Rosa Meriläinen: Valtio

[Mehud]

"Mahdollisuuksien tasa-arvo on termi, jota en kannata. Se on porvarillinen käsite, joka väittää, että jos me asetettaisiin kaikille samat mahdollisuudet, niin kyllä sitten! Mutta kun ei koskaan tule tasaista lähtöviivaa. Vain tilastot ja todellisuus näyttävät tasa-arvon, se on ainoa oikea tavoite. Jos mahdollisuudet olisivat tasa-arvoisia, ei näkyisi epätasa-arvoa lopputuloksissa."

No nyt minäkin ymmärrän miksi en ole yhtä hyvä kitaristi kuin Aleksi Laiho. Kyse ei ole harjoittelun puutteesta tai heikosta musikaalisuudestani, vaan siitä että olen ollut rakenteellisen sorron alla ja en ole saanut samoja mahdollisuuksia kuin Aleksi.

Tilanteen korjaamiseksi Laihoa on uhkasakon uhalla vaadittava soittamaan huonommin, jotta olisitte samalla tasolla. Näin saataisiin sinusta yksi huippukitaristi Laihon rinnalle. Pahimmassa tapauksessa teitä molempia vaadittaisiin soittamaan päin persettä, jotta minäkin pääsisin samalle tasolle. Sitten meitä olisi jo kolme samantasoista huippukitaristia. Mitä muuten kitarat maksaa? Olisi kiva vetää keikkaa teidän kanssa

[PlasticPaddington]

Ahaa. Eli siis voin syyttää kaikista asioista jotka elämässäni ovat pielessä jotain muuta tahoa kuin itseäni ja omia valintojani. Hienoa!

[Roope]

Soperran termin "mahdollisuuksien tasa-arvo" johonkin väliin. Meriläinen tarttuu siihen saman tien.

"Mahdollisuuksien tasa-arvo on termi, jota en kannata. Se on porvarillinen käsite, joka väittää, että jos me asetettaisiin kaikille samat mahdollisuudet, niin kyllä sitten! Mutta kun ei koskaan tule tasaista lähtöviivaa. Vain tilastot ja todellisuus näyttävät tasa-arvon, se on ainoa oikea tavoite. Jos mahdollisuudet olisivat tasa-arvoisia, ei näkyisi epätasa-arvoa lopputuloksissa."

Tuijotan Meriläistä ja yritän kirjoittaa viimeistä lausetta vihkooni, koska ymmärrän, etten humalaltani nyt ymmärrä.

Länkytän, että ajattelin lähinnä alkuun pääsemistä. Kerron ystävästäni, jolla on ollut vaikeuksia päästä työnhaussa eteenpäin, koska hänen nimensä kuulostaa mustalaiselta.

Meriläinen innostuu puhumaan anonyymista rekrytoinnista. Kokemukset ovat olleet hyviä. Esimerkiksi Tampereella Filharmoniaan valitaan soittajat niin, että koesoitto annetaan verhon takaa.

Sylvi: Kymmenen tuopin haastattelu: Rosa Meriläinen, osa 2 (tuopit 6–10) 2.6.2014

Kolme vuotta myöhemmin Rosa Meriläinen vaikuttaa kääntyneen kannattamaan mahdollisuuksien tasa-arvoa, mutta joko ei maisterisihmisenä oikein ymmärrä, mitä se tarkoittaa tai sekoittaa käsitteen tahallaan aiemminkin kannattamaansa lopputuloksen tasa-arvoon, joka on eri asia.

Rosa Meriläinen: Suomessa ei ole mahdollisuuksien tasa-arvoa

[...]

Suomalaisen koulutuspolitiikan yhtenä keskeisenä arvona voi pitää mahdollisuuksien tasa-arvoa eli sitä, että jokaisella olisi vanhemmistaan riippumatta kykyjensä ja toiveidensa mukaiset mahdollisuudet kouluttautua. Jos tämä olisi totta, meillä kaikki lapset saisivat varhaiskasvatusta, eivätkä helsinkiläiset olisi ajautuneet koulushoppailukierteeseen. Eikä kotikasvatuksella olisi niin suurta väliä.

Tutkijat Hanna Karhunen ja Roope Uusitalo ovat julkaisseet artikkelin koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa käsittelevästä tutkimuksestaan, jossa on tarkasteltu tilastollisesti niin vanhempien koulutuksen kuin tulotason suhdetta lasten koulutukseen. Tulokset ovat musertavia, ellei päätä mittarien olevan vääriä.

Aineistoon olivat päässeet vuosina 1944–1990 syntyneet. Artikkeli löytyy Yhteiskuntapolitiikka-lehdestä ja on hyvää luettavaa jokaiselle, joka haluaa ymmärtää, kuinka vaikeaa on saada täsmällisesti mitattavaa tietoa yhteiskunnallisista muutoksista.

Koulutukseksi laskettiin korkein jommankumman vanhemman suorittama tutkinto. Tämän tutkimuksen mukaan vanhempien tulojen vaikutus lastensa koulutusmahdollisuuksiin ei ole neljänkymmenen vuoden aikana vähentynyt.

Vanhempien koulutustaustan vaikutus on sen sijaan monimutkaisempi juttu.

Koko koulutuskenttä on muuttunut radikaalisti. Massayliopistojen syntyä seurasivat ammattikorkeakoulut. Vuonna 1950 vain kahdella prosentilla lasten vanhemmista ylipäänsä oli korkeakoulututkinto, kun vuonna 1990 syntyneillä osuus oli kahdeksankertainen.

ON SURKEAA, että kehittyneessä hyvinvointivaltiossa kulttuurimme on edelleenkin niin matalamielinen, että vanhempien tulotaso ennustaa lapsen tulevaisuutta.

Vaikka yksiselitteistä dataa koulutuksen tasa-arvon kehityksestä on vaikea saada, varmin tae tasa-arvon edistymättömyydelle on hokea löysiä iskulauseita suomalaisesta mahdollisuuksien tasa-arvosta. Sillä sellaista ei ole. Kaiken tasa-arvotyön edellytys on ongelman myöntäminen.

Helsingin Sanomat 18.7.2017

[Vaniljaihminen]

Jo se on loukkaus sivistystä kohtaan, että Roosa on nykyään ylenaamussa "viikon viisastelija". Kiitos Roope kommentistasi, niin ei tarvi itse ainakaan lukea mitään Roosan pimppijuttuja.

[guest11919]

Millä tavoin Meriläinen sotkee käsitteet? Hän esittelee tutkimuksen, jonka mukaan vanhempien koulutus- ja tulotaso ennustaa lapsen tulevan aseman. Tämä tarkoittaa juuri sitä, ettei ole mahdollisuuksien tasa-arvoa. Jos olisi, lopputulos olisi yhtä vaihteleva kuin nytkin, mutta vanhempien tulotaso ei korreloisi lasten aikuisiän tulotason kanssa.

[Tavan]

.ON SURKEAA, että kehittyneessä hyvinvointivaltiossa kulttuurimme on edelleenkin niin matalamielinen, että vanhempien tulotaso ennustaa lapsen tulevaisuutta.   

Tulotaso itsessään ei ennusta juuri mitään. Tulotaso on melko luotettava älykkyyden ja tunnollisuuden indikaattori.

Älykkyys ja tunnollisuus taas ovat molemmat hyvin vahvasti veren mukana periytyviä geneettisiä ominaisuuksia, jotka ennustavat miten ihmisen käy ja kuinka korkealle hän nousee yhteiskunnassa.

[Kari Kinnunen]

Millä tavoin Meriläinen sotkee käsitteet? Hän esittelee tutkimuksen, jonka mukaan vanhempien koulutus- ja tulotaso ennustaa lapsen tulevan aseman.

No tottakai ennustaa.
Älykkäät ja ahkerat ihmiset yleensä tienaavat hyvin. Älykkyys on periytyvää ja ahkeeruden malli opitaan kotoa. Ei siinä sen kummempaa.

[Shemeikka]

Roosa on väärässä; Suomessa nimenomaan on.mahdollisuuksien tasa-arvo mutta kaikki eivät ota mahdollisuuttaan hyötykäyttöön. Mahdollisuus vielä tällä hetkellä on kaikilla tienata enemmän kuin vanhempansa, mutta ei takuuta.

[guest11919]

Millä tavoin Meriläinen sotkee käsitteet? Hän esittelee tutkimuksen, jonka mukaan vanhempien koulutus- ja tulotaso ennustaa lapsen tulevan aseman.

No tottakai ennustaa.
Älykkäät ja ahkerat ihmiset yleensä tienaavat hyvin. Älykkyys on periytyvää ja ahkeeruden malli opitaan kotoa. Ei siinä sen kummempaa.

En ota tässä ketjussa mitään kantaa siihen, mitä poliittisia johtopäätöksiä asiasta olisi tehtävä ja siksi toivon, että asiaan kantaa otettaessa minun kommenttiani ei käytettäisi minään pohja-argumenttina. Odotan @Roope lta selitystä siihen, miksi hän väittää Meriläisen sekoittavan käsitteet.

[potta]

.ON SURKEAA, että kehittyneessä hyvinvointivaltiossa kulttuurimme on edelleenkin niin matalamielinen, että vanhempien tulotaso ennustaa lapsen tulevaisuutta.   

Tulotaso itsessään ei ennusta juuri mitään. Tulotaso on melko luotettava älykkyyden ja tunnollisuuden indikaattori.

Älykkyys ja tunnollisuus taas ovat molemmat hyvin vahvasti veren mukana periytyviä geneettisiä ominaisuuksia, jotka ennustavat miten ihmisen käy ja kuinka korkealle hän nousee yhteiskunnassa.

Roosan kannattaisi tarttua myös siihen epäkohtaan, että etenkin äidin koulutus ennustaa voimakkaasti todennäköisyyden lasten korkeakoulututkinnon hankintaan.

[Eino P. Keravalta]

Luonto ei tunne mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Voimme toki yhteiskuntaamme rakentaa systeemin, joka tarjoaa samat lähtökohdat kaikille, mutta lopputulos on aina väistämättä erilainen, koska me olemme erilaisia.

[Oho]

Rosa Meriläinen: Suomessa ei ole mahdollisuuksien tasa-arvoa
Vaikka yksiselitteistä dataa koulutuksen tasa-arvon kehityksestä on vaikea saada, varmin tae tasa-arvon edistymättömyydelle on hokea löysiä iskulauseita suomalaisesta mahdollisuuksien tasa-arvosta. Sillä sellaista ei ole. Kaiken tasa-arvotyön edellytys on ongelman myöntäminen.

Helsingin Sanomat 18.7.2017

Niin siis sosiaalinen kierto Suomessa on hidastunut sotien jälkeisestä ajasta tulonjaon tasaantumisesta huolimatta, luuleekohan Meriläinen, että 60 luvun Suomi tarjosi tasavertaisemmat mahdollisuudet.

Sosialistit toden totta ovat samassa veneessä uskonnolisten fundamentalistien kanssa, kummatkaan eivät usko evoluutioteoriaan ainakaan ihmisen osalta.

[Roope]

Millä tavoin Meriläinen sotkee käsitteet? Hän esittelee tutkimuksen, jonka mukaan vanhempien koulutus- ja tulotaso ennustaa lapsen tulevan aseman. Tämä tarkoittaa juuri sitä, ettei ole mahdollisuuksien tasa-arvoa. Jos olisi, lopputulos olisi yhtä vaihteleva kuin nytkin, mutta vanhempien tulotaso ei korreloisi lasten aikuisiän tulotason kanssa.

Olisi varmaan aika erilainen ja erikoinen yhteiskunta, jos tällaista korrelaatiota ei olisi, mutta ei pelkkä korrelaatio ole minusta ehto mahdollisuuksien tasa-arvon olemassaololle, ellei sitten käytä sille tarkoituksella näin poissulkevan tiukkaa määritelmää. Minä en käyttäisi.

Vain tilastot ja todellisuus näyttävät tasa-arvon, se on ainoa oikea tavoite. Jos mahdollisuudet olisivat tasa-arvoisia, ei näkyisi epätasa-arvoa lopputuloksissa.

Minun mielestäni lopputulosten eroilla ei välttämättä ole aina edes tekemistä sen kanssa, onko mahdollisuuksien tasa-arvo toteutunut jollain tasolla vai ei. Riippuu tapauskohtaisesti määritelmästä. Meriläinen lähtee joka tapauksessa liikkeelle putkinäköisesti lopputuloksen tasa-arvo edellä, mikä kieltämättä selittää hänen muutakin logiikkaansa.

Kannatatko mahdollisuuksien tasa-arvoa vai lopputulosten tasa-arvoa?

Vasta lopputuloksen tasa-arvo osoittaa tasa-arvon mahdollisuuksissa.

ask.fm - Feministinen hautomo Hattu

Edit:
Meriläisellä on aika erikoinen näkökulma tarkastella mahdollisuuksien tasa-arvoa pelkästään on/off-mielessä, kun tilastollista tarkastelua käytetään yleensä vaikkapa eri maiden sosiaalisen liikkuvuuden vertailuun. Sen töksäyttäminen, että "Suomessa ei ole mahdollisuuksien tasa-arvoa", ei tarkoita oikein mitään, jos mahdollisuuksien tasa-arvon määrittelee niin tiukaksi ideaaliksi, ettei sitä voikaan olla olemassa.

Hedelmällisempää olisi käydä keskustelua esimerkiksi eri politiikoista ja niiden oletetuista vaikutuksista. Mutta tämä on tunnetusti liikaa Meriläiselle, kuten hänen maahanmuuttopolitiikan kommenteistaan on ilmennyt.

[Oho]

Millä tavoin Meriläinen sotkee käsitteet? Hän esittelee tutkimuksen, jonka mukaan vanhempien koulutus- ja tulotaso ennustaa lapsen tulevan aseman. Tämä tarkoittaa juuri sitä, ettei ole mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Ei tietenkään ole mahdollisuuksien tasa-arvoa, siis jos uskoo ihmisen olevan evoluution tuottama elikkolaji siinä missä muutkin. 175 senttisellä ei ole kaksimetriseen verrattuna yhtäläisiä saumoja päätyä NBA koripalloilijaksi.

Meriläisen väitteen taustalla on 'blank slate' ihminen, joka ei ole missään määrin perimänsä vaan ainoastaan ympäristönsä muovaama. On muuten suosittu ideologinen ajatusrakennelma vasureiden ja vihreiden keskuudessa, ainoastaan valkoiset tekevät poikkeuksen. He ovat perimältään jotenkin huonompia (siis ko. vasureita ja vihreitä lukuunottamatta).

[siviilitarkkailija]

http://www.teos.fi/fi/kirjat/index.php?sub=2&id=299

Ainakin vihreiden piirissä ruohonjuuritason toi­mintaan liitetään herkästi ylevämpiä ulottuvuuksia kuin sieltä löytyy. Jos piskuinen joukko ituhippe­jä järjestää korpeen karkelot, joissa ejakuloidaan si­säänpäin ja syödään foliohatut päässä viljeltyä spelt­tiä, ei meno ole yhtään sen parempaa kuin jos pis­kuinen joukko keski­ikäisiä virkamiehiä komiteas­saan keksii painaa vaalipäivämäärällä koristeltuja pipoja nuorten äänestysaktiivisuuden nostamiseksi. Ero on toki se, että jälkimmäinen joukko häröilee verovaroin. Mutta itse toiminta ei ole kummassa­kaan tapauksessa kummoisempaa. Se, että joku asia ei tapahdu verovaroin, ei tee siitä yhtään sen hie­nompaa. Ikävä kyllä ne pipot vain ovat totta.

Aargh. Huomaa kommariyliopiston vasemmistolaisen kakkalöyhkän joka tömähtää vihervasemmistolaisen sekopään tuotoksesta.

Ensinnäkin kirjoittaja vertaa mm ruohonjuuritason vihervasemmistolaisen puuhanurkan väkeä valtion virastossa toimivaan ammattikuntaan. Kuvitellaan että vihervasurit EIVÄT olisi vinkuneet tukea kakantaputteluunsa. Siis kuvitellaan.

Tampereen kommariyliopiston aivopesulassa oikeat professorit opettaa oikeasti että aika on ilmaista. Valtiolta voi varastaa jne. Todellisuudessa näin ei ole. Pelkästään se että meillä on virasto ja siellä n+1 kpl ammattilaisia (ämpäri yms opistosta) maksaa aivan #sti. Valtion hallinnossa näille syntyy luonnollinen tarve tehdä jotain palkkaa vastaan. Heitä ei ole pyydetty työhön että olisi kivaa, vaikka kommariyliopiston sontaväki näin työtä tekee tai useammi  jättää tekemättä kun ei viitsi.

Jos vertaamme OHJATTUA JA MÄÄRÄTTYÄ työtehtävää tekevää ihmistä aikaviettävään ryhmään, luonnollisesti syntyy väärinkäsityksiä.

Valtion virastossa pelkästään hattujen tilaaminen, kilpailuttaminen ja ulkoasun suunnitteleminen on iso urakka joka on pakko tehdä sääntöjen mukaan tai muuten tulee penaltia. Lisäksi valtion virastojen PÄÄLLIKÖT ON VALITTU POLIITYISIN PERUSTEIN. Jos poliittisesti valittu päällikkö käskee tilaamaan vaalihattuja nuorille, niin perkele niitä tilataan. Ei valtion hallinnossa edes ole mahdollista alaisena kyseenalaistaa koko tilausta ellei halua saada potkuja tai siirtoa.

Työ on työtä. Sille on säännöt. Ei hallinnosta voi edes tulla mitään jos eletään kuin ituhippilauma hyvien aikomusten vatukossa. Siitä tulee pelkästään sote..

[guest11919]

Millä tavoin Meriläinen sotkee käsitteet? Hän esittelee tutkimuksen, jonka mukaan vanhempien koulutus- ja tulotaso ennustaa lapsen tulevan aseman. Tämä tarkoittaa juuri sitä, ettei ole mahdollisuuksien tasa-arvoa. Jos olisi, lopputulos olisi yhtä vaihteleva kuin nytkin, mutta vanhempien tulotaso ei korreloisi lasten aikuisiän tulotason kanssa.

Olisi varmaan aika erilainen ja erikoinen yhteiskunta, jos tällaista korrelaatiota ei olisi, mutta ei pelkkä korrelaatio ole minusta ehto mahdollisuuksien tasa-arvon olemassaololle, ellei sitten käytä sille tarkoituksella näin poissulkevan tiukkaa määritelmää. Minä en käyttäisi.

Et vastannut kysymykseen. Kuka sotki käsitteet, sinä vai Meriläinen?

Minulle on tässä keskustelussa herttisen yhdentekevää, mikä on sinun mielestäsi "poissulkevan tiukka määritelmä". Tiedän vain sen, että kyseinen tutkimustyyppi on standardi koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen seuraamisessa. Jos Meriläinen käyttää yhteiskunnallisen ilmiön arviointiin siihen tarkoitettua tutkimusta, mitä hän tekee väärin?

Vain tilastot ja todellisuus näyttävät tasa-arvon, se on ainoa oikea tavoite. Jos mahdollisuudet olisivat tasa-arvoisia, ei näkyisi epätasa-arvoa lopputuloksissa.

Minun mielestäni lopputulosten eroilla ei välttämättä ole aina edes tekemistä sen kanssa, onko mahdollisuuksien tasa-arvo toteutunut jollain tasolla vai ei. Riippuu tapauskohtaisesti määritelmästä. Meriläinen lähtee joka tapauksessa liikkeelle putkinäköisesti lopputuloksen tasa-arvo edellä, mikä kieltämättä selittää hänen muutakin logiikkaansa.

Kannatatko mahdollisuuksien tasa-arvoa vai lopputulosten tasa-arvoa?

Vasta lopputuloksen tasa-arvo osoittaa tasa-arvon mahdollisuuksissa.

ask.fm - Feministinen hautomo Hattu

Edit:
Meriläisellä on aika erikoinen näkökulma tarkastella mahdollisuuksien tasa-arvoa pelkästään on/off-mielessä, kun tilastollista tarkastelua käytetään yleensä vaikkapa eri maiden sosiaalisen liikkuvuuden vertailuun. Sen töksäyttäminen, että "Suomessa ei ole mahdollisuuksien tasa-arvoa", ei tarkoita oikein mitään, jos mahdollisuuksien tasa-arvon määrittelee niin tiukaksi ideaaliksi, ettei sitä voikaan olla olemassa.

Hedelmällisempää olisi käydä keskustelua esimerkiksi eri politiikoista ja niiden oletetuista vaikutuksista. Mutta tämä on tunnetusti liikaa Meriläiselle, kuten hänen maahanmuuttopolitiikan kommenteistaan on ilmennyt.

Tämä loppuosa käsittelee Meriläisen aiempaa haastattelua. Sen sisältö ei liity millään tavalla väitteeseesi, jonka mukaan Meriläinen sekoitti tuoreessa mielipidekirjoituksessaan käsitteet mahdollisuuksien tasa-arvo ja lopputulosten tasa-arvo. Kysyin, millä tavoin hän mielestäsi sekoittaa käsitteet.

[jka]

Millä tavoin Meriläinen sotkee käsitteet? Hän esittelee tutkimuksen, jonka mukaan vanhempien koulutus- ja tulotaso ennustaa lapsen tulevan aseman. Tämä tarkoittaa juuri sitä, ettei ole mahdollisuuksien tasa-arvoa. Jos olisi, lopputulos olisi yhtä vaihteleva kuin nytkin, mutta vanhempien tulotaso ei korreloisi lasten aikuisiän tulotason kanssa.

Tuossa mittaat mahdollisuuksien tasa-arvoa lopputuloksen tasa-arvolla. Ei mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoita suoraan lopputuloksen tasa-arvoa, eikä lopputuloksen tasa-arvo mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Jos vanhempien palkalla on korrelaatio lasten tulevaan palkkaan niin mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa vain sitä että korkeasta palkasta huolimatta vanhemmat ei voi nimenomaan sillä rahalla tehdä mitään oleellista jotta myös lasten korkea palkka varmistuu. Suomessa voit tehdä todella vähän rahalla tässä suhteessa. Jonkun valmennuskurssin voit ostaa lapsellesi mutta siinä se sitten onkin. Edes paikkaa "eliittikoulussa" et voi ostaa. Lapsen on se itse ansaittava omilla kouluarvosanoillaan.

Lopputuloksen tasa-arvon erot mahdollisuuksien tasa-arvosta huolimatta selittyy todella monella muullakin tekijällä joilla ei ole lopulta tasa-arvon kanssa mitään tekemistä. Esimerkiksi pelkästään motivaatio on suuri tekijä. Väittäisin, että pelkästään korrelaatio isän ammatin ja pojan ammatin suhteen on todella iso. Poika päätyy tekemään samaa duunia kuin isänsäkin. Pelkästään tässä on kyse henkilökohtaisesta motivaatiosta. Poika nimenomaan haluaa tehdä samaa työtä kuin isänsäkin.

Jos tähän motivaatiotekijään aletaan puuttumaan ulkopuolelta jotta lopputuloksen tasa-arvo toteutuu niin silloinhan kyse ei ole enää mahdollisuuksien tasa-arvosta. Kyse on aivopesusta jolla pyritään pojan suuntautuneisuus siirtämään johonkin muuhun kuin isän ammattiin johon tällä on kuitenkin suurin halu ja motivaatio.

Mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoittaa vain sitä että jokaisella yksilöllä on mahdollisuus tehdä sitä mihin tällä on suurin motivaatio ja yltää tässä parhaimpaansa. Ei lopputuloksen tasajako ole silloin merkki mahdollisuuksien tasa-arvosta. Tällaiseen on edellä esitetyn esimerkin mukaan sitäpaitsi täysin mahdotonta päästä ellemme lopulta aivopese myös ihmisten motivaatioita tasa-arvoisiksi. Tällä ei ole enää mitään tekemistä mahdollisuuksien tasa-arvon kanssa.

[Mursu]

Koulushoppaus on nimenomaan mahdollisuuksien tasa-arvoa. Huonollakin alueella oleva lapsi voi valita paremman koulun, jos niin haluaa. Vasemmistolaiset haluavat vain sotkea asiaan jotain valtiolähtösiä seikkoja, joilla pyritään vähentämään vanhempien ja lapsen itse vaikutusvaltaa, siis vapautta.

[Siili]

Meriläinen lähtee joka tapauksessa liikkeelle putkinäköisesti lopputuloksen tasa-arvo edellä, mikä kieltämättä selittää hänen muutakin logiikkaansa.

Kannatatko mahdollisuuksien tasa-arvoa vai lopputulosten tasa-arvoa?

Vasta lopputuloksen tasa-arvo osoittaa tasa-arvon mahdollisuuksissa.

ask.fm - Feministinen hautomo Hattu

Edit:
Meriläisellä on aika erikoinen näkökulma tarkastella mahdollisuuksien tasa-arvoa pelkästään on/off-mielessä, kun tilastollista tarkastelua käytetään yleensä vaikkapa eri maiden sosiaalisen liikkuvuuden vertailuun. Sen töksäyttäminen, että "Suomessa ei ole mahdollisuuksien tasa-arvoa", ei tarkoita oikein mitään, jos mahdollisuuksien tasa-arvon määrittelee niin tiukaksi ideaaliksi, ettei sitä voikaan olla olemassa.

Onkohan Meriläisen mielestä suuri vääryys, että älykkäämmät ihmiset tuppaavat menestymään elämässä paremmin kuin vähemmän älykkäät?  Pitäisikö yhteiskuntaa ajaa siihen muottiin, ettei älykkyys toisi niin monessa asiassa etulyöntiasemaa?  Samoin esimerkiksi tyypillisesti kotioloissa omaksuttu koulutusmyönteisyys lisää merkittävästi koulumenestystä.  Vaikka tilannetta koettaisi tasapäistää korvaamalla kaikki pääsykokeet ja arvosanarajat kaikilla tasoilla arvonnoilla, älykkäämmät ja koulutusmyönteisemmät ihmiset pärjäisivät paremmin itse opinnoissa, jättäisivät ne vähemmän todennäköisesti kesken ja etenisivät myös urallaan paremmin kuin vähemmän älykkäät ja koulutusmyönteiset. 

Luulenpa, ettei aihepiiri ole itse asiassa Meriläiselle kovinkaan tärkeä.  Tiedostavaa leikkivän kolumnistin on nyt vaan jostain epäkohdasta väännettävä juttua, vaikkei niin kovasti mieli tekisikään.

[Faidros.]

Onneksi olin yli 20v. sitten "mahdollisuuksieen tasa-arvojen" ulkopuolella, koska toinen poitsuista onnittelee isänpäivänä ja toinen ei kehtaa. Nuiva ja tosinuiva,

Köyhat tekee itse pentunsa, rikkaat saa ne valmiina. Hienoja kundeja molemmat.

Ja hei, kundit itse raivasivat tiensä kaiken paskan läpi, itse autoin vain mahdollisuuksien mukaan.
Nuivasta tuli armeijan prätkälähetti ja tosinuivasta 3:lle aseelle koulutettu röllisniperi.
Nuiva asuu tyttöystävineen tontin päätalossa, tosinuiva muutti pari vuotta sitten omilleen.

Kaikki mopot, piikit ja crossit, vuosien harkkareihin vienti... en edes ajatellut itkeä yhteiskunnan rahoitusta.
Kaikki vain rakkaudesta lajiin.

[tyhmyri]

Roosa Meriläinen on onnistunut todella hienosti markkinointikamppiksessa. Tämän Hommaforumin ketjun perusteella kirja on saanut paljon lisää näkyvyyttä ja minäkin ajattelin sen lukea. En olisi moista tekelettä edes huomannut ilman tätä ketjua.

Hitto. Todella hieno kamppis, jota tämänkin foorumin kirjoittelu vain edistää.

Hieno temppu joko Meriläiseltä tai kustantajan markkinointitiimiltä

[ämpee]

...kulttuurimme on edelleenkin niin matalamielinen, että vanhempien tulotaso ennustaa lapsen tulevaisuutta.

Melkoinen väite, samaa kuin väittäisi, että voidellulla suksella pärjää paremmin kuin voitelemattomalla, ja syy tasa-arvottomuuteen pärjäämisessä on hiihtoliiton valmennusperiaatteissa.

Mielenkiintoista tuossa artikkelissa oli se, että vanhempien koulutustaustan vaikutus lapsen tulevaisuuteen oli moniselitteinen, varallisuuden vaikutuksen sen sijaan ollessa yksiselitteinen ja tulevaisuutta merkittävästi parantava.
Tuo ei kuvaa kulttuurimme matalamielisyyttä, vaan rahan merkitystä uraa luotaessa.
Mitä ilmeisimmin viisaatkaan neuvot kotoa eivät auta läheskään yhtäpaljon kuin taloudellinen tuki opiskeluaikana, mikä on helppo käsittää, sillä vakaata taloudellista tukea nauttivan nuoren on helpompi omistautua opinnoilleen kuin sellaisen jonka pitää opiskelun lisäksi vielä elättää itsensä.

Tämä ei kuitenkaan merkitse yhteiskunnan tarjoaman lähtökohtien tasa-arvon vähenemistä, vaikka varallisuus näkyykin lopputuloksen tasa-arvossa.
Täydellistä lähtökohtien tasa-arvoa ei koskaan tulla tavoittamaan, siitä pitää huolta jo joidenkin edistyneiksi itsensä katsovien pyrkimykset tosiasialliseen tasa-arvoon, joista ei ikinä tule loppua.

Meriläinen todellakin kiukuttelee lopputuloksen tasa-arvosta, jonka syytä ei tällä kertaa voi laittaa yhteiskunnan piikkiin.

[guest11919]

Millä tavoin Meriläinen sotkee käsitteet? Hän esittelee tutkimuksen, jonka mukaan vanhempien koulutus- ja tulotaso ennustaa lapsen tulevan aseman. Tämä tarkoittaa juuri sitä, ettei ole mahdollisuuksien tasa-arvoa. Jos olisi, lopputulos olisi yhtä vaihteleva kuin nytkin, mutta vanhempien tulotaso ei korreloisi lasten aikuisiän tulotason kanssa.

Tuossa mittaat mahdollisuuksien tasa-arvoa lopputuloksen tasa-arvolla. Ei mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoita suoraan lopputuloksen tasa-arvoa, eikä lopputuloksen tasa-arvo mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Minulla ei oikein enää riitä sanat. Tuossa yllä seisoo kenen tahansa luettavissa, että minä nimenomaan en sano sitä mitä väität minun sanovan.

Ole äärettömän pettynyt niin tähän kuin muutamaan muuhunkin viime aikojen keskusteluihin.

Se tosiasia, että a) Meriläinen käyttää aivan oikein ja [ko. tekstin sisällä] johdonmukaisesti  uudessa mielipidekirjoituksessaan b) lähteenään asiallista ja jo pitkään säännöllisesti toistettua tutkimusta c) arvioidakseen koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista ja esittääkseen siitä mielipiteitä oman poliittisen kantansa pohjalta

ei kerta kaikkiaan ole mielipidekysymys.

Itsehän en ole esittänyt tässä mielipiteitäni koulutuspolitiikasta, vaikka osa kirjoittajista tuntuu niin kuvittelevan.

Lisäksi Suomen koulutuspolitiikalla on tietyt tavoitteet ja päämäärät täysin riippumatta siitä, mitä mieltä te olette koulutuksesta, älykkyydestä, geeneistä tai evoluutiosta. Mahdollisuuksien tasa-arvo on ehkä keskeisin julkilausuttu päämäärä.

Vetäydyn nyt tästä keskustelusta. @Roope, en tule tätä enää lukemaan, sinun ei tarvitse vastata minulle.

[duc]

Millä tavoin Meriläinen sotkee käsitteet? Hän esittelee tutkimuksen, jonka mukaan vanhempien koulutus- ja tulotaso ennustaa lapsen tulevan aseman. Tämä tarkoittaa juuri sitä, ettei ole mahdollisuuksien tasa-arvoa. Jos olisi, lopputulos olisi yhtä vaihteleva kuin nytkin, mutta vanhempien tulotaso ei korreloisi lasten aikuisiän tulotason kanssa.

Tuossa mittaat mahdollisuuksien tasa-arvoa lopputuloksen tasa-arvolla. Ei mahdollisuuksien tasa-arvo tarkoita suoraan lopputuloksen tasa-arvoa, eikä lopputuloksen tasa-arvo mahdollisuuksien tasa-arvoa.

Minulla ei oikein enää riitä sanat. Tuossa yllä seisoo kenen tahansa luettavissa, että minä nimenomaan en sano sitä mitä väität minun sanovan.

Ole äärettömän pettynyt niin tähän kuin muutamaan muuhunkin viime aikojen keskusteluihin.

Se tosiasia, että a) Meriläinen käyttää aivan oikein ja [ko. tekstin sisällä] johdonmukaisesti  uudessa mielipidekirjoituksessaan b) lähteenään asiallista ja jo pitkään säännöllisesti toistettua tutkimusta c) arvioidakseen koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista ja esittääkseen siitä mielipiteitä oman poliittisen kantansa pohjalta

ei kerta kaikkiaan ole mielipidekysymys.

Itsehän en ole esittänyt tässä mielipiteitäni koulutuspolitiikasta, vaikka osa kirjoittajista tuntuu niin kuvittelevan.

Lisäksi Suomen koulutuspolitiikalla on tietyt tavoitteet ja päämäärät täysin riippumatta siitä, mitä mieltä te olette koulutuksesta, älykkyydestä, geeneistä tai evoluutiosta. Mahdollisuuksien tasa-arvo on ehkä keskeisin julkilausuttu päämäärä.

Vetäydyn nyt tästä keskustelusta. @Roope, en tule tätä enää lukemaan, sinun ei tarvitse vastata minulle.

Kursivointi minun.

Minäkin tulkitsin kursivoidun tekstin olleen Bonan ei niinkään R. Meriläisen väite, kuten ilmeisesti jka myös tulkitsi. Väärinkäsitys voi syntyä monella tapaa. Siihen voi itse yrittää vaikuttaa ilmaisemalla itsensä mahdollisimman yksiselitteisesti. Tietysti jos lukija tahtoo välttämättä ymmärtää väärin tai ei yksinkertaisesti ymmärrä lukemaansa mutta luulee kuitenkin niin, on väärinkäsitys väistämätön. Toisinaan ei auta, vaikka kuinka yrittää korjata virhetulkintoja.

En sano Meriläisestä ja ko. tutkimuksesta, jota en tunnen, muuta kuin, että myös minun mielestäni on epäloogista lopputuloksesta päätellä ehdottomasti, mikä alkutilanne on täytynyt olla, ja että fakta (=tosiasia) joka ei ole (tiedeyhteisön) mielipidekysymys, ei ole enää fakta vaan uskonnollinen totuus.

nimimerk. väärinymmärretty hompanssi

[Golimar]

Voihan 

[tweet]1226762809641459712[/tweet]

[tweet]1226758229595754496[/tweet]

[tweet]742221829197168640[/tweet]

[RP]

"Tilastokeskuksen mukaan kulttuurialat työllistävät enemmän suomalaisia kuin metsäteollisuus ja kemianteollisuus yhteensä.

Kasvunvaraa alalla on, sillä yleisötkin ovat kasvussa. Rahoituksen kasvu poistaisi käsijarrun hyvältä kehitykseltä."

Hienoa. Kun vielä oppivat hankkimaan rahoituksensa samalla menetelmällä kuin metsä- ja kemianteollisuus, Suomen talous pelastuu...?

[akez]

Metalliteollisuus 138.000 työpaikkaa
Kulttuuriteollisuus 87.000 työpaikkaa
Sähkö- ja elintarviketeollisuus 41.000 työpaikkaa
...

Rosa Meriläinen: "Taide ja kulttuuri houkuttelee kuntaan korkeasti koulutettuja työntekijöitä ja kykenee elvyttämään taantuvia alueita."

Rosa ei ole tainnut kuitenkaan vielä oikein ymmärtää, mikä tuottaa mitäkin ja mikä kykenee kustantamaan itsensä, ja mikä elää pelkkien tukien varassa (ollen oiva säästökohde). Turhimmasta voi ensimmäisenä karsia ja kansalaiset voivat itsekin luoda sitä taidetta.

Samalla on syytä havaita, että taantuvia alueita voidaan elvyttää myös "kaarnaveneen uittajien, porsaanhännän heiluttajien ja polkupyörän pakoputkien pyöristäjien avulla". Maksetaan vaan valtion pussista näille palkkaa. Unohdetaan tulosvastuu ja seuranta, ja kas kummaa - jo alkaa kunta kukoistaa, kun rahaa virtaa rattaisiin. Ei tarvitse haaskata rahaa edes kalliiseen korkeakoulutukseen. Jää nekin rahat yhteiskunnan käytettäviksi.

[ikuturso]

I can lift my novel and a bottle of stout with my vagina. Can you?

Yes I suppose I could. However I'm afraid you don't let me use your vagina for that.

-i-

[pörrö]

Onhan tuo surullista, että Meriläisen (ent. kansanedustaja) meriitti nykyään on se, että vaginallaan voi tehdä sitä ja tätä. On varmaan mamma ylpeä... Hyi saakeli 

[Mika]

Rosa Meriläinen on hyvä osoitus siitä, että yliopistolla ja sivistyksellä ei ole enää mitään tekemistä toistensa kanssa.