2010-03-17 US: Eija-Riitta Korhola maahanmuuttokeskustelusta

[Topelius]

Mielestäni varsin hyvä kirjoitus. Hienoa, että jotkut kykenevät tarkastelemaan asioiden tilaa vielä näin kiihkottomasti.

http://eijariitta.blogit.uusisuomi.fi/2010/03/17/kun-ei-mitaan-voi-sanoa-oikein/

Kun ei mitään voi sanoa oikein
17.3.2010 9.55 | Eija-Riitta Korhola | Yleinen

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen kommentoi viime keväänä suomalaista maahanmuuttokeskustelua: "Oikein ei ole se, että ihmiset, jotka kokevat tai näkevät myös maahanmuuton kriittisiä seurauksia, vaiennetaan tai heidät lytätään automaattisesti syrjään ja leimataan rasisteiksi." Tiistaina tutkija Veronika Honkasalo viittasi Helsingin Sanomissa Kataisen kommenttiin, jonka hän tulkitsi lisänneen rasistista argumentointia: "Sillä verukkeella voi sitten sanoa melkein mitä vain."

Tässä sitä ollaan. Puhu mitä puhut, peli on menetetty. Tuskin on mitään muuta aluetta, joka on näin tulehdusarka.

Tiedän, ettei Katainen tarkoittanut kommenttiaan rasistisen puheen liukastusvoiteeksi. Tiedän, että hän on huolissaan maahanmuuttovihamielisyydestä. Siksi hän sanoi mitä sanoi: jos kaikki kritiikki leimataan rasismiksi, asenteet vain jyrkentyvät.

Jos tilannetta katsoo eurooppalaisten esimerkkien valossa, ei voi kuin olla samaa mieltä. Maahanmuuttajakielteisyyden runsasmultaisin kasvualusta saattaa olla suvaitsevaisuuteen painostaminen ja oman kulttuuritaustan syyllistäminen, niin paradoksaaliselta kuin se ehkä kuulostaakin.

Meilläkin on useana jouluna uutisoitu monen koulun ja päiväkodin karsineen juhliensa perinteistä osuutta – jouluevankeliumi, seimi ja enkeli taivaan on hyllytetty, jäljelle on jätetty talviset pakkaslaulut ja tonttuleikit. Päätöstä on perusteltu suvaitsevaisuusnäkökohdilla ja halulla olla loukkaamatta toisuskoisten tunteita.

Perustelu on yllättänyt minua. Kuulun europuolueemme islam-työryhmään ja olen osallistunut keskusteluihin, jotka liittyvät Islamin ja kristinuskon vuoropuheluun. Tulevaisuuden ja etenkin EU:n laajentumisen kannalta tämän dialogin merkitys tulee hyvin tärkeäksi. Sen havainnon teen yhä uudestaan, että länsimaissa usein harjoitettu uskontosiivous ei vastaa muslimien toiveita yhteiskunnasta. Onko kyseessä jokin omaehtoinen itsesensuuri, jota kukaan ei ole ollut vaatimassa? Uskonnollisesti sitoutuneen ihmisen olisi päinvastoin helpointa elää siellä, missä tätä elämänaluetta ei tarvitse kieltää ja missä uskontoa pidetään arvossa.

Ennen kuin siis teemme suurta uskonputsausta ja luovumme kulttuurisista perinteistämme maahanmuuttajien hyväksi, kannattaa harkita huolellisesti, mihin sitä tarvitaan. Olennaiseksi tulee kysymys, mitä suvaitsevaisuus on ja miten sitä edistetään. Ja kannattaisiko tehdyistä virheistä oppia?

Hollannin esimerkki valaisee ehkä jotakin. Hollanti, jota oli pidetty eräänlaisena Euroopan risteyksenä ja suvaitsevaisuuden makrokosmoksena, koki vuonna 2004 ohjaaja Theo van Goghin murhan jälkeen satoja rasistiseksi tai äärioikeistolaiseksi luokiteltavaa tekoa.

Suuri osa hollantilaisista antoi tuolloin tukensa islaminvastaisille mielipiteille. Pääministeri Balkenende yritti liennytellä ja haastaa dialogiin. Sen jälkeen alettiin pohtia, mikä meni pieleen maahanmuuttopolitiikassa. Helppoja, selviä vastauksia ei ole, mutta ilmeisesti aiempi linja kasvatti paineita, jotka purkautuivat. Sen jälkeen Hollanti otti selvästi askeleen kohti "maassa maan tavalla" -politiikkaa. Esimerkkinä siitä on tiukentunut kielipolitiikka: maahanmuuttajalta edellytetään valmiutta opiskella kieli määräajassa.

Kysymykseni on, voisiko kriisillä olla jotakin tekemistä sen kanssa, miten suvaitsevaisuuden käsitettä on ymmärretty. Onko omasta perinteestä tingitty tavalla, joka jännitteiden lieventämisen sijasta onkin kasvattanut niitä?

Moni kuvittelee, että suvaitsevaisuus tarkoittaa erilaisten arvojärjestelmien kritiikitöntä hyväksymistä ja omista arvoista vaikenemista. Ne jotka eivät halua leimautua suvaitsemattomiksi, tuntevat painetta ajatella, että yhteisö- ja kulttuurisidonnaisten tapojen kritiikki on sopimatonta.

Mutta miksi se olisi?

Yhden parhaista puheenvuoroista on käyttänyt filosofi Sirkku Hellsten, joka kritisoi teoksessaan Oikeutta ilman kohtuutta nyky-yhteiskunnan arvokeskustelun latistumista. Valtion ja yhteiskunnan puolueettomuuden vaatimus on johtanut hänen mukaansa siihen, ettei enää ole katsottu asiaankuuluvaksi puhua julkisesti yhteisistä arvoista ja hyvästä elämästä. Tällöin myöskään liberalistiselle hyvinvointivaltiolle ei uskalleta etsiä yhdessä suuntaa. Myös historioitsija-filosofi Juha Sihvola on todennut saman seikan nykyisen liberalismin vaaraksi: aatteen olisi syytä lakata teeskentelemästä ideologista neutraalisuutta. Emme voi olla puolueettomia inhimillistä hyvää koskeviin näkemyksiin nähden. Joskus tämä keskustelu viistää myös uskonnosta nousevia arvoja – eikä se ole rikos.

Hellsten erottaa kaksi eri versiota liberalismista: relativistisen ja pluralistisen. Ensin mainittu luovuttaa arvokeskustelun äärellä, koska niistä ei kuitenkaan voida päästä yksimielisyyteen. Pluralismi puolestaan pitää relativismia liberalistisen yhteiskunnan väärinkäsityksenä, joka johtaa vahingolliseen vaitioloon ja väistelyyn arvoista. Hellsten peräänkuuluttaa pluralismia eli moniarvoisuutta, jonka mukaan erilaisten arvo- ja uskomusjärjestelmien rinnakkainelo on tunnustettava lähtökohdaksi. Niitä on pyrittävä ymmärtämään päätöksenteossa – siitä yksinkertaisesta syystä, että ne ovat merkittävä osa ihmisten elämää.

Hellsten katsoo, että relativismista seuraa itse asiassa jännitteiden ja ennakkoluulojen kasvu, koska se väistelee vaikeita alueita ohittamalla ne. Pluralismissa jännitteet voivat lientyä, koska se lähtökohtaisesti ottaa huomioon ihmisten arvomaailmat ja niiden erot, ja avaa keskustelun.

Mitä tämä voisi olla? Miten moniarvoisuutta voisi edistää?

Kuvitellaan monikulttuurista ympäristöä ja lasten päiväkotia siellä. Se sijaan, että luovuttaisiin uskonnollisista juhlista, lapsille voitaisiin suoda tilaisuus jakaa kulttuurinsa ja taustansa rikkaimmat elementit. Siinä missä toinen päiväkoti ohittaisi kalendaariset uskonnollisperäiset juhlat vaikenemalla, pluralistinen vaihtoehto antaisi lapsille mahdollisuuden nähdä läheltä ramadanin, joulun tai hanukan peräjälkeen.

Oman identiteetin juurien tunteminen antaa hyvän lähtökohdan myös toisten kunnioittamiseen.

[Topelius]

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/87660-maahanmuutto-nainko-suomi-sossii

Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola pohtii Uuden Suomen blogissaan Suomessa päätään nostanutta maahanmuuttokriittisyyttä.

Korhola ihmettelee erityisesti sitä, että Suomessa on maahanmuuttajien takia alettu karsia juhlaperinteitä päiväkodeissa ja kouluissa suvaitsevaisuuden nimissä.

Europuolueensa islam-työryhmään kuuluvan Korholan mielestä tämä on saattanut olla virhe.

- Sen havainnon teen yhä uudestaan, että länsimaissa usein harjoitettu uskontosiivous ei vastaa muslimien toiveita yhteiskunnasta. Onko kyseessä jokin omaehtoinen itsesensuuri, jota kukaan ei ole ollut vaatimassa? Korhola kirjoittaa.

- Onko omasta perinteestä tingitty tavalla, joka jännitteiden lieventämisen sijasta onkin kasvattanut niitä? hän kysyy.

Korholan mielestä päiväkodeissa ja kouluissa voitaisiin uskontosiivouksen sijaan viettää useampia juhlia.

- Pluralistinen vaihtoehto antaisi lapsille mahdollisuuden nähdä läheltä ramadanin, joulun tai hanukan peräjälkeen.

Mitä mieltä sinä olet päiväkotien ja koulujen juhlien uskonnollisuudesta? Ota kantaa US-kyselyssä.

Korhola viittaa blogissaan myös Hollannin tapaukseen. Hollanti tunnettiin suvaitsevaisuuden mekkana, kunnes ohjaaja Theo van Goghin murhan myötä jännitteet purkautuivat ja maahanmuuttovastaisuus kasvoi. Sittemmin Hollanti on Korholan mukaan ottanut "selvästi askeleen kohti 'maassa maan tavalla' -politiikkaa".

Maahamuuttoasiat ovat tällä viikolla olleet tapetilla. Helsingin Sanomien mukaan suomalaisten suhtautuminen maahanmuuttajiin on muuttunut kielteisemmäksi. Lehden teettämän kyselyn mukaan 59 prosenttia suomalaisista ei haluaisi Suomeen lisää maahanmuuttajia.

Uusi Suomi kertoi eilen, että Vantaan kaupunki keskeyttää kahdeksi vuodeksi kuntapaikkojen myöntämisen pakolaisille.

[Zngr]

Eija-Riitta hallitsee.

[Kimmo Pirkkala]

Uskon ja toivon että tällaisia puheenvuoroja tulee lähitulevaisuudessa lisää. Pakkohan niin on käydä kun tajutaan että nykyinen "vuoropuhelu" johtaa täydelliseen umpikujaan. Tai johti jo.

[Juki]

Jumalauta, että on kerettiläistä puhetta! Eikö Korhola ymmärrä, että nyt taas "loogiset asiantuntijat" joutuvat vaikenemaan tuollaisten tappo- ja raiskausuhkausten takia. Miettikääpä omalle kohdallenne tuollainen korholamainen vihapuhe; ei tule helpolla enää uni silmään.

[Hessu]

Onhan se tietysti kivaa, että Eija-Riitta "herää". Aika pitkään on kestänyt tämä silmien hierominen.

Eija-Riitta oli yksi niistä, joille lähetin viime keväänä maahanmuuttoa koskevan kyselyn. Hän vastasi minulle useaan kertaan joko itse tai avustajansa välityksellä. Tosin kertaakaan hän ei vastannut varsinaisiin kysymyksiin. Piteli kuulemma kiirettä muiden asioiden parissa. Uskalsin kyllä epäillä tuon kiireen määrää. Melkoista kiemurtelua Eija-Riitta harjoitti asian suhteen. Minulla on edelleen tallessa käymämme kirjeenvaihto.

Eija-Riitta on hiukan jälkilypsyllä, mutta mukava että edes nyt on muodikkaasti mukana ajan hengessä.
Nämä päiväkotiasiat yms. ovat olleet tiedossa jo hyvän aikaa (muutaman vuoden), joten pidän kyllä Eija-Riitan "avausta" myöhäisheränneenä kalastusmatkana, vaikka en kiistä etteikö jutussa olisi järkeä.
On tietenkin hyvä, että Eija-Riitta kirjoittaa asiasta ja että silmät ovat avautumassa Suomen ongelmien osalta.
En usko, että tämä jää hänen viimeiseksi kirjoituksekseen maahanmuuton asiassa. Olen nimittäin aika varma,että tässä syntyy kissatappelu Eija-Riitta vastaan Satu. Tällainen on jo käynnissä ilmastonmuutossutinoissa.


Ilmastokysymysten saralla Korhola on tehnyt todella kiitettävää työtä informoidessaan ahkerasti ilmastoasioita blogissaan. Siitä kymmenen pistettä ja papukaijamerkki.

[Phantasticum]

Mielestäni varsin hyvä kirjoitus. Hienoa, että jotkut kykenevät tarkastelemaan asioiden tilaa vielä näin kiihkottomasti.

Minunkin mielestä tämä oli Eija-Riitalta hyvä kannanotto. Tämän viikon uutistarjontaan kun on tutustunut, kirjoitus sai huokaisemaan helpotuksesta. Onneksi tervettäkin järkeä on vielä olemassa.

Moni kuvittelee, että suvaitsevaisuus tarkoittaa erilaisten arvojärjestelmien kritiikitöntä hyväksymistä ja omista arvoista vaikenemista. Ne jotka eivät halua leimautua suvaitsemattomiksi, tuntevat painetta ajatella, että yhteisö- ja kulttuurisidonnaisten tapojen kritiikki on sopimatonta.

Kuvitellaan monikulttuurista ympäristöä ja lasten päiväkotia siellä. Se sijaan, että luovuttaisiin uskonnollisista juhlista, lapsille voitaisiin suoda tilaisuus jakaa kulttuurinsa ja taustansa rikkaimmat elementit. Siinä missä toinen päiväkoti ohittaisi kalendaariset uskonnollisperäiset juhlat vaikenemalla, pluralistinen vaihtoehto antaisi lapsille mahdollisuuden nähdä läheltä ramadanin, joulun tai hanukan peräjälkeen.

http://eijariitta.blogit.uusisuomi.fi/2010/03/17/kun-ei-mitaan-voi-sanoa-oikein/

Ensimmäisestä kohdasta olen Eija-Riitan kanssa täysin samaa mieltä. Tästä se juuri kiikastaa. Yhteisö- ja kulttuurisidonnaisten tapojen kritiikki ei ole yksinomaan sopimatonta - se on rasismia.

Kannattaa lukea ajatuksella SPR:n tarjoama tietosivu rasismista vuonna 2010.

Rasismi käsitteenä tarkoittaa ihmisryhmän arvottamista esimerkiksi ihonvärin, kansalaisuuden, etnisen alkuperän, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät.

Uudessa neo- tai kulttuurirasistisessa ideologiassa korostetaan rotujen sijasta kulttuurieroja ja kulttuurien arvottamista. Kulttuurierot nähdään esteenä eri kulttuurien edustajien välillä ja kulttuurien pitämistä erillään toisistaan pidetään luonnollisena. [Paksunnos minun]

http://www.luovuennakkoluuloistasi.fi/content/tietoa-rasismista

Tässä se on sanottu niin selvästi, ettei asia voi jäädä kenellekään epäselväksi. Muiden kulttuurien tapoja ei saa arvostella, sillä se on neo- tai kulttuurirasismia. Koska se on neo- tai kulttuurirasismia, myös korkeat ihmisoikeusstandardit voidaan vetää vessasta alas. Mitään universaaleja ihmisoikeuksia ei ole olemassa.

Sen sijaan monikulttuurisen päiväkodin järjestelyistä en ole Eija-Riitan kanssa oikein samoilla linjoilla. Ajatuksena tällainen lähtökohta on toki kaunis. En vain usko systeemin toimivuuteen käytännössä.

Kenen uskonnollisperäiset juhlat huomioitaisiin? Vain Abrahamin lasten joulut, hanukat ja ramadanit?

Mihin jäivät hindujen (Nokian intialaiset insinöörit) tai tao- ja konfutselaisten (Kiinastakin saattaa tulla nörttejä; ei ne kaikki ravintolaa perusta) juhlapäivät? Thaimaastakin on tullut maahanmuuttajia ja Thaimaan valtauskonto on buddhalaisuus.

Hienoa. Lapsille muutama juhlapäivä lisää (toivottavasti saa limua ja täytekakkua).  

Varmaksi en sano, mutta jotenkin minulla on sellainen aavistus, että niille maahanmuuttajille, joille jo suomalaiset joulujuhlat ja suvivirret tuottavat ylivoimaisia vaikeuksia, eivät suvaitsisi yhtään sen enempää lastensa osallistumasta juutalaisten hanukkaan.

Kun heti aamulla pitää ensimmäisenä tarkistaa, kenen juhlia juhlitaan tänään ja kenen perinteiden kunnioitusvuoro on ensi viikolla, ollaan ihan samassa poliittisen korrektiuden suossa kuin tälläkin hetkellä.

Viime kädessä pelkillä ulkoisilla elementeillä ei ole mitään tekemistä niiden ongelmien kanssa, joita "monikulttuuri" pahimmillaan luo.

Jossain vaiheessa on yksinkertaisesti vain pakko tunnustaa, että kaikkia ei voi miellyttää - ei edes monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

[pelle12]

 Jälkiheränneitä alkaa ilmaantua sieltä sun täältä (näin vaalien lähestyessä). Nyt saa jo ihan kunniallinenkin poliitikko lausua sellaisia mielipiteitä, joita pari vuotta sitten pidettiin äärirasistisina. Tätäkö se lama teettää?

[Juha J.]

Jälkiheränneitä alkaa ilmaantua sieltä sun täältä (näin vaalien lähestyessä). Nyt saa jo ihan kunniallinenkin poliitikko lausua sellaisia mielipiteitä, joita pari vuotta sitten pidettiin äärirasistisina. Tätäkö se lama teettää?

Näin on. Jos Korhola tätä salaa lukee, niin kiitoksia tästä.

Polku on avattu 20:n netsin toimesta. Ja totta toinen puoli, muutamaa rohkeaa on kiittäminen ja kumartaminen.

[Juha J.]

Korhola on ensimmäinen poliitikko johon rakastuin. Hän on viehättävä.

Ihanaa, fiksun kuuloinen nainen politiikassa

Aivan. 

[gloaming]

Erittäin selväjärkinen kirjoitus.

[Phantasticum]

Jossain vaiheessa on yksinkertaisesti vain pakko tunnustaa, että kaikkia ei voi miellyttää - ei edes monikulttuurisessa yhteiskunnassa.

Tuolla verukkeella voi sitten tehdä melkein mitä vain. Eikun siis ihan mitä vain.

Onko tässä mukana joku minulle suunnattu piiloviesti?    Jos on, pakko tunnustaa, että oivallus jäi tällä kertaa väliin.

Tarkoitin joka tapauksessa sitä, että monikulttuurisessa yhteiskunnassakin on oltava kaikille yhteiset perusarvot ja niiden pohjalta noudatettavat pelisäännöt. Hommasta ei tule mitään, jos jokaisella on oikeus noudattaa niitä sääntöjä ja lakeja, jotka vaan tuntuvat sopivan itselle parhaiten.

Kuvitellaan monikulttuurista ympäristöä ja lasten päiväkotia siellä. Se sijaan, että luovuttaisiin uskonnollisista juhlista, lapsille voitaisiin suoda tilaisuus jakaa kulttuurinsa ja taustansa rikkaimmat elementit. Siinä missä toinen päiväkoti ohittaisi kalendaariset uskonnollisperäiset juhlat vaikenemalla, pluralistinen vaihtoehto antaisi lapsille mahdollisuuden nähdä läheltä ramadanin, joulun tai hanukan peräjälkeen.

Oman identiteetin juurien tunteminen antaa hyvän lähtökohdan myös toisten kunnioittamiseen.

Tuossahan se mahdollisuus tietenkin on. En näe muuta estettä kuin sen, että vanhemmat sanovat lapselle kuitenkin aina sen viimeisen sanan.

Eli toisin sanoen tuollainen tilanne ei eroaisi mitenkään nykyisestä. Vanhemmat päättävät tälläkin hetkellä, mitä heidän lapsilleen muun muassa opetetaan koulussa ja millä tunneilla heidän lapsensa ovat mukana.

[Julmuri]

Kirjoituksen alkuosa oli suorastaan loistava verrattuna median yleiseen antiin viime aikoina.

Lopussa kuitenkin taso laski kun tuli nämä pakolliset monikulttuurihehkutukset "pluralistisen" mallin kautta, joka todellisuudessa ainakin tässä päiväkotia koskevassa esimerkissä olisi relativismia edelleen vain hieman eri muodossa. Nyt on meidän suomalaisten joulujuhla, seuraavaksi paastotaankin kuukausi kuten muslimilapset tekevät.

Eija-Riitta siis lähti hyvin liikkeelle, mutta ei uskaltanut ajatella tarpeeksi pitkälle. Sen lisäksi, että yhteiskunnan pitää luopua tiukasta puolueettomuudesta (Eija-Riitan näkemys), pitäisi yhteiskuntamme kyetä arvottamaan suomalaisten kulttuuri normiksi.

Minun "monikulttuurisessa päiväkodissani" siis ulkomaiset lapset saisivat kyllä kertoa tavoistaan ja uskomuksistaan. Voitaisiin viettää joskus joku teemapäiväkin, mutta suomalaisten juhlat ja pyhät olisivat niitä, joita juhlitaan kuten maan tapa on ollut.

Eija-Riitan "päiväkotimallissa" olisimme hyvin pian samassa tilanteessa kuin nyt. Eri ryhmät kiistelisivät siitä ketä suositaan ja kenen juhlia juhlitaan eniten. Sen sijaan kun pitäisi yhteiskunnan kyetä määrittelemään maan tapa ja kulttuuri, joka on erikoisasemassa automaattisesti. Se ei todellisuudessa olisi vääryys ketään kohtaan.

[Jaku]

Eija-Riitta yllätti 

[matti]

http://eijariitta.blogit.uusisuomi.fi/2010/03/17/kun-ei-mitaan-voi-sanoa-oikein/

Kun ei mitään voi sanoa oikein
17.3.2010 9.55 | Eija-Riitta Korhola | Yleinen
Tiedän, ettei Katainen tarkoittanut kommenttiaan rasistisen puheen liukastusvoiteeksi.

Eija-Riitalla näitä kielikuvia riittää

[Kauhea Ihmismäinen Otus]

Eija-Riitta Korholalla on varsinaisen paljon fiksuja ja rohkeita letkautuksia ollaakseen "suvis":

ÙS: Kuinka lyödä vaimoa

Keskeisen poliittisen mahdin Egyptin tilanne on ainakin avoin. Arabikevään vaikutukset ovat jossain määrin yllättäviä. Vierailin lokakuussa Kairossa jatkamassa aihetta koskevaa dialogia, joka alkoi jo vuosi sitten. Yhdessä Norjan entisen pääministerin, Oslo Centerin johtajan Kjell-Magne Bondevikin kanssa tapasin mm. Arabiliiton ja Muslimiveljeskunnan johtoa, presidentti Mursin neuvonantajan, vaalit hävinneen Arabiliiton entisen pääsihteerin Amr Moussan, Tahririn aukion vallankumousjohtajat, ihmisoikeusjärjestöjen, koptikirkon sekä feministiunionionin edustajia.

Rankalta vaikutti se, kuinka turhautuneita vallankumoukseen olivat sen alkuperäiset liikkeellepanijat...

Koptipiispa Thomas arvioi maan ihmisoikeustilannetta: kristityillä esimerkiksi on suurempi vapaus puhua mutta samalla he altistuvat suuremmalle paineelle, sillä toisilla on puolestaan suurempi vapaus polttaa kirkkoja ja levittää niistä disinformaatiota.
"Meillä ei siksi ole selvää visiota, mitä vapaudellamme teemme. En olisi sallinut vallankumouksen tapahtuvan, jos olisin nähnyt sen seuraukset", hän sanoi. Nyt hän piti erityisen tärkeänä yhteistyötä yhteiskunnan kaikkien liberaalien voimien kanssa.
"Oikeudenmukaisuus ei voi olla jakautunut, sen täytyy koskea jokaista. Ihmisyys on minulle numero yksi. Nyt Egyptissä kaikki on alistettu uskonnolle, ja jälki on surkeata." Hän peräänkuulutti ilmapiirin muutosta, ja sen voi saada aikaan vain koulutus. Hierarkia pitää muuttaa demokratiaksi, miesvaltaisuus sukupuolten tasavertaisuudeksi ja uskonnollinen yhteiskuntakehys vapaaksi kansalaisyhteiskunnaksi.

Feministiunionin puheenjohtaja tohtori Hoda Badran ilmaisi huolensa uudesta perustuslakiluonnoksesta, joka hänen mukaansa merkitsee naisten oikeuksissa askelia taaksepäin. Siitä on laatimassa 100-päinen valtuutettujen joukko, johon kuuluu ainoastaan 7 naista – neljä näistä kuuluu Muslimiveljeskuntaan. Shariaa tuodaan normaalin lain rinnalle, ja eräissä tapauksissa on epäselvää, koskisiko se myös ei-muslimeita. Toinen huolenaihe oli naisten ympärileikkauksen paluu – ja asia on vakava, sillä nykyäänkin 75-90 prosenttia egyptiläisnaisista on silvottuja. Myös 12 vuoden naimaiästä on keskusteltu.

Samana päivänä, kun tapasin Hoda Badranin, hän oli ollut seminaarissa, joka käsitteli uutta perustuslakiluonnosta ja sen suhdetta shariaan. Paikalla ollut Al-Azhar yliopiston lakitieteen professori oli neuvonut, kuinka vaimoa voidaan lyödä siten, ettei luita rikota tai verta vuodateta. Kun kauhistelin barbaarimaista opetusta, Badran sanoi: "Surullisinta on, että tämä mies ajattelee olevansa liberaali, kun rohkenee antaa shariasta näin pehmeän version."

[Professori]

ÙS: Kuinka lyödä vaimoa
Samana päivänä, kun tapasin Hoda Badranin, hän oli ollut seminaarissa, joka käsitteli uutta perustuslakiluonnosta ja sen suhdetta shariaan. Paikalla ollut Al-Azhar yliopiston lakitieteen professori oli neuvonut, kuinka vaimoa voidaan lyödä siten, ettei luita rikota tai verta vuodateta. Kun kauhistelin barbaarimaista opetusta, Badran sanoi: "Surullisinta on, että tämä mies ajattelee olevansa liberaali, kun rohkenee antaa shariasta näin pehmeän version."

Vastenmielistä. Aika pitkä matka on tuosta kulttuurista pohjoismaiseen tasa-arvoon. Jännä nähdä, miten meillä monikulttuurinen yhteiskunta jatkossa kehittyy. Mikäli se sulaa uudentyyppiseksi monokulttuuriksi,  syrjäyttääkö esimerkiksi edelle lainattu käytösmalli pohjoismaisen käsityksen miehen keinoista ratkoa parisuhteen erimielisyyksiä.

[Lauri Karppi]

Yllättävää että tällaista tulee kokoomuslaiselta. Kai se on tämä yleinen keskustelukulttuuri parantunut kun tätäkin tabua voi hallituspuolueen näkyvä edustaja käsitellä ilman pelkoa selkkauksesta. Laskisin tämän "ilmastonmuutoksen" JHan ansioksi.

[normi]

Arabikevään seuraus eli islamin lisääntyminen ja voimistuminen eli yhteiskunnan taantuminen ei nyt mitenkään voinut tulla yllätyksenä kennellekään tai sitten yllättyjä on täysi tampio ja hyväuskoinen hölmö.

[nonoo]

Höh, tuohan oli jo kohta 3 vuotta vanha kirjoitus.

[JoKaGO]

Höh, tuohan oli jo kohta 3 vuotta vanha kirjoitus.

"Kuinka lyödä vaimoa

21.11.2012 16:48 Eija-Riitta Korhola"

Sää elät siis vuodessa 2015? Kiva juttu, ettei maailma loppunutkaan 21.12.2012. Me muuthan emme sitä äsken vielä varmasti tienneet.