Islam - valloitussodat ja ristiretket historiassa

[possu]

Esim. Suomessa kirkot olivat, etenkin maaseudulla, suurin piirtein ainoita kivisiä rakennuksia. Kukin voi tahollaan miettiä, mitä se mahtaa tarkoittaa.

Puuta on riittänyt rakennustarpeiksi. Suomen peruskallio on kovaa kiveä ja louhiminen työlästä. Puutalo on lämmin.

[punikkikeisari]

Heh. Mistä tietää kyseisen gradun olevan kukkua? No otsikosta.

Loppulauseessa selitetään otsikon väitteen tulevan Rikhardin aikalaisen paavi Celestinus III:n kirjeestä Englannin piispoille.

Kukaan ihminen ei voi tietää toisen ihmisen uskon määrää tai laatua. Paitsi tämä oulun yliopistoon gradun pakertanut tekijä. Meillä siis on ihan oikea gradu, jonka tekijä otsikkonsa mukaisesti väittää kykenevänsä määrittelemään ristiretkeläisten uskon määrän ja kykenevänsä vertaamaan tätä uskoon sotilaallisesta ratkaisusta. Kaiken lisäksi otsikko sisältää ristiretkeläisten uskon kiistävän väitteen. Siis sotilaallinen ristiretkeläisarmeija ei muka ole Jumalaan uskova koneisto? Väite on paitsi pähkähullu myös kuvaava.

Eli kukaan ei voi tietää toisen ihmisen uskon määrää tai laatua paitsi arvon siviilitarkkailija?

Miksi ja millä perusteella Suomalaisessa yliopistossa voidaan hyväksyä moinen väite että ristiretkeläisarmieja ei uskoisi Jumalaan? Tai että Rikhardin armeija olisi puhtaasti sotilasvoimapoliittinen toimija kun se nimenomaisesti oli sekä sotilaallisen että diplomaattisen toiminnan operaattori. Kyse on politiikasta. On aivan selvästi havaittavissa että gradun tekijä haluaa miellyttää kommari- tai häpeäyliopistokoulutettua professoria joka on asenteellinen. Henkilö jolla on halu vääristellä ja tulkita historiaa poliittisin tarkoitusperin. Yleisesti ehkä voisi puhua mokutuksen akateemisesta sektorista jossa ideana on demonisoida ristiretkeläisarmieja ja pyhittää saraseeni- ja arabisotajoukot. Kun ymmärtää tämän, niin sitten ymmärtää heti miksi täysin päätön ja tolkuton muuttuukin akateemisesti hyväksyttäväksi suoritukseksi.

Viitsitkö antaa lähdeviitteet tulkintaasi, kun tuossa tekstissä kuitenkin olisi sivunumerot ja helposti copypastettava runkoteksti.

En ole mikään ristiretkiarmeijoihin erikoistunut tutkija mutta jotain asiasta on jäänyt muistiin.

Ja nimenomaan tässä korostuu muisti ulkoaoppimisena. Tieteellisen työn lähtökohtana on analyyttisyys.

[siviilitarkkailija]

Paavien toimet armeijoiden edesottamusten suhteen ovat vähintäänkin kauheita joita värittää etäisyyksien sekä poliittisten kiistojen sotkema poliittinen juonittelu. Ja jos tekee gradun ja lataa siihen otsikon, otan sen sellaisena kuin se on enkä minään anekdoottina. Niin ja mitä tulee englannin historiaan, ei ole ihme että välirikko paaviin oli edessä...

Mistä voimme päätellä ristiretkeläisarmeijan olevan uskonnolliselta vakaumukseltaan tosissaan? Pelkät matkustamisen ja siirtymisen vaivat sekä vaarat suuren joukon yhteydessä ovat sellaisia että niiden kohtaaminen pakenematta edellyttää vahvaa uskoa paremmasta. Jos ja kun kokoamme vaikkapa 10 000 ihmistä keskiaikaisessa maisemassa kasaan, tietämättä miten tai mistä saamme joukolle ruokaa ja eläimille vettä, ollaan aika lähellä uskoon pohjautuvaa logistista painajaista. Jos meillä on aavistus tai paikallisoppaita, niin se ei vielä takaa joukon tarvitseman ruoan tai rehun löytymistä. Pitää ymmärtää marssielämän perusteita edes rahtunen. 10 ihmisen matkustaminen aasilla tai hevosella poikki euroopan on yksi asia. 1000 ihmisen siirtäminen sama matka on aivan erilainen urakka. 10 000 ihmisen siirtäminen varusteineen on megaluokan urakka.

Hyvänkin komentajan armeija keskiaikana kärsi menetyksiä vaikka se olisi ollut vain paikallaan. Ja jos se ei olisi liikkunut, armeija olisi tuhoutunut. Jos keskiaikana kuolema oli lähellä niin sotilasleirissä se oli aivan vieressä. Lisäksi tarkasteltaessa lähtijöiden taustoja, voidaan päätellä että vaikka mukana oli poikamaista innostusta myös vakaata harkintaa ja omaisuusjärjestelyjä tehtiin. Nuori mies tuskin mietti moisia mutta vanhemmille osallistujille kyseessä oli armonanomus tai puhdistusriittiä muistuttava yritys. Nämä viittaavat selkästi uskonnolliseen motiiviin. Tietysti kaiken sotilaallisen innostuksen keskellä myös lupa käyttää aseita ja täyttää aarrearkkuja määrittää yhden ihmistyypin motiivin osallistua. Nämä eivät kuitenkaan olleet ristiretkeläisarmeijan ainoita osallistujia. Voidaan itseasiassa päätellä ristiretkeläisten monituisista kohtaloista ja ritarijärjestöjen syntymisestä että vaikka alkuvaiheessa Jumala ei ollut kaikkien mielessä, retken kestäessä ja loppua kohden eräille ei muuta enää ollutkaan. Mikäli lähtijä ei olisi ollut vahvan uskonnollisen vaikutuksen alainen, ristiretki jäisi tekemättä. Vaivat, vastukset ja vastapainoksi saatava hyöty ei kertakaikkiaan ole muuten selitettävissä. 

ristiretkiläisten joukon on taloudellisten ja logististen vaatimusten ja olosuhteiden johdosta oltava erittäin vahvasti motivoitunut ts heidän on täytynyt olla hyvin uskonnollisia. Tämä uskonnollisuus on toki hyvin erilaista kuin vaikkapa nykyään uskonnolliseksi mielletty käytös.


Miksi ihmeessä pitäisi alkaa referoimaan ja lisäämään viitteitä tekstiin? Minusta on reilua että hommaforumin teksti on se mistä puhutaan ja se mikä on käytössä. Jos on tiettyjä helposti löydettäviä asioita joita netissä on saatavilla niin mikäpä ettei. Maailmassa ja hyllyssä on kuitenkin kirjoja joiden sisältö ei ole netissä eikä tule olemaan. Tiedän että osa ihmisistä rakastaa viitteiden murskaamista. Joskus se on ihan aiheellista. Hommakeskustelusta ei kuitenkaan tule mitään jos otamme raskaan viitemateriaalien ja referenssivertailun käyttöön sellaisenaan.

[Juoni]

No hoh! Tutkijat ovat tästä aiheesta siteeranneet lähinnä toistensa kirjoituksia, mutta "islamin kulta-aika" on yllättäen arkeologeille kolmensadan vuoden löytötyhjiö.

namely that the Islamic Golden Age of the eighth, ninth and early tenth centuries is a myth.

Tässä on syytä huomauttaa että O'neill pitää varhaiskeskiaikaa kirjaimellisesti myyttinä, eli keksittynä 297:n vuoden ajanjaksona, jota ei todellisuudessa olisi ollut olemassakaan.
Eläisimme nyt siis vasta vuotta 1716.

Väitteen esitti ensimmäisenä saksalainen Heribert Illig 1991.

http://en.wikipedia.org/wiki/Phantom_time_hypothesis

[punikkikeisari]

Paavien toimet armeijoiden edesottamusten suhteen ovat vähintäänkin kauheita joita värittää etäisyyksien sekä poliittisten kiistojen sotkema poliittinen juonittelu. Ja jos tekee gradun ja lataa siihen otsikon, otan sen sellaisena kuin se on enkä minään anekdoottina. Niin ja mitä tulee englannin historiaan, ei ole ihme että välirikko paaviin oli edessä...

Ja lisäisin vielä että linkissä olevaan otsikkoon oli eksynyt virhe: Gradun varsinainen otsikko ei ollut He eivät uskoneet Jumalaan vaan omaan voimaansa vaan He eivät luottaneet Jumalaan vaan omaan voimaansa. Eli painotuksena oli se, kuinka kaikissa toimissaan ristiretkeläiset käyttäytyivät pikemminkin sotilaallisen rationaliteetin kuin marttyyrinkruunua tavoittelevan fanaattisen uskon ohjaamina. Ristiretkeläiset vaikuttavat hyvin erilaiselta porukalta itsemurhapommittajiin verrattuna kun mietimme halukkuutta kuolla asiansa puolesta.

Voidaan itseasiassa päätellä ristiretkeläisten monituisista kohtaloista ja ritarijärjestöjen syntymisestä että vaikka alkuvaiheessa Jumala ei ollut kaikkien mielessä, retken kestäessä ja loppua kohden eräille ei muuta enää ollutkaan. Mikäli lähtijä ei olisi ollut vahvan uskonnollisen vaikutuksen alainen, ristiretki jäisi tekemättä. Vaivat, vastukset ja vastapainoksi saatava hyöty ei kertakaikkiaan ole muuten selitettävissä. 

ristiretkiläisten joukon on taloudellisten ja logististen vaatimusten ja olosuhteiden johdosta oltava erittäin vahvasti motivoitunut ts heidän on täytynyt olla hyvin uskonnollisia. Tämä uskonnollisuus on toki hyvin erilaista kuin vaikkapa nykyään uskonnolliseksi mielletty käytös.

Gradussa korostetaan sitä, että ristiretkeläisyys oli paitsi kirkollinen projekti, myös maallisen ritarikulttuurin projekti. Voidaan ajatella, että ristiretkeläisessä yhdistyi aivan poikkeuksellisella tavalla keskiaikaisen Euroopan kahdet kasvot. Ristiretkellä saattoi saavuttaa niin suuren maallisen kunnian kuin lupauksen taivaspaikastakin. Mutta joka tapauksessa pohtiessamme ristiretkeläisten motivaatiota ja käyttäytymistä olemme heikoilla jäillä jos tarkastelemme asiaa pelkkänä kirkon militarismina.

Miksi ihmeessä pitäisi alkaa referoimaan ja lisäämään viitteitä tekstiin? Minusta on reilua että hommaforumin teksti on se mistä puhutaan ja se mikä on käytössä. Jos on tiettyjä helposti löydettäviä asioita joita netissä on saatavilla niin mikäpä ettei. Maailmassa ja hyllyssä on kuitenkin kirjoja joiden sisältö ei ole netissä eikä tule olemaan. Tiedän että osa ihmisistä rakastaa viitteiden murskaamista. Joskus se on ihan aiheellista. Hommakeskustelusta ei kuitenkaan tule mitään jos otamme raskaan viitemateriaalien ja referenssivertailun käyttöön sellaisenaan.

Kyse on lähinnä siitä, että kun opinnäytetöitä, väitöskirjoja ja tutkimuksia aletaan murskaamaan huuhaana ja koko yliopistolaitos julistetaan samalla kommarien ja mokuttajien soluttamaksi, olisi suotavaa esittää perusteluja näille tulkinnoille. Ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan.

[Parsifal]

Paavien toimet armeijoiden edesottamusten suhteen ovat vähintäänkin kauheita joita värittää etäisyyksien sekä poliittisten kiistojen sotkema poliittinen juonittelu. Ja jos tekee gradun ja lataa siihen otsikon, otan sen sellaisena kuin se on enkä minään anekdoottina. Niin ja mitä tulee englannin historiaan, ei ole ihme että välirikko paaviin oli edessä...

Ja lisäisin vielä että linkissä olevaan otsikkoon oli eksynyt virhe: Gradun varsinainen otsikko ei ollut He eivät uskoneet Jumalaan vaan omaan voimaansa vaan He eivät luottaneet Jumalaan vaan omaan voimaansa. Eli painotuksena oli se, kuinka kaikissa toimissaan ristiretkeläiset käyttäytyivät pikemminkin sotilaallisen rationaliteetin kuin marttyyrinkruunua tavoittelevan fanaattisen uskon ohjaamina. Ristiretkeläiset vaikuttavat hyvin erilaiselta porukalta itsemurhapommittajiin verrattuna kun mietimme halukkuutta kuolla asiansa puolesta.

No, retken päämäärähän oli pyhän maan takaisinvaltaaminen eikä suinkaan kalliin armeijan johdattaminen tietoisesti tuhoon. Itsemurhapommittaja on pelkkä fanaatikko ilman mitään suurempaa päämäärää.

ristiretkiläisten joukon on taloudellisten ja logististen vaatimusten ja olosuhteiden johdosta oltava erittäin vahvasti motivoitunut ts heidän on täytynyt olla hyvin uskonnollisia. Tämä uskonnollisuus on toki hyvin erilaista kuin vaikkapa nykyään uskonnolliseksi mielletty käytös.

Älä myöskään unohda ritarien kunniakäsitystä ja uskollisuudenvaloja. Lojaalius urhealle kuninkaalle oli merkittävä tekijä, pakoon lähteminen taas olisi merkinnyt pelkuruutta ja ikuista häpeää. Ja retkelle ei suinkaan menty ensisijaisesti marttyyrikuoleman, vaan urotekojen ja kunnian toivossa. Uskonnollisen sovitustyönkin merkeissä matkaan lähteneet uskonnollisemmat ristiretkeläiset varmasti tajusivat, että elävästä soturista on enemmän hyötyä niin ihmisille kuin Jumalallekin kuin turhaan kuolleesta.

[siviilitarkkailija]

Tampereen yliopisto on kommareiden ja Helsingin yliopisto HÄPEÄN soluttama. Referenssit ja suorat viittaukset henkilöihin voivat johtaa hedelmättömään syyttelyyn sekä "jankkaukseen". Väitteen tieteellinen tarkkuus korvaa sen sisältämän luonnollisen epätarkkuuden minkä asiantunteva lukija huomaa jo väitteestä itsestään.


Ritarilaitos ja maanomistus

Ritarilaitoksen idea oli vastata maanomistuksesta tavalla jossa kuningas halutessaan sai joukkoja käyttöönsä. Kysymyksessä oli yhtälailla läänitysten legitimointi kuin tapakulttuurisen sodankäynnin ja sotakokemuksen hankkiminen. Vertaan mielleäni suomen armeijan ylijohdon hinkua osallistua milloin mihinkin typerään YK komennukseen kokemusta saadakseen. Täysin ilman mitään muuta järjellistä syytä kuin tämä kokemus. Olen melko vakuuttunut että tämä sotatyperyyden ja -uteliaisuuden muoto on johtajien luonnetta ikuisesti kalvava syöpä. Toisaalta mikään ei korvaa kokemusta sodasta. Keskiaikaisessa kontekstissä on pakko mainita peli-aspekti jossa kuninkaan vallan kannalta on hyödyllistä päästä eroon tietystä joukosta nuoria maattomia miehiä lähettämällä heidät muualle. Vrt nykyiset mokumuuttoliikkeet.

Ristiretken muodollinen päämäärä, Jeruslaemin "vapauttaminen" on todennäköisesti yhtä aito kuin mikä hyvänsä sotapropagandistinen päämäärä. Varmaan yhtä hyvä kuin "rauhanturvaaminen" joka sekin on erittäin suosittu sotapropagandistinen iskulause. Vielä tänäkin päivänä. Käsitykseni mukaan ristiretkien harvoja propagansistisia eroja moderniin sotapropagandaan nähden oli pyhän haudan kirkon hävitys jonka muslimit panivat toimeen hullun johtajansa käskystä. Muuten retoriikassa on valitettavan paljon nykypäiviin liittyviä toistoja.

Sota on kuitenkin kallista puuhaa. Mitä kauempana, sitä kalliimpaa se on. Sotaa ei kertaikkiaan voi käydä ilman taloudellista motiivia. Lasten ja köyhien "ristiretket" ovat esimerkkejä yrityksistä tehdä jotain ilman sotatalouden vaatimaa momenttia ja tuloksensa, kiisteltyjä tai ei, kertovat miten surkeasti kävi. esim maustekauppa Intiaan on ollut sellainen momentti jonka puolesta on kannattanut tappaa ja tapattaa. On kuitenkin selvä että tietyille aikakautensa propagandalla ohjattaville "vasemmistovihreille sekopäille tai lahjattomille rättiin kasvaneille" kylmät taloudelliset sotamotiivit olivat liikaa edes mainittavaksi.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Islamilainen maailma ei elä nykyajassa eikä näin ollen kykene uhkaamaan länsimaista kulttuuria muuten kuin tulemalla tänne loisimaan kurpitsavaunutarinoiden avulla. Senkin jälkeen se sulkeutuu omiin slummeihinsa ja aiheuttaa vahinkoa lähinnä itseelleen.

Jos no go zonella poltetaan autoja ja kauppoja niin ei se paljon kantaväestöä haittaa. Enempi taitamattomasti käytetty poltetun maan taktiikka haittaa niiden omaa väestöä.

Terrori-iskuja heikäläiset voivat tehdä, mutta toiminta on ollut aika laiskaa ja lähinnä se on onnistunut herättämään osan ruususen unta nukkuvista sohvaperunoista huomaamaan, ettei islam olekaan rikkaus ja voimavara.

Islamilainen maailma taas jakautuu maallisiin diktatuureihin, joissa valtaväestö pidetään eliitin porsastellessa kyykyssä, ja siitä seuraavien vallankumouksien takia myös fundamentalistien hallitsemiin maihin, joissa menee vielä paljon huonommin.

Edes öljymailla ei mene paljon paremmin vaan kehitys näkyy lähinnä  elintasossa. Näin käy vääjäämättä kun ilmaisunvapautta ja sosiaalista liikkuvuutta ei ole nimeksikään vaan kaikkien on teeskenneltävä, että Koraanin ulkoa opetelleet hihhulit tai eliitin puupäisimmätkin penikat ovat huimasti tavallista kansaa älykkäämpiä.

Näitä yhteiskuntamalleja islamilaiset kultamunat yrittävät tuoda länsimaihin, mistä seuraa slummiutuminen, koska pelkällä voimalla hankitulla auktoriteetilla ei näissä ympyröissä paljoa uhota. Äbläwäblää pitävä muslimilauma ei ole meikäläiselle väkivaltakoneistolle vastus eikä mikään, sikäli kun se joskus uskaltautuu ulos slummista, jossa se elää jo valmiiksi käytännöllisesti katsoen piiritystilanteessa, vaikkei sitä kukaan piiritäkään.

Näin ollen islam ei ole suuri ongelma, kuten monet muslimit haaveilevat, vaan ikävä lisä rikostilastoihin ja yhteiskunnan menoihin. Sillä ei myöskään ole keinoja panna kantavästölle hanttiin jos sen enemmistö joskus päättää häätää sen maasta.

No näinhän se on. Tuli vaan yhden joulutontun kommentit mieleen kun isäntä sanoi eduskuntavaalien tärkeimmäksi teemakseen hänen osalta Suomen jättäytymisen muslimien kanssa käytävän kolmannen maailmansodan ulkopuolelle. Arvaatte varmaan että montaakaan ääntä ei tällaisella teemallaa herunut.  Muslimeista ei ole vastusta. Ovatpahan vaan hemmetinmoinen riesa.
Mutta Kiinalaiset ovat toista maata. Musulmaanit ovat kohta Kiinalaisten orjia, ja meilläkin on täysi työ pitää kiinalaiset kurissa.

[punikkikeisari]

Onko muuten kukaan lukenut Jaakko Hämeen-Anttilan teosta Islamin miekka? Oliko yhtä hyvä kun Mare nostrum? Mietin tässä, että pitäiskö tilata...

[siviilitarkkailija]

Jaa'a. Tuskimpa tämä selittelyn mestari on pureutunut aiheeseen. kalifaatin miekkojen pääasillinen etu oli käyrän muodon viiltävä ominaisuus kun taas eurooppalaisissa miekoissa oli pistohyökkäyksen tuikkaustekniikka. Kevyen ratsuväen aseena vaikuttaa siltä että viiltämiseen erikoistunut käyrä terä on parempi kun taas raskaan ratsuväen iskussa suora läpäisy on ollut toiminnan idea. Tämän perustan sapelien suosioon. Se vaikuttaa vahvasti viilto-leikkaus ominaisuuden olleen käytännöllisempää ratsuväen aseena  kun taas tuliaseiset armeijat ovat käyttäneet suoraviivaisempia pistomiekkoja.

Varsinaiset aseet kalifaatilla ovat olleet kuitenkin tykistöaseita sekä jousia. Ottomaanien tykistö on ollut erittäin pätevää ja monipuolista. Jostain muistan lukeneeni että Konstantinopolin piiritystykillä upotettiin brittiläinen sota-alus vuosisatoja sen jälkeen kun ne oli valettu. Samoin vedenpäällä hyppivät ammukset sekä yhteislaukausten aiheuttaman resonanssin muurinmurtuminen olivat alan harrastajien vakionumeroita 1500 luvulta lähtien. Erityisen maininnan arvoisia ovat kevyet siirrettävät tykistöyksiköt. Yhdessä runsaan ratsuväen kanssa armeijoilla on ollut erinomainen tiedustelu ja tulivoima sekä liikkuvuus yhdistelmä. Myös jalkaväen tarkk'ampujien kiväärit olivat erinomaisia ja niitä käytettiin.

[Fiftari]

Jaa'a. Tuskimpa tämä selittelyn mestari on pureutunut aiheeseen. kalifaatin miekkojen pääasillinen etu oli käyrän muodon viiltävä ominaisuus kun taas eurooppalaisissa miekoissa oli pistohyökkäyksen tuikkaustekniikka. Kevyen ratsuväen aseena vaikuttaa siltä että viiltämiseen erikoistunut käyrä terä on parempi kun taas raskaan ratsuväen iskussa suora läpäisy on ollut toiminnan idea. Tämän perustan sapelien suosioon. Se vaikuttaa vahvasti viilto-leikkaus ominaisuuden olleen käytännöllisempää ratsuväen aseena  kun taas tuliaseiset armeijat ovat käyttäneet suoraviivaisempia pistomiekkoja.

Varsinaiset aseet kalifaatilla ovat olleet kuitenkin tykistöaseita sekä jousia. Ottomaanien tykistö on ollut erittäin pätevää ja monipuolista. Jostain muistan lukeneeni että Konstantinopolin piiritystykillä upotettiin brittiläinen sota-alus vuosisatoja sen jälkeen kun ne oli valettu. Samoin vedenpäällä hyppivät ammukset sekä yhteislaukausten aiheuttaman resonanssin muurinmurtuminen olivat alan harrastajien vakionumeroita 1500 luvulta lähtien. Erityisen maininnan arvoisia ovat kevyet siirrettävät tykistöyksiköt. Yhdessä runsaan ratsuväen kanssa armeijoilla on ollut erinomainen tiedustelu ja tulivoima sekä liikkuvuus yhdistelmä. Myös jalkaväen tarkk'ampujien kiväärit olivat erinomaisia ja niitä käytettiin.

Luulisi kuitenkin että jos sapelin viilto-ominaisuudet olivat huonoja ketjupanssareita vastaan kun taas raskaammat eurooppalaiset miekat pistettiin siitä läpi. Olen lähinnä perehtynyt japanilaisiin miekkoihin niin nuo sapelit ja eurooppalaiset ristiretkiajan miekat ovat vähän minun tietämykseni ulkopuolella.

[siviilitarkkailija]

Luultavasti käyrä sapelimainen terä on parempi hevosen satulasta käytettynä. Ainakin se on ollut suosittu valinta. Kun yhdistämme hevosen, ihmisen ja nopeuden, käyrä terä on parempi viiltoa ajatellen koska sen isku leikkaa pehmeämmin kuin suora joka voi rasittaa rannetta yms. Luultavasti aivan riittävä voima ketju (rengas-)panssaria varten. Jos verrataan lävistykseen niin mikäli onnistuu survaisemaan suoran terän läpi, vaarana on että terä jää kiinni mutta kohde ei olekkaan toimintakyvytön. Viiltoase on valmiimpi puolustamaan jos hyökkäys ei onnistuisi. Keskimääräisen sotilaan hyökkäysisku tuskin oli miekkailuteknisesti onnistunut vaan kyseessä oli hakkaa päälle ja vain voitto ratkaisee tyyli.

Lopputulos taktiikan kannalta on kuitenkin se että miekka ei ollut ratkaiseva ase. Jousi, jalkajousi ja hilpari sekä keihäs olivat. Tietysti tykistön jälkeen. Kaikkein ratkaisevinta oli ratsutiedustelu ja muonitus sekä marssiminen ja leiritys. Taistelu on yleensä jo ratkaistu" kun joukot marssivat kentälle.

[normi]

Varsinaiset aseet kalifaatilla ovat olleet kuitenkin tykistöaseita sekä jousia. Ottomaanien tykistö on ollut erittäin pätevää ja monipuolista. Jostain muistan lukeneeni että Konstantinopolin piiritystykillä upotettiin brittiläinen sota-alus vuosisatoja sen jälkeen kun ne oli valettu. Samoin vedenpäällä hyppivät ammukset sekä yhteislaukausten aiheuttaman resonanssin muurinmurtuminen olivat alan harrastajien vakionumeroita 1500 luvulta lähtien. Erityisen maininnan arvoisia ovat kevyet siirrettävät tykistöyksiköt. Yhdessä runsaan ratsuväen kanssa armeijoilla on ollut erinomainen tiedustelu ja tulivoima sekä liikkuvuus yhdistelmä. Myös jalkaväen tarkk'ampujien kiväärit olivat erinomaisia ja niitä käytettiin.

Sulttaanin armeijan pääasiallinen voima perustui lopunperin suureen mieslukuun eli armeijat olivat taisteluissa sellaisia 100.000 miehen luokkaa, kun eurooppalaisilla vastustajilla yleensä oli selvä alivoima miesmäärässä. Myös tykkien määrä oli usein suuri verrattuna vastapuoleen.
Esimerkiksi historiallisesti erittäin haitallisessa ja valitettavassa Konstantinopolin valloituksessa voimasuhteet olivat 12000 puolustajaa ja yli 200000 hyökkääjää.