntuvat jo Kreikassa. Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla Kreikan itsemurhatilastot kasvoivat 40 prosenttia.

Lähtökohtaisesti kuka tahansa meistä voi joutua kriisin uhriksi. Kaikki mitä tarvitaan, on yhtäkkinen elämäntilanteen muutos kuten työpaikan menetys tai parisuhteen katkeaminen.

Euroopan on suhtauduttava vakavasti mielenterveysongelmiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Sosiaalipalveluista ei budjettikurista huolimatta tule tinkiä. Sijoittamalla mielenterveyteen sijoitamme myös tulevaisuuteen. Kun ihminen luottaa itseensä, luottaa hän helpommin myös muihin ja toivon mukaan markkinoihinkin.

Kriisistä selvitään vain oikeilla poliittisilla päätöksillä. Mutta niin kauan, kuin päätöksentekijät pakoilevat vastuuta, ei tilannetta muuteta. Ja mitä pitempään kriisin hoitamisessa vetkutellaan, sitä suuremmaksi kasvaa myös syrjäytyneiden, mielenterveyspotilaiden ja itsemurhaan ajautuneiden ihmiskohtaloiden määrä.

Viimeaikaiset suomalaisetkaan uutiset Eurokriisistä eivät ole olleet rohkaisevia. Myrsky vesilasissa näyttää vain jatkuvan.

Ymmärsin Olli Rehnin tulkinneen heti tuoreeltaan kesäkuun huippukokouksen päätöksiä niin, että ensisijaisen velkojan asemasta päätettiin voitavan tapauskohtaisesti luopua. Rehn piti periaatepäätöstä tärkeänä optiona, jota ei välttämättä tultaisi käyttämään,  mutta jonka myös Suomen edustajat olivat hyväksyneet. Siis spekulointia markkinoiden spekulointia vastaan.

Mutta tilanne näyttää vain pahenevan ja eurokriisi syvenevän. Kriisin vakavuus olisi pitänyt tunnustaa ja myöntää jo alkuvuodesta 2010. Nyt on vain ostettu ja samalla menetetty kalliilla hinnalla aikaa. Eurokriisin ohella  vakavampi kriisi on se, että koko EU-instituutio ja –koneisto on jo vähällä menettää oikeutuksensa, uskottavuutensa ja luotettavuutensa kansalaisten silmissä. Kansalaismielipiteen voittaminen ja saaminen takaisin EU:n suurten ihanteitten ja tavoitteiden taakse tulee olemaan varsinainen haaste nykyisille vastuunkantajille. Ei voi olla ihmettelemättä kuinka EU-koneiston eri virkamiehet ja instituutiot ovat voineet epäonnistua näin totaalisesti  talouskriisin ennakoimisessa ja seuraamisessa.

Suomi on tehnyt omat linjauksensa eurokriisin hoitoon vuoden takaisissa hallitusneuvotteluissa. Sen tulee pitää niistä kiinni tai sitten hallituskoalitiota on tarkistettava. Suomella ei ole mitään hävettävää eikä anteeksipyydettävää. Sen sijaan holtittomalla politiikallaan itsensä rapakuntoon saattaneiden ongelmamaiden tulisi mennä itseensä ja ottaa pikemminkin oppia Suomesta.

Mitro Repo

Euroopan parlamentin jäsen

S&D-ryhmä
Toinen blogi Iltalehdestä:
http://blogit.iltalehti.fi/perttu-hillman/2012/07/28/suomi-voittajamaa/

2010-luvun alun eurokriisi on muisto vain.

Moody's joutui ihan Suomea varten kehittämään uuden luottoluokan, AAAA:n. Tuo pieni maa, joka nousi divarin penkiltä Euroopan avauskokoonpanon kymppipaikalle.

Euroopan komission suomalainen puhemies hymähtelee arvovaltaisen sanomalehden haastattelussa Mikkelin kunnanjohtajan paljastuksille. "Joskus on uskottava itseään ja tehtävä, niinkuin parhaaksi näkee. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sen kulkuun voi pyrkiä vaikuttamaan", toteaa lehden Euroopan vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi tituleeraama puhemies.

Euroopan Unionin talousasioista silloin vastannut nykyinen komission puhemies nauraa vapautuneesti, kun toimittaja tiedustelee, kuinka kovaa peli kulisseissa olikaan. "Jäikö velkakriisin hoidossa epäonnistuneeen suomalaiskomissaarin pelaamisesta ulos Suomessa paljon hampaankoloon?" Lady Comissioner kehottaa nauraen kysymään jonkun hammaslääkäriltä.

Valkyyriaansa ihastuneet saksalaiset eivät enää muista arvoisan puhemiehen vuosien takaista lempinimeä.  Finn-Brynhildin säälimätön talouskuri kesti oikeistolaisen populismirynnäkön. Vihervasemmistolaisuuden nyökkääminen ekoterrorismille poljettiin muodikkaan pohjoiseurooppalaisuuden rautakoron alle ennenkuin se oikeastaan ehti alkaakaan.

Siilinjärveläisen yrittäjän paljastuskirjan lieveteksti kuvaa nopeaa poliittista muutosta: "Aluksi kuvittelin, että hikisten työvaäentalojen haju oli aitoa. Oltiin eurooppalaisen ihmisen asialla. Jouduin pettymään. Työväentalon käsinveistetystä penkistä saa tikkuja perseeseen, BMW:n nahkapenkistä ei", toteaa entinen poliitikko katkerana.

Taloushistorioitsijat pitävät käännekohtana Suomen velkakriisin alkuvaiheessa Kreikalta, Espanjalta ja Italialta johdonmukaisesti vaatimia vakuuksia, joiden johdosta Suomen valtion velkapapereista taisteltiin, kun maat kaatuivat EU:n ja IMF:n valvomiksi EDFE-talouksiksi (European Default Economies). Suomen vakuusjohdannaiset menivät Aasiassa ja Yhdysvalloissa kuin kuumille kiville.

Puhemies ohittaa järjestelmällisesti kysymyksen Suomen onnistuneesta vakuusmenettelystä, jota yleisesti pidettiin säälimättömänä keinotteluna. "Päätöksiä tehtiin tilanteessa, jossa suomalainen veronmaksaja katsoi välttämättömäksi jonkinlaisen tulevaisuudenturvan hankkimisen", luovii puhemies.

Poliitikkojen epäsuosion lisääntymisen hän kuittaa olankohautuksella: "Miellyttämään pyrkivien ei kannata näihin tehtäviin hakeutua. Kansaa liehittelevät populistit lietsovat lyhytnäköisten poliittisten pikavoittojen toivossa epäluottamusta, mutta edellisen vuosikymmenen aikana on nähty mikä on kestävää. "

Lady Comissioner äityy lehden mukaan jopa pieneen sanaharkkaan, kun toimittaja mainitsee pohjoisen EU:n valtiokontrollin purkamisen viivästymisestä. "Aikataulut elävät, kuten sanoin, ei tulevaisutta voi ennustaa. Ihmiset eivät aina ymmärrä parastaan", toteaa komissaari ja pyytää uutta kysymystä.

Artikkelin mukaan suomalaisten kauaskantoinen ja järjestelmällinen itsekkyys loi maalle maineen, joka osaa pelata vaikeissakin väleisssä. Eteläeurooppalaisten putoaminen päätöksenteon ytimestä jakoi Euroopan kahteen kastiin, pohjoiset protestantit valitsevat tahtimarssit, kuten lehti artikkelissaan luonnehtii. Suomelle pankin räjäytti kuitenkin jatkuva ja hedelmällinen dialogi Venäjän johdon kanssa. Saksalaisiin kun väli ovat pysyneet viileän  muodollisina.

"(Pohjois-) Euroopan ja Yhdysvaltojen nousu suosta perustui siihen, minkä varassa ne ovat aikoinaa asemaansa nousseet. Kovalla työllä ja pelottomalla uuden yrittämisellä", valaisee puhemies. Hän uskoo, että  NATO:n turvajoukot voitaisiin vetää jo ensi vuonna pois eteläisen Euroopan EDFE-alueelta.

Jutun mukaan Rouva Komissaari ärtyyy silminnähden, kun toimittaja kysyy välikohtauksesta Helsingin Olympialaisten avajaisissa. Väkijoukot heittelivät Euroopankadulla tomaatteja ja tyhjiä oluttölkkejä kohti komissaarin autosaattuetta. Avajaiset viivästyivät, kun väkijoukko sytytti yhden Ylen neljästäsadasta lähetysautosta palamaan.

PS. Jälkeenpäin komissaari on tuohtuneena vaatinut lehteä oikaisemaan toimittajan väitteen, jonka mukaan hän olisi haastattelun lopuksi tokaissut saksaksi, että karavaani kulkee ja koirat haukkuu.

Disclaimer: Any resemblance between the characters in this text and any persons living or dead is purely coincidental. Any resemblance between the groups and organizations in this text and any groups and organizations existing are purely coincidental.

[Tomi]

Suomalaiset ovat edelleen yllättävän euromyönteisiä:
http://yle.fi/uutiset/maakuntalehdet_kaksi_kolmesta_suomalaisesta_pysyisi_eurossa/6233623?ref=leiki-es

Maakuntalehdet: Kaksi kolmesta suomalaisesta pysyisi eurossa
Vanhemmat suhtautuvat rahaliittoon nuoria varautuneemmin. Suomen euromyönteisimmät ihmiset asuvat Tampereella ja Turussa. 

Euroopan talousmyllerrykset eivät ole juuri vaikuttaneet suomalaisten eurokantoihin, sillä selvästi suurin osa suomalaisista, kaksi kolmesta, haluaa edelleen maksaa kotimaassaan euroilla, selviää maakuntalehtien Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä. Markkaa haikailee takaisin vajaa neljännes kyselyyn vastanneista. 

Perussuomalaiset on edelleen Suomen eurokriittisin puolue. Puolueen kannattajista miltei puolet, 48 prosenttia, jättäisi rahaliiton. Eurossa puolestaan pysyisi 41 prosenttia puoluetta äänestäneistä. Perussuomalaisten tiukka eurokanta on vuodessa kuitenkin löystynyt. Vuosi sitten Suomen eroa yhteisvaluutasta toivoi 58 prosenttia puolueen tukijoista.

Eduskuntapuolueista toiseksi kriittisimmin euroon suhtautuvat kristillisdemokraattien tukijat. Selvästi kaikkein euromyönteisimpiä ovat RKP:n kannattajat, joista peräti 95 prosenttia haluaisi Suomen pysyvän rahaliitossa. RKP:n jälkeen vakavimmin euron nimeen vannovat vihreiden ja kokoomuksen kannattajat. 
Nuoret ja eteläsuomalaiset maksavat mielellään euroilla

Positiivisimmin eurojäsenyyteen suhtautuvat nuoret, 25–34-vuotiaat suomalaiset. Heistä kolme neljästä kannattaa pysymistä rahaliitossa. Euroskeptisimpiä ovat puolestaan 35–49-vuotiaat, joista yli neljäsosa korvaisi euron markalla.

Suomen euromyönteisimmät ihmiset asuvat Turussa ja Tampereella. Kaupunkien asukkaista lähes neljä viidestä kannattaa pysymistä rahaliitossa. Eurokriittisimmät ihmiset puolestaan asuvat Itä- ja Pohjois-Suomessa, jossa miltei kolmannes haluaisi eurosta eroon.

Myös koulutuksella näyttää olevan merkitystä suomalaisten eurokantoihin. Yliopiston käyneistä 84 prosenttia maksaisi mieluummin euroilla kuin markoilla. Peruskoulun käyneistä euron säilyttäisi ainoastaan puolet vastanneista.

Tulokset käyvät ilmi Kalevan, Turun Sanomien, Keskisuomalaisen, Savon Sanomien, Etelä-Suomen Sanomien ja Karjalaisen Taloustutkimuksella teettämästä kyselystä, jossa haastateltiin heinäkuun lopussa noin tuhatta yli 15-vuotiasta suomalaista. Vastaajilta kysyttiin, pitäisikö Suomen erota Euroopan rahaliitosta ja ottaa markka takaisin käyttöön. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttia suuntaansa.

Mistä on kyse?

    Selvästi suurin osa suomalaisista, kaksi kolmesta, haluaa edelleen maksaa kotimaassaan euroilla
    Markkaa haikailee takaisin vajaa neljännes kyselyyn vastanneista
    Perussuomalaiset on edelleen Suomen eurokriittisin puolue. Puolueen kannattajista miltei puolet, 48 prosenttia, jättäisi rahaliiton. Eurossa puolestaan pysyisi 41 prosenttia puoluetta äänestäneistä
    Selvästi kaikkein euromyönteisimpiä ovat RKP:n kannattajat, joista peräti 95 prosenttia haluaisi Suomen pysyvän rahaliitossa

Olisin tosin toivonut, että kyselyssä olisi kerrottu montako prosenttia vastaajista on minkäkin puolueen kannattajia, ovatkohan luvut samat kuin viime aikaisissa Gallupeissa. Eli onko vastaavista n. 22% Kokoomuslaisia, 20,5% SDP-läisiä, 16% Keskustalaisia, 15,5% Perussuomalaisia jne.

Kalevan uutinen:
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/keskustalaisten-eurokriittisyys-kasvanut/600873/

Keskustan kannattajien eurokriittisyys on vuoden aikana selvästi lisääntynyt. Viime eduskuntavaaleissa puoluetta äänestäneistä lähes kolmannes kannattaa nyt Suomen eroa eurosta ja markan ottamista käyttöön. Vuosi sitten vain 17 prosenttia keskustan kannattajista oli valmis eroamaan rahaliitosta. Euron kannattajien määrä on samaan aikaan pudonnut 74:stä 57:ään prosenttiin.

Tulokset selviävät Kalevan ja viiden muun maakuntalehden Taloustutkimus Oy:lla teettämästä mielipidekyselystä, jossa haastateltiin heinäkuun lopussa satunnaisotannalla noin tuhatta yli 15-vuotiasta mannersuomalaista. Tutkimuksen virhemarginaali on ±3 prosenttiyksikköä.

Vastaajilta kysyttiin: "Pitäisikö Suomen erota Euroopan rahaliitosta ja ottaa markka takaisin käyttöön?"

Tutkimustuloksista selviää myös, että perussuomalaisten kannattajista 48 prosenttia on valmis eroamaan eurosta. Kannattajia on puolestaan 41 prosenttia.

Lue lisää tämän päivän Kalevasta.

[tyhmyri]

^Kyllä tuo myönteisyys karsiutuu kun kriisi iskee oikeasti keskiluokan lompakkoon. Ei ennen.

[tyhmyri]

^Kyllä tuo myönteisyys karsiutuu kun kriisi iskee oikeasti keskiluokan lompakkoon. Ei ennen.

Tätähän minäkin olen jankuttanut. Odotetaanhan aikaa, kun korot ovat taas 16.5 %. Sitten katsotaan, kenen huumori riittää ja kenen ei.

Hmm... En hahmota millä perusteella tuollaista korkotasoa odotat. Korkean työttömyyden ja supistuvan rahamäärän aikana? Eiköhän suurempi vaara ole velkadeflaatio kuin kova inflaatio.

Kannattaa myös muistaa, että 1990-luvun alun kovat korot eivät olleet seurausta devalvoinnista vaan niillä yritettiin taistella vahvan markan puolesta. Toisin sanoen korkeilla koroilla pyrittiin estämään markan arvon laskua. Jos olisi devalvoitu ajoissa, niin vahingot olisivat jääneet pienemmiksi. Siksi on ymmärrä päättelyäsi.

[PaulR]

Gerald Celente ~ Crime of the century with Max Keiser  [Julkaistu: 22.07.2012.]
http://www.youtube.com/watch?v=qSD9IQjWhKw

Taustaa: http://en.wikipedia.org/wiki/Libor_scandal

[Jouko]

^Kyllä tuo myönteisyys karsiutuu kun kriisi iskee oikeasti keskiluokan lompakkoon. Ei ennen.

Minua ihmetyttää tuo Perussuomalaisten euromyönteisyysprosentti. Pistää taas epäilemään koko tutkimusta.

[Siili]

Kokoomus pelottelee Harmageddonilla:

http://www.verkkouutiset.fi/index.php/euroopan-unioni/986-eu/105883-tutkijat-kreikan-euroero-olisi-europpan-tuomiopaiva

Tässä tutkimuksen julkaisseen "itsenäisen" mietesäiliön (EPC) strategiset kumppanit:

http://www.epc.eu/about_partners.php

[skrabb]

Paavo, omistatko jo monta pankkia?
perjantai 27.07.2012

Eduskunta hyväksyi Espanjan tukipaketin viime viikolla ja kansanedustajat palasivat kesälaitumille. Kahden hallituspuolueen täydellinen linjanmuutos EU-politiikassa on jäänyt yllättävän vähälle huomiolle mediassa.

Vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit vastustivat oppositiossa äänekkäästi EU:n kriisimaiden tukemista, mutta nyt molemmat puolueet syytävät rahaa Espanjan pankeille.

Vielä viime eduskuntavaalien alla kristillisdemokraatit olivat jyrkän EU-vastaisella linjalla, mutta puolue myi periaatteensa Päivi Räsäsen sisäministerin salkun tähden.

Kristillisten entinen puheenjohtaja Toimi Kankaanniemi on suoraselkäinen mies. Hän erosi puolueesta, koska kristillisdemokraatit ovat hallituksessa viemässä Suomea kohti EU:n liittovaltiota.

No saahan Räsänen ministerinä ainakin kiusata kohtuullisen hutikan ystäviä. Räsänen haluasi laimentaa keskikaljaa, mutta kovin miedoksi ja mauttomaksi on muuttunut myös puolueen EU-linja.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhimäki kirjoitti blogissaan (2.7.2012), että vasemmisto antaa rahaa Espanjalle vain, jos pankkeja vastineeksi sosialisoidaan ja sijoittajat joutuvat vastuuseen.

Kerropa herra Arhinmäki, miten pankkien sosialisointi ja sijoittajavastuu on toteutunut Espanjan tapauksessa! Omistanko minä osan jostain espanjalaisesta pankista? Taitaa olla niin, että pankkien tappiot on sosialisoitu kansan maksettavaksi, jota te kritisoitte vielä Ylen A-talkissa (20.11.2010).

Samassa tv-ohjelmassa Arhinmäki haukkui hallituksen edustajia EU-uskovaisiksi. Hän muistutti, että EU:n perustuslaissa jäsenmaita kielletään tukemasta taloudellisesti toisia maita. Tämä pykälä on tainnut kulttuuriministeriltä itseltäänkin unohtua.

Arhinmäki painotti A-talkissa, että pankkikriisi ei ole mikään perustuslain artiklan 122 mukainen luonnonkatastrofi, vaan kapitalismin ja pankkien aiheuttama pöhötys. Viisaita sanoja, mutta miksi ette pidä niistä enää kiinni?

Arhinmäki jyrisi vappupuheessaan (1.5.2011): "Napit vain lentelevät, kun Timo Soini kääntää takkiaan. Eurokriittisyys on kadonnut Soinin puheista ja nyt ehdoton ei Portugalin tukemiselle on muuttunut neuvottelukysymykseksi."

Napit kyllä lentelivät, mutta eivät Soinin, vaan Arhimäen pompasta. Hän käänsi niin kovasti takkiaan, että koko nuttu taisi mennä nurin.

Vasemmistoliiton Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho eivät hyväksyneet puolueen EU-linjassa tapahtunutta takinkääntöä ja heidät palkittiin erottamisella. Vasemmalla ei osata arvostaa rehellisiä aatteen miehiä.

Hallitusohjelman EU-linjaukset merkitsevät todellista kuperkeikkaa kristillisdemokraattien ja vasemmistoliiton aiempiin näkemyksiin verrattuna. Hallitusohjelmassa sanotaan: "yhteisöllisyyteen perustuva toimintatapa on paras tapa taata unionin vakaa ja tasapuolinen toiminta sekä demokratian toteutuminen".

Yhteisöllisyys tarkoittaa suomeksi lisää integraatiota ja EU:n liittovaltioistamista. Vasemmiston pätevimmän euroasiantuntijan Esko Seppäsen mukaan kirjaus on paluuta Paavo Lipposen pyrkimykseen olla mukana kaikissa EU:n ytimissä ja ytimien ytimissä.

JUHO MÄKELÄ
Kirjoittaja on uutistoimittaja.

http://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/paavo-omistatko-jo-monta-pankkia-1.1230846

Sijoittaja- ja omistajavastuu tuen ehtona
lauantai 28.07.2012

Ilkan toimittaja Juho Mäkelä kysyi kolumnissaan (27.7.), montako pankkia hän tai minä omistamme. Me emme omista tietenkään yhtään espanjalaista pankkia, koska tukeakaan ei ole toistaiseksi annettu.

Eduskunta on päättänyt, että Suomi voi osallistua omalla laskennallisella osuudellaan maksimissaan sadan miljardin euron Espanja-pakettiin. Paketista ei ole vielä irrotettu lainaeriä, joten myöskään Mäkelän kysymää pankkien sosialisointia tai sijoittajanvastuuta ei ole vielä voitu toteuttaa.

Jos lukee hallituksen reilun 12-sivuisen tiedonannon, käy ilmi, ettei tarkka lainantarve ole vielä selvä ja että lainaerien maksamisen tulee perustua perusteelliseen arvioon pankkien tilasta. Tiedonannossa on myös tiukasti linjattu mahdollisen pankkien pääomittamisen yhteydessä toteutettavasta omistaja- ja sijoittajavastuusta:

"Ohjelman mukaan pääomatukea saavien pankkien omistajien ja oman pääoman ehtoisien velkakirjojen haltijoiden on kärsittävä tappiota. Tämä on keskeinen edellytys lainarahoituksen maksamiselle, ja siitä säädetään erillisessä laissa.

Hallitus pitää tärkeänä, että tukea saavilta pankeilta edellytetään tappioiden kirjaamista, toimintojen karsimista ja osingonjakokieltoa. On myös tärkeää, että tukea saavien pankkien johdon tulospalkkiot kielletään.

Vastikkeellisuuden kautta voidaan tehokkaasti minimoida tukeen liittyviä moraalivajetta ja kannustaa pankkeja turvautumaan rahoitustukeen vain väliaikaisesti ja silloin kun se on ehdottoman välttämätöntä pankkijärjestelmän vakauden kannalta. Vastikkeellisuus toteutetaan lähtökohtaisesti siten, että pääomitettaessa pankkeja julkisella tuella otetaan haltuun tuettavien pankkien osakkeita. Jos pankkia tuetaan lainalla, vastikkeellisuus voidaan toteuttaa myös tukilainalle saatavan koron kautta."

Vasemmistolle on koko kriisin ajan ollut keskeistä omistaja- ja sijoittajavastuu. Olemme suhtautuneet kriittisesti laina- ja takauspaketteihin, joissa sijoittajavastuu ei ole toteutunut. Olemme myös nostaneet esille koko kriisin ajan konkreettisia keinoja, joilla järjestelmää pitää muuttaa ja pankkeja panna kuriin. Näitä ovat olleet mm. hallitusohjelmaan kirjattu transaktioveron käyttöönotto tai nyt kesällä lopulta laajaan keskusteluun noussut veroparatiisien suitsiminen.

Olen katsonut eurokriisistä ennen viime vaaleja käydyt keskustelut läpi ja ajamme edelleen niitä samoja asioita kuin ennen vaalejakin. Me emme panneet päätä puskaan vaalien jälkeen niin kuin perussuomalaiset vaan lähdimme rohkeasti muuttamaan Suomen europolitiikkaa.

Ei europolitiikka ole kaikelta osin edelleenkään sellaista, mitä vasemmisto on ajanut. Selvä muutos on kuitenkin tapahtunut. Edellinen hallitus antoi lainoja ja takauksia ilman vakuuksia ja sijoittajavastuuta.

Nyt Suomen antamilla lainoilla ja takuilla on vakuudet, joita viimeksi ovat kehuneet mm. the Guardian ja luottoluokituslaitos Moody's. Lisäksi vasemmistolle kaikkein tärkein asia, omistaja- ja sijoittajavastuu, näkyy vahvasti Suomen politiikassa, kuten lainaus hallituksen tiedonannosta osoittaa.

Vasemmiston tehtävä on jatkossakin kriittisesti arvioida ja olla vaikuttamassa, että kirjattu omistaja- ja sijoittajavastuu myös toteutuu.

Paavo Arhinmäki
puheenjohtaja vasemmisto

http://www.ilkka.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/sijoittaja-ja-omistajavastuu-tuen-ehtona-1.1231313

boldaus oma

18.7.2012 Arhinmäen IL:n blogikirjoitus:

Espanjan tuessa mitataan omistaja- ja sijoittajavastuu
Kirjoittanut Paavo Arhinmäki

Vasemmistolla on ollut koko finanssikriisin ajan kolme perusperiaatetta, joiden pohjalta olemme niin oppositiossa kuin hallituksessakin tarkastelleet eurokriisin ratkaisua.

Ensinnäkin meille on ollut keskeistä omistaja- ja sijoittajavastuun toteutuminen kaikissa tukipaketeissa. Voittoa tehneiden omistajien pitää myös kärsiä tappiota.

Toiseksi olemme painottaneet, että kysymys on järjestelmäkriisistä. Tarvitaan toimia, joilla finanssipeliin saadaan sääntelyä ja tiukempaa valvontaa.

Kolmanneksi kriisin varjolla ei pidä siirtää talouspoliittista päätöksentekoa veroista ja menoista kansallisilta parlamenteilta Brysseliin.

Emme ole olleet innostuneita tukipaketeista ja olemme esittäneet niistä jatkuvasti kriittisiä näkemyksiä. Ne ovat vaikuttaneet Suomen linjaan, mutta ei se toki ole edelleenkään kaikilta osin sama kuin Vasemmiston kokonaisnäkemys. Meidän asenteemme ei kuitenkaan ole entisen SKDL:n kansanedustajan joskus tokaisema: "Kaikki menee huonoon suuntaan, mutta onneksi mitään ei ole tehtävissä." Me yritämme muuttaa politiikkaa.

*
[...]

Koko sepustus:
http://blogit.iltalehti.fi/paavo-arhinmaki/2012/07/18/espanjan-tuessa-mitataan-omistaja-ja-sijoittajavastuu/#comments

Kommenttejakin on Arhinmäki saanut peräti 48 kpl.
Tässä uusimmat:

Olemme alusta asti sanoneet, että pankkien pääomittamista voi harkita vain, jos vastaavasti saadaan omistusta pankeista eli sosialisoidaan niitä. Näin omistajat joutuvat maksamaan kriisistä. Liian suuriksi kasvaneita pankkeja on syytä pilkkoa *****

Vai voidaan harkita, jos saadaan omistusta pankeista? Eipä ole sellaista sopimusta näkynyt, että pankkiosakkeita on saatu ja kuitenkin äänestitte JAA. Miksi?

*****Vastikkeellisuus toteutetaan lähtökohtaisesti siten, että pääomitettaessa pankkeja julkisella tuella otetaan haltuun tuettavien pankkien osakkeita. Jos pankkeja tuetaan lainalla, vastikkeellisuus voidaan toteuttaa myös tukilainalle saatavan koron kautta.*****

Eipä taida olla noita korkojakaan pahemmin tulossa, ei ole kun menossa, kun otamme lainaa
Että miksi äänestitte JAA?

Olisi kiva tietää sinunkin ajatuksenjuoksusi tällä hetkellä.
Ai niin, mutta putkiaivoillahan ei paljoa ajatella.
Lennu Lepakko
21.7.2012, klo 19:53

En yhtään ihmettele, kun vasemmisto jakautui kahtia.
Moralisti
22.7.2012, klo 3:43

Suosittelen alan vaihtoa, päiväkerho, lastenleiri, tai ehkä näytelmäpiiri jotain sellaista, minusta sinulle sopivampaa työtä! Tsemppiä!
hannele
23.7.2012, klo 10:56

Nämähän on ihan höpöjä puheita nämä Arhinmäen lausunnot.
Puhuu kuin olisi oppositiossa ja äänestää hallituksen mukana kun se Audin takapenkki on niin mukava.
Epäilenkin, että vasemmistoliitto lähtee hallituksesta vähän ennen seuraavia eduskuntavaaleja ja sanoo, että ovat koko ajan olleet tukia vastaan, mutta kun luulivat, että hallituksessa voisi vaikuttaa enemmän suomen eduksi.
Ja kaikki olisi unohdettu taas äänestäjien puolelta.
Mutta ei kai kukaan tällaisia TOSI takinkääntäjiä pysty unohtamaan.
Ne on edustajat tosi vähissä vasemmistoliitolta seuraavien vaalien jälkeen, kuoleva puolue..
Että silleen taas..
Jallu
24.7.2012, klo 19:38

[Mato]

^Kyllä tuo myönteisyys karsiutuu kun kriisi iskee oikeasti keskiluokan lompakkoon. Ei ennen.

Minua ihmetyttää tuo Perussuomalaisten euromyönteisyysprosentti. Pistää taas epäilemään koko tutkimusta.

Itse asiassa nythän ei kannata erota eurosta. Suomen oma valuutta tulisi revalvoitumaan euroon nähden, joten viennille se olisi vain huononnus. Mutta mitä pitäisi ehdottomasti tehdä, olisi vihdoinkin ottaa sitä kuuluisaa vastuuta ja jäädä pois EVM:stä uusien tietojen valossa. Nykyisillä johtajilla ei ole vain munaa siihen.

Katainen on jossain maininnut, että E-paketeista jääminen pois edellyttäisi myös eurosta eroamisen. Siinä oikea kalavale. Miten Suomi joutuisi pois eurosta, jos jäisi pois tukipaketeista, ei mitenkään. Kylläkin Katainen joutuisi pahaan rakoon, ja poliittinen ura olisi siinä. Urpilainen säästyisi ja nousisi Suomessa rautarouvan asemaan, jos ilmoittaisi, että SDP ei kannata paketteja (jota se on kyllä monesti ilmoittanut, jos sitä tai tätä, mutta aina on paketti irronnut).

Vielä kyselystä, kun nämä olennaisesti kuuluvat yhteen. Mikä vaihtoehto olisi kyselyn vastaajien mielestä paras vaihtoehto.
1. Suomi pysyy eurossa ja osallistuu tukipaketteihin
2. Suomi pysyy eurossa ja ei osallistu tukipaketteihin
3. Suomi eroaa eurosta ja ei tietenkään osallistu tukipaketteihin.

Kataisen populisitinen uhkailu kohdasta 2 pitää vihdoinkin unohtaa, sillä vaikka Saksa tms maa uhkaisi salaisesti millä tahansa, niin se on nähty, että nuo uhkailut ovat yhtä tyhjän kanssa. Sitäpaitsi Suomen tuonti Saksasta on suurempaa kuin vienti (joku voisi tarkastaa tuon, koska luin tuon jostain blokista), joten Saksahan siinäkin häviäisi. Kauppasaartoonkoon muut euromaat Suomen laittaisi, vai kenties puhkuisivat pakkasta keskelle kesää...

Eli johtopäätöksenä, Katainen pönkittää omaa asemaa tukipaketteihin osallitumisella ja suomalaisten rahan haaskaamisella.

- Mato

[skrabb]

Huonoa päätöksentekoa EVM-sopimuksessa

Eduskunta hyväksyi viime töinään ennen juhannusta Suomen osallistumisen Euroopan vakausmekanismiin (EVM) lähes rutiinijuttuna äänin 104–71. Poissa oli peräti 24 edustajaa.

Asiasta keskusteltiin 13. ja 19. kesäkuuta melkein pelkästään perussuomalaisten voimin. Yhtään ministeriä ei osallistunut asian ensimmäiseen ja toiseen käsittelyyn. Hallituksen esityksen puolustaminen jäi lähinnä kokoomuksen Kimmo Sasin harteille.

Hallituksen ja hallituspuolueiden kansanedustajien ei olisi kannattanut suhtautua asiaan näin yliolkaisesti, sillä sopimus on epäselvä ja on mahdollista, että eduskunta hyväksyi asian väärin tiedoin.

Kysymys koskee sitä, onko EVM:llä ensisijaisen velkojan asema suhteessa yksityisiin sijoittajiin. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen sanoi sopimuksen lähetekeskustelussa 3. toukokuuta, että on:
– Veronmaksajien varojen turvaamisen kannalta tärkeää on, että EVM:llä on hallitusohjelman mukaisesti ensisijaisen velkojan asema suhteessa yksityisen sektorin lainoihin mahdollisissa maksukyvyttömyystilanteissa. Vastaava velkoja-asema on Kansainvälisellä valuuttarahastolla eli IMF:llä, ja velkoja-asemansa ansiosta IMF ei ole historiansa aikana juuri joutunut kirjaamaan itsellensä tappioita. Tästä syystä myöskään Suomen hallitus ei ole asettanut, hallitusohjelmansa mukaisesti, EVM:n kautta myönnettäville lainaohjelmille ehdoksi vakuuksia.

EU:n komission varapuheenjohtaja Olli Rehn on kuitenkin viime ja tällä viikolla todennut jo pariin otteeseen, ettei tällaista ensisijaisuutta ole sopimuksen pykälissä, vaan ainoastaan sen johdannossa. Lopulta Rehnin tulkinnan mukaan kyse on aina euroalueen jäsenvaltioiden tapauskohtaisesta harkinnasta.

Joko Urpilainen tai Rehn on nyt väärässä. On helppo yhtyä presidentti Sauli Niinistöön, joka sanoi maanantaina, että on tarkkaan selvitettävä, mitä missäkin ja mistäkin on päätetty.

Jos ensisijaisen velkojan asema ei olekaan selviö, on sopimus tuotava uudelleen eduskuntaan. Toivottavasti kansanedustajat tällä kertaa jaksavat myös paneutua asiaan.

http://www.kansanuutiset.fi/mielipiteet/paakirjoitus/2837255/huonoa-paatoksentekoa-evm-sopimuksessa

Vasuriaviisin pääkirjoittaja antaa pyyhkeitä myös vasuriministerille & -kansanedustajille. Ja silti ko. sakki istuu hallituksessa kuin tatti!

[Mato]

^Kyllä tuo myönteisyys karsiutuu kun kriisi iskee oikeasti keskiluokan lompakkoon. Ei ennen.

Tätähän minäkin olen jankuttanut. Odotetaanhan aikaa, kun korot ovat taas 16.5 %. Sitten katsotaan, kenen huumori riittää ja kenen ei.

Hmm... En hahmota millä perusteella tuollaista korkotasoa odotat. Korkean työttömyyden ja supistuvan rahamäärän aikana? Eiköhän suurempi vaara ole velkadeflaatio kuin kova inflaatio.

Kannattaa myös muistaa, että 1990-luvun alun kovat korot eivät olleet seurausta devalvoinnista vaan niillä yritettiin taistella vahvan markan puolesta. Toisin sanoen korkeilla koroilla pyrittiin estämään markan arvon laskua. Jos olisi devalvoitu ajoissa, niin vahingot olisivat jääneet pienemmiksi. Siksi on ymmärrä päättelyäsi.

Tähän komppaus. Hallituspuolueet käyttävät härskisti hyväksi, että korkeat korot olivat pienen valuutan syy, vaikka syy oli rahoitusmarkkinoiden vapautus, jossa pankit sitten suosittelivat kaikille mahdollisille ulkomaan lainoja, kun on pienempi korko. Onhan tietenkin mahdollista, että nyt on sukupolvi vaihtunut ja tuo opetus on unohtunut, eli saattaahan olla, että jälleen pankit kehottaisivat ottamaan ulkomaan lainoja, kun halvalla saa, ja sitten on pakko yrittää pitää valuutan arvo paikallaan. Ehkä suomalaiset ovat kuitenkin jo oppineet jotain (he, jotka eivät ymmärrä 90-luvun opetuksia, oppivat kyllä nopeasti).

Oma ikäryhmäni oli 90-luvun alussa hakemassa vielä suuntaa elämään, joten jäi laman syyt ja seuraukset vähän vähemmälle huomiolle, vaikka talouteen vaikuttikin. Jos suurin osa tuosta ryhmästä ei ole ollut myöhemmin kiinnostunut, mitä silloin tapahtui, uppoaa hallituksen selitykset kuin koivuhalko päähän. Katainen ja Urpilainen olivat silloin vieläkin nuorempia, joten heillä ei taida olla käsitystä senkään vertaa siitä, mitä 90-luvulla tehtiin väärin. Sen vuoksi he eivät vain ymmärrä ja vanhemmat eivät kehtaa sanoa suoraan töpeksintöjään.

- Mato

[Tragedian synty]

Laitetaan tuo kolumni etusivulle. Juuri tuollaisista takinkäännöistä on ihmisiä muistutettava, etenkin kun kohta valehtelijat ovat taas ehdolla johonkin luottamustehtävään.

[Rapsakka Rapu]

Laitetaan tuo kolumni etusivulle. Juuri tuollaisista takinkäännöistä on ihmisiä muistutettava, etenkin kun kohta valehtelijat ovat taas ehdolla johonkin luottamustehtävään.

Enpä usko että valtakunnallisissa vaalitenteissä Paavolta tuota kauheasti kysellään. Päiviltä ehkä. Pitäisi varmaan järjestää oma vaalitentti. Euron ongelmat vain eivät ole kunnallispolitiikan ydinaluetta, mutta voisihan aihetta perustella ajankohtaisuudella ja kansalaisten luottamuksen mittaamisella.

[Tomi]

HS:n juttuja tänään:

Saksalaislaskelma: Suomen Kreikka-riski on 5,4 miljardia euroa

Laskelma olettaa, että Kreikka irtautuu eurosta.

Juhana Rossi HS

SUOMI kärsisi 5,4 miljardin euron menetykset, jos Kreik­ka löisi laimin velanhoitonsa ja eroaisi eurosta.

Tieto käy ilmi saksalaisen taloustutkimukseen keskitty­neen Ifo-instituutin Helsin­gin Sanomille tekemästä las­kelmasta.

Laskelmaan on otettu mu­kaan Kreikalle myönnetyt kaksi lainaohjelmaa sekä Eu­roopan keskuspankin (EKP) eli laajemmin eurojärjestelmän saatavat Kreikasta.

Saksan vastaavat menetyk­set olisivat Ifon mukaan 82 miljardia euroa ja Ranskan 62 miljardia euroa.

Euromaiden ja Kansainvä­lisen valuuttarahaston (IMF) yhteenlasketut menetykset olisivat 308 miljardia euroa.

IFON laskelmat perustuvat oletukselle, että euromaiden ja euromaiden keskuspank­kien Kreikan-saatavat muut­tuisivat täysin arvottomiksi.

Laskelma olettaa siten myös, että EKP menettäisi TARGET2-saatavansa Kreikas­ta. TARGET2 on euromaiden keskuspankkien muodosta­ma maksujärjestelmä.

TARGET2-velat ja -saatavat heijastavat EKP:n rahapoliit­tisissa operaatioissa myöntä­miä luottoja. Nämä luotot ovat vakuudellisia, joten mahdollisessa Kreikan mak­sukyvyttömyystilanteessa vasta vakuuksien arvo mää­rittäisi sen, kuinka suuria luottotappioita Kreikan TARGET2-veloista voisi syntyä.

IFON johtajana toimii Münchenin yliopiston professori Hans-Werner Sinn.

Sinn on osallistunut näky­västi julkiseen keskusteluun kotimaassaan Saksassa.

Hän on vastustanut suun­nitelmia euroalueen yhteis­vastuullisesta velanotosta se­kä pankkiunionista.
Hän on myös arvostellut EKP:n toimintaa kriisin ai­kana. Sinnin mielestä Pohjois-Euroopan maat kuten Saksa, Hollanti ja Suomi ovat EKP:n välityksellä antaneet piilotukea Etelä-Euroopan pahasti velkaantuneille alijäämämaille.


Huhut Espanjan avuntarpeesta yltyvät

Espanja on ottanut ensimmäistä kertaa esiin, että se saattaa tarvita rahoitusapua pankkiensa lisäksi julkiselle taloudelleen. Uutistoimisto Reutersin mukaan Espanjan valtiovarainministeri Luis de Guindos keskusteli -asiasta Saksan valtiovarainministe­rin Wolfgang Schäublen kanssa Berliinissä tiistaina.

"De Guindos puhui 300 miljardista eurosta koko oh­jelmaa koskien, mutta Sak­saa ei miellyttänyt ajatus tukilainoista tällä hetkellä", virkamies kertoi Reutersille.

Ajatuksena oli, ettei uusiin toimiin tulisi ryhtyä ennen kuin Euroopan vakausmekanismi EVM on aloittanut toi­mintansa. Saksan perustusla­kituomioistuin linjaa kan­taansa EVM-sopimukseen syyskuussa, mikä määrittää EVM:n aikataulua.


ESPANJAN hallituksen tie­dottaja torjui tiedon siitä, et­tä Espanjan julkisen talou­den tukirahoitusta suunni­teltaisiin.

Arvelut tukitarpeesta ovat silti kiihtyneet viime päivi­nä, sillä Espanjan pankeille myönnetty korkeintaan 100 miljardin euron rahoitus ei onnistunut rauhoittamaan markkinoita.

EVM:n lainanantokapasiteetti on korkeintaan 500 miljardia euroa., mutta koko summa ei ole koossa EVM:n aloittaessa. Espanjan valtion rahoitta­minen söisi nopeasti EVM:n voimavaroja.

Yhtenä ratkaisuna keskus­tellaan siitä, pitäisikö EVM:lle antaa niin sanottu pankkitoimilupa. Näin se voisi saada lainaa Euroopan keskuspankilta (EKP) erilais­ten rahoitusoperaatioiden kautta.

EKP:n lainarahan turvin EVM:ää voitaisiin periaat­teessa käyttää myös kriisimaiden joukkovelkakirjojen ostamiseen markkinoilta, jotta maiden korkotaso saa­taisiin laskuun.

Le Monde kertoi perjantai­na, että sekä EKP että väliai­kainen vakausmekanismi ERW valmistautuisivat osta­maan Italian ja Espanjan val­tion joukkolainoja. EU:n ko­missio kertoi, ettei mikään maa ole tätä pyytänyt, mikä on lainaostojen edellytys.

Suomi on vastustanut velkakirjojen jälkimarkkinaostoja



Mielipiteet

Vakuudet takaavat luottoluokituksen

Luottoluokittaja Moody's vahvisti Suomen luotto­luokituksen pysyvän korkeim­malla tasolla. Yhtiö noteerasi Suomen ja valtiovarain­ministeri Jutta Urpilaisen (sd) tekemän työn vakuuksien saa­miseksi Espanjalta ja Krei­kalta.

Eduskunnan kanta EVM:n luottojen ensisijaisuudesta ilmenee kesäkuun valtio­varainvaliokunnan mietin­nöstä. Mietinnössä todetaan: "Valiokunta pitää myös erit­täin tärkeänä, että sopimuk­sen mukaan EVM:llä on etu­oikeutettu asema velkojiin nähden." Lisäksi on tärkeää, kuten valtiovarainvaliokunta mietinnössään katsoo, että: "Hallituksen on kuitenkin syytä arvioida huolellisesti, kuinka suuriin sitoumuksiin enimmillään voidaan suostua vaarantamatta Suomen luotto­luokitusta ja valtion mahdol­lisuuksia huolehtia velvoitteis­taan ja vastuistaan.*'

Mikäli EVM:n ensisijaisuu­desta velkojana luovuttaisiin, Suomi tulisi vaatimaan vakuu­det omalle osalleen lainasum­masta. 'Hallitusohjelmassa on selvästi määritelty, miten Suo­mi menettelee edellä maini­tussa tilanteessa. Jos EVM:n valtiosopimusta muutetaan niin, ettei sillä ole enää ensi­sijaisen velkojan asemaa, on itsestään selvää, että sopimus on tuotava uudestaan edus­kunnan hyväksyttäväksi.

Kari Rajamäki

kansanedustaja (sd) valtiovarainvaliokunnan Sdp:n vastaava

Euromaiden tukeminenko Suomen etu?

kansanedustaja Ben Zyskowicz (kok) esitti (HS Mielipide 24.7.), että suomalaisten euro­maiden tukea ajavien poliitik­kojen ainoa motiivi on suoma­laisten edun ajaminen.

Tämä ajatus ei kestä kriit­tistä tarkastelua. Euro ja euro­alue selviytyy tai kaatuu täy­sin siitä riippumatta, tukeeko Suomi toisia euromaita vai ei. Vaikka käyttäisimme kaikki irtoavat varat ja vakuudet euromaiden tukemiseen, eivät suomalaisten varat siihen yksin riitä. Ne eivät ole euro­alueen ongelmien suuruuden osalta edes kriittisiä. Saksan ovat, Suomen eivät.

Suomen antaman tuen motiivina on lopulta vain solidaarisuus muita euromaita kohtaan. Kyllähän mekin, kun nuo muutkin.. .

Esimerkiksi Ruotsi kärsisi euroalueen romahtamisen seurauksista aivan samoin kuin Suomi,, mutta ruotsa­laiset poliitikot eivät silti esitä pelastustalkoisiin osallistu­mista.

Esko Immonen

ekonomisti Hyvinkää

[Tomi]

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2012/07/27/uusi-sokeiden-saari-paljastui-tukisyopoksi-kreikassa/201234471/12

REUTERS/Yiorgos Karahalis
Uusi "sokeiden saari" paljastui tukisyöpöksi Kreikassa
Chioksella ammuttiin ilotulitteita 2008. Saarella on vuosisataiset perinteet ortodoksikirkkojen ilotulitetaistelusta, jossa kirkot yrittävät osua toistensa kellotorneihin.
Kreikkalaiselta Chioksen saarelta on paljastunut mittava sosiaalitukien huijaus, kertoo kreikkalaislehti Kathimerini.

Chioksen saarella monet ovat nostaneet sosiaalitukia sokeuden perusteella. Tarkastusten perusteella 60 prosenttia näistä tuista on aiheettomia, Kathimerini kirjoittaa.
http://www.ekathimerini.com/4dcgi/_w_articles_wsite1_1_27/07/2012_454074
Asian selvitti sosiaaliturvarahasto IKA, joka tiedotti asiasta torstaina.

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Kreikasta löytyy "sokeiden saari", jonka asukkaita epäillään tukihuijauksista. Jo viime kesänä noin 30 000 asukkaan saarella epäiltiin vastaavaa tapausta. Saarelaisista 600 sai sokeiden avustusta, mikä on paljon enemmän kuin sokeiden määrä väestössä keskimäärin.

Tuolloin viranomaiset eivät paljastaneet saaren nimeä.

Keväällä Wall Street Journal kertoi Zakynthoksen saaresta, jonka 39 000 asukkaasta 1,8 prosenttia sai sokeiden tukia. Se on noin yhdeksän kertaa enemmän kuin maailman terveysjärjestön WHO:n arvio sokeiden määrästä Euroopan maissa.
http://online.wsj.com/article/SB10001424052970203370604577263863362854348.html?mod=WSJEurope_hpp_LEFTTopStories
Kreikan sosiaaliturvarahastojen on määrä säästää noin 100 miljoonaa euroa vuodessa, mikä on kannustanut tarkastuksiin. Huhtikuussa Kreikan työministeriön raportin mukaan maassa on haettu sosiaalitukia väärin perustein 200 000 kertaa viimeisten kahden vuoden aikana.

[ElenaDaylights]

^ noooh... Minä olen luullut koko hallitustamme sokeaksi, mutta olen tajunnut niiden kylvävän vain älyllistä epärehellisyyttä. 900 kreikkalaista "sokeaa" saakoon minun puolestani virtuaalisen anteeksipyynnön, samaa en suo kataisen kabinetille.

[J.S.]

Periaatteen pitäminen maksoi Timo Soinille noin 60 000 euroa puhtaana käteen. Vastaavasti Paavo Arhinmäki, Merja Kyllönen ja Päivi Räsänen myivät isänmaansa ja sen kansalaiset samasta hinnasta.

[ruikonperä]

Periaatteen pitäminen maksoi Timo Soinille noin 60 000 euroa puhtaana käteen. Vastaavasti Paavo Arhinmäki, Merja Kyllönen ja Päivi Räsänen myivät isänmaansa ja sen kansalaiset samasta hinnasta.

Mistä olet nämä luvut saanut?

[tyhmyri]

Rouva liittokansleri kapteeni, jäävuori suoraan edessä,  muutammeko kurssia?
http://wp.me/p2nAur-hO

[J.S.]

Mistä olet nämä luvut saanut?

Googletin riviministerin ja kansanedustajan kuukausipalkat. Kerroin 12:lla ja kirjasin veroprosenttilaskuriin. Sieltä sain vuoden nettotulot, jotka kerroin neljällä (eli yhden vaalikauden pituudella). Tämän jälkeen vähensin kansanedustajan neljän vuoden nettopalkan riviministerin neljän vuoden nettopalkasta. Erotus oli noin 60 000 euroa. 

[ruikonperä]

Rouva liittokansleri kapteeni, jäävuori suoraan edessä,  muutammeko kurssia?
http://wp.me/p2nAur-hO

Vihreä menninkäinen jo sanoi mitä tuleman pitää. Tässä miljardi-leikissäkin on lastentarhan meininki siinä että jos kake sanoo totuuden niin se puhuu palturia koska vaikka pissa olisikin tullut housuun niin eihän sitä voi myöntää kuin vasta sitten kun hyvä ystävä toteaa että taitaa olla jo paskatkin housussa.

[ruikonperä]

Googletin riviministerin ja kansanedustajan kuukausipalkat. Kerroin 12:lla ja kirjasin veroprosenttilaskuriin. Sieltä sain vuoden nettotulot, jotka kerroin neljällä (eli yhden vaalikauden pituudella). Tämän jälkeen vähensin kansanedustajan neljän vuoden nettopalkan riviministerin neljän vuoden nettopalkasta. Erotus oli noin 60 000 euroa.

Mistä on vähennetty Ongelmajätelaitoksen palkkoja? Kysyn kun en ole kuullutkaan mistään leikkauksista. Siis kansanedustajien jne palkoista.

[Titus]

Kreikan eroaminen eurosta toisi Suomelle 5,4 miljardin menetykset


Suo­mi kär­si­si 5,4 mil­jar­din eu­ron me­ne­tyk­set, jos Kreik­ka löi­si lai­min ve­lan­hoi­ton­sa ja eroai­si eu­ros­ta.

Tie­to käy il­mi sak­sa­lai­sen ta­lous­tut­ki­muk­seen kes­kit­ty­neen Ifo-ins­ti­tuu­tin Hel­sin­gin Sa­no­mil­le te­ke­mäs­tä las­kel­mas­ta.

Las­kel­maan on otet­tu mu­kaan Krei­kal­le myön­ne­tyt kak­si lai­na­oh­jel­maa se­kä Eu­roo­pan kes­kus­pan­kin (EKP) eli laa­jem­min eu­ro­jär­jes­tel­män saa­ta­vat Krei­kas­ta.

Sak­san vas­taa­vat me­ne­tyk­set oli­si­vat Ifon mu­kan 82 mil­jar­dia eu­roa ja Rans­kan 62 mil­jar­dia eu­roa.

http://www.hs.fi/talous/Kreikan+eroaminen+eurosta+toisi+Suomelle+54+miljardin+menetykset/a1343362164818


Edes HS ei luota enää kotimaiseen "taloustietämykseen". Surullisia lukuja varsinkin Saksan ja Ranskan osalta.


Ja kenelle tämä taas tulle yllätyksenä ? Jutalle ? Jykälle ?

[tyhmyri]

Ei päättelyssäni varmaan ekonomistisesti mitään järkeä olekaan. Minä en ole mikään asiantuntija. Minulla on vain atavistinen pelko perseessä tuon korkohelvetin suhteen, koska se on nähdäkseni ainoa keino, millä minun kaltaiseni keskiluokkaisen saa kunnolla kyykkyyn, koska minä en voi menettää työtäni. Ts. minulla on ehkä osin irrationaalinen tunne siitä, että korkoase on se keino, millä minun lompakolleni lopulta tullaan, ja siitä, että nämä rahat eivät mene esim. vanhustenhuoltoon.

Voit. Katso mitä vaikkapa Portugalissa on tapahtunut. Siellä ei kukaan, siis ei kukaan, joka on jonkun toisen palkkalistoilla ole ollut turvassa, lakejakin on muutettu että virkamiehiä on voitu monottaa poliisista, armeijasta yms. Yrittäjät taas ovat menettäneet firmojaan. Growsterity tulee ja tappaa sekä talossa että puutarhassa.

Inflaation nousu nykyistä käytännössä deflatorista tasoa korkeammalle pelastaisi tuolta kurimukselta. Deflaatiorotta syö paljon enemmän kuin inflaatiohiiri ja lisäksi deflaatiorotta paskantaa kaiken sen päälle mitä ei jaksa syödä.

[tyhmyri]

No, siinä tilanteessa Suomi on tilassa, jossa sitä ei tunnista entisekseen. Ainoa lohtu lienee se, että ihmiset oppivat viimeistään silloin äänestämään oikein.Nimittäin jos vaaleja vielä järjestetään.

Niinpä. Portugalissa on hallitus, jota ei valittu demokraattisilla vaaleilla. Kyseessä on eräänlainen velkojamaiden ja EKP:n juntta, joka toteuttaa growsterity-ohjelmaa muun muassa ajamalla alas suuren osan valtion turvakoneiston toiminnasta ja yksityistämällä kaiken jonka voi edes kuvitella olevan myytävissä. Pelottavaa kamaa eikä meillä oikein julkisuudessa.

[ruikonperä]

Portugalissa on hallitus, jota ei valittu demokraattisilla vaaleilla.

Jyrki boyn haaveena sama ilmeisesti on EU-liittovaltion myötä. Vielä Eduskunta ei ole aivan pelkkä kumileimasin Euroopan sanomisille mutta hyvää vauhtia siihen suuntaan ollaan menossa. Jykä on kyllä omaksunut tulevan jo loistavasti. "Ei vaihtoehtoja." "Vastuullisuus." jne jne. Ehkä Jykä havittelee EU-pressan duunia, sekin kun valittiin vallan vallattomasti.

[FadeAway]

http://yle.fi/uutiset/soini_nyt_taytyy_investoida_teihin/6233748?origin=rss

Soini: Nyt täytyy investoida teihin

Perussuomalaisten puheenjohtajan mukaan hallituksen on esitettävä heti alkusyksystä eduskunnalle lisäpanostukset infrastruktuuri-investointeihin.

Tämä uutinen ei ihan suoraan tähän ketjuun kuulu vai kuuluuko?