2010-02-06 HS: Astrid Thors on Suomen vihatuin poliitikko

[Iloveallpeople]

Tiukennuksilla puututaan erityisesti perheenyhdistämisiin, hakijoiden työnteko-oikeuteen ja pitkiin käsittelyaikoihin, koska juuri näiden tekijöiden uskotaan vetävän hakijoita Suomeen.

Moni Hommassa, myös minä, ei jaa tuota näkemystä, että työnteko-oikeuteen puuttuminen vaikuttaisi toivotusti. 3 kuukaudesta 6 kuukauteen pidentäminenhän tarkoittaa sitä, että Suomi alkaa vetämään sellaisia hakijoita,jotka eivät halua työskennelle vaan elää asumistuen/ilmaisen asunnon, toimeentulotuen, harkinnanvaraisen toimeentulotuen, lapsilisien ja kotihoidontuen varassa, kun taas sellaiset hakijat, jotka haluaisivat tehdä jotain hyödyllistä tänne tullessaan vähenevät suhteessa koko hakijamäärään.

Uudessa ulkomaalaislaissa oleskeluluvan saa perhesiteen perusteella vain, jos lapsi on alaikäinen hakemusta päätettäessä. Siis jos alaikäinen anoessaan vanhempiaan Suomeen täyttää 18 vuotta ennen kuin viranomaiset päättävät asiasta, hän menettää perheenyhdistämisoikeuden.

Tämä tarkoittaa sitä, että perheet yhä yhdistetään Suomeen. Miten tämä vaikuttaa on, että perheet laittavat yhä nuorempia lapsia salakuljettajien matkaan perheenyhdistämisen toivossa. Ja kun nuo kaikki salakuljettajat eivät todellakaan ole mukavaa sakkia...  

Ikätestejä tehtiin vuonna 2009 Suomesta turvapaikkaa hakeneille alaikäisille 137. Mm. Helena Ranta on suhtautunut niihin kriittisesti, sillä hänen mukaansa yksin niiden perusteella ei pysty vielä määrittämään ihmisen syntymäaikaa. On täysikäisiä, jotka väittävät olevansa alle 18, mutta on myös niitä, jotka oikeasti ovat alle 18-vuotiaita mutta joilla ei ole siitä minkäänlaisia todisteita, koska heidän syntymäänsä ei ole koskaan rekisteröity mihinkään.

Tämän takia noissa testeissä on parin vuoden suojaikärajat, eli käytännössä kun testi sanoo tutkittavan olevan 18- tai 19-vuotias, hän kuitenkin saa alaikäisen statuksen Suomessa. Siksipä tuo kritiikki onkin ihmeellistä.

On olemassa myös peruste "muu omainen" (vrt. mummo-ongelma), jota kai sovelletaan tapauskohtaisesti.

Kaikista pahin ongelma tässä elintasopakolaisten pyramidihuijauksessa on ns. ottolapset,joiden kadonneet vanhempansa ja sisarensa löytyvät sillä hetkellä, kun lapsi saa turvapaikan Suomesta. Näin perheenyhdistämälla veljen tai sisaren lapsen "ottolapsena saa tämä "ottolapsi" taas edelleen perheenyhdistämisen nojalla omat vanhempansa Suomeen. Pikkuhiljaa näiden ottolasten verukkeella on koko suku ja tuttavat saatu yhdistettyä Suomeen, kun joka perheenyhdistämisellä on omien lasten mukana toisten lapsia.

[rähmis]

Voisiko joku muuten neuvoa, miten täällä siteerataan toisesta viestistä vain tiettyjä kohtia? Osaan siteerata vain koko viestiä, johon vastaan.

Kopioit kohdan jota haluat lainata ja varmistat että se osuu quote-tagien väliin. Näin...

(quote author=Anu link=topic=22994.msg314567#msg314567 date=1266420794)

Voisiko joku muuten neuvoa

(/quote)

Yllä on ensimmäinen kohta jota haluan lainata ja alla on toinen.

(quote)

Osaan siteerata vain koko viestiä

(/quote)

Kun korvaat sulut hakasuluilla, muuttuu näkymä tällaiseksi...

Voisiko joku muuten neuvoa

Yllä on ensimmäinen kohta jota haluan lainata ja alla on toinen.

Osaan siteerata vain koko viestiä

[Bienveillant]

Annan kyllä Anulle pisteet siitä että hän lienee(?) ainoana HS:n toimittajana vaivautuu keskustelemaan Hommassa omalla nimellään muiden forumilaisten kanssa. Toivottavasti täältä kantautuu myös jotain Lasitaloon vietäväksi! 

[Pliers]

Kun Hommassa puhutaan perheenyhdistämisistä, todetaan toistuvasti, että hakija saa Suomeen jopa veljensä ja sisarensa ja nämä taas omat perheensä. Alaikäinen hakija saa Suomeen vain vanhempansa, jotka voivat saada tänne myös muut alaikäiset naimattomat lapsensa. Täysikäinen hakija voi hakea oleskelelupaa Suomeen puolisolleen (myös avo-) ja alaikäisille naimattomille lapsilleen, ei siis sisaruksilleen. On olemassa myös peruste "muu omainen" (vrt. mummo-ongelma), jota kai sovelletaan tapauskohtaisesti.

Kuuluvatko kasvattilapset kohtaan muu eli mummu-ongelma? Joillakin humanitaarisista syistä Suomeen saapuneilla tuntuvat perhesuhteet muuttuvan oleskeluluvan saamisen jälkeen.

lisäys: iloveallpeople näköjään puuttuikin ansiokkaasti tuohon.

[cgm]

Kun Hommassa puhutaan perheenyhdistämisistä, todetaan toistuvasti, että hakija saa Suomeen jopa veljensä ja sisarensa ja nämä taas omat perheensä. Alaikäinen hakija saa Suomeen vain vanhempansa, jotka voivat saada tänne myös muut alaikäiset naimattomat lapsensa. Täysikäinen hakija voi hakea oleskelelupaa Suomeen puolisolleen (myös avo-) ja alaikäisille naimattomille lapsilleen, ei siis sisaruksilleen. On olemassa myös peruste "muu omainen" (vrt. mummo-ongelma), jota kai sovelletaan tapauskohtaisesti.

Selittyykö tämä sitten "kasvatti"lapsilla vai millä: http://www.migri.fi/download.asp?id=Oleskelulupahakemukset+2009;1531;{F2ED985E-FA5B-4EC4-96ED-2E2E1542DA96} (ks. Somalia, muu omainen). Aikamoinen määrä tapauskohtaisesti sovellettavaksi.

[Jari Martikainen]

Kun Hommassa puhutaan perheenyhdistämisistä, todetaan toistuvasti, että hakija saa Suomeen jopa veljensä ja sisarensa ja nämä taas omat perheensä. Alaikäinen hakija saa Suomeen vain vanhempansa, jotka voivat saada tänne myös muut alaikäiset naimattomat lapsensa. Täysikäinen hakija voi hakea oleskelelupaa Suomeen puolisolleen (myös avo-) ja alaikäisille naimattomille lapsilleen, ei siis sisaruksilleen. On olemassa myös peruste "muu omainen" (vrt. mummo-ongelma), jota kai sovelletaan tapauskohtaisesti.

"Muita omaisia" taitaa olla hakemuksissa mukana aika säännöllisesti. Ainakin jos Jorma Vuoriota on uskominen:

"Tää perhekoko saattaa olla erittäin suuri, että kyllä tämmönen Somaliasta tuleva hakemus saattaa hyvin usein pitää sisällään jopa 15 – 20-henkisen kokonaisuuden, koska siinä on myöskin mukana muita omaisia, elikkä siinä on isoäiti ja isoisiä ja kasvattilapsia on hyvinkin paljon, yhdessä perheessä voi olla kuudesta kahdeksaan kasvattilasta." Jorma Vuorio MOT-ohjelmassa.

Lehdissäkin on muistaakseni ollut useita juttuja somalien suurperheistä ja tästä heidän laajasta perhekäsityksestään.

[Pliers]

Anu, kun nyt olet täällä, selittäisitkö vuoden 2008 tulijoiden määrän? Jutussasi oli 1500, vaikka oikea luku olisi ollut yli 4000. Oliko kyseessä inhimillinen virhe, tahallista vääristelyä vai muu syy mikä?

[ike60]

Anu, kun nyt olet täällä, selittäisitkö vuoden 2008 tulijoiden määrän? Jutussasi oli 1500, vaikka oikea luku olisi ollut yli 4000. Oliko kyseessä inhimillinen virhe, tahallista vääristelyä vai muu syy mikä?

Anu on selittänyt tämän toisessa ketjussa (mutta katso myös vastaukset Anun puheenvuoroon, erityisesti Roopen).

[Mika Mäntylä]

Sen sijaan kohdemaan oman politiikan vaikutuksista ollaan montaa mieltä. Suomen ulkomaalaispolitiikkaa 1812-1972 tutkinut Antero Leitzinger toteaa kirjoissaan, että sillä, mitä meikäläiset viranomaiset tekivät tuona aikana, ei ollut juurikaan vaikutusta siihen, keitä tänne tuli ja kuinka paljon. Se on kiinnostava havainto. Suosittelen Leitzingerin molempia kirjoja (Ulkomaalaiset Suomessa 1812-1972 ja Ulkomaalaispolitiikka Suomessa 1812-1972)lämpimästi.

Onkohan nyt aivan varmaa, ettei tiedonkulussa ole tapahtunut minkäänlaisia positiivisia muutoksia sitten ajanjakson 1812-1972?

[antero]

Ai joo, ike60 pani merkille vielä kohdan, jossa sanoin, että maailmanpoliittiset kriisit näkyvät heti turvapaikanhakijoiden määrässä. Ymmärtääkseni tämä todella on fakta.

Sen sijaan kohdemaan oman politiikan vaikutuksista ollaan montaa mieltä. Suomen ulkomaalaispolitiikkaa 1812-1972 tutkinut Antero Leitzinger toteaa kirjoissaan, että sillä, mitä meikäläiset viranomaiset tekivät tuona aikana, ei ollut juurikaan vaikutusta siihen, keitä tänne tuli ja kuinka paljon. Se on kiinnostava havainto. Suosittelen Leitzingerin molempia kirjoja (Ulkomaalaiset Suomessa 1812-1972 ja Ulkomaalaispolitiikka Suomessa 1812-1972)lämpimästi.

Tuossa hehkutuksessa kannattaisi ottaa huomioon se suuri ero mikä aiheutuu/aiheutui sähköisen viestinnän vallatessa jokaisen maailmankolkan.
1812-1972 välisenä aikana ihmiset joutuivat tekemään päätökset lähes sokkona/ tietoa oli tarjolla hyvin rajallinen määrä.

Toinen suuri tekijä on ihmisten helpottunut ja halventunut liikkuminen. Ja sitä myöten räjähdysmäisesti lisääntynyt valtioiden ja mannertenvälisen matkustajaliikenteen kasvu.

Kolmas tekijä on länsimaiden räjähdysmäinen rikastuminen verrattuna köyhään maailmanosaan, joka ampaisi vauhtiin 70-luvun energiakriisin jälkeen.

Vertaa vaikka sitä, että kuinka kauan sinun olisi pitänyt työskennellä (kuukausia/vuosia?) 60-70-luvulla, jotta olisit pystynyt ostamaan lentolipun afrikkaan. Ja kuinka vaikeaa sinun olisi ollut ostaa ko lippu. Puhumattakaan tarvittavasta paperisodasta.
Verrattuna siihen, kuinka vähän aikaa sinun nyt pitää työskennellä (tunteja/päiviä?) jotta rahasi riittävät lentolippuun. Ja sitten vaan nettiin kliks, ja olet lähes matkalla jo.

Neljäs tekijä on tuosta rikastumisesta ja vaurastumisesta seurannut hyvinvointi/sosiaalitukijärjestelmän vahvistaminen.
Ja suomessahan tuo on vedetty ihan tappiin, maailman ykkössija tällä hetkellä.

Kaikki nämä muutokset ovat tehneet ihmissalakuljetuksesta ja sosiaaliturismista erittäin kannattavaa liiketoimintaa afrikkalaisille ja aasialaisille.
Ja varsinkin suomeen kohdistettuna tuo bisnes kannattaa.

Räikeimpänä esimerkkinä nykyisen tilanteen hyväksikäyttäjistä voi ehkä ajatella somaleja, jotka tekevät puhdasta bisnestä nykyisellä järjestelmällä.

Somaliasta on tullut suomeen 2006-2009 pelkästään "turvapaikanhakijoita" 2016 henkilöä.
Näistä 3 on saanut turvapaikan.
Oleskeluluvan on saanut 1106.

Samana ajanjaksona somaliankielisten määrä suomessa on kasvanut ~25..30-kertaista vuosivauhtia verrattuna suomenkielisten määrään.
Arviolta noin 3000:lla henkilöllä (2006-2009: 397+820+837+xxx?).
Suomalaisten lapsiluku on jossain 2,4:n kieppeillä; ellei somalit ole lisääntyneet niin kuin citykanit, jolloin lapsiluku suomen somaleilla pitäisi olla ~60...70, niin somalien määrän räjähdysmäinen kasvu on johtunut jostain aivan muusta kuin lapsien tekemisestä.

Tuohon kun vielä lisätään se seikka, että vain hyvinvoivilla ja varakkailla on varaa maksaa ihmissalakuljettajille itsensä tai ankkurilapsen lähettämisestä suomeen, niin aletaan pikkuhiljaa olemaan 2000-luvulla.

Nykyaikana "maailmanpoliittisilla kriiseillä" on vain yksi merkitys turvapaikanhakijoiden määrässä: Se antaa tekosyyn tulla hakemaan "turvapaikkaa" suomesta, samaan aikaan kun todelliset pakolaiset mätänevät pakolaisleireillä.

No mitäpä sitten tulee kohdemaan, eli esim suomen politiikkaan, ja sen vaikutukseen "turvapaikanhakijoiden" määrään?

Se selviäisi erittäin yksinkertaisella testillä:
Lopetetaan käteisen rahan maksaminen "turvapaikanhakijoille".
Lopetetaan oleskeluluvan myöntämiset muun kuin pakolaisuuden perusteella "turvapaikanhakijoille".

Tuon jälkeen suomeen kohdistuva sosiaaliturismi/ ihmissalakuljetusbisnes ei ole enää kannattavaa, joten jäljellle jää vain todelliset pakolaiset.
Esim somaleiden kohdalla tuo tarkoittaisi edellä mainitulla aikavälillä määrän supistumista noin 3000:sta noin 30:een, jos oletetaan että jokainen somalipakolainen saa perheenyhdistämisoikeuden perusteella 9 perheenjäsentään suomeen.

Ja tämä kaikki koskee siis nykyaikaa, 2000-lukua, ei ensimmäisen ja toisen maailmansodan aikaista aikakautta...

[Roope]

Myös minä tulkitsen nämä asiat lain kiristämisenä ja turvapaikanhakijoiden kohtelun tiukentamisena. Minusta sekin on selkeyttämistä ja jopa käytännön tiukentamista, että ikätestit tulevat lakiin. Riippuu tietysti siitä, mistä näkökulmasta asiaa katsoo.

Niinpä. Edelleenkään valehtelemista ei tehdä rangaistavaksi. Henkilö vain siirretään täysi-ikäisten kategoriaan.

Ikätestejä tehtiin vuonna 2009 Suomesta turvapaikkaa hakeneille alaikäisille 137. Mm. Helena Ranta on suhtautunut niihin kriittisesti, sillä hänen mukaansa yksin niiden perusteella ei pysty vielä määrittämään ihmisen syntymäaikaa. On täysikäisiä, jotka väittävät olevansa alle 18, mutta on myös niitä, jotka oikeasti ovat alle 18-vuotiaita mutta joilla ei ole siitä minkäänlaisia todisteita, koska heidän syntymäänsä ei ole koskaan rekisteröity mihinkään.

Entä sitten? Tietenkään kenenkään syntymäaikaa ei voi arvioida varmasti, jos sitä ei ole luotettavasti rekisteröity.

Mistä muuten tuo 137? Tiettävästi viime vuonna tehtiin alle sata testiä (viime vuonna tuli 557 alaikäiseksi ilmoittautunutta turvapaikanhakijaa, joista valtaosa sanoi olevansa 15-17-vuotias).

Kun Hommassa puhutaan perheenyhdistämisistä, todetaan toistuvasti, että hakija saa Suomeen jopa veljensä ja sisarensa ja nämä taas omat perheensä. Alaikäinen hakija saa Suomeen vain vanhempansa, jotka voivat saada tänne myös muut alaikäiset naimattomat lapsensa. Täysikäinen hakija voi hakea oleskelelupaa Suomeen puolisolleen (myös avo-) ja alaikäisille naimattomille lapsilleen, ei siis sisaruksilleen. On olemassa myös peruste "muu omainen" (vrt. mummo-ongelma), jota kai sovelletaan tapauskohtaisesti.

Ei pidä paikkaansa. Sisarukset rahdataan Suomeen perheenyhdistämisen kautta.

http://mediaseuranta.blogspot.com/2010/01/mtv3-turvapaikanhakijat-hakevat.html

Ja myös mummot hankitaan tänne.

http://hommaforum.org/index.php/topic,3.msg209326.html#msg209326

[Roope]

Sen sijaan kohdemaan oman politiikan vaikutuksista ollaan montaa mieltä. Suomen ulkomaalaispolitiikkaa 1812-1972 tutkinut Antero Leitzinger toteaa kirjoissaan, että sillä, mitä meikäläiset viranomaiset tekivät tuona aikana, ei ollut juurikaan vaikutusta siihen, keitä tänne tuli ja kuinka paljon.

Tajuatko nyt varmasti mitä annat ymmärtää? Jos politiikalla ja laeilla ei muka ole vaikutusta rajanylittäjien määrään, niin millä sitten?

[Anu]

Sen sijaan kohdemaan oman politiikan vaikutuksista ollaan montaa mieltä. Suomen ulkomaalaispolitiikkaa 1812-1972 tutkinut Antero Leitzinger toteaa kirjoissaan, että sillä, mitä meikäläiset viranomaiset tekivät tuona aikana, ei ollut juurikaan vaikutusta siihen, keitä tänne tuli ja kuinka paljon.

Tajuatko nyt varmasti mitä annat ymmärtää? Jos politiikalla ja laeilla ei muka ole vaikutusta rajanylittäjien määrään, niin millä sitten?

Tähän tulokseen tutkija tuli. Minustakin se on yllättävä tieto ja todella kiinnostava. Mutta tietysti tieto kulkee nyt vähän eri vauhtia kuin sata vuotta sitten, kuten pari keskustelijaa jo huomautti.

Suurin vaikutus on edelleen sotatoimilla. Pelkkä köyhyys ei näytä tuovan tänne turvapaikanhakijoita. Jos niin olisi, tilastojen kärkipaikkojen pitäisi olla mm. nigeriläisten, malawilaisten ja mosambikilaisten hallussa.

[Roope]

Sen sijaan kohdemaan oman politiikan vaikutuksista ollaan montaa mieltä. Suomen ulkomaalaispolitiikkaa 1812-1972 tutkinut Antero Leitzinger toteaa kirjoissaan, että sillä, mitä meikäläiset viranomaiset tekivät tuona aikana, ei ollut juurikaan vaikutusta siihen, keitä tänne tuli ja kuinka paljon.

Tajuatko nyt varmasti mitä annat ymmärtää? Jos politiikalla ja laeilla ei muka ole vaikutusta rajanylittäjien määrään, niin millä sitten?

Tähän tulokseen tutkija tuli. Minustakin se on yllättävä tieto ja todella kiinnostava. Mutta tietysti tieto kulkee nyt vähän eri vauhtia kuin sata vuotta sitten, kuten pari keskustelijaa jo huomautti.

Suurin vaikutus on edelleen sotatoimilla. Pelkkä köyhyys ei näytä tuovan tänne turvapaikanhakijoita. Jos niin olisi, tilastojen kärkipaikkojen pitäisi olla mm. nigeriläisten, malawilaisten ja mosambikilaisten hallussa.

Ei tietenkään köyhyys tuo tänne turvapaikanhakijoita. Mistä köyhät repisivät 5 000- 15 000 euroa ihmissalakuljettajille? Eikä köyhyys oikeuta turvapaikkaan, vaan henkilökohtainen vaino.

Mutta edelleen. Jos maahanmuutto ei riipu laeista ja rajavalvonnasta, niin mistä ihmeestä se sitten riippuu? Ihmiset eivät tipu tänne taivaasta.

[Anu]

Sen sijaan kohdemaan oman politiikan vaikutuksista ollaan montaa mieltä. Suomen ulkomaalaispolitiikkaa 1812-1972 tutkinut Antero Leitzinger toteaa kirjoissaan, että sillä, mitä meikäläiset viranomaiset tekivät tuona aikana, ei ollut juurikaan vaikutusta siihen, keitä tänne tuli ja kuinka paljon.

Tajuatko nyt varmasti mitä annat ymmärtää? Jos politiikalla ja laeilla ei muka ole vaikutusta rajanylittäjien määrään, niin millä sitten?

Tähän tulokseen tutkija tuli. Minustakin se on yllättävä tieto ja todella kiinnostava. Mutta tietysti tieto kulkee nyt vähän eri vauhtia kuin sata vuotta sitten, kuten pari keskustelijaa jo huomautti.

Suurin vaikutus on edelleen sotatoimilla. Pelkkä köyhyys ei näytä tuovan tänne turvapaikanhakijoita. Jos niin olisi, tilastojen kärkipaikkojen pitäisi olla mm. nigeriläisten, malawilaisten ja mosambikilaisten hallussa.

Ei tietenkään köyhyys tuo tänne turvapaikanhakijoita. Mistä köyhät repisivät 5 000- 15 000 euroa ihmissalakuljettajille? Eikä köyhyys oikeuta turvapaikkaan, vaan henkilökohtainen vaino.

Mutta edelleen. Jos maahanmuutto ei riipu laeista ja rajavalvonnasta, niin mistä ihmeestä se sitten riippuu? Ihmiset eivät tipu tänne taivaasta.

Henkilökohtainen vaino on turvapaikan eli aidon pakolaisen statuksen ehto, mutta sodassa olevan valtion kansalainen saa yleensä jäädä oleskeluluvan turvin:

"Jos et saa turvapaikkaa, sinulle voidaan kuitenkin myöntää
oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella. Luvan
voit saada, jos sinua uhkaa kuolemanrangaistus, teloitus,
kidutus tai muu epäinhimillinen tai ihmisarvoa loukkaava
kohtelu tai rangaistus asuinmaassasi. Jos et voi
palata turvallisesti asuinmaahasi esimerkiksi aseellisen
selkkauksen vuoksi, voit saada luvan siinäkin tapauksessa." (sitaatti on maahanmuttoviraston tekstiä)

[Anu]

Mistä muuten tuo 137? Tiettävästi viime vuonna tehtiin alle sata testiä (viime vuonna tuli 557 alaikäiseksi ilmoittautunutta turvapaikanhakijaa, joista valtaosa sanoi olevansa 15-17-vuotias).

Luku on HS:n uutisesta viime vuodesta lopusta. Se lienee saatu maahanmuuttovirastosta.

[M.K.Korpela]

Henkilökohtainen vaino on turvapaikan eli aidon pakolaisen statuksen ehto...

Ehdottaisin Anulle seuraavaa:

Brecht, Bertold: Setsuanin hyvä ihminen.

Ajatuksen kanssa luettuna erinomainen. 

[HDRisto]

Sen sijaan kohdemaan oman politiikan vaikutuksista ollaan montaa mieltä. Suomen ulkomaalaispolitiikkaa 1812-1972 tutkinut Antero Leitzinger toteaa kirjoissaan, että sillä, mitä meikäläiset viranomaiset tekivät tuona aikana, ei ollut juurikaan vaikutusta siihen, keitä tänne tuli ja kuinka paljon.

Tajuatko nyt varmasti mitä annat ymmärtää? Jos politiikalla ja laeilla ei muka ole vaikutusta rajanylittäjien määrään, niin millä sitten?

Ja ajatellaanpa ajanjaksoa. Kuka piru tänne olisi tunkenut ensimmäiseen sataan vuoteen (1812 - 1912) ellei "keksijäkapitalisti" ( ), erämaahan halvan työvoiman ja vapaasti käytettävien koskien ("laitanpa siihen vesivoimalan") takia. Varsinkin kun olimme osa Venäjää. Myöhemmin on sitten sotilaita vieraillut muutamasta maasta, onneksi eivät alkaneet maahanmuuttajiksi laajemmin.

[Virkamies]

Tähän tulokseen tutkija tuli. Minustakin se on yllättävä tieto ja todella kiinnostava. Mutta tietysti tieto kulkee nyt vähän eri vauhtia kuin sata vuotta sitten, kuten pari keskustelijaa jo huomautti.

En ole lukenut kyseisiä Leitzingerin kirjoituksia, mutta haluaisin todeta pari seikkaa.

Yhteiskunnassa, jossa ihmisten toimeentulo perustuu vain omaan yrittämiseen ja matkustus mantereiden välillä onnistuu hieman hankalammin kuin nyt, tämä tieto on varmasti pitänyt paikkansa. Se ei silti kiistä sitä tosiasiaa, etteikö erilaisilla yhteiskunnallisilla toimenpiteillä olisi ollut historian aikana merkitystä.

Se, että Suomessa eivät välttämättä viranomaiset ole halunneet rikkoa silloiselle yhteiskunnalle tyypillistä laissez faire -politiikkaa, ei tarkoita sitä, etteikö vaikkapa väkivaltamonopolia käyttämällä saisi aikaan mitä mittavimpia muutoksia ihmisten siirtymiseen. Harvoille varmaan kuitenkaan tuli sellainen edes mieleen - maahanmuuttajat olivat kantamusikkaa vauraampia tapauksia, jotka loivat yleensä hyvinvointia tullessaan.

Tuossa tutkijan kuvaamassa maailmassa ja ajassa ihmiset liikkuivat taloudellisten lainalaisuuksien mukaan yleensä sotiin liittyvien etnisten siirtojen ohella. Jos leipuri Hampurista halusi avata liikkeen Viipurista, niin siihen ei normaalin byrokratian lisäksi kenelläkään ollut suurta periaatteellista tarvetta herättää vastarintaa. Ainoastaan Viipurin leipurit saattoivat katsoa, että kartelliin ei saanut lisätä enää yhtään jäsentä.

Jos joku halusi tulla kerjäämään Suomeen, niin... sitten hän tuli kerjäämään Suomeen. Ei mikään älykkäin idea kautta historian.

En ymmärrä, että miten nykyinen tilanne mitenkään vertautuisi silloiseen tilanteeseen. Jos tilanne nyt olisi sama kuin silloin - siis se, että jokainen tänne tullut (ja jo täällä oleva) joutuisi itse omalla työllään elättämään itsensä - ei muutamia eksentrisiä hassuttelijoita lukuunottamatta kenelläkään olisi mitään sanottavaa koko maahanmuutosta. Tämä on asian yksinkertainen ydin.

Suurin vaikutus on edelleen sotatoimilla. Pelkkä köyhyys ei näytä tuovan tänne turvapaikanhakijoita. Jos niin olisi, tilastojen kärkipaikkojen pitäisi olla mm. nigeriläisten, malawilaisten ja mosambikilaisten hallussa.

Ensin kai pitää olla tarpeeksi likvidiä omaisuutta, jotta pääsee matkaan. Totta kai sotatoimilla on oma syynsä tilanteeseen. Mikä on relevanssin aste asiassa?

Nyt kysymys ei ole siitä, että mistä kansainvaellukset saavat liikkeellepanevat voimansa vaan siitä, että miten suomalainen yhteiskunta järjestää itsensä. Demokraattinen yhteisö valitsee itse, halunsa mukaan, kansalaiskeskustelun kautta, parhaaseen mahdolliseen ja objektiiviseen tiedotusvälineiden tuottamaan tietoon perustuen, itsellensä edustajat päättämään tämän yhteisön suvereeniin lakiasäätävään elimeen itsellensä sellaiset lait, jotka se todella haluaa.

Maahanmuutto ei ole mikään väistämätön asia. Siihen kaiketi pystytään reagoimaan laillisen järjestyksen puitteissa kuten mihin tahansa asiaan. Tervetuloa kansalaiskeskusteluun asian tiimoilta. Minä yhteisön edustajana haluan normaalin yhteisön, jossa ihmiset omalla työllään elättävät itse itsensä ja maahanmuutto toimii niin, ettei kenenkään tarvitse asiasta hysteerisenä vääntää puolesta tai vastaan. Tervettä järkeä minä kaipaan enkä kummankaan puolen partisaanien idiotismeja.

[Roope]

Henkilökohtainen vaino on turvapaikan eli aidon pakolaisen statuksen ehto, mutta sodassa olevan valtion kansalainen saa yleensä jäädä oleskeluluvan turvin

Puhumme näköjään eri asioista. Kiistin Leitzingerin nimissä esittämäsi väitteen, ettei valtio voisi vaikuttaa maahanmuuton määrään. Minun mielestäni voi, minkä asian voi päätellä esimerkiksi eri maiden huomattavan erilaisista maahanmuuttoprofiileista.

Jos valtiot eivät voi omilla toimillaan vaikuttaa (turvapaikka)maahanmuuton määrään, niin mitkä asiat sitten (sijainnin lisäksi) määräävät sen? Miksi viime vuonna vain 200 somalia haki turvapaikkaa Tanskasta ja loput 9 000 jatkoivat Tanskasta matkaa muihin Pohjoismaihin? Tanska muuten myöntää turvapaikanhakijoille prosentuaalisesti enemmän oleskelulupia kun mikään muu Pohjoismaa.

[antero]

Suurin vaikutus on edelleen sotatoimilla. Pelkkä köyhyys ei näytä tuovan tänne turvapaikanhakijoita. Jos niin olisi, tilastojen kärkipaikkojen pitäisi olla mm. nigeriläisten, malawilaisten ja mosambikilaisten hallussa.

Kuten jo sanoin:
Nykyaikana "maailmanpoliittisilla kriiseillä" on vain yksi merkitys turvapaikanhakijoiden määrässä: Se antaa tekosyyn tulla hakemaan "turvapaikkaa" suomesta, samaan aikaan kun todelliset pakolaiset mätänevät pakolaisleireillä.

Suomeen on tullut 1990-2008:
"Turvapaikan"hakijoita: 45 076
Turvapaikan saaneita: 0,87%

Eli silloin kun on "sota" voivat rikkaat ja hyvinvoivat lähteä, "sotaa" tekosyynä käyttäen, hakemaan sosiaaliturvapaikkaa suomesta.
Turvapaikkaa he eivät saa, mutta oleskeluluvan, ehkä.
Eli silloin kun ei ole edes "sotaa" tekosyynä, niin rikkaat ja hyvinvoivat eivät voi lähteä hakemaan sosiaaliturvapaikkaa suomesta.
Koska he eivät saisi edes oleskelulupaa.

[Phantasticum]

Sen sijaan kohdemaan oman politiikan vaikutuksista ollaan montaa mieltä. Suomen ulkomaalaispolitiikkaa 1812-1972 tutkinut Antero Leitzinger toteaa kirjoissaan, että sillä, mitä meikäläiset viranomaiset tekivät tuona aikana, ei ollut juurikaan vaikutusta siihen, keitä tänne tuli ja kuinka paljon. Se on kiinnostava havainto. Suosittelen Leitzingerin molempia kirjoja (Ulkomaalaiset Suomessa 1812-1972 ja Ulkomaalaispolitiikka Suomessa 1812-1972)lämpimästi.

Jos Antero Leitzinger tekisi tutkimuksen vuosilta 1973-2009, olisikohan tulos edelleen sama. En oikein jaksa uskoa.

Kuinka monta somalia (tai muita niin sanottuja haasteellisia väestöryhmiä) Suomeen mahtaisi tulla, jos täällä pitäisi selviytyä omin avuin ja rahoin ilman nykyisenkaltaisia rahallisia ja muita tukitoimia. Ja näiden jo olemassaolevien tukitoimien lisäksi tarvitaan jatkuvasti lisää resursseja. Somalien (ja näiden muiden haasteellisten väestöryhmien) ongelmat poistuvat, kun vaan lisätään resursseja.

Minulla ei olisi mitään somalien (tai muiden niin sanottujen haasteellisten väestöryhmien) maahanmuuttoa vastaan, jos heidän sopeutumisensa Suomeen ja muualle Eurooppaan olisi yhtä kivutonta kuin eurooppalaistenkin muutto maasta toiseen.

Valitettavasti näin ei ole. Kun "varsinaiset" (käsite lienee tullut Anullekin tutuksi) tulevat, he tuovat mukanaan myös kulttuurinsa ei-toivottavia puolia. Näihin ei-toivottuihin puoliin voi tutustua vaikka Homman uutisosiossa.

Minä en halua, että "varsinaiset" jatkavat elämäänsä Euroopassa kuin entisessä kotimaassaan. Heistä pitää tulla eurooppalaisia ja heidän islaminsa on eurooppalaistuttava - tai sitten he lähtevät täältä pois. Eurooppaan ei pidä luoda saarekkeita, joissa eletään islamin edellyttämillä säännöillä ja sharialain mukaan.

Niin kauan "monikulttuuri" on kivaa, kun "varsinaisia" on vielä suhteellisen vähän ja "monikulttuuria" pääsee helposti pakoon. Sitten ei ole enää kenelläkään kivaa, kun "monikulttuuri" tulee vastaan heti oman ulko-oven jälkeen. Jos tilanne jatkuu tällaisena, minun silmissäni Euroopan tulevaisuus ei näytä kovinkaan ruusuiselta.

[prestionat]

Jos Antero Leitzinger tekisi tutkimuksen vuosilta 1973-2009, olisikohan tulos edelleen sama. En oikein jaksa uskoa.

En minäkään. Jussi on osoittanut monta kertaa monet "tutkimukset" potaskaksi.

[mikkoellila]

Sen sijaan kohdemaan oman politiikan vaikutuksista ollaan montaa mieltä. Suomen ulkomaalaispolitiikkaa 1812-1972 tutkinut Antero Leitzinger toteaa kirjoissaan, että sillä, mitä meikäläiset viranomaiset tekivät tuona aikana, ei ollut juurikaan vaikutusta siihen, keitä tänne tuli ja kuinka paljon. Se on kiinnostava havainto. Suosittelen Leitzingerin molempia kirjoja (Ulkomaalaiset Suomessa 1812-1972 ja Ulkomaalaispolitiikka Suomessa 1812-1972)lämpimästi.

Jos Antero Leitzinger tekisi tutkimuksen vuosilta 1973-2009, olisikohan tulos edelleen sama. En oikein jaksa uskoa.

Antero Leitzinger on tunnetusti islam-myönteinen ja erityisesti Turkki-myönteinen henkilö. Leitzingerin mukaan esim. Turkissa ei ole ihmisoikeusongelmia. Leitzinger ilmeisesti kannattaa Turkin EU-jäsenyyttä sillä perusteella, että Turkki on vähintään yhtä hyvä valtio kuin nykyiset EU-maat.

Tätä taustaa vasten en pidä Leitzingeria uskottavana asiantuntijana missään asiassa. 

[M.K.Korpela]

Antero Leitzinger on tunnetusti islam-myönteinen ja erityisesti Turkki-myönteinen henkilö. Leitzingerin mukaan esim. Turkissa ei ole ihmisoikeusongelmia. Leitzinger ilmeisesti kannattaa Turkin EU-jäsenyyttä sillä perusteella, että Turkki on vähintään yhtä hyvä valtio kuin nykyiset EU-maat.

Tätä taustaa vasten en pidä Leitzingeria uskottavana asiantuntijana missään asiassa.

Islamin kotoutuminen OK-dokey.

Muslimien uskonnolliset tarpeet otetaan kasvavassa määrin huomioon eri yhteiskunnan sektoreilla, kuten koulussa.

Niitä täsmälleen ei saa ottaa huomioon. (huom. negakulttuuri jos muistat)

Pysyvä muslimiväestö jo 1870-luvulta lähtien, vaikka islam on noussut näkyvämmäksi vasta 1990-luvulla kasvaneen maahanmuuton myötä. Myös muita varhaisia muslimeja on ollut, esimerkiksi maan ensimmäinen somali työskenteli talvi- ja jatkosodan ajan Helsingissä, kertoo varhaisia muslimeja tutkinut Antero Leitzinger.

Aivan kuin muka kourallinen - onko 1000 vai mitä - tataareja jotka assimiloituivat väkisin hyvin pienen lukunsa vuoksi silloin kun isä lampun maksoi olisi jotenkin verrannollista nykytilanteeseen.

[gloaming]

Sen sijaan kohdemaan oman politiikan vaikutuksista ollaan montaa mieltä. Suomen ulkomaalaispolitiikkaa 1812-1972 tutkinut Antero Leitzinger toteaa kirjoissaan, että sillä, mitä meikäläiset viranomaiset tekivät tuona aikana, ei ollut juurikaan vaikutusta siihen, keitä tänne tuli ja kuinka paljon.

Ei millään pahalla, mutta tutkimus, joka käsittelee aikaa, jolloin Suomella ei pääasiassa edes ollut mitään varsinaista ulkomaalaispolitiikkaa, on kyllä tässä yhteydessä täysin irrelevantti. Nykyisen kaltaista toissijaista suojelua ja perheenyhdistämistä kanavanaan käyttävää maahanpyrkimistä ei ollut tuona ajanjaksona olennaisesti olemassa. Geneven sopimus on vuodelta 1952 ja toissijaista suojelua tarkentanut lisäpöytäkirja vuodelta 1968. Nykymuotoisen ilmiön (kuten globalisaation ylipäätään) edellytys on lisäksi liikkumiskeinot, jotka mahdollistavat pitkien matkojen siirtymisen lähtöalueilta jollain järjellisellä kustannuksella ja ajan käytöllä.

Vetotekijöiden olemassaolo on yhtä itsestään selvä asia kuin työntötekijöiden (mm. sisäministeriön raportti 5/09, jota on tälläkin palstalla käsitelty). Vetotekijöihin voidaan vaikuttaa sekä lainsäädännöllä että hallintomenettelyillä. Esim. Tanskan turvapaikanhakijoiden määrän kehittyminen viimeisen 15 vuoden aikana on tästä hyvä esimerkki. Tässä olennainen instrumentti on ulkomaalaislaki.

Työntötekijöillä argumentoiminen ei useinkaan perustu mihinkään todelliseen muutokseen näissä tekijöissä. Mitä uutta esim. Etelä-Somalian anarkiassa, varsinaisesta sodasta rintamineen ja tarkasti määriteltyine osapuolineen tuskin voidaan puhua, on kahtena viime vuotena tapahtunut, joka selittäisi sieltä tulevien hakijoiden määrän moninkertaistumisen? Miksi eräissä muissa EU-maissa somalihakijoiden määrä saamaan aikaan selvästi väheni, jos kerran työntötekijöissä oli yleinen tarjontaa lisäävä muutos?

Vetotekijöiden hallinnan menetelmät ovat yksinkertaisia: Toissijaisen suojelun kriteereiden kiristäminen yhdistettynä maasta poistamisen tahostamiseen ja perheenyhdistämisen kriteereiden olennainen kiristäminen. Pelkästään jompi kumpi toimenpide romahduttaisi Suomeen kohdistuvien turvapaikkahakemusten määrän muutamassa vuodessa.

Ylipäätään arvostaisin kovasti, jos toimittajat yrittäisivät ottaa aivan itse alkuperäislähteistä selvää asioista ja ajatella omilla aivoilla, eivätkä tyytyisi Pakolaisneuvonta ry:n / Ihmisiä muuttoliikkeessä -saitin tyyppiseen propagandaan.

[antero]

Ai joo, ike60 pani merkille vielä kohdan, jossa sanoin, että maailmanpoliittiset kriisit näkyvät heti turvapaikanhakijoiden määrässä. Ymmärtääkseni tämä todella on fakta.

Sen sijaan kohdemaan oman politiikan vaikutuksista ollaan montaa mieltä. Suomen ulkomaalaispolitiikkaa 1812-1972 tutkinut Antero Leitzinger toteaa kirjoissaan, että sillä, mitä meikäläiset viranomaiset tekivät tuona aikana, ei ollut juurikaan vaikutusta siihen, keitä tänne tuli ja kuinka paljon. Se on kiinnostava havainto. Suosittelen Leitzingerin molempia kirjoja (Ulkomaalaiset Suomessa 1812-1972 ja Ulkomaalaispolitiikka Suomessa 1812-1972)lämpimästi.

Lisävastapainoksi vaikka tuo:
http://hommaforum.org/index.php/topic,98.msg316903.html#msg316903
Ehkä auttaa ymmärtämään todellisia faktoja.

[EL SID]

oli viikonloppuna tilaisuus lukea helsingin paikallislehti ja myös kuukausiliite. Ensimmäisenä tuli mieleen, että maksaako joku tälläisestä propagandasta, jossa toimittajat avoimesti tyrkyttävät omaa mielipidettään?

On hyvä, että astrid muistaa meitä Vaasalaisiakin, vaikka Astridmainen ajatusmaailma veikin asian tahattoman huumorin puolelle:

"Suomeen palanneet siirtolaiset toivat pääomaa ja ajatuksia. Vaasassa ei olisi Wärtsilää, ellei eräs herra Wikström olisi käynyt Chicagossa oppimassa T-Fordin tekemistä", Thors sanoo.

Nyt odotamme sitten innolla, koska ensimmäinen suomesta somaliaan palanut "siirtolainen" perustaa, kokemuksensa pohjalta, sinne edes jonkinlaisen pajan  
Heitähän on ollut tässä maassa jo 20 vuotta, joten "työkemusta" löytynee.

[Titus]

Miksi uusia tulijoita ei verrata ensimmäisen mamusukupolvemme edelleen työttöminä oleviin, pian eläköityviin, henkilöihin jotka eivät epäilemättä aivan suunnattomasta yrityksestään huolimatta ole onnistuneet palaamaan kotimaahansa tai työllistymään ?

Haetaan esimerkeiksi joitakin 1/100000 yksittäistapauksia. Niiden perusteellahan ei saanut muissakaan yhteyksissä yleistää...

[Lentomestari]

Huonekalujeni vartija uskoi kakistelematta taannoisen hyysärin propakandan, hehkui sanoessaan kuinka ahlströmit-ynnämuut mainittiin maahanmuuttajina ja tehtaitten rakentajina, yritä siinä sitten tolkuttaa jotain järkeä tyylin "uskotko tosiaan noista sosiaaliturvahakijoista yritysten perustajiksi?" tai sitten se työvoimapula? hoh hoh hoh. olen ottanut linjan "olla hiljaa" aikanaan näkee mihin tää johtaa. Mainitsin tämän Joutseno-Pulp tehtaankin, on perustanut norjalainen liikemies, en nyt muista nimeä.