Edu.fi - monikulttuurinen koulu -saitti (Fulla meaty goodness)

[Embo]

Täällä on varmaan jo huomattu Opetusministeriön Maahanmuuttajien koulutus -sivusto (http://www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,526).

Sen alla löytyy mm. Monikulttuurinen koulussa -aihe (http://www.edu.fi/SubPage.asp?path=498,526,50559,52164). Aiheessa on muutamia kysymyksiä tutkijoile, kuten

1. Miten määrittelisit monikulttuurisen koulun? Miten se poikkeaisi tavallisesta suomalaisesta koulusta? Millainen olisi monikulttuurisen koulun ideaali?
2. Onko suomalaisissa kouluissa ja koulusysteemissä jo sellaisia asioita, joiden 3. takia koulu olisi helppo muuttaa monikulttuurisiksi?
4. Mitkä ovat suomalaisen koulun suurimmat esteet tiellä monikulttuurisuuteen?
5. Miksi koulusta pitäisi tulla monikulttuurinen?
6. Mitä taitoja ja ominaisuuksia monikulttuurisen koulun opettajalta mielestäsi vaaditaan? Mitä hänen tarvitsisi opetuksessaan ottaa huomioon jotta opetus voisi olla monikulttuurista?
6. Millainen olisi monikulttuurisen koulun oppilas?

Kannattaa lukea. Otan nyt esiin pienen yksityiskohdan Kaija Martinheikki-Kokon vastauksesta kohtaan 1.

Aina arvoja ei voida sovittaa yhteen, vaan syntyy arvoiltaan yhteensovittamattomia kulttuuriristiriitoja. Tällöin tarvitaan kulttuurisensitiivisyyttä ja yhteistä näkemystä suomalaisen koulun toimintatavoista monikulttuurisessa ympäristössä.

Öh. Joo. Minä kun olen ollut sitä mieltä, että sovittamattomat konfliktit kulttuurien välillä Suomessa noin ylipäätään ratkaistaan niin, että suomalainen valtakulttuuri sanelee säännöt, joihin konfliktin toinen osapuoli sopeutuu. Johan sen sanelee muuttovirran suuntakin.

Vaan ilmeisesti tuo onkin liian konkreettinen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa. Oikea tapa olisikin tarkemmin määrittelemätön "kulttuurisensitiivisyys" ja "yhteinen näkemys" (jonka saavuttaminen sovittavattomassa konflititilanteessa voipi olla inasen haasteellista juuri tilanteen sovittamattomuuden vuoksi).

Mut joo, jatkanpa lukemista.

Lisäys: tää kans, kirjoittajan Anne-Mari Keskisalo.

Suomalaisella koululla on ollut tärkeä tehtävä kansakuntamme rakentamisprosessissa ja siksi suomalaisuus on saanut koulussa vankan ja kaikkialla vallitsevan aseman. Monissa kouluissa on esimerkiksi edelleen käytössä kristilliset aamurukoukset ja koulun juhlissa veisataan virsiä. Tätä taustaa vasten koululta vaaditaan erityistä avautumista, jotta se huomaisi järjestelmän "läpitunkevan" suomalaisuuden. Suomalaisuuden huomaamisessa tarvitsemme kulttuuristen "toisten" apua.

Olen sikäli yksinkertainen ihminen, kun olen ajattellut, että ihmisestä tekee suomalaisen tämän sitoutuminen länsimaisen sekulaarin liberalismin periaatteisiin sekä muutamiin suomalaisen yhteiskunnan perusarvoihin (kielitaito, rehellisyys, yhteisvastuu, itsehillintä, maalaisjärki sekä halu rakentaa, ylläpitää ja puolustaa suomalaista yhteiskuntaa). Eli että siinä ei etninen tausta paljoa painaisi.

Vaan asia onkin toisin. Toiseuden edustajasta ei voi tulla suomalaista, ja siksi kaiken läpäisevä suomalaisuus koulussa on jotenkin epäilyttävää.

[nevahood]

Itseäni aina kiinnostaa kovasti millainen rikkaus se monikulttuuri on. Tuossa kerättynä helpot vastaukset vaikeaan kysymykseen.

Miksi koulusta pitäisi tulla monikulttuurinen?

Anne-Mari Keskisalo:
"Yhteiskuntamme monikulttuuristuu ja koulu on ensisijaisen tärkeä paikka valmistaa kulttuurisesti rikkaamman yhteiskunnan jäseniä. Vanhemmilla, jotka eivät kohtaa nuorten tavoin maahanmuuttajia vertaisinaan arjessa, ei välttämättä ole välineitä auttaa lapsiaan uudenlaisen arjen problematiikassa, vaan lapset joutuvat monesti oikomaan vanhempiensa ennakkoluuloja. Siksi ammattikasvattajille jää suuri vastuu."

Kaija Matinheikki-Kokko:
"Voiko koulu toimia monikulttuurisessa, globaalissa maailmassa omana saarekkeenaan ilman että se myös heijastaa nykyisen toimintaympäristönsä arvoja?"

Pirkko Pitkänen:
"Etnisiin ja kulttuurisiin vähemmistöihin kuuluvat oppilaat viihtyvät koulussa huonosti eikä koulumenestys useinkaan vastaa potentiaalisia valmiuksia. Mitä suurempia kulttuuriperinteiden erot ovat sitä selkeämmin ongelmat ovat nähtävissä. Näin on esimerkiksi somalialaisten ja romanioppilaiden kohdalla.  

Etnisiin vähemmistöihin kuuluvien oppilaiden jääminen tai jättäytyminen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle voi johtaa syrjäytymiseen työ- ja yhteiskuntaelämästä."

Mirja-Tytti Talib:
"Kaikenlaisen erilaisuuden sietäminen, uudenlaiset tavat, kokemukset ja jopa konfliktit muokkaavat pitemmän päälle yhteiskuntaa avoimemmaksi ja dynaamisemmaksi."

Edit. Pirkolla tuo tekstin alkupuoli sisältänee totuuden siemenen. Jatkokysymys voisi hänelle olla, että miksi kulttuurierojen kasvattaminen ja korostaminen (monikulttuuri) sitten on parempi kuin mahdollisimman pieniin kulttuurieroihin pyrkiminen (monokulttuuri).

[Risto A.]

Anne-Mari Keskisalo, nykyisin Anne-Mari Souto, on Anne Rastaan kanssa samassa missiossa.

Googlaa Anne-Mari Souto niin monikulttuurisuus ja rasismi on naisen leipäpuu.
Yhden mission nainen. Näitähän riittää.

Käytännössä kaikki mitä hän tekee peilautuu rasismin, oikeaoppisen ja puritanistisen monikulttuuri-ideologian kautta.

Jossain toisessa ajassa, tämä nainen pitäisi uniformua.