Miksi lääkäreitä koulutetaan liian vähän?

[Atte Saarela]

Nyt kun maassa nähtävästi vallitsee lääkäripula, voisikohan Muutos tehdä jonkun kannanoton siitä, että lääkärien koulutuspaikkoja pitäisi lisätä?

[Alkuasukas]

Suomessa on lääkäritiheys yksi länsimaiden korkeimmista. Suomessa on pulaa alipalkatuista terveyskeskuslääkäreistä, etenkin syrjäseuduilla.

[Atte Saarela]

Suomessa on lääkäritiheys yksi länsimaiden korkeimmista. Suomessa on pulaa alipalkatuista terveyskeskuslääkäreistä, etenkin syrjäseuduilla.

Mutta jos lääkäreiksi joudutaan ottamaan jopa huonosti suomen kieltä osaavia, niin lääkäreitä on kokonaisuudessaan liian vähän.

( http://hommaforum.org/index.php/topic,21506.0.html )

Minkä verran lääkäreitä muuttaa pois maasta esim. parempien palkkojen perässä?

Tai onko Suomen julkinen terveydenhuolto sitten kuitenkin tehottomampaa kuin muualla (vrt mainitsemasi suhteellisen korkea lääkäritiheys)

[Punaniska]

Nyt kun maassa nähtävästi vallitsee lääkäripula, voisikohan Muutos tehdä jonkun kannanoton siitä, että lääkärien koulutuspaikkoja pitäisi lisätä?

Suomalaiset lääkärit koulutetaan kalliilla, ja kiitokseksi tästä ilmaisesta ehkä 100000€ maksavasta koulutuksestaan livahtavat yksityissektorille vuolemaan kultaa. Ja sitten terveyskeskuksiin joudutaan haalimaan lääkäreitä pitkin maailmaa.

Ei ymmärrä.

[lurkkeri]

Sama kalliilla kouluttaminen ja yksityissektorille livahtaminen koskee myös lakimiehiä, insinöörejä, jne. jne. Lääkärit sentään pannaan lain voimalla pakkotyöhön kuntiin (ns. "eurolääkäri"-vaihe) pariksi vuodeksi. Pitäisikö kaikille julkisista kouluista valmistuville säätää samanlainen pakollinen palvelus julkisen sektorin (kapeissa) leivissä?

[markusm]

lääkäriliitto huolehtii omistaan, vähän aloituspaikkoja niin pysyy lääkärimäärä kurissa ja palkat "oikealla tasolla"

[Alkuasukas]

Suomessa on lääkäritiheys yksi länsimaiden korkeimmista. Suomessa on pulaa alipalkatuista terveyskeskuslääkäreistä, etenkin syrjäseuduilla.

Mutta jos lääkäreiksi joudutaan ottamaan jopa huonosti suomen kieltä osaavia, niin lääkäreitä on kokonaisuudessaan liian vähän.

Mielestäni ei ihan suora analogia? Uudellamaalla lääkäritiheys on kaksinkertainen muuhun maahan verrattuna. Lääkäreitä on OECD-keskiarvossa 3.0, Suomessa 2.4.

Ongelma on nähdäkseni se, että joku Ala-kiikkamäen TK ei ole ehkä niin kiinnostava työnantaja. Terveyskeskustyö ei ole muutenkaan ymmärtääkseni kovin palkitsevaa.

Yksityispuolella rupeaa olemaan ylitarjontaa lekureista. Aloituspaikkojahan voisi toki lisätä, se ei lienee keneltäkään pois.

[MokuMan]

Lääkäripula taitaa olla samanlaista huuhaata kuin se paljon puhuttu työvoimapula. Voisiko ketjun aloittaja lyödä todisteet pöytään lääkäripulasta? En kysy vittuillakseni.

http://www.laakariliitto.fi/uutiset/tiedote.html?opcode=show/news_id=1522/news_db=web_sll2005/type=2

"Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2007 yhteensä 21 771. Heistä työikäisiä ja Suomessa asuvia oli 17 163."

Oletetaan, että lääkäreistä 3/4 vastaanottaa potilaita (loput on lääketeollisuudessa, vakuutus"lääkäreinä" ynnä muuta). Jos yksi lääkäri ottaa vastaan 20 potilasta päivässä (todellisuudessa enemmän) ja työskentelee 15 päivää kuukaudessa (todellisuudessa enemmän) ja 11 kuukautta, lääkärit ottavat vastaan vuodessa 20*15*11*(3/4)*17163=42 478 425 potilasta.

Jos oletetaan, että lääkärissä tarvitsee käydä kerran pari vuodessa (jos sitäkään), niin lääkäreitä on riittävästi. Tuo määrä 42 miljoonaa jaettuna Suomen väkiluvulla 5,3 miljoonaa riittää siihen, että suomalainen voi ravata lääkärissä 42/5,3 eli noin 8 kertaa, mikä on jo aikamoinen suoritus.

[MokuMan]

Jos taas lääkäripulalla tarkoitetaan sitä, että keskelle ei mitään ei saada palkattua terveyskeskuslääkäriä, niin sitä ongelmaa ei ratkaista koulutusta lisäämällä. Tai voidaan ratkaista, mutta silloin koulutusta olisi pakko lisätä niin paljon, että lisäkoulutuksen kustannukset saavuttaisivat sille asetetut hyödyt.

Perustelu: jos nykyisillä koulutusmäärillä lääkäri ei halua mennä töihin keskelle ei mitään, niin mitä tapahtuu, jos koulutusmääriä lisätään? Lääkäreitä kyllä valmistuu enemmän, mutta se tosiasia, että lääkäri ei halua töihin korpeen, ei poistu. Lisäkoulutetut lääkärit hakeutuvat töihin ulkomaille tai tekevät muita hommia.

Ennemmin pitäisi miettiä, miksi lääkäri ei halua mennä töihin keskelle ei mitään. Jos syynä on se, että kaupungissa opiskelupaikkansa viettänyt ei halua muuttaa keskelle ei mitään, niin se ei korjaannu sillä, että kasvatetaan koulutusmääriä.

Halvemmaksi tulee hakea lääkäri kaupunkiasunnosta helikopterilla joka aamu puskalääkäröimään, kuin kasvattaa koulutusmääriä siksi, että kahden käden sormilla laskettava määrä kuntia kärsii lääkäripulasta.

Pelkkä kaupunkilaisuus ei selitä sitä, että lääkäri ei halua pienelle paikkakunnalle töihin. Yksi syy on se, että ei ole mukavaa toimia kunnan ainoana lääkärinä. Nuori lääkäri tarvitsee vanhemman kollegan, jolta kysyä apua hankalissa tilanteissa.

[Juki]

Ei kannata olettaa mitään 3/4:aa vastaanottolekureiksi. Suuri osa on esimerkiksi kirurgeina, hammas- ja eläinlääkäreinä, ei siis minään vastaanottavina yleislekureina. Siten näiden lekurien määrä on huomattavasti pienempi. Kuinka suuri se sitten on, en tiedä. Sen voisi päätellä kyllä laskemalla prosentuaalisen suhteen seuraavasti (kuinka monta prossaa Oulun ja Hesan hammaspuolelta ja Helsingin eläinpuolelta on koko vuosittain valmistuvien tai sisäänotettujen lekureiden määrästä).

[MokuMan]

Ei kannata olettaa mitään 3/4:aa vastaanottolekureiksi. Suuri osa on esimerkiksi kirurgeina, hammas- ja eläinlääkäreinä, ei siis minään vastaanottavina yleislekureina. Siten näiden lekurien määrä on huomattavasti pienempi. Kuinka suuri se sitten on, en tiedä. Sen voisi päätellä kyllä laskemalla prosentuaalisen suhteen seuraavasti (kuinka monta prossaa Oulun ja Hesan hammaspuolelta ja Helsingin eläinpuolelta on koko vuosittain valmistuvien tai sisäänotettujen lekureiden määrästä).

Trollaatko, vai väitätkö vakavissasi, että Lääkäriliiton luvussa on mukana hammas- ja eläinlääkärit?

[MokuMan]

Kirurgeiden osalta olet kyllä oikeassa, mutta ne oletin jo tuohon yhteen neljäsosaan. Edelleenkin kaipaisin todisteita lääkäripulan olemassaolosta.

[Juki]

Ei kannata olettaa mitään 3/4:aa vastaanottolekureiksi. Suuri osa on esimerkiksi kirurgeina, hammas- ja eläinlääkäreinä, ei siis minään vastaanottavina yleislekureina. Siten näiden lekurien määrä on huomattavasti pienempi. Kuinka suuri se sitten on, en tiedä. Sen voisi päätellä kyllä laskemalla prosentuaalisen suhteen seuraavasti (kuinka monta prossaa Oulun ja Hesan hammaspuolelta ja Helsingin eläinpuolelta on koko vuosittain valmistuvien tai sisäänotettujen lekureiden määrästä).

Trollaatko, vai väitätkö vakavissasi, että Lääkäriliiton luvussa on mukana hammas- ja eläinlääkärit?

Rauhoitutaanpa joka taholla. Missä luvussa? Selitäs tarkemmin, mikä on epäselvää.

[MokuMan]

Rauhoitutaanpa joka taholla. Missä luvussa? Selitäs tarkemmin, mikä on epäselvää.

Tuo 17 163, johon viittasin.

[Juki]

Sinulle voi tulla yllätyksenä, mutta myös hammaslääkärit ja eläinlääkärit ovat lääkäreitä, ja heillä on lääketieteen lisensiaatin tutkinto vähimmäisvaatimuksena.

Liiton sivujen mukaan "Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2009 yhteensä 22 951. Heistä työikäisiä ja Suomessa asuvia oli 17 796."

Laillistettuihin luetaan mainitsemani lääkärit. Koska tämä on itsestäänselvyys, et kai tosissasi ihmetellyt tätä.

Mikä siis oikeasti luvuista puhuttaessa oli epäselvää?

[Atte Saarela]

Pelkkä kaupunkilaisuus ei selitä sitä, että lääkäri ei halua pienelle paikkakunnalle töihin. Yksi syy on se, että ei ole mukavaa toimia kunnan ainoana lääkärinä. Nuori lääkäri tarvitsee vanhemman kollegan, jolta kysyä apua hankalissa tilanteissa.

Hyvä tietää. Taida olla itsekin alalla?

[Juki]

Pelkkä kaupunkilaisuus ei selitä sitä, että lääkäri ei halua pienelle paikkakunnalle töihin. Yksi syy on se, että ei ole mukavaa toimia kunnan ainoana lääkärinä. Nuori lääkäri tarvitsee vanhemman kollegan, jolta kysyä apua hankalissa tilanteissa.

Hyvä tietää. Taida olla itsekin alalla?

Yleensä asiaan pyritään vaikuttamaan siten, että vähintäänkin puhelimen päässä olisi konsultoiva kollega. Aina vain ei ole. Nuoren lääkärin mieltää painaa myös se, että takahikiän kuntien pääasiallisina asiakkaina on vanhat ihmiset, jotka ovat tottuneet ajattelemaan, ettei se nuori tyttö mistään mitään ymmärtänyt. Nähty ja kuultu on. Osa voi olla kyllä oikeassakin...

[Atte Saarela]

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2010/01/1031320

[Juki]

Linkeistä puheenollen: http://parantaja.vuodatus.net/blog/2176257/viela-viimeiset-mehut-/

Moni lääkäri kyllä haluaisi tehdä työtään mutta...

Ja siellä ne lekurit taas roikkuu netissä feisbookis: http://parantaja.vuodatus.net/blog/2327289/mita-ihmetta-laakari-oikein-tekee-tietokoneella-/

[hoxpox]

Tai onko Suomen julkinen terveydenhuolto sitten kuitenkin tehottomampaa kuin muualla (vrt mainitsemasi suhteellisen korkea lääkäritiheys)

Julkisen terveydenhuollon tehottomuus on varmasti yksi syy.

Jos olisin itse lääkäri julkisella puolella niin en missään tapauksessa ottaisi potilaita vastaan keskiarvoa enempää. Mikäli otan vastaan potilaita keskiarvon verran ja sanon käyttäväni lopun aikani vaikkapa potilaiden esitietoihin perehtymiseen niin kukaan ei voi löytää työstäni moitittavaa.

Jos taas ottaisin keskiarvoa enemmän potilaita vastaan, kasvaisi hoitovirheriski ja en saisi tekemästäni ylimääräisestä työstä kuitenkaan mitään hyötyä.

Olisi mielenkiintoista verrata kuinka monta potilasta yksityisen puolen vs. julkisen puolen lääkärit ottavat päivässä vastaan. Veikkaan että ero on suuri.

[matti]

Jos taas lääkäripulalla tarkoitetaan sitä, että keskelle ei mitään ei saada palkattua terveyskeskuslääkäriä, niin sitä ongelmaa ei ratkaista koulutusta lisäämällä. Tai voidaan ratkaista, mutta silloin koulutusta olisi pakko lisätä niin paljon, että lisäkoulutuksen kustannukset saavuttaisivat sille asetetut hyödyt.

Perustelu: jos nykyisillä koulutusmäärillä lääkäri ei halua mennä töihin keskelle ei mitään, niin mitä tapahtuu, jos koulutusmääriä lisätään? Lääkäreitä kyllä valmistuu enemmän, mutta se tosiasia, että lääkäri ei halua töihin korpeen, ei poistu. Lisäkoulutetut lääkärit hakeutuvat töihin ulkomaille tai tekevät muita hommia.

Ennemmin pitäisi miettiä, miksi lääkäri ei halua mennä töihin keskelle ei mitään. Jos syynä on se, että kaupungissa opiskelupaikkansa viettänyt ei halua muuttaa keskelle ei mitään, niin se ei korjaannu sillä, että kasvatetaan koulutusmääriä.

Tämä ei pidä paikkaansa. Viime laman aikoihin kaikkiin lääkärinvirkoihin löytyi hoitaja ja työttömäksikin jäi lääkäreitä. Tämän takia koulutusta supistettiin ja laskua maksetaan nyt. Sama juttu hammaslääkäreiden kanssa.

[JP]

Sinulle voi tulla yllätyksenä, mutta myös hammaslääkärit ja eläinlääkärit ovat lääkäreitä, ja heillä on lääketieteen lisensiaatin tutkinto vähimmäisvaatimuksena.

Liiton sivujen mukaan "Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2009 yhteensä 22 951. Heistä työikäisiä ja Suomessa asuvia oli 17 796."

Laillistettuihin luetaan mainitsemani lääkärit. Koska tämä on itsestäänselvyys, et kai tosissasi ihmetellyt tätä.

Mikä siis oikeasti luvuista puhuttaessa oli epäselvää?

Juu ei. Hammaslääketieteen lisensiaatti ja eläinlääkäri (lisuri? kai) ovat omat koulutusohjelmansa, eikä niillä ole varsinaisesti tekemistä lääketieteen lisensiaatin tutkinnon kanssa. Psykiatrit, kirurgit jne suorittavat ensin lääket lisensiaatin tutkinnon ja sitten erikoistuvat. Minun pitäisi tietää, kun lusin 6 vuotta LL tutkintoa, ja nyt neurologiksi erikoistun. Muuten asia on juuri niin kuin  MokuMan kirjoitti. MM lienet myös kollega?

[Suomitalon renki]

Minä kysyisin miksi suomalaiset ovat niin sairaita? Osa ihmisistä varailee aikoja terveyskeskuksista lähes huvin vuoksi ja pikkuvaivojen takia. Jokaiseen venähdykseen ja flunssaan eisi lääkäriä todellakaan tarvita. Myös liiallinen valvominen ja päihteiden käyttö lisää mielialaan liittyviä häiriöitä, joita hoidetaan sitten lääkärien avulla muuttamatta omia tottumuksia.

[markusm]

Minä kysyisin miksi suomalaiset ovat niin sairaita? Osa ihmisistä varailee aikoja terveyskeskuksista lähes huvin vuoksi ja pikkuvaivojen takia. Jokaiseen venähdykseen ja flunssaan eisi lääkäriä todellakaan tarvita. Myös liiallinen valvominen ja päihteiden käyttö lisää mielialaan liittyviä häiriöitä, joita hoidetaan sitten lääkärien avulla muuttamatta omia tottumuksia.

suomessa on kylymä, pimiä, liukas ympäristö monesti, lämpimissä maissa on helpompi liikkua kahdellajalalla kun alusta on vuodet ympäriinsä pitävä, liukkaudesta johtuvia onnettomuuksi ja tapaturmia sattuu palion vuoden mittaan.
kylmyys, sateisuus, loska, tekee omanosansa siihen että on flunssaa ja flenssua koko ajan liikkeellä. olosuhteet ovat suomessa raskaanmat kuin monissa muissa maissa.

ja täälä aika hyvin ohjataan pienistäkin sairauksista lääkärin pakeille.

[MokuMan]

Juu ei. Hammaslääketieteen lisensiaatti ja eläinlääkäri (lisuri? kai) ovat omat koulutusohjelmansa, eikä niillä ole varsinaisesti tekemistä lääketieteen lisensiaatin tutkinnon kanssa. Psykiatrit, kirurgit jne suorittavat ensin lääket lisensiaatin tutkinnon ja sitten erikoistuvat. Minun pitäisi tietää, kun lusin 6 vuotta LL tutkintoa, ja nyt neurologiksi erikoistun. Muuten asia on juuri niin kuin  MokuMan kirjoitti.

Kiitos vahvistuksesta. Suomen kielessä hammaslääkäri ja eläinlääkäri vain sattuvat olemaan tuon nimisiä. Englannissa hammaslääkäri on dentist, eläinlääkäri on veternarian ja tavallinen lääkäri muistaakseni physician (arkikielessä doctor). Siellä kukaan ei erehdy luulemaan, että jos lääkäriliiton sivuilla lääkärimäärä, niin siinä on myös eläinlääkärit.

Mielestäni eläinlääkärien niputtaminen lääkäriliiton lukuun on ehkä jopa vähän loukkaavaa. Tai pelkästään typerää.  Kaikki kolme ovat aivan eri ammatteja.

MM lienet myös kollega?

En, mutta vaimoni on. Alan asiat ovat puoliksi tuttuja.

[Jouko]

Lääkäriliitto vastustaa lääkärikoulutuspaikkojen lisäämistä palkkaneuvottelusyistä. Jatkuva työvoimapula tietysti nostattaa palkkatasoa. Kumma ettei sen ammattikunnan työvoimapulasta olla läheskään niin huolestuneita kuin muiden. Lääkärit vastustavat monia muitakin tehostamistoimenpiteitä kuten vuorotyöjärjestelmiä, työn rationalisointia ja kellottamista y.m..Tämä on tietysti kerettiläistä puhetta mutta se on arkipäivää suurimmassa osassa työelämää. Eliitti haluaa aina olla eliittiä. En maar halua lääkäreidenkään työmotivaatiota heikentää mutta pitäisi olla tasapuolisempi. Kaikkien kun pitää jaksaa, on tämän päivän mantra. Lääkäreidenkin työpaineita helpotettaisiin lisäämällä heidän määräänsä.

[Juki]

Sinulle voi tulla yllätyksenä, mutta myös hammaslääkärit ja eläinlääkärit ovat lääkäreitä, ja heillä on lääketieteen lisensiaatin tutkinto vähimmäisvaatimuksena.

Liiton sivujen mukaan "Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2009 yhteensä 22 951. Heistä työikäisiä ja Suomessa asuvia oli 17 796."

Laillistettuihin luetaan mainitsemani lääkärit. Koska tämä on itsestäänselvyys, et kai tosissasi ihmetellyt tätä.

Mikä siis oikeasti luvuista puhuttaessa oli epäselvää?

Juu ei. Hammaslääketieteen lisensiaatti ja eläinlääkäri (lisuri? kai) ovat omat koulutusohjelmansa, eikä niillä ole varsinaisesti tekemistä lääketieteen lisensiaatin tutkinnon kanssa. Psykiatrit, kirurgit jne suorittavat ensin lääket lisensiaatin tutkinnon ja sitten erikoistuvat. Minun pitäisi tietää, kun lusin 6 vuotta LL tutkintoa, ja nyt neurologiksi erikoistun. Muuten asia on juuri niin kuin  MokuMan kirjoitti. MM lienet myös kollega?

Oikein hyvä, että saatiin paikalle asiantuntija. Herää vain muutama kysymys: Mitä juu ei? Miten niin ovat kait? Eikö "pitäisi tietää", kuten mainostat.


Sitten hieman faktaa:
Hammaslääketieteen, eläinlääketieteen ja ihmispuolen koulutusohjelmat ovat erillisia koulutusohjelmia, mutta ne ovat samanarvoisia ja -laajuisia opintoja (lisensiaatti ja 360 opintopistettä). Kaikilla näillä on myös prikulleen ja täsmälleen sama pääsykoe ja pääsykoevaatimukset riippumatta siitä, missä päin Suomea kokeeseen osallistuu. Usein niiden opetusohjelmassa on pari ensimmäistä vuotta melko samaa kuin ihmispuolella, näin etenkin hammaspuolella. Tämän jälkeen erikoistutaan enemmän omaan mutta näin voi tehdä myös ihmispuolella viimeistään syventävissä opinnoissa ja esim. Siinä tapauksessa, että ottaa opinto-ohjelmaansa tutkijan uraan liittyviä opintoja.

Kirurgeilla sun muilla ei ole tässä mitään merkitystä, sillä hekin ovat vähintään lääketieteen lisensiaatteja eli lääkäreitä. Samoin ovat esimerkiksi ne hammaslääkärit (HLL eli hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto) ja eläinlääkärit (ELL eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto). (Mokuman selittänee, mikä tuossa on sitä halveksuntaa ihmislääkäriä kohtaan?)

Jos haluat, neurologi, ottaa jotakin järkevää kantaa siihen, mistä alun perin oli kyse, kertonet, mitä lekureita Mokumanin esillenostamaan Lääkäriliiton tilastoon (ks. yllä) kuuluu. Kuulisin neurologilta mielelläni myös, ihan lyhyt selitys kelpaa, mistä asioista syntyy ns. kuudes aisti eli oman ruumiin tunto. Emmehän voi olettaa, minä en ainakaan sitä toivo, että neurologi on oman alansa asioista yhtä huonosti perillä, kuin koulutuksensa rinnaikkaisohjelmista

[matti]

Sinulle voi tulla yllätyksenä, mutta myös hammaslääkärit ja eläinlääkärit ovat lääkäreitä, ja heillä on lääketieteen lisensiaatin tutkinto vähimmäisvaatimuksena.

Liiton sivujen mukaan "Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2009 yhteensä 22 951. Heistä työikäisiä ja Suomessa asuvia oli 17 796."

Laillistettuihin luetaan mainitsemani lääkärit. Koska tämä on itsestäänselvyys, et kai tosissasi ihmetellyt tätä.

Mikä siis oikeasti luvuista puhuttaessa oli epäselvää?

Juu ei. Hammaslääketieteen lisensiaatti ja eläinlääkäri (lisuri? kai) ovat omat koulutusohjelmansa, eikä niillä ole varsinaisesti tekemistä lääketieteen lisensiaatin tutkinnon kanssa. Psykiatrit, kirurgit jne suorittavat ensin lääket lisensiaatin tutkinnon ja sitten erikoistuvat. Minun pitäisi tietää, kun lusin 6 vuotta LL tutkintoa, ja nyt neurologiksi erikoistun. Muuten asia on juuri niin kuin  MokuMan kirjoitti. MM lienet myös kollega?

Oikein hyvä, että saatiin paikalle asiantuntija. Herää vain muutama kysymys: Mitä juu ei? Miten niin ovat kait? Eikö "pitäisi tietää", kuten mainostat.


Sitten hieman faktaa:
Hammaslääketieteen, eläinlääketieteen ja ihmispuolen koulutusohjelmat ovat erillisia koulutusohjelmia, mutta ne ovat samanarvoisia ja -laajuisia opintoja (lisensiaatti ja 360 opintopistettä). Kaikilla näillä on myös prikulleen ja täsmälleen sama pääsykoe ja pääsykoevaatimukset riippumatta siitä, missä päin Suomea kokeeseen osallistuu. Usein niiden opetusohjelmassa on pari ensimmäistä vuotta melko samaa kuin ihmispuolella, näin etenkin hammaspuolella. Tämän jälkeen erikoistutaan enemmän omaan mutta näin voi tehdä myös ihmispuolella viimeistään syventävissä opinnoissa ja esim. Siinä tapauksessa, että ottaa opinto-ohjelmaansa tutkijan uraan liittyviä opintoja.

Kirurgeilla sun muilla ei ole tässä mitään merkitystä, sillä hekin ovat vähintään lääketieteen lisensiaatteja eli lääkäreitä. Samoin ovat esimerkiksi ne hammaslääkärit (HLL eli hammaslääketieteen lisensiaatin tutkinto) ja eläinlääkärit (ELL eläinlääketieteen lisensiaatin tutkinto). (Mokuman selittänee, mikä tuossa on sitä halveksuntaa ihmislääkäriä kohtaan?)

Jos haluat, neurologi, ottaa jotakin järkevää kantaa siihen, mistä alun perin oli kyse, kertonet, mitä lekureita Mokumanin esillenostamaan Lääkäriliiton tilastoon (ks. yllä) kuuluu. Kuulisin neurologilta mielelläni myös, ihan lyhyt selitys kelpaa, mistä asioista syntyy ns. kuudes aisti eli oman ruumiin tunto. Emmehän voi olettaa, minä en ainakaan sitä toivo, että neurologi on oman alansa asioista yhtä huonosti perillä, kuin koulutuksensa rinnaikkaisohjelmista

Eikö olisi aika tunnustaa virheensä? Totta kai Lääkäriliiton sivulla on laillistettujen lääkäreiden lukumäärä. Vastaavasti Hammaslääkäriliiton ja Eläinlääkäriliiton sivuilta löytynee laillistettujen hammaslääkäreiden ja eläinlääkäreiden lukumäärä. Ne eivät todellakaan sisälly Lääkäriliiton lukuihin.

[Karri]

Kuinkas paljon se porukka sitten siellä lääkärissä ravaa? Itse taisin viimeksi käydä kun työnantaja sitä vuosi sitten. Paitsi että ei ollut lääkäri jolla kävin...ehkä joku kerran pari 2-3 vuoden sisään.

[Henry]

Eräs syy piilee siinä, että naisten osuus lääkäreinä on kasvanut ja naislääkärit tekevät vähemmän työtunteja kuin miehet. Siten lääkäreitä pitäisi kouluttaa enemmän kuin ennen, jotta tarjonta säilyisi ennallaan.

http://www.nationalpost.com/news/story.html?id=1610485

The growing ranks of female physicians in Canada will slash medical productivity by the equivalent of at least 1,600 doctors within a decade

http://www.businessweek.com/careers/workingparents/blog/archives/2008/04/women_doctors_w.html

Female doctors are more likely to work part time than their male colleagues. Despite many years of feminist discourse society still expects women rather than men to reduce work commitments to look after children and not to return to full time work until the children are older...In addition, more female general practitioners plan to retire before the age of 60 than men, shortening their working life further....