Mitä ajattelette maahanmuuttajista?

[Hoff]

1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?

Sen verran, että pystytään haja-asuttamaan heidät. Slummiutumisen uhatessa maahanmuuttoa hillittävä.

2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?

Mielestäni parasta olisi ottaa mahdollismman heterogeenista porukkaa. Muslimeissa ikävä kyllä ongelmat ovat huomattavimpia.

3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?

Ei juurikaan. Tunnen muutamia maahanmuuttajia, enkä keksi heistä mitään pahaa sanottavaa. Tosin tiedän ikäviäkin maahanmuuttajia, mutta en pyri olemaan heidän kanssaan missään tekemisissä.

4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?

En ole tutkija. Hyvin mahdollista, mutta ei merkityksellistä.

[Nikopol]

Pilkkua myöten samat sanat kuin M.E. Erittäin osuvasti sanottu.

[stjohan]

Terve,

Ajauduin tänne Scripta-blogin kautta. Olen tässä lueskellut aikani foorumia ja heti heräsi kysymys. Minkälaiset tyypit tänne kirjoittelee?

1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?

2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?

3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?

4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?

1. Korkeintaan muutama sata, jotka täyttävät tiukemman pakolaisstatusmääritelmän kriteerit.

Kotouttamiseen tällä hetkellä laitettavalla rahamäärällä saadaan todella monta huopaa, telttaa, lääkepakkausta, suihkua tms. konfliktialueen läheisyydessä oleville pakolaisleireille joillojn pystytään auttamaan satojen sijasta tuhansia tai kymmeniä tuhansia.

Laajanmittainen humanitäärinen maahanmuutto on liian usein vahingollista vastaanottavalle yhteiskunnalle ja kolmansille maille, eikä loppujen lopuksi auta juuri ketään.

2. Suomen ja koko EU:n tulisi ehdottomasti ottaa käyttöön Britannian mallia oleva pisteytysjärjestelmä seulottaessa maahantulijoita sekä välttää kaikkea sellaista maahanmuuttoa, joka on empiiristen kokemusten perusteella ollut haitallista länsimaisille yhteiskunnille. Tämä johtaisi väistämättä esimerkiksi somaliasta tulevien maahanmuuttajien jäämiseen rajojen ulkopuolelle. Kuulostaa julmalta joidenkin korviin, mutta on loppujen lopuksi kaikkien kannalta parasta.

3. Maahanmuuttajat häiritsevät minua aika ajoin, eivät tosin niin paljon kuin kotoperäiset juopot ja narkomaanit. Mutta yleinen levottomuus, jengiytyminen, väkivalta ja naisten ahdistelu tiettyjen maahanmuuttajaryhmien taholta näkyy valitettavan usein omassa arjessani täällä Itä-Helsingissä. Olen myös aiemmin työskennellyt paljon maahanmuuttaja-asioiden parissa ja sen vuoksi saanut hyvin paljon sekä positiivisia että negatiivisia kokemuksia maahanmuuttajista. Kyyninen  minusta ainakin on tullut.

4. Hmm.. Tähän on vaikea vastata, koska en ole biologi. Luulen, että ihmisrotuja on olemassa, eikä niiden tosiasiallista olemassaoloa voi poliittisella päätöksellä lakkauttaa, vaikka se kuinka korrektia olisikin. Useiden tutkimimusten mukaan juutalaiset, kiinalaiset ja japanilaiset ovat meitä eurooppalaisia monin verroin älykkäämpiä keskimäärin, kun taas Saharan eteläpuolisesta afrikasta olevat kansat ovat meidän käyttämillämme mittareilla eurooppalaisten alapuolella. Näin sanoo siis tiede.

Kun katsoo esim. juutalaisten ja kiinalaisten historiaa ja aikaansaannoksia, on vaikea olla eri mieltä. Toisaalta, kuten aiemmin sanoin, ei asiantuntemukseni riitä tähän kysymykseen vastaamiseen.

Vaikka rotuja olisi olemassakin ja vaikka älykkyydessä olisikin suuria eroja rotujen välillä, löytyy joka porukasta teräviä yksilöitä. Kaikille pitää pyrkiä luomaan tasa-arvoiset mahdollisuudet elämässä menestymiseen.

[VeePee]

1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?

Suomeen mahtuu vuosittain tuhansia hamanitäärisista syistä sijoitettavia maahanmuuttajia. Heidät pitäisi kuitenkin valokoida siten, että tänne otettaisiin pääasiassa ihan pieniä vanhempansa menettäneitä lapsia. He tarvitsevat aidosti turvallisen paikan elää ja heidän integroitumisensa yhteiskuntaan on ongelmatonta koska heidät voitaisiin adoptoida suomalaisille vanhemmille. Halukkaita vastaanottajia varmasti riittää, koska adoptiolasten saaminen on tällä hetkellä ymmärtääkseni aika vaikeaa.

2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?

Jos humanitääriset maahanmuuttajat olisivat lapsia, niin selkeästi erottuvia ongelmaryhmiä tai -kansalaisuuksia tuskin olisi.

3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?

Välillä häiritsee. Jengiytyminen, häiriköiminen ja muu ikävä käyttäytyminen näkyy täällä itä-Vantaalla välillä selvästi. Toki myönteisiä kokemuksia on myös paljonkin.

4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?

Merkittäviä eroja tuskin on. Yhtä fiksuja olemme keskimäärin kaikki.

[braeden]

1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?

En varsinaisesti usko kiintiöpakolaisuuteen ja mielestäni pakolaisia täytyisi ottaa  lähinnä harkinnanvaraisesti esim. erityisen vakavilta luononkatastrofi/sota-alueilta tai poliittisten syiden takia. YK:n pakolaissopimuksen kriteerien käyttöönotto olisi ainakin aluksi hyvä lähtökohta.

2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?

Jos täytyy / on mahdollisuuksia valita, tietysti kannatan sellaisen väestön ottamista, jonka sopeutumismahdollisuudet ovat hyvät. Tietysti tällaista "kilpailuttamista" voi pitää epäinhimillisenä, mutta tosiasiassa rankkaa karsintaa joudutaan tekemään joka tapauksessa jos pakolaisvirrat halutaan pitää missään määrin järkevinä. Ja se, että pidämme yhteiskuntamme toimivana, on myös niiden etu, jotka meiltä tukea saavat.

3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?

Ei suoranaisesti. Tietysti tieto siitä, että kaduilla on kasvaneen rikollisuuden takia vähemmän turvallista kävellä, ja siitä, että minunkin verorahojani tuhlataan monikulttuurikokeiluihin, pistää mietteliääksi. Näen myös islamin nousun Euroopassa ja Suomessa erittäin huolestuttavana. Tietysti ihan konkreettisena haittana monet ulkomaalaiset tuppaavat pitämään aikamoista meteliä (näin suomalaisesti perspektiivistä) julkisilla paikoilla, mikä on toisinaan hieman ärsyttävää.

4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?

"Rotu" on niin latautunut termi, ettei sitä käytännössä voi enää käyttää edes erikseen määriteltynä. On kuitenkin tieteellisesti aika selvää, että ihmisten jakaminen populaatioihin ja näiden populaatioiden geneettisten ominaisuuksien tarkastelu on merkityksellistä. Esimerkiksi lääketieteessä mustien geneettinen tausta joudutaan huomioimaan joidenkin lääkehoitojen suhteen. Lisäksi on pelkästään todennäköistä, että mikä tahansa valittu ominaisuus poikkeaa kahden satunnaisesti valitun populaation välillä ainakin jonkin verran. Täytyisikin kysyä ovatko nämä erot merkittäviä, eikä ovatko ne olemassa.

Myös se, että esim. afrikkalaiset populaatiot pärjäävät kehnosti älykkyystesteissä on tosiasia. Erimielisyyttä on lähinnä siitä, kuinka suuri osuus tästä poikkeamasta johtuu geeneistä. Ymmärtääkseni tieteellinen todistusaineisto puoltaa tälle erolle ainakin osittaista geneettistä pohjaa (Kun esimerkiksi tarkastellaan länsimaissa kasvaneita, etnisiä, henkilöitä). Suurin vaikutus lienee kuitenkin mm. huonolla ravinnolla.

Ja mitä tulee tämän asian poliittiseen korrektiuteen, niin on mielenkiintoista kuinka esimerkiksi länsimaalaisten geneettisistä eroista voidaan uutisoida. Jokin aika sitten uutisoitiin siitä kuinka suomalaiset poikkeavat geneettisesti muista eurooppalaisista. Toisessa jutussa pohdittiin itä- ja länsi-suomalaisten geneettisiä eroja. Jos kerta jo suomalaisten sisällä populaatio on jaettavissa geneettisiin ryhmiin, olisi aika uskomatonta, ettei länsimaalaisten ja esim. afrikkalaisten välillä mitään merkittäviä eroja löytyisi.

[reino]

Minä ajattelen kuten maanmuuttoministeri Astrid Thors ajattelee:

"Maahanmuutolla on aina syynsä."

[Ernst]

Minä ajattelen kuten maanmuuttoministeri Astrid Thors ajattelee:

"Maahanmuutolla on aina syynsä."

"Laadulla on tekijänsä.."

[HDRisto]

Minä ajattelen kuten maanmuuttoministeri Astrid Thors ajattelee:

"Maahanmuutolla on aina syynsä."

"Laadulla on tekijänsä.."

"On syy ja seuraus"

[Realisti]

1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?

Täysin pyöreä nolla. Lusmuilijan ihonvärillä ei ole merkitystä, oli se sitten valkoinen, musta, punainen, keltainen tai sininen. Näitä on tarpeeksi jo omasta takaa, hoidetaan ne ensin pois ja katsellaan sitten muualle.

2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?

JOS Suomeen otetaan turvapaikanhakijoita tulisi heidän olla oikeasti vieraita, ja vieraathan lähtevät jossain vaiheessa kotiin. Oikeiden turvapaikanhakijoiden alkuperämaata ei mielestäni tarvitsisi valikoida sen kummemmin kunhan määrät pidetään aisoissa ja heidät työllistetään vaikka julkiselle sektorille maassaoleskeluajaksi. Näin he saisivat pääomaa kotiinpaluuseen sekä arvokasta työkokemusta kotimaansa mahdollista jälleenrakentamista varten. Ja jos aiheutat ongelmia, voit lähteä aiheuttamaan niitä takaisin sinne mistä tulitkin.

3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?

Ei ellei maahanmuuttaja ole lusmuilija. Se häiritsee että maahanmuuttajia kannustetaan ehkä tietämättä, tai tieten tahtoen, systeemin puolelta lusmuilemaan. Tietyt asiat häiritsevät yleisellä tasolla mm. uskonnon puolesta mutta niin kauan kuin sillä ei perustella naurettavuuksia/väkivaltaisuuksia on ihan sama mihin uskot. Kuulen jo hänen nuudeliutensa kutsun...

4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?

Täysin asiaan liittymätöntä mutta ei, en usko.

[Ernst]

Minä ajattelen kuten maanmuuttoministeri Astrid Thors ajattelee:

"Maahanmuutolla on aina syynsä."

"Laadulla on tekijänsä.."

"On syy ja seuraus"

"Turha rypistellä, kun on jo housussa."

[Ernst]

Kiitos runsaasta määrästä vastauksista. Kysymyksenasetteluni oli mitä oli... Täytyypä perehtyä perustermistöön ja olla tarkempi.

Islamvastaisuus pisti silmään. Sillenkin on varmaan syynsä, sanoisi Astrid. Etsin keskustelun siitä aiheesta...

Itse olen sitä mieltä, että eriväristen muuttaminen tänne ja sekoittuminen suomalaisten kanssa ei ole ongelma (kenties positiivistakin), kunhan valtaväestö ei tee myönnytyksiä ja elätä tätä porukkaa. Olisi pitänytkin kysyä, että onko jollekulle vastenmielistä, että rodut sekoittuu ja valkoinen ihonväri häviää?

"Rodun" suhde termiin "rasismi" on ilmeisesti oma pitkä lukunsa. Oli mielenkiintoista lukea, mitä ja millä tavalla vastasitte. Usein tapa sanoa asioita kertoo paljon. Luin taannoin huvittuneena Halla-Ahon juttua, jossa hän kertoi nuorista naisista palautteen antajina. "Ei se mitä sanot, vaan miten sen sanot!" on  tutuksi omassa perheessä.

Kyllä ainakin minulle on vastenmielistä, jos valkoinen ihonväri häviää, koska itsellänikin on sellainen ja haluaisin vielä elää. Sama pätee mustaankin; sen ei soisi häviävän. Olikos luonnonsuojelijoilla sellainen käsitys, että eri kasvi- ja eläinlajeja pitäisi suojella niiden elinympäristöissä monimuotoisuuden säilymisen takia? Kasvit ja eläinlajit muuntelevat ja muuntuvat aikojen kuluessa ja niin käy ihmisillekin.

Kirjoittelen omasta puolestani, mutta en usko, että täällä on juuri ketään, jolle rotu tai ihonväri olisi maahanmuuttopoliittisen aktiivisuuden lähtökohta. Uskoisin muidenkin kuin itseni olevan liikkeellä siksi, että eri kulttuuritaustoista tulevien suurien ihmisvirtojen kohdatessa syntyy aina sellaista jännitettä, jonka purkautuminen tietää huonoa, kaikille osapuolille. Siksi maahanmuuto- ja ulkomaalaispolitiikka pitäisi olla suunniteltua, mistä esimerkkejä alkaa löytyä länsimaissa varsin paljon.

[Jouko]

Kiitos runsaasta määrästä vastauksista. Kysymyksenasetteluni oli mitä oli... Täytyypä perehtyä perustermistöön ja olla tarkempi.

Islamvastaisuus pisti silmään. Sillenkin on varmaan syynsä, sanoisi Astrid. Etsin keskustelun siitä aiheesta...

Itse olen sitä mieltä, että eriväristen muuttaminen tänne ja sekoittuminen suomalaisten kanssa ei ole ongelma (kenties positiivistakin), kunhan valtaväestö ei tee myönnytyksiä ja elätä tätä porukkaa. Olisi pitänytkin kysyä, että onko jollekulle vastenmielistä, että rodut sekoittuu ja valkoinen ihonväri häviää?


"Rodun" suhde termiin "rasismi" on ilmeisesti oma pitkä lukunsa. Oli mielenkiintoista lukea, mitä ja millä tavalla vastasitte. Usein tapa sanoa asioita kertoo paljon. Luin taannoin huvittuneena Halla-Ahon juttua, jossa hän kertoi nuorista naisista palautteen antajina. "Ei se mitä sanot, vaan miten sen sanot!" on  tutuksi omassa perheessä.

Islam-vastaisuudelle on syynsä: Kurkunleikkaamiset ja riehumiset. Islamiin on suhtauduttava kuin pomminpurkaja suutariin: ei tohtisi koskea mutta kun on pakko suurempien vahinkojen välttämiseksi ja normaalin elämänmenon jatkamiseksi. :

[urogallus]

Olisi pitänytkin kysyä, että onko jollekulle vastenmielistä, että rodut sekoittuu ja valkoinen ihonväri häviää?

No vastaanpa minä kysymättä tähänkin. Mielestäni ihmisten pääsääntöisesti kuuluu saada lisääntyä valitsemansa puolison kanssa. Poikkeus tästä on lähisukulaisten välinen lisääntyminen, jota ei tule sallia. Siis: minkäänlaisia rotulakeja en todellakaan kannata, enkä myöskään eri uskontokuntiin kuuluvien ihmisten pakotettua eristämistä toisistaan. Vapaaehtoinen eristäytyminen on aika pitkälle OK. Valkoisen (tai minkä tahansa muun) rodun endogamiaa ajavat ovat myös OK, kunhan eivät pakota oppejaan muille ja kunhan päästävät yhteisöstään irti pyrkivät pois.

En usko valkoisen ihonvärin/rodun häviämiseen. Itse uskon, että ristiinnaiminen voi mokukehityksen edetessä jopa vähentyä nykyisestä, jos kyräily eri etnisten ryhmien välillä kasvaa suuresti. Voi toki hyvin olla, että olen väärässä. Kuitenkin näiden yksi rotu-ihmisrotu - tyyppien unelmointi vaaleanruskeasta maailmasta* saa minulle kylmät väreet selkäpiihin. Ei minkään rotupuhtausajattelun takia, vaan siksi, etten usko tuollaisen maailman olevan mahdollinen muuten kuin laajamittaisten kansanmurhien jälkeen.


* tiedät varmaan itsekin, että näitä tyyppejä on. Jos välttämättä haluat, voin etsiä sinulle linkkejä. Tähän hätään en ehdi: ei löydy arkistosta

[Ernst]

Tasainen vaaleanruskeus ei ole tavoittelemisen arvoinen asia missään mielessä, ei ihonvärissä eikä kulttuurien kirjossa. Ihmisellä on tarve kuulua johonkin, olla jostakin kotoisin. Jonkinlainen yleisihminen yleiskulttuurissa lämpötilaeroiltaan tasaantuneessa maailmassa ei ole mahdollinen.

[Embo]

1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?

Jos humanitaarisella maahanmuuttajalla tarkoitetaan maahanmuuttajaa, joka ei ole oikeutettu pakolaisstatukseen, mutta joka kuitenkin saa oleskeluluvan humanitaarisista syistä, niin mieluiten mahdollisimman vähän. Tavoite voisi olla ei yhtään, mutta voihan olla, että laadukkaan maahanmuuttajayksilön voisi antaa tänne jäädä poikkeustapauksissa. Ongelma tässä on nähdäkseni se, että heti kun luodaan harkinnanvaraisen poikkeustapauksen mahdollisuus, niin harkintaa käytetään sitten vähän liian laveasti.

2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?

Jos turvaan ottamisella tarkoitat pakolaisstatuksen myöntämistä (ja humanitaarisin perustein myönnettyjen oleskelulupien myöntämistä), niin kyllä, Suomen tulisi olla erittäin valikoiva. Suomen tulisi myös pyrkiä aktiiviseen työperäisten länsimaisten ja korkeatasoisten itäaasialaisten maahanmuuttajien värväyspolitiikkaan.

Muslimien humanitaarisen maahanmuuton ja pakolaisstatuksien myöntämisen soisin loppuvan kokonaan. Ne muutamat muslimit, jotka maahan tällöin muuttaisivat työperäisinä, tuskin muodostaisivat poliittista voimaa tai uhkaa. Katson, että islam on nykypäivän fasistisista uhkista suurin, ja asioiden jatkuessa nykymalliin sille syntyy väistämättä todella kova vastareaktio (ei siis tämä Homma), joka tulee olemaan toinen paha uhka.

3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?

Jos arjella tarkoitat välittömiä kontakteja maahanmuuttajiin, niin eivät häiritse. Tästä ei kuitenkaan seuraa se, etteikö nykymuotoisesta maahanmuutosta ja monikultturismiaatteesta koituisi ongelmia. Kyllä koituu, ja ne ongelmat on torjuttava.

4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?

Tämä on paha kysymys. Rotu ei ole hyvä käsite, sillä kunkin "rodun" määrittely on lähes mahdotonta, eikä täten käyttökelpoista. Älykkyyskin on moniulotteinen käsite. Uskon kyllä eri populaatioiden välisiin lahjakkuusprofiili- ja ennen muuta temperamenttieroihin. Temperamenttihan määräytyy biologisesti. Tälle asialle on kaiketi empiirisiä todisteitakin - juutalaiset ovat yliedustettuina Nobelin palkinnon saajissa, ja mustat taas jazzmuusikoiden kärkikaartin keskuudessa. No, tämä on yksinkertaistavaa, mutta puhunkin uskomuksistani, enkä esitä asioita tieteellisinä totuuksina.

Erot ovat hyvin pieniä, mutta ne ovat olemassa, ja ympäristö vaikuttaa tottakai myös. Pienistä eroista alkuarvoissa seuraa kuitenkin havaittavissa olevia eroja vertailtaessa suuria joukkoja keskenään. Tämä asia tulisi mielestäni ottaa maahanmuuttopolitiikassa huomioon, sillä maahanmuutto ja sopeutuminen on vaativa kognitiivinen ponnistus.

Toisaalta populaatioiden väliset lahjakkuusprofiili- ja temperamenttierot ovat vaarallinen ja tulenarka asia, ja toivon, että olen asiassa väärässä. Todella toivon niin.

Oli miten oli ja kuten täälläkin on todettu, älykkyys, lahjakkuus, temperamentti tai mikään muu ominaisuus ei vie tai lisää kenenkään ihmisarvoa tai ihmisoikeuksia.

[Kami]

Olisi pitänytkin kysyä, että onko jollekulle vastenmielistä, että rodut sekoittuu ja valkoinen ihonväri häviää?

Rotuhin luokittelu ihonvärin mukaan on käsittääkseni virheellistä.

Mitä ihonväriin tulee noin muuten, se ei näyttäisi olevan ollenkaan sattumankauppaa. Tumma pigmentti tutkitusti sietää enemmän auringonvaloa, mutta myös tarvitsee sitä reilusti enemmän. Sen kyky tuottaa d-vitamiinia on nopeasti muistellen 1 % luokkaa verrattaessa vaaleaan ihoon. Ja tutkimuksissa (en ole nähnyt tutkimuksia, lukenut vain uutisia niistä.) tämä osoittautui riskiksi juuri burkhaa käyttäville musliminaisille ja tummaihoisille lapsille. Lisäten mm. autismin mahdollisuutta jälkimmäisissä pitemmän päälle.

edit. Joten todennäköisempää kuin se, että "me" muutumme mustiksi on että "he" muuttuvat valkoisemmiksi, sillä se on etu maankolkassa jossa ei aurinko liikaa paistele. Tosin voi olla mahdollista että täällä on parempi johtuen lumen valaisevasta vaikutuksesta kuin esim. maassa jossa ei talvella lunta satele ja päivät lyhyitä. Se taas maalattiin tämän päivän lehdessä suomenkin talvien mahdolliseksi tulevaisuuskuvaksi.

[LW]

1. Pakolaisstatuksen täyttäville ihmisille tulee antaa turvapaikka, ja kriteereitä voisi hieman löysentää, koska nykyään rajatapauksille annetaan mielummin se oleskelulupa suojeluntarpeen perusteella. Käytännössä varmaan pyörisi tuolla parinsadan vuotuisen pakolaisen paikkeilla. Kiintiöpakolaisten oton voisi lopettaa, joskaan mikään erityisen suuri ongelma he eivät ole. Turvapaikan edellytyksenä tulisi olla asiakirjat tai muu luotettava keino todistaa oma henkilöllisyys. Oleskelulupien myöntäminen humanitäärisistä syistä tulisi lopettaa, ja tähän kuluvat rahat suunnata lähtömaan vieressä sijaitseville pakolaisleireille, joissa valtaosa lähtijöistä kuitenkin asuu, ja joihin investoimalla rahoille saadaan moninkertainen vastine.

2. Mikäli nykyisenkaltaista humanitääristä massamaahanmuuttoa jatketaan, ehdottomasti. Jos taas siirrytään käytäntöön, jossa maahan pääsevät vain oikeat pakolaiset, tällä ei ole niin väliä. Mitään islamistisen kiihotuksen tms. takia pakoon lähteneitä imaameja ei tietenkään tule ottaa, vaan palauttaa lahjapaketissa takaisin lähtömaahansa. Toki on myös siirryttävä käytäntöön, jossa toistuvat tai erityisen törkeät rikokset johtavat pikaiseen karkoitukseen.

3. Eivät häiritse.

4. Kyseessä ei ole mikään uskonasia vaan tieteellistä tutkimusta vaativa kysymys, johon on mahdotonta antaa tässä vaiheessa sen vaikeudesta ja poliittisesta arkaluontoisuudesta johtuen mitään selkeää vastausta. Pidän todennäköisenä, että eri ihmisroduilla (tai -populaatioilla, mitä termiä nyt haluaakaan käyttää) on älykkyyden eri osa-alueilla pieniä perinnöllisiä eroja. Eri rodut eivät ole kuitenkaan olleet erossa toisistaan kovinkaan pitkään, eikä eristys ole ollut mitenkään täydellistä, joten en pidä mitään merkittäviä eroja realistisena ajatuksena. Ympäristötekijöistä johtuvat älykkyyserot toisaalta lienevät yksiselitteinen fakta, ja kulttuuri vaikuttanee voimakkaasti siihen, missä määrin sitä on soveliasta kehittää ja käyttää. Voi vaikka verrata juutalaisille tyypillistä sivistyksen ihannointia USA:n mustien ghettonuorten käsitykseen siitä, että opiskelun ottaminen vakavasti on "acting white", josta sietää antaa turpiin ja kovaa, tai vaikka tähän:

http://www.city-journal.org/html/5_1_oh_to_be.html

[M.E]

--
Islamvastaisuus pisti silmään. Sillenkin on varmaan syynsä, sanoisi Astrid. Etsin keskustelun siitä aiheesta...

Oman käsitykseni mukaan ihmiset täällä suhtautuvat noin ihan yleisestikin erittäin kielteisesti kaikkiin totalitaarisiin ideologioihin ja uskontoihin. Täällä ollaan erittäin kommunisti, fasisti ja natsi vastaisia. Tästä ei kuitenkaan liiemmin puhuta, koska yleinen mielipide ei pidä näitä ideologioita voimavarana ja suunnattomana rikkautena.

Kannattaa tutustua islamiin menemällä ns. lähteelle sen sijaan että kuuntelee Jaakko Hämeen-Anttilan satuja islamista. Muhammedin elämänkerta on varmaan helppo aloitus, koska se ei vaadi tietoa tai ymmärrystä nykyislamista.

-- Olisi pitänytkin kysyä, että onko jollekulle vastenmielistä, että rodut sekoittuu ja valkoinen ihonväri häviää?

Niin. Kysymys on hieman outo. Minua ei liiemmin kiinnosta, kenen kanssa yksilö hankkii lapsensa, niin kauan kuin verovaroin yhtä tai toista vaihtoehtoa ei tueta tai kannusteta.

Minusta olisi kuitenkin sääli, jos maailmassa olisi vain yhdenlaisia kukkia. Samasta syystä toivon, että ihmisten kulttuurillinen että fyysinen monimuotoisuus säilyisi. Eli toivon, että yksikään "rotu", mukaanlukien valkoinen, ei häviäisi.

[acc]

Terve,

4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?

Rotujen saavutusten ja kulttuurien perusteella vaikuttaa siltä, että eroja keskimääräisissä älykkyyksissä on.

Miksi Afrikan mustat eivät ole kehittäneet teknistä korkeakulttuuria silloin kun Euroopan vaivana oli jääkausi. Kyllä heillä on ollut aikaa riittämiin, kymmeniä tuhansia vuosia, antaa näyttönsä.

[urogallus]

Miksi Afrikan mustat eivät ole kehittäneet teknistä korkeakulttuuria silloin kun Euroopan vaivana oli jääkausi. Kyllä heillä on ollut aikaa riittämiin, kymmeniä tuhansia vuosia, antaa näyttönsä.

Älykkyyserot ovat juttu sinänsä, enkä tiedä kannattaako niistä täällä Hommassa kauheasti keskustella, mutta tämä on mielestäni huono argumentti. Afrikka, vaikka onkin meidän lajimmme synnyinseutu, ei ole käsittääkseni mitenkään erityisen helppo paikka pykätä sivilisaatioita. Kuivuuskaudet ja useimmilla seuduilla myös hankala maaperä tekee maanviljelystä vaikeaa ja tuottavuudeltaan heikkoa - tässä esim. Etelä- ja Itä-Afrikan ylängöt muodostavat poikkeuksen.

Eli mikäli biologisia eroja älykkyydessä eri ihmisryhmien välillä on, niin ne ovat pikemminkin seuraus siitä, ettei ko. alueilla ole sivilisaation rakentaminen onnistunut - eivät syitä siihen.

[Embo]

Mitä ihonväriin tulee noin muuten, se ei näyttäisi olevan ollenkaan sattumankauppaa. Tumma pigmentti tutkitusti sietää enemmän auringonvaloa, mutta myös tarvitsee sitä reilusti enemmän. Sen kyky tuottaa d-vitamiinia on nopeasti muistellen 1 % luokkaa verrattaessa vaaleaan ihoon. Ja tutkimuksissa (en ole nähnyt tutkimuksia, lukenut vain uutisia niistä.) tämä osoittautui riskiksi juuri burkhaa käyttäville musliminaisille ja tummaihoisille lapsille. Lisäten mm. autismin mahdollisuutta jälkimmäisissä pitemmän päälle.

Ennen kaikkea tumma ihonväri on riski murrosikäisille tytöille. Luuston kehittyminen nimittäin vaatii riittävästi D-vitamiinia. Jos tyttö ei sitä saa, hänen lantionsa jää litteäksi, mikä vaikeuttaa synnytyksiä.

Tästä on aiheutunut ihmiskunnan historiassa erittäin voimakas valintapaine, joka on suosinut vaaleaa ihoa täällä pohjoisilla leveysasteilla. Piolokiaa kaikki tyynni.

[Veli Karimies]

Älykkyyserot ovat juttu sinänsä, enkä tiedä kannattaako niistä täällä Hommassa kauheasti keskustella, mutta tämä on mielestäni huono argumentti. Afrikka, vaikka onkin meidän lajimmme synnyinseutu, ei ole käsittääkseni mitenkään erityisen helppo paikka pykätä sivilisaatioita. Kuivuuskaudet ja useimmilla seuduilla myös hankala maaperä tekee maanviljelystä vaikeaa ja tuottavuudeltaan heikkoa - tässä esim. Etelä- ja Itä-Afrikan ylängöt muodostavat poikkeuksen.

Eli mikäli biologisia eroja älykkyydessä eri ihmisryhmien välillä on, niin ne ovat pikemminkin seuraus siitä, ettei ko. alueilla ole sivilisaation rakentaminen onnistunut - eivät syitä siihen.

Huh huh. Afrikkahan on mitä parhain paikka eloonjäämiselle. Runsaat sademetsät joistot sekä laajat merialueet kalastamiseen ja suuret riistalaumat ja monta satoa vuodessa mahdollistava ilmasto. Poikkeuksena on Saharan alue, mutta kappas sieläkin syntynyt yksi koko silloin tunnettua maailmaa vallassaan pitänyt kulttuuri.

Pikemminkin Afrikassa on liian helppoa, ei tarvitse tehdä työtä elintonsa eteen eikä eloonjäämisensä eteen.

[Taru Vuolanka]

1. Tapauskohtaisesti, ei kiintiöiden mukaan.
2. Turvaan ottaminen on suhteellinen käsite, ja tekee kysymyksestä asenteellisen. En kannata turvapaikkaturismia, mutta kannatan turvan tarjoamista hengenvaarassa oleville. Esimerkiksi jos Venäjällä vainotaan toisinajattelijaa, ja hän pakenee tänne, niin tervetuloa! Toiselta puolen maailmaa tullut ei kuitenkaan tarvitse sitä välitöntä turvaa juuri Suomesta. Välitön turva pitää saada jo ensimmäisestä maasta tai alueesta, missä se on mahdollista. Siinä me voimme auttaa paljon nykyistä enemmän.

Täällä on väläytelty mahdollisuutta, että kasvatettaisiin kehitysapua, jotta paljon useampia ihmisiä voitaisiin auttaa lähempänä omaa kotiseutua. Kuulostaa loistavalta!

3. Eivät häiritse. Onko kysymyksen tarkoitus kaivaa "rasismia" esiin? Siltä se kuulostaa. Anteeksi vain, mutta henkilökohtaisten kokemuksen miellyttävyyden tai epämiellyttävyyden ei pitäisi liittyä siihen, millaista politiikkaa kannattaa. Sitä paitsi henkilökohtainen kokemus, vaikka olisi epämiellyttävä, ei ole rasismia - vaan kokemusta.

4. En usko rotuihin, mutta se on vain usko, minulla ei ole tietoa asiasta. Olen ollut lähinnä median varassa, ja mediaan en voi enää luottaa saatuani selville, miten se on valehdellut Halla-ahosta ja lietsonut vihaa. Minutkin media sai lähes raivon valtaan vihapropagandallaan, kunnes vaivauduin itse lukemaan mitä Halla-aho on kirjoittanut. Joudun kyllä tästä lähtien selvittämään asioita enemmän itse, ja jos joskus rotuasiat nousisivat ajankohtaisiksi siten, että minulla kuuluisi olla niistä joku mielipide, niin en enää etsisi tietojani mediasta.

[urogallus]

Huh huh. Afrikkahan on mitä parhain paikka eloonjäämiselle. Runsaat sademetsät joistot sekä laajat merialueet kalastamiseen ja suuret riistalaumat ja monta satoa vuodessa mahdollistava ilmasto. Poikkeuksena on Saharan alue, mutta kappas sieläkin syntynyt yksi koko silloin tunnettua maailmaa vallassaan pitänyt kulttuuri.

Pikemminkin Afrikassa on liian helppoa, ei tarvitse tehdä työtä elintonsa eteen eikä eloonjäämisensä eteen.

Samaan aikaan sekä liian "helppoa" että liian vaikeaa. Afrikan väestötiheys oli pitkään aika alhainen. Erityisesti sademetsäseudut ovat sivilisaation kannalta ongelmallisia, vaikka niissä ihmisiä asuukin. Afrikan rannikoiden kalavesistä en tiedä muuta kuin että ne ovat selvästi heikompia tuottavuudeltaan kuin esim. Euroopan rannikkovedet (ylipäätään lauhkeat ja kylmät meret tuottavat paljon enemmän pinta-alayksikköä kohden kuin trooppiset).

Keräilyn kannalta Afrikka toki on hyvä paikka. Keräilijät eivät rakenna korkeakulttuureja.

Eloonjäämisen helppouden suhteen olet väärässä: Afrikka on aika vaarallinen paikka jo paikallisillekin. Mistä luulet sen johtuneen, että eurooppalaisten afrikanvalloitus alkoi tosissaan vasta 1800-luvun lopulla? Taudit jylläsivät, eikä Afrikassa asuminen tosiaan ollut mitään valkoisen miehen hommaa.*

Saharassa ei kehittynyt korkeakulttuureja. Välimeren alueen kulttuurien vaikutteet kuitenkin pystyivät etenemään Saharan alueelle. Egypti, johon ilmeisesti viittasit, ei ole luonnonmaantieteellisesti Afrikkaa vaan enemmänkin samaa seutua Kaksoisvirtainmaan kanssa - kuivan ilmaston hedelmällistä tulvatasankoa. Juuri sellaista seutua, missä ensimmäiset korkeakulttuurit kehittyivät.


*Saa nähdä, koska joku suvaitsevainen keksii tuon 'valkoisen miehen Homma'-jutun

[JKN]

1. Pakolaisstatus tulisi kuulua yksilöllisesti ja poliittisesti vainotuille. Humanitaariset ongelmat tulee ratkaista lähtömaissa.

2. Kyllä. Vapautta ei ole olemassa, mikäli yhteiskunnan jäsenet eivät kunnioita tiettyjä vapauteen liittyviä arvoja kuten sananvapaus, tasa-arvo jne. Ihmisiä, jotka eivät edusta näitä arvoja, ei tule ottaa maahan, sillä he muodostavat sisäisen ristiriidan vapautta puolustavien arvojen kanssa. Poliittisesti ja yksilöllisesti vainottujen turvapaikkaa ei kuitenkaan voida rajoittaa maakohtaisesti. Esim: Iranilainen sananvapaus aktivisti voisi saada turvapaikan(ei arvoristiriitaa ja yksilöllisesti vainottu), mutta 10000 kansainvaellukselle lähtenyttä sharialakia noudattavaa islamistia ei.

3. Suomessa ei ole vielä juuri ongelmia, mutta se ei tarkoita etteikö tulevaisuudessa voisi olla. Tämänpäivän politiikka luo tulevaisuuden Suomen. Jos avaamme oven ghettoutumiselle ja sisäisille ristiriidoille(vapaus vs sharia) ongelmia tulee ilmenemään. Kyse on ongelmien ja ristiriitojen ennaltaehkäisystä.

4. On olemassa erilaisia geenipooleja. On jokseenkin hysteeristä ettei noita geenialtaita saisi nimittää roduiksi. Puhe siitä ettei mitään rotuja ole, on kuin sanoisi ettei ole kokonaislukuja, on vain rajattomia äärettömän pitkiä liukulukuja. Tai ei ole värejä on vain rajaton prisma. Mutta inhimillisen kokemuksen myötä erotamme rajattomasta prismasta värejä omiin luokkiinsa. Roduista pitää voida puhua jonkinlaisena geenipoolin osana, muu on saivartelevaa hysteriaa. Tämä ei tietenkään tarkoita rotujen arvottamista.

Geenien vaikutuksesta älykkyyteen. Geenit vaikuttavat todistetusti aivan kaikkeen silmäripsien pituudesta, kulmakarvojen tuuheuteen. Kun näissä kaikissa on alueellisia eroja ihmisten kesken, olisi perin merkillistä, jos aivoihin vaikuttavissa geeneissä ei olisi mitään eroja. Mikäli aivoihin vaikuttaa kymmeniä(satoja?)tuhansia geeniä ja kaikissa ulkoisissa geeneissä on vaihtelua, on todennäköisyys laskennallisesti mahdotonta, etteikö aivoihin vaikuttavissa geeneissä olisi alueellisia eroja.

Jollakin alueilla ihmiset voivat siis olla psyykkisiltä ominaisuusiltaan keskimäärin rauhallisempia, impulsiivisempia...matemaattisesti lahjakkaampia, jne. geeniensä perusteella kuin toiseen geenipooliin kuuluvat ihmiset. Jos eroja on silmäripsiin vaikuttavissa geeneissä, mikä Jumalan laki estää ettei eroja olisi ainoassakaan aivoihin vaikuttavissa? Mielestäni se olisi lähes todiste Jumalan olemassaolosta, niin pieni matemaattinen todennäköisyys olisi.

Älykkyysosamäärästä tulee kuitenkin muistaa, että se mittaa vain älykkyysosamäärää ei puhdasta älykkyyttä. ÄO korreloi nykyaikaisessa yhteiskunnassa jokseenkin hyvin todellisen älyykkyyden kanssa. Mutta se vastaa pääasiassa meidän kulttuurimme tarpeita, ei vaikkapa sademetsässä asustavan keräilijän. Silti puolustan jokaisen kulttuurin oikeutta määritellä älykkyys omasta subjektiivisesta lähtökohdastaan. Tarkoitan sitä, ettei meidän tarvitse välittää kuinka nerokas jaguaarinmetsästäjä ja objektiivisesti älykäs Amazonin sademetsän intiaani on, jos hänellä ei ole mitään annettavaa meidän yhteiskunnallamme. En myöskään loukkaannu jos Amazonin intiaani pitää minua omasta subjektiivisesta näkökulmastaan tyhmänä, kun en pärjää viidakossa. Kunnioitan heidän oikeuksiaan elää viidakossaan omassa kulttuurissaan.

Objektiiviselle älykkyysmittarille ei siis ole olemassa mitään käytännöntarvetta, vaan riittää että voimme mitata älyä omista tarpeistamme. Jos objektiivinen älykkyysmittari keksittäisiin, se olisi hyödytön. Nokia ei edelleenkään tarvitse Jaguaarin jäljittäjiä. Jos Amazonin intiaaneilla on tarvetta mitata älykkyyttä, eiköhän heillä joku viidakossaselviytymis miehuuskoe heidän omiin tarpeisiinsa ole. ÄO on meidän kulttuurimme sopivampi testi, eikä se loukkaa muita kulttuureja, ellei heillä ole pakkomiellettä mitä me heistä ajattelemme(maailmahan on jokseenkin länsikeskeinen).

[ElinaElina]

Geeneistä: Suomeen tarvitaan pian laki, joka estäisi serkusavioliitot. Nehän ovat Pakistanin ja joidenkin muidenkin alueiden kulttuurin mukaan siellä pakollisia. Pakistanista tuli 4D-dokumentti, jossa näytettiin kammottavia seurauksia. Syntyy pikkupäisiä tai moniraajaisia lapsia. Jos maahanmuuttoa tule näiltä alueilta, ei Suomen pitäisi sallia geenien huononemista lisää.

[Taustavaikuttaja]

1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?

Joitakin kymmeniä, oikeasti suojelun tarpeessa olevia ihmisiä, jotka eivät päädy yhteiskunnan eläteiksi silkkaa laiskuuttaan ja osaamattomuuttaan. Olisin välittömästi valmis tarjoamaan esim Ayaan Hirsi Alille turvapaikan ja mahdollisesti jopa elatuksen valtion piikkiin, sillä hän on ihan oikea pakolainen.

2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?

Suomen tulisi sitouttaa ihmiset noudattamaan maan lakeja lähtömaahan katsomatta. Perseilijät ja kiihkoilijat tulee potkia heti pois. Tämänkaltainen käytäntö suodattaa paskasakin hyvistä tyypeistä.

3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?

Turvallisuusalan kenttätyöläisenä valtaosa kohtaamistani häiriköistä ja rikollisista on ulkomaalaisia/maahanmuuttajia, eli häiritsee. Tämä oli itseasiassa perussyy nuivistumiselleni, kun aloin ihmettelemään että mistä helvetistä tämä räikeä yliedustus johtuu.

4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?

Kyseessä ei ole uskonasia, vaan mitattu tosiasia. Se, onko sillä oikeastaan mitään väliä näitä kysymyksiä pohdittaessa on eri kysymys - minun mielestäni matalampi keskimääräinen älykkyys ei ole mikään peruste millekään toimenpiteelle.

Samalla tavoin eri ryhmillä on eri ominaisuuksia, kuten esimerkiksi kenialaisten kestävyysjuoksijoiden esimerkistä voimme päätellä. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että mielestäni jokainen kenialainen on parempi juoksija kuin jokainen suomalainen.

Älykkyyskysymys on eettisesti värittynyt, koska ihmiset olettavat, että mikäli tummaihoiset ovat keskimäärin tyhmempiä kuin valkoihoiset, heihin pitäisi suhtautua eri tavalla.

[Al-Juzar]

Rotuja on olemassa, vaikka nykyinen poliittinen ilmapiiri ei tätä biologista tosiasiaa hyväksykään. Voidaan tietysti puhua maantieteellisestä geeniklusteristakin, mutta samaa asiaa tarkoitetaan. Rotujen älykkyyksissä näyttäisi olevan eroja, mutta ei voi varmasti sanoa, johtuuko se geeneistä, koska ympäristövaikutusten kontrolloiminen on erittäin vaikeaa näissä kokeissa. Siksi samassa maassa tehdyt tutkimukset erirotuisilla ovat paras tiedon lähde. Objektiivista totuutta ei saisi minusta uhrata poliittisen korrektiuden alttarilla, vaikka kyseessä onkin erittäin arka aihe. Koko kysymyksellä ei mielestäni ole juuri mitään relevanssia. Jos hommalaiset olisivat kiinnostuneita jostain eugeniikasta niin varmasti olisi helpompaa aloittaa oman väestön tyhmistä. Älykkyystutkimusten mukaan esim. useat aasialaiset kansat ja jopa ruotsalaiset ovat älykkäämpiä keskimäärin kuin suomalaiset mutta en tunne asian takia mitään alemmuudentunteita tai muutakaan kaunaa.

[antero]

Ajauduin tänne Scripta-blogin kautta. Olen tässä lueskellut aikani foorumia ja heti heräsi kysymys. Minkälaiset tyypit tänne kirjoittelee?

1. Kuinka monta humanitaarista maahanmuuttajaa mielestäsi Suomen tulee ottaa vuosittain (siis henkilöitä, joille maksetaan kämppä ja annetaan taskurahaa)?
2. Tulisiko Suomen valita, mistä maista otetaan ihmisiä tänne turvaan. Tarkoitan siis, että jos todetaan että tietynmaalaisilla on aina ongelmia täällä ja muuallakin?
3. Häiritseekö sinua maahanmuuttajat arjessasi? Millä tavalla?
4. Uskotko, että on olemassa ihmisrotuja, joilla on geneettisistä syistä johtuen eri tasoiset keskimääräiset älykkyysosamäärät?

Tyyppejä taitaa olla laidasta laitaan. Itse edustan hyvätuloista duunari-tyyppiä.

1234: Tänne saa tulla kuka tahansa, kuinka paljon tahansa, mistä tahansa, jos on halukas integroitumaan suomen yhteiskuntaan ja toimimaan maassa maan tavalla.

[Mulukku]

1. Ei lukumäärää voi sanoa. Todellisessa, siis huom. todellisessa hädässä olijoita on tietenkin autettava, mutta heidät on joko integroitava yhteiskuntaan mahdollisimman nopeasti tai sitten palautettava takaisin heti kun uhka on poistunut eikä elättää kymmeniä vuosia verovaroin.

2. Pitäisi vaatia kaikkia elämään maassa maan tavalla tai sitten maasta pois. Tätä ei tarvitse ihan kaikille tulijoille erikseen selvittää. Määrätyille ryhmille asia ei valitettavasti mene perille vaikka kuinka selittäisi.

3. Eivät häiritse yleensä millään tavalla. Päinvastoin, he tekevät minulle ruokaa, koska syön usein etnisissä ravintoloissa. En yleensä liiku alueilla tai paikoissa, joissa oleskelee ns. paskasakkia (esim. Helsingin asematunneli)

4. En usko vaan tiedän. Asiastahan toki ollaan monta mieltä, onko olemassa rotuja vai ei. Kysymyshän on lähinnä siitä miten rotu määritellään. Eri populaatioiden välillä eroja on, se on selvä, olivatpa ne sitten rotuja tai kansoja tai mitä tahansa tarpeeksi suuria ihmisryhmiä, jotka ovat jossain määrin sukua toisilleen. Se että jonkun populaation edustajat ovat tyhmempiä kuin toisen, ei kuitenkaan vähennä tyhmempien ihmisarvoa eikä oikeuta vähemmän tyhmiä alistamaan tyhmempiä.