Perussuomalaiset: Rattaat pidettävä pyörimässä

[requiem]

Ja kun verotulojen kasvu suhteutetaan samaan aikaan tapahtuneeseen inflaatioon, paljastuu vielä paremmin valtion tuhlailun kasvu. Tai miten se sitten haluakaan sanoa, mutta jonnekin ne lisääntyneet veroeurot tuntuvat valuvan. Tietenkään asiat eivät mene näin yksinkertaisesti, mutta kyllä siitä voi suuntaviivat ottaa.

• Vuosina 1990-2008 kerätty veropotti on suurinpiirtein kaksinkertaistunut (kts. edellä oleva kuva)
• Hintojen nousu rahan arvon alenemisen myötä (inflaatio) samoina vuosina on ollut n. 50%
• Elinkustannusindeksi on samoina vuosina on noussut n. 40%.
• Veropotti on kasvanut 50% enemmän kuin hinnat ovat samaan aikaan nousseet, viime vuosien veroalesta huolimatta. Veroalen seurauksena on päädytty viime lamaa edeltäneelle kokonaisveroasteelle.
• Kaikenlisäksi julkishallinnon kannalta näkyvät ensin inflaation hyvät puolet, arvottomampaa rahaa on yhä enemmän käytettävissä. Tuet, palvelut ja palkat yrittävät pysyä jälkijättöisesti inflaation perässä. Tälle inflaatiosta johtuvalle verokertymän kasvulle se valtionvelkahullutuskin pohjautuu.

[EL SID]

Rahan ottaminen pois tuottavaa työtä tekeviltä ihmisiltä ja sen antaminen tappiollisille yrityksille sinun mielestäsi työllistää?

*facepalm*

kyllä maatalossakin joudutaan tekemään töitä. En tiedä sinun työpäiväsi pituutta (kertoisitko?) mutta ainakin sukutilan perinyt serkkupoika rehkii yli 14 tuntisia päiviä.

Työn tuottavuutta ei mitata työtunneilla. Siperiassa Gulag-vangit varmaan rehkivät yli 14-tuntisia päiviä. Ei se silti välttämättä ollut tuottavaa työtä. Voit kaivaa kuoppaa 7 tuntia ja sitten täyttää samaa kuoppaa toiset 7 tuntia -> tuottavuus on tasan nolla 14-tuntisen työpäiväsi jäljiltä.

Työn tuottavuus täytyykin mitata tuotto suhteessa samankaltaista työtä tekeviin. Ranskassa saa maanviljelijä, parhaimmillaan, jopa 5 kertaa enemmän maataloustukea kuin suomalainen maajussi. Lisäksi pohjoiset elinsuhteet ovat toisenlaiset mitä eteläisessä euroopassa.
silti suomalainen maanviljeliä on yhtä tuottava kuin eurooppalainen kumppaninsa. Hän vain tekee huomattavasti pitempiä työpäiviä.

Tappiollisia ovat ne yritykset, joiden tuotteiden myyntitulot eivät kata niiden valmistamiskustannuksia. Tappiollisia ovat siis mm. ne maatilat, jotka eivät kannattaisi ilman tukiaisia.

Kun puhutaan maataloudesta, niin se kannattaa pitää osana sitä ketjua, mitä se on, eikä irrottaa omaksi haarakseen. Maatalous on alkutuotanto suurelle teollisuushaaralle, nimeltään elintarviketeollisuus, joka on kokonaisuudessaan voitollinen ja työllistää ison joukon ihmisiä.
Koska ilman maataloustukea meillä ei olisi nykyistä elintarviketeollisuutta, niin sitä voi paremminkin pitää sijoituksena, joka tuo rahaa takaisin paitsi kotimaisissa veroissa ja työllisyydessä, niin myös ulkomaankaupassa. suomen tunnetuin vientituote venäjällä ei ole nokian kumisaappaat, vaan Viola-merkkinen juusto.

Puhumattakaan muusta maataloudesta riippuvaisesta teollisuudesta: Härmäläinen maaseudun kone joutui vuosi sitten irtisanomaan parisataa hitsaria, koska maatalouskoneiden kysyntä oli romahtanut.

ilman maataloustukia suomalaiset ostaisivat elintarvikkeensa muualta, samaan hintaa kuin nyt

Tullimuurien lakkauttamisen myötä kuluttajahintataso laskisi selvästi.

jos suomalaiset ostaisivat ruokansa muualta, se tarkoittaisi myös maan kauppasuhteen painumista alijäämäiseksi, eli meiltä karkaisi varallisuutta muualle ja me itse köyhtyisimme.

Ruuan hinnathan ei laskisi, koska me olemme EUssa, eikä meillä ole nytkään suojamuureja. Siksi Tanskalaiset olivat pari vuotta sitten valloittaakin suomen kinkkumarkkinat, mutta ei enää, Koska he eivät pärjänneet kilpailussa suomalaisille, meni tanskassa  osa tiloista konkurssiin, eikä heillä ole siten rahkeita enää yrittää tyrkyttää suomalaisille "halpaa lihaa".

Lainaus käyttäjältä: EL SID - 15.12.2009, 19:31:28
ja verojakaan ei voi laskea, kun veronmaksajien niskoille tippuvat kaikki ne, jotka joutuvat työttömäksi elintarviketeollisuudessa ja muualla maatalousvaltaisella alueella.

Ne menevät töihin muille aloille.

mistä taikaseinästä löytyy työpaikkoja, kun maan työttömyysprosentti on ensi vuonna muutenkin lähellä 14%?

Turku on Suomen rikkaimpia alueita.

tunnen turun 1990-luvun alkuvuosilta oikein hyvin. Olin jopa paikalla todistamassa, kuinka maahanmuuttajien ensi-aalto, eli moskovassa opiskelleet somalit saapuivat tänne turvapaikanhakijoina ja heidät majoitettiin kaupungin hotelleihin aikana, jolloin leipäjonot syntyivät.
Voisin jopa harkita asuvani Turussa, jos ei siellä olisi liikaa Turkulaisia  

Kaikkien tukiaisten lakkauttaminen ja verojen alentaminen tästä koituneita säästöjä vastaavalla summalla hyödyttäisi Turkua valtavasti.

Lainaus käyttäjältä: EL SID - 15.12.2009, 19:31:28
otetaan tuet pois myös turun telakalta, niin eiköhän tuo aurajoen rantakin hiljene.

Ilman muuta. Millekään yritykselle ei pitäisi antaa penniäkään tukiaisia.

suurin osa turkulaisista on kanssasi eri mieltä: Kun wärtsilä siirsi tuotantonsa heikkilästä Vaasaan ja Italiaan, vaadittiin turussa valtion tukiaisia, jotta teollisuus pysyisi turussa. Sitä ei tullut, ja niinpä pienmoottoreiden kokoaminen siirtyikin, Italian myöntämien tukiaisten perässä italiaan ja suurten moottoreiden kokoaminen tänne Vaasaan.

Eikä tuo Turun sinapin tiloissa toimiva Auran sinappikaan olisi toiminnassa ilman valtion, TE-keskuksen kautta, antamia tukiaisia.

summa summarum: Kaikki maat tukevat sekä maataloutta että teollisuuttaan. Jos suomi ei tue, niin nämä alat katoavat meiltä.

En suinkaan kannata maatalous tukiaisten määrätöntä jakamista, mallia KepuLi, mutta nykyinen taso on riittävä suhteessa hyötyyn. Lisäksi en kannata sellaista tukea jolla tuotaan valmista lopputotetta, ja joka siten ei työllisyyden kautta tuo sinne syydettyä rahaa takaisin, mieluummin ostan aitoa espanjalaista kurkkua kuin närpiössä, öljylämmitetyissä kasvihuoneissa ja karhunvillassa kasvavaa kurkkua, joka ei ole edes taloudellisesti kannattavaa. Eihän niitä edes poimi suomalaiset, vaan RKPn sinne raahaamat mamut!

Persujen esitys, siinä missä hallituksenkin toiminta, osoittaa demokratiassa (ja ihmisluonteessa!) selvästi olevan pahan vian.

Poliitikot pitävät omaa poliittista uraansa tärkeämpänä kuin maan etua ja kansalaiset pitävät omaa etuaan tärkeämpänä kuin kansan etua.

Jos kansa äänestäisi järkevästi (eikä esim. tunteesta ja/tai tottumuksesta) poliitikot uskaltaisivat tehdä ikäviä järkipäätöksiä, kuten leikata menoja. Näin ei kuitenkaan ole ja menoja leikataan (tai ylipäätään ajatellaan tunteen sijasta järjellä) vasta silloin, kun on äärimmäinen pakko.

Miten ongelman voisi korjata?

- Tasavallanaikaiset roomalaiset valitsivat kriisitilanteissa diktaattorin, joka johdatti valtion huonojen aikojen ohitse. Roomalaisilla järjestely toimi, mutta 1900-luvun sovellukset olivat katastrofeja. Diktaatuurikonsepti on vaarallinen ja tarvitsee vähintäänkin raskasta jatkokehittelyä ollakseen varteenotettava ratkaisumalli.


Hyvinvointivaltion äkkiromahdusta odotellessa.

Hrrrrr, tunnen hyytävien aaltojen kiirivän selkäni läpi. Niin musse kuin aatukin valittiin aikoinaan vain "väliaikaiseksi" diktaattoreiksi, jotta kriisistä päästäisiin yli. Pian he olivatkin elinikäisiä.

Olet ihan oikeilla jäljillä. Yhteiskunnan tehtävänä ei ole kannustaa perässä hiihtämiseen, vaan työntekoon. Toki, tuossa joukossa on myös aika liuta Suomalaisiakin (varmaan kohta muut?).

Hyvinvointiyhteiskunta on tullut tiensäpäähän. Oikea muotoilu olisi, "jos peruspalvelut halutaan säilyttää"...

Peruspalvelut:
- terveys
- koulutus
- turvallisuus
- pieni osa sosiaalipalveluista

mitä peeveliä?

kun tukia leikataan, niin otetaan kaikki pois. Opintotuet, ottakoot lainaa, kuten 1980-luvulla ja jenkeissä, samoin yliopistot maksullisiksi: niihin niiiiiiiiin isot maksut, että kaikki kulut tulee peitettyä, ja verot pienenee. Ei mitään pehmoporvareita! ne tulee vain kalliiksi veronmaksajille, tana!  
jos ei ole mahdollisuutta opiskella, menkööt töihin. vaikka sitten pulloja keräämään ja plankkamaan kengänpohjia. Se että suurin osa ikäluokasta tippuu näin kelkasta, ei ole valtion asia, vaan se, että verot ovat mahdollisimman alhaiset.

Loput tärkeiksi koetuista palveluista voidaan yrittää toteuttaa esim. voittoa tavoittelevien valtion osakkuusyhtiöiden kautta. Jollei kannattavuutta ole, ei palvelulle ole kysyntää.

ei toimi, on jo nähty: joka kunnassa toimii voittoa tavoittelematon vuokrataloyhtiö. Periaatteessa, kun talon hinta on maksettu, pitäisi niissä vuokra tippua yhtiövastikkeiden tasolle. En ole vielä koskaan kuullut, että näin olisi käynyt.

[mikkoellila]

Miksi koko maan pitäisi pysyä asuttuna?

Nii. Huomattaisko sillo äkempää jos ryssä meinaa tulla?

Siis joku Kainuun korvessa yksin asuva 90-vuotias mökinakka pysäyttää ryssän kevyellä kenttäsingolla/vast.?

[mikkoellila]

Työn tuottavuus täytyykin mitata tuotto suhteessa samankaltaista työtä tekeviin.

Työn tuottavuutta mitataan sillä rahalla, jonka asiakas on valmis maksamaan työntekijän tuottamasta tavarasta tai palvelusta.

Koska ilman maataloustukea meillä ei olisi nykyistä elintarviketeollisuutta, niin sitä voi paremminkin pitää sijoituksena, joka tuo rahaa takaisin paitsi kotimaisissa veroissa ja työllisyydessä, niin myös ulkomaankaupassa.

Hölmöläisten peitonleikkuuta. Sinun logiikallasi valtion kannattaisi tukea Ferrarin alihankkijayrityksiä, koska Ferrarien valmistaminen on voitollista liiketoimintaa.

jos suomalaiset ostaisivat ruokansa muualta, se tarkoittaisi myös maan kauppasuhteen painumista alijäämäiseksi, eli meiltä karkaisi varallisuutta muualle ja me itse köyhtyisimme.

Tuonnin lisääntyminen ei mitenkään köyhdytä suomalaisia. Käsityksesi kansainvälisestä kaupankäynnistä on 1600-luvun merkantilismin ajalta.

Ruuan hinnathan ei laskisi, koska me olemme EUssa, eikä meillä ole nytkään suojamuureja.

EU nimenomaan ylläpitää suojatullimuureja. Juuri siksi esim. banaanien hinta kaksinkertaistui Suomen liityttyä EU:hun.

mistä taikaseinästä löytyy työpaikkoja, kun maan työttömyysprosentti on ensi vuonna muutenkin lähellä 14%?

Verojen alentaminen edistää talouskasvua ja työllisyyttä.

summa summarum: Kaikki maat tukevat sekä maataloutta että teollisuuttaan. Jos suomi ei tue, niin nämä alat katoavat meiltä.

Tajuatko, että on olemassa nettoveronmaksajia? Eivät kaikki voi elää veronmaksajien kustannuksella. Jonkun täytyy maksaa ne verot, joilla tukiaiset kustannetaan. Tukiaisten lakkauttaminen tekee mahdolliseksi alentaa veroja. Tällöin rehelliset, kannattavat alat menestyvät nykyistä paremmin. Syntyy talouskasvua ja työllisyyttä.

[pw]

Persut puhuvat järkeviä, joskaan puheet maatalouden säilyttämisestä Suomessa eivät oikein istu muun kehityksen kanssa yksiin. Romahtavassa hyvinvointivaltiossa ja itsenäisyytensä menettäneessä EU-osavaltiossa on tietysti järjestöntä tukea paikallista maataloutta kun rahat eivät enää riitä tärkeimpien hyvinvointipalveluidenkaan ylläpitämiseen. On tietysti selvää että kun teollisuus lähtee täältä niin eihän täällä mitään maatalouttakaan voi ylläpitää. Unioni tuottaa elintarvikkeet samalla tavalla kuin teollisuusdenkin tuotokset halvemmalla muissa osavaltioissa ja jos ei tuota niin lisätään niille tukiaisia. Niinhän nytkin jo tehdään. Syrjäisen suomiosavaltion kohtalo on toimia unionin kupattavana niin kauan kuin sillä on jotain mistä maksaa.

Eli samaa mieltä ketjun enemmistön kanssa: pois vaan kaikki maataloustuet, niin ollaan linjassa muun toiminnan kanssa.

[Pliers]

Olet ihan oikeilla jäljillä. Yhteiskunnan tehtävänä ei ole kannustaa perässä hiihtämiseen, vaan työntekoon. Toki, tuossa joukossa on myös aika liuta Suomalaisiakin (varmaan kohta muut?).

Hyvinvointiyhteiskunta on tullut tiensäpäähän. Oikea muotoilu olisi, "jos peruspalvelut halutaan säilyttää"...

Peruspalvelut:
- terveys
- koulutus
- turvallisuus
- pieni osa sosiaalipalveluista

mitä peeveliä?

kun tukia leikataan, niin otetaan kaikki pois. Opintotuet, ottakoot lainaa, kuten 1980-luvulla ja jenkeissä, samoin yliopistot maksullisiksi: niihin niiiiiiiiin isot maksut, että kaikki kulut tulee peitettyä, ja verot pienenee. Ei mitään pehmoporvareita! ne tulee vain kalliiksi veronmaksajille, tana!  
jos ei ole mahdollisuutta opiskella, menkööt töihin. vaikka sitten pulloja keräämään ja plankkamaan kengänpohjia. Se että suurin osa ikäluokasta tippuu näin kelkasta, ei ole valtion asia, vaan se, että verot ovat mahdollisimman alhaiset.

Kiitos ansiokkaasti perustelustasi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että oma mallini olisi yhteiskunnalle kannattavampi. ..., vai olitko kanssani sittenkin samaa mieltä, johon hymiö viittaisi.

Loput tärkeiksi koetuista palveluista voidaan yrittää toteuttaa esim. voittoa tavoittelevien valtion osakkuusyhtiöiden kautta. Jollei kannattavuutta ole, ei palvelulle ole kysyntää.

ei toimi, on jo nähty: joka kunnassa toimii voittoa tavoittelematon vuokrataloyhtiö. Periaatteessa, kun talon hinta on maksettu, pitäisi niissä vuokra tippua yhtiövastikkeiden tasolle. En ole vielä koskaan kuullut, että näin olisi käynyt.

En tunne tapausta, mutta vaikuttaa vedenpitävältä. Itse kuitenkin kannatin ihan rehellisesti voittoa tavoittelevaa yhtiötä. Tämän tyyppisistä toimivista yhtiöistä keksisin enemmän kuin yhden esimerkin.

[mikkoellila]

(http://octavius1.files.wordpress.com/2009/12/tulot.png)

Tässä tilanteessa persut haluavat KASVATTAA valtion menoja.

[Ernst]

Miksi koko maan pitäisi pysyä asuttuna?

Nii. Huomattaisko sillo äkempää jos ryssä meinaa tulla?

Siis joku Kainuun korvessa yksin asuva 90-vuotias mökinakka pysäyttää ryssän kevyellä kenttäsingolla/vast.?

Jep, tai sonnustautuu burkaan/romanihameeseen/younameit ja vie 25 kiloa räjähteitä ryssän pataljoonan majapaikkaan.

[Pliers]

(http://octavius1.files.wordpress.com/2009/12/tulot.png)

Tässä tilanteessa persut haluavat KASVATTAA valtion menoja.

Suuret ikäluokat jättävät jälkeensä konkurssikypsän valtion. Se ei kuitenkaan estä heitä vaatimasta enemmän ja yhä parempia palveluja. Velkaa yrittää sitten tulevaisuudessa lyhentää yhä pienenevä veronmaksajien joukko. Itsekkäämpää talouden pitoa ei voi ollakaan. Tästä perinnöstä ei vain voi luopua.

[EL SID]

Työn tuottavuutta mitataan sillä rahalla, jonka asiakas on valmis maksamaan työntekijän tuottamasta tavarasta tai palvelusta.

sittenhän se sinun on helppo laskea maajussin päivän tuottavuus: se on kaikki mitä omistat.
Asia on helppo perustella: jos maajussi vaatii sinulta tuottamastaan ruuasta kaiken minkä omistat, eikä kukaan muu myy halvemmalla, niin viimeistään kolmen päivän kuluttua olet valmis antamaan maajussille, minkä hän haluaa, muuten kuolet nälkään.

Lainaus käyttäjältä: EL SID - 16.12.2009, 13:04:04
Koska ilman maataloustukea meillä ei olisi nykyistä elintarviketeollisuutta, niin sitä voi paremminkin pitää sijoituksena, joka tuo rahaa takaisin paitsi kotimaisissa veroissa ja työllisyydessä, niin myös ulkomaankaupassa.

Hölmöläisten peitonleikkuuta.

Suomi antaa omaa rahaa maataloustukeen (kansallinen tuki) 1150 miljoonaa euroa. maatalouden johdannaisen, elintarviketeollisuuden vienti suomesta oli 2007 yli 1400 miljoonaa. Elintarviketeollisuuuden tuotteiden arvo oli 8,6 miljardia euroa, eli eiköhän sillä ole jo kuitettu maatalouteen upotetut rahat. Ja pelkkä ALV tuo valtion kassaan lähes maataloustuen verran.
kun ottaa huomioon, että maatalous työllistää suomessa suoraan n.144 000 henkeä ja elintarviketeollisuus suoraan n. 38 000 ynnä välilliset työpaikat (teollinen työpaikka tuo ympärilleen, paikasta riippuen, 3-4 muuta työpaikkaa) , niin minä puhuisin hyvästä sijoituksesta.

Sinun logiikallasi valtion kannattaisi tukea Ferrarin alihankkijayrityksiä, koska Ferrarien valmistaminen on voitollista liiketoimintaa.

Ellet tiennyt: Italian valtio tukee ferrarin alihankkijoita.

unohdit pääasian: ilman kotimaista maataloutta meillä tuskin olisi elintarviketeollisuutta, ainakaan tässä laajuudessa.  

Tuonnin lisääntyminen ei mitenkään köyhdytä suomalaisia. Käsityksesi kansainvälisestä kaupankäynnistä on 1600-luvun merkantilismin ajalta.

valtio köyhtyy ja joutuu ottamaan lisää velkaa => leikkamaan etuuksia, mm. koulutusta ja jne. Merkantilismi elää ja voi hyvin: suomen hyvinvointi elää viennissä.

EU nimenomaan ylläpitää suojatullimuureja. Juuri siksi esim. banaanien hinta kaksinkertaistui Suomen liityttyä EU:hun.

Ja tonnikalan. Mutta kuka elää pelkällä banaanilla ja tonnikalalla?

Verojen alentaminen edistää talouskasvua ja työllisyyttä.

tietyssä määrin. Mutta nyt puhutaan yli 200 000 työpaikasta.

Tajuatko, että on olemassa nettoveronmaksajia? Eivät kaikki voi elää veronmaksajien kustannuksella. Jonkun täytyy maksaa ne verot, joilla tukiaiset kustannetaan. Tukiaisten lakkauttaminen tekee mahdolliseksi alentaa veroja. Tällöin rehelliset, kannattavat alat menestyvät nykyistä paremmin. Syntyy talouskasvua ja työllisyyttä.

Kuulun nettoveronmaksajiin kaikilla mittareilla. Mutta kuten jo osoitin ylempänä, voi tiettyjä tuliaisia pitää lähinnä sijoituksena. Koskee muuta kuin maataloutta. Ei valtio hyvää hyvyyttään jaa rahaa elinkeinoelämään, kyllä siellä osataan laskea mihin tukea kannattaa sijoittaa.

Kiitos ansiokkaasti perustelustasi. Olen kuitenkin sitä mieltä, että oma mallini olisi yhteiskunnalle kannattavampi. ..., vai olitko kanssani sittenkin samaa mieltä, johon hymiö viittaisi.

vaadit vielä perusteluja?  

En tunne tapausta, mutta vaikuttaa vedenpitävältä. Itse kuitenkin kannatin ihan rehellisesti voittoa tavoittelevaa yhtiötä. Tämän tyyppisistä toimivista yhtiöistä keksisin enemmän kuin yhden esimerkin.

vähän kuten katsastus? Ennen kuin sillä alettiin tehdä bisnestä, maksoi katsastus 28 euroa, nykyisin siitä pulitetaan jossain 80 €, vaikka toimintaa on tehty vasta muutama vuosi, eikä selviä syitä noin suurelle korotukselle ole. On helppo tehdä bisnestä jollakin mikä on pakko olla /tehdä, mutta onko se tavallisen ihmisen kannalta parempi juttu, onkin sitten eri asia. Ulkoistaminen on loppujen lopuksi ollut lähes aina huonompi ratkaisu kuin mitä annetaan ymmärtää.

(http://octavius1.files.wordpress.com/2009/12/tulot.png)

Tässä tilanteessa persut haluavat KASVATTAA valtion menoja.

Suuret ikäluokat jättävät jälkeensä konkurssikypsän valtion. Se ei kuitenkaan estä heitä vaatimasta enemmän ja yhä parempia palveluja. Velkaa yrittää sitten tulevaisuudessa lyhentää yhä pienenevä veronmaksajien joukko. Itsekkäämpää talouden pitoa ei voi ollakaan. Tästä perinnöstä ei vain voi luopua.

no, lopetetaan maatalous tuki. Seurauksena olisi vuoden sisällä 144000 + 38 000 työtöntä. ja tässä vain suorat menetykset.

Maanviljelijän työttömyysturvasta en tiedä, mutta jos vetää mutkat suoraksi niin pieni laskutoimitus: 38 000 + 144 000 x keskimääräinen ansiosidonnainen 1200 € / kk x 12 = 2 620 800 000 Euroa. Mistä tähän revit rahat, kun otat vielä huomioon, että valtio menettää aika kasan verotuloja ja jatkossa ruoka tuodaan muualta?

[EL SID]

Miksi koko maan pitäisi pysyä asuttuna?

Nii. Huomattaisko sillo äkempää jos ryssä meinaa tulla?

Siis joku Kainuun korvessa yksin asuva 90-vuotias mökinakka pysäyttää ryssän kevyellä kenttäsingolla/vast.?

no, eteläpohjanmaalla, siis landella, on asukkaita n. 200 000, ja lisäksi syntyvyys sitä luokkaa, että suomen väestö kasvaa nykyisin meidän pohojalaasten kautta...

[Pliers]

Suomi antaa omaa rahaa maataloustukeen (kansallinen tuki) 1150 miljoonaa euroa. maatalouden johdannaisen, elintarviketeollisuuden vienti suomesta oli 2007 yli 1400 miljoonaa. Elintarviketeollisuuuden tuotteiden arvo oli 8,6 miljardia euroa, eli eiköhän sillä ole jo kuitettu maatalouteen upotetut rahat. Ja pelkkä ALV tuo valtion kassaan lähes maataloustuen verran.

Alkutuotanto on tuettua. Keskusliikkeet jalostavat alkutuotannon tuotteiksi, jotka sitten viedään ulkomaille vientituen turvin. Minkä ihmeen takia minun veronmaksajan pitäisi maksaa jonkun Pietarilaisen ihmisen juustopala, kun keskusliike saa siitä kuitenkin katteen?

kun ottaa huomioon, että maatalous työllistää suomessa suoraan n.144 000 henkeä ja elintarviketeollisuus suoraan n. 38 000 ynnä välilliset työpaikat (teollinen työpaikka tuo ympärilleen, paikasta riippuen, 3-4 muuta työpaikkaa) , niin minä puhuisin hyvästä sijoituksesta.

Valitettavasti sijoituksen kannatavuutta ei voi perustella noin. Ainoa tapa on mitata tuottoa ja vaihtoehtokustannusta. Siis mikä olisi tuotto, jos sama rahamäärä käytettäisiin johonkin muuhun toimmintaan.

En tunne tapausta, mutta vaikuttaa vedenpitävältä. Itse kuitenkin kannatin ihan rehellisesti voittoa tavoittelevaa yhtiötä. Tämän tyyppisistä toimivista yhtiöistä keksisin enemmän kuin yhden esimerkin.

vähän kuten katsastus? Ennen kuin sillä alettiin tehdä bisnestä, maksoi katsastus 28 euroa, nykyisin siitä pulitetaan jossain 80 €, vaikka toimintaa on tehty vasta muutama vuosi, eikä selviä syitä noin suurelle korotukselle ole. On helppo tehdä bisnestä jollakin mikä on pakko olla /tehdä, mutta onko se tavallisen ihmisen kannalta parempi juttu, onkin sitten eri asia. Ulkoistaminen on loppujen lopuksi ollut lähes aina huonompi ratkaisu kuin mitä annetaan ymmärtää.

Hintojen nousu johtuu kilpailun puutteesta, eli siitä että toiminta annettin yhden käsiin. Markkina toimii siis juuri kuten kuuluukin. Uusia yrittäjiä tulee alalla ja hinnat laskevat.

no, lopetetaan maatalous tuki. Seurauksena olisi vuoden sisällä 144000 + 38 000 työtöntä. ja tässä vain suorat menetykset.

Maanviljelijän työttömyysturvasta en tiedä, mutta jos vetää mutkat suoraksi niin pieni laskutoimitus: 38 000 + 144 000 x keskimääräinen ansiosidonnainen 1200 € / kk x 12 = 2 620 800 000 Euroa. Mistä tähän revit rahat, kun otat vielä huomioon, että valtio menettää aika kasan verotuloja ja jatkossa ruoka tuodaan muualta?

Tuollaisia laskutoimituksia voi tehtailla kuka tahansa. Jos poistetaan monimutkaisesta asiasta riittävästi tekijöitä, saadaa lopputulolkseksi ihan mitä vain. En jaksa ihan hirveästi käyttää aikaa asian kirjalliseen selvittämiseen, mutta totean vain, ettei jalostus minnekään katoaisi. Raaka-aine tulisi ehkä muualta. Johan on myös käynyt selväksi toisissa keskusteluissa, että iso osa maajusseja käy myös muualla töissä, joten laskepas uudelleen.

[EL SID]

Suomi antaa omaa rahaa maataloustukeen (kansallinen tuki) 1150 miljoonaa euroa. maatalouden johdannaisen, elintarviketeollisuuden vienti suomesta oli 2007 yli 1400 miljoonaa. Elintarviketeollisuuuden tuotteiden arvo oli 8,6 miljardia euroa, eli eiköhän sillä ole jo kuitettu maatalouteen upotetut rahat. Ja pelkkä ALV tuo valtion kassaan lähes maataloustuen verran.

Alkutuotanto on tuettua. Keskusliikkeet jalostavat alkutuotannon tuotteiksi, jotka sitten viedään ulkomaille vientituen turvin. Minkä ihmeen takia minun veronmaksajan pitäisi maksaa jonkun Pietarilaisen ihmisen juustopala, kun keskusliike saa siitä kuitenkin katteen?

ottaisitko tuon juuston mieluummin itsellesi?

Valitettavasti sijoituksen kannatavuutta ei voi perustella noin. Ainoa tapa on mitata tuottoa ja vaihtoehtokustannusta. Siis mikä olisi tuotto, jos sama rahamäärä käytettäisiin johonkin muuhun toimmintaan.

mikä estää laskemasta? Palataan senjälkeen sitten asiaan.

Hintojen nousu johtuu kilpailun puutteesta, eli siitä että toiminta annettin yhden käsiin. Markkina toimii siis juuri kuten kuuluukin. Uusia yrittäjiä tulee alalla ja hinnat laskevat.

uusia toimijoita on jo tullut, esimerkiksi Lapualla toimi yksityinen katsastusasema, kunnes johtava kilpailija osti sen. Näin on käynyt muuallakin. Paikkakuntakohtaisia kilpailutilanteita on tapahtunut, mutta näissä tapauksissa goljat on yleensä syönyt daavidin. Käytännössä katsastus on suomessa kahden kauppa, ja se ei riitä kilpailuun.
Maailma ei toimi oppikirjojen ja teorioiden mukaan.

Tuollaisia laskutoimituksia voi tehtailla kuka tahansa. Jos poistetaan monimutkaisesta asiasta riittävästi tekijöitä, saadaa lopputulolkseksi ihan mitä vain. En jaksa ihan hirveästi käyttää aikaa asian kirjalliseen selvittämiseen, mutta totean vain, ettei jalostus minnekään katoaisi. Raaka-aine tulisi ehkä muualta. Johan on myös käynyt selväksi toisissa keskusteluissa, että iso osa maajusseja käy myös muualla töissä, joten laskepas uudelleen.

eli kohdallasi kyse on lähinnä periaatteesta: olet päättänyt, että maataloustuki on turha, ja et halua myöntää olevasi väärässä.
Miksi kukaan raahaisi tänne ranskasta asti sikoja, kun ne voi jalostaa siellä (suurempien markkinoiden luona) makkaraksi ja tuoda tänne valmis tuote?
Maajussien liitännäiselinkeinot liittyvät yleensä maatalouteen, tyyliin: traktoria tarvitaan pellolla, samalla voi toimia traktoriurakoitsijana. EUn vaatima tehokkuus on nostanut tilojen koot sellaiselle asteelle, ettei työssäkäynti tilojen ulkopuolella ole mahdollista.

[Pliers]

ottaisitko tuon juuston mieluummin itsellesi?

Kyllä kiitos. Minähän sen olen maksanutkin.

Valitettavasti sijoituksen kannatavuutta ei voi perustella noin. Ainoa tapa on mitata tuottoa ja vaihtoehtokustannusta. Siis mikä olisi tuotto, jos sama rahamäärä käytettäisiin johonkin muuhun toimmintaan.

mikä estää laskemasta? Palataan senjälkeen sitten asiaan.

Noh yksinkertainen esimerkki. Suomen maataloutta tuetaan (puolivirallinen luku) 1,9 miljardilla vuodessa (vuonna 2006 Helsingin Sanomat laski tuen Suomen maataloudelle olevan vain 4 miljardia euroa vuodessa plus puuttuvat ympäristöhaittaverot. Oikea luku lienee siis 4 - 5 miljardia euroa plus ympäristöhaittaverot.). Jos sama raha (1,9 mrd.) oli käytetty esimerkiksi Fortumiin, olisi tuotto ollut miltei 700 miljoonaa.

Lisäksi täytyy ottaa huomioon liian hyvistä tuista johtuvan ylituotannan vienti vientituella toisiin maihin. Sen arvosta minulla ei ole lukua.

Ottaen huomioon aiheutuneen säästön, hintojen laskun ja rahan paremman tuoton, olisi yhteiskuntamme aika paljon vauraampi, jos tukijärjestelmä purettaisiin.

Hintojen nousu johtuu kilpailun puutteesta, eli siitä että toiminta annettin yhden käsiin. Markkina toimii siis juuri kuten kuuluukin. Uusia yrittäjiä tulee alalla ja hinnat laskevat.

uusia toimijoita on jo tullut, esimerkiksi Lapualla toimi yksityinen katsastusasema, kunnes johtava kilpailija osti sen. Näin on käynyt muuallakin. Paikkakuntakohtaisia kilpailutilanteita on tapahtunut, mutta näissä tapauksissa goljat on yleensä syönyt daavidin. Käytännössä katsastus on suomessa kahden kauppa, ja se ei riitä kilpailuun.
Maailma ei toimi oppikirjojen ja teorioiden mukaan.

Kyllä se toimii, mutta tarvitsee vain aikaa. Kilpailu lisääntyy koko ajan se on varmaa.

Tuollaisia laskutoimituksia voi tehtailla kuka tahansa. Jos poistetaan monimutkaisesta asiasta riittävästi tekijöitä, saadaa lopputulolkseksi ihan mitä vain. En jaksa ihan hirveästi käyttää aikaa asian kirjalliseen selvittämiseen, mutta totean vain, ettei jalostus minnekään katoaisi. Raaka-aine tulisi ehkä muualta. Johan on myös käynyt selväksi toisissa keskusteluissa, että iso osa maajusseja käy myös muualla töissä, joten laskepas uudelleen.

eli kohdallasi kyse on lähinnä periaatteesta: olet päättänyt, että maataloustuki on turha, ja et halua myöntää olevasi väärässä.
Miksi kukaan raahaisi tänne ranskasta asti sikoja, kun ne voi jalostaa siellä (suurempien markkinoiden luona) makkaraksi ja tuoda tänne valmis tuote?
Maajussien liitännäiselinkeinot liittyvät yleensä maatalouteen, tyyliin: traktoria tarvitaan pellolla, samalla voi toimia traktoriurakoitsijana. EUn vaatima tehokkuus on nostanut tilojen koot sellaiselle asteelle, ettei työssäkäynti tilojen ulkopuolella ole mahdollista.

[/quote]

Väärin. Maataloustuki on varmaan pirun kiva juttu maanviljelijälle. Se vain sattuu olemaan todella kallis veronmaksajalle. Tämä on fakta, eikä mikään mielipide.

Tanskasta tulee kinkkuja, Brasiliasta lihaa, jne. siitä vaan tekemään makkaraksi. Paitsi, jos haluaa Suomalaista luomua niin maksaa.

On se kumma, kun välillä sanotaan, että on pakko käydä muualla töissä kun ei muuten pärjää, ja nyt EU on nostanutkin tilojen koon sellaiseksi, että ihan pakko tehdä koko päivä töitä omalla tilalla. Päättäkää jo.

[Petteri R]

Persut ovat kuitenkin vastustaneet Suomen EU-jäsenyyttä, joka aloitti maatalouden pudotuspelin ja maaseudun pienviljelijöiden ahdingon ja tuhon. Joten lienee persuille johdonmukaista yrittää puolustaa vielä sitä, mikä on jäljellä. Sen sijaan Keskusta ajoi Suomen EU-jäseneksi, vaikka 70% omasta jäsenistöstä vastusti sitä, ja siitä lähtien, kun pudotuspelin aika tuli, Keskustan maatalousministerit ovat joutuneet anelemaan EU:lta lupaa saada säästää Suomen "keskustalainen" maatalous. Se ei ole johdonmukaista.

Ihmettelen suuresti sitä ajatusta, että Suomelle olisi parasta luopua maaseudun asuttamisesta ja antaa väestön valua kasvukeskuksiin. Jos Suomen energiaomavaraisuudesta tai pikemminkin sen puutteesta ollaan kriisiaikoja silmälläpitäen huolissaan, niin miksei myös elintarvikkeiden omavaraisuudesta?
Jos teollisuustuotanto haihtuu maasta tällä vauhdilla muutaman vuoden ajan ja työttömyys riivaa jo kasvukeskuksiakin, niin alamme tosiaan tarvita niitä maatiloja, jotta edes joku saa oman perheensä ruokittua, jos ei ole rahaa ostaa sitä espanjalaista tomaattia ja brasilialaista lihakimpaletta. Jos energian hinta räjähtää pilviin, että päivittäistavaroiden rahtaamisesta toiselta puolelta maapalloa tulee kannattamatonta ja joudumme siirtymään ajassa taaksepäin palaten lähituotantoon, silloin ainakin tarvitsemme näitä kotimaamme laaksoja, kukkuloita ja rakkaita vesiä.

[EL SID]

ottaisitko tuon juuston mieluummin itsellesi?

Kyllä kiitos. Minähän sen olen maksanutkin.

niitä löytyy kaupasta. Hinta on sama kuin venäjällä.

Noh yksinkertainen esimerkki. Suomen maataloutta tuetaan (puolivirallinen luku) 1,9 miljardilla vuodessa (vuonna 2006 Helsingin Sanomat laski tuen Suomen maataloudelle olevan vain 4 miljardia euroa vuodessa plus puuttuvat ympäristöhaittaverot. Oikea luku lienee siis 4 - 5 miljardia euroa plus ympäristöhaittaverot.). Jos sama raha (1,9 mrd.) oli käytetty esimerkiksi Fortumiin, olisi tuotto ollut miltei 700 miljoonaa.

Lisäksi täytyy ottaa huomioon liian hyvistä tuista johtuvan ylituotannan vienti vientituella toisiin maihin. Sen arvosta minulla ei ole lukua.

Ottaen huomioon aiheutuneen säästön, hintojen laskun ja rahan paremman tuoton, olisi yhteiskuntamme aika paljon vauraampi, jos tukijärjestelmä purettaisiin.

maataloustuki on yhteensä 1,9 miljardia, mutta suomen osuus siitä 60%, eli mainitsemani 1,150 miljardia. Ilman maataloutta et voi laskea mukaan EUn osuutta, koska sitä ei maksettaisi.
En ole nähnyt hesarin laskelmia, mutta tuo 1 150 miljoonaa on budjetoitu luku. Viitsisitkö esittää hesarin perustelut 4 miljardille, niin käydään sekin läpi.

Jos tuo 1 150 miljardia olisi sijoitettu fortumiin, niin montako suomalaista se olisi työllistänyt? tuskin 200 000. Lisäksi lukusi on pörssiarvo, joka ei vastaa todellisuutta, eli kuinka paljon fortum saa tuottoa sijoituksilleen. Kai tiesit fortuminkin saavan TE-keskukselta tukea?

laskelmasi heittää muutenkin: kuten olen jo aikaisemmin keetonut, on elintaviketeollisuuden, jonka osa maatalous on, arvo 8,6 miljadia, eli enemmän kuin 11 kertaa tuo sinun 700 miljoonaasi.

Vientituen maksaa EU, joten ilman maataloutta sitäkään ei tulisi.

Kyllä se toimii, mutta tarvitsee vain aikaa. Kilpailu lisääntyy koko ajan se on varmaa.

perustele. Eli miten luulet sen tapahtuvan. Minä tiedän miksi kilpailu ei tule lisääntymään. Kerron sen sitten myöhemmin.

Väärin. Maataloustuki on varmaan pirun kiva juttu maanviljelijälle. Se vain sattuu olemaan todella kallis veronmaksajalle. Tämä on fakta, eikä mikään mielipide.

Tanskasta tulee kinkkuja, Brasiliasta lihaa, jne. siitä vaan tekemään makkaraksi. Paitsi, jos haluaa Suomalaista luomua niin maksaa.

Maatalous myös mahdollistaa omavaraisuuden kriisitilanteessa. Et kai tosissasi kuvittele, että maailma porskuttaa tästä seuraavat tuhat vuotta eteenpäin ilman katastrofeja?

Sitäpaitsi maatalous voi olla tulevaisuudessa suomen yksi tärkeimmistä vientiartikkeleista. Bio-energia ja bio-tuotteet ovat tulossa.  Vuonna 2050 ihmisiä on 9 miljardia.  

Kuten laskelmissani osoitin, maataloustuki on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin. Sinä et ole vielä kyennyt osoittamaan niitä vääriksi.

On se kumma, kun välillä sanotaan, että on pakko käydä muualla töissä kun ei muuten pärjää, ja nyt EU on nostanutkin tilojen koon sellaiseksi, että ihan pakko tehdä koko päivä töitä omalla tilalla. Päättäkää jo.

sekoitat kaksi eri asiaa: kokopäiväisen viljelijän ja sivutoimisen viljelijän. Jos et sekoittaisi näitä kahta eri asiaa, niin et olisi laittanut tuota edellistä kommenttia.

[citizen]

Persut on oikeassa. Olisi typerää tässä tilanteessa tehdä lisää työttömiä ja entisestään heikentää omavaraisuutta.

Maanviljely on tulevaisuuden ala, myös sijoitusgurujen mukaan: http://www.youtube.com/watch?v=VSTjd7gys1o

[Atte Saarela]

Huoltovarmuus-argumentti ei minusta ole kovin pätevä, koska jos sodassa tulisi sellainen tilanne että ruokaa ei saisi enää ostettua mistään ulkomailta niin tilanne olisi todennäköisesti muutenkin sellainen että olisi pakko antautua.

En löytänyt linkkiä ajan tasalla olevaan tilastoon Ruotsin maataloustukiaisista, mutta luin joltain keskustelupalstalta, että v. 2007 ne olisivat olleet n. 1.2 miljardia euroa eli asukaslukuun suhteutettuna noin kolmasosa Suomen maataloustuesta. Tämä ei näytä aiheuttavan Ruotsille mitään ongelmia, rahaa sen sijaan säästyy aika paljon.

[requiem]

En löytänyt linkkiä ajan tasalla olevaan tilastoon Ruotsin maataloustukiaisista, mutta luin joltain keskustelupalstalta, että v. 2007 ne olisivat olleet n. 1.2 miljardia euroa eli asukaslukuun suhteutettuna noin kolmasosa Suomen maataloustuesta. Tämä ei näytä aiheuttavan Ruotsille mitään ongelmia, rahaa sen sijaan säästyy aika paljon.

Ruotsin merkittävimmät maatalousalueet ovat Helsinkiä eteläisemmillä leveyspiireillä, joten suora vertailu maiden välillä on vähän hankalaa. Mutta kyllä itsekkin kannatan euroalueen maatalouden ylituotannon supistamista, yhtenä keinoista maataloustukien järkeistäminen.

[mikkoellila]

Työn tuottavuutta mitataan sillä rahalla, jonka asiakas on valmis maksamaan työntekijän tuottamasta tavarasta tai palvelusta.

sittenhän se sinun on helppo laskea maajussin päivän tuottavuus: se on kaikki mitä omistat.
Asia on helppo perustella: jos maajussi vaatii sinulta tuottamastaan ruuasta kaiken minkä omistat, eikä kukaan muu myy halvemmalla, niin viimeistään kolmen päivän kuluttua olet valmis antamaan maajussille, minkä hän haluaa, muuten kuolet nälkään.

Painu trolli Pohjois-Koreaan.

Et tajua markkinatalouden toiminnasta yhtään mitään etkä haluakaan tajuta.

Ilmeisesti teeskentelet tyhmää, koska sinulla ei ole mitään argumentteja.

[Pliers]

ottaisitko tuon juuston mieluummin itsellesi?

Kyllä kiitos. Minähän sen olen maksanutkin.

niitä löytyy kaupasta. Hinta on sama kuin venäjällä.

... ja maksaisin sen uudestaan? Väitteesi ei sitä paitsi pidä paikkaansa. Vientituella saadaan tuotteen hintaa sen verran alas, että edes joku hullu suostuisi siitä maksamaan jotain vientimaassa.


Tehdään tämä nyt selväksi.

Virallisen tiedon (http://farmsubsidy.org/FI ) mukaan 2008 Suomen maataloutta tuettiin seuraavasti:
Suomi 1,3 mrd.
EU 838 milj. (toisaalta Suomi on EU:ssa nettomaksaja, joten tämäkin raha tulee Suomalaiselta veronmaksajalta)
Yhteensä 2,1 mrd.

EU:n tuen suurimmat saajat ovat 2008 (http://farmsubsidy.org/FI ):
1.   Sucros Oy 9,5 milj.
2.   HK Foods 3,5 milj.
3.   Valio 3,2 milj.
4.   Suo Oy / VAPO 2,9 milj.
5.   Danisco Sweetener 1,7 milj.

LISÄYS:
5 suurinta hanketukien saajaa ( http://www.iltalehti.fi/taulukko/?maataloustuet ):
1. YLÄ-SAVON VESI OY
2. POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
3. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
4. PROAGRIA LAPPI RY
5. ALUEKEHITYSSÄÄTIÖ

5 Suurinta rahoitustuen saajaa:
1. HUISKULAN PUUTARHA OY
2. HANDELSTRÄDGÅRD STRAND
3. SIKANA OY
4. SMITHS GARDEN AB
5. KANAKUMPPANIT OY

5 suurinta viljelijätuen saajaa:
1. MTT JOKIOISTEN KARTANOT
2. BULLSTOP OY
3. HUISKULAN PUUTARHA OY
4. MUSTAKOSKEN PUUTARHA OY
5. AHLQVIST NIKO

Valitettavasti nämä listat eivät viittaa siihen, että maataloustuet hyödyttäisivät yhtään korvenraivaajaa tai työtaakan alle nääntyvää (?) pienviljelijää.

(Rossi, Juhana: Hyvä työ jäi puolitiehen. Helsingin Sanomat 3.5.2008 s. B10) Erilaisia tukia on yli 200. Tietoja tuesta julkistetaan ainoastaan hyvin rajoitetusti. Tietoja saadakseen on tehtävä yksilöityjä tiedonluovutuspyyntöjä Maaseutuvirastolle. Pyynnöstä huolimatta tieto voi jäädä saamatta.

Tukia ovet esim.:
Maataloustuki
Perustuki
Kesannointituki
Erityistuki
Peltokasvien vientituki
Peltokasvien erityinen aluetuki
Emolehmäpalkkio ja sen lisäosan EU:n rahoittama osuus
Teurastuspalkkio ja sen lisätuet
Laajaperäistämispalkkio
Maitopalkkio ja maitopalkkion lisätuki
Kuivatettujen rehujen tuki
Siementuet
Pohjoinen tuki
Vientituki
Lomitustoiminta
Investointituki
Tuotantotuki
Sokerialan monipuolistamistuki
Nuoren viljelijän aloitustuki
Elinkeinosuunnitelman tuki
Maaseudun hanketuki
Ympäristötuki
Käynnistämistuki
Investointituki
Kehittämistuki
Leader-tuki
Nuoren porotalouden harjoittajan tuki
Poro- ja luontaistalouden investointituki
Koltta-investointuki
...ja tässä on vasta alkua. Ja lisää täältä :
http://www.iltalehti.fi/taulukko/?maataloustuet

Laskutoimitus viittasi, että kaikkiaan Suomen maataloutta tuetaan 5 mrd. eurolla vuodessa.

Suomen maatalous työllistää 113 000 henkeä (http://farmsubsidy.org/FI ).

Jos käytetään virallista luku, yhtä maatalouden työpaikkaa tuetaan 18 540 eurolla. Vertailuksi työttömyystuki on samaa luokkaa. Ei haise businekselle, ei ainakaan veronmaksajalle. Jos 5 mrd. kuitenkin pitäisi paikkansa olisi tukieurot 44 500 euroa vuodessa työntekijää kohden.

Tukiviidakko johtaa ylituotantoon (ja liian suuriin tukiin), josta yritetään päästä eroon vientituen voimin, joka entisestään lisää ylituotantoa. Kuitenkin Suomalainen kuluttaja ostaa kansainvälisesti kallista ruokaa.

Kaikkiaan maatalouden tukeminen on hyvinkin verrattavissa humanitaarisen maahanmuuton kustannuksiin, lähinnä kuitenkin kustannusten peittelyn kannalta. Toivottavasti Hesari uusi tutkimuksen pikapuoliin, sillä koko vyyhden penkominen vaatisi useita täysiä työpäiviä.

Nyt EL SID, odotan sinulta muitakin kommentteja kuin: "mutsis oli!".

[EL SID]

Työn tuottavuutta mitataan sillä rahalla, jonka asiakas on valmis maksamaan työntekijän tuottamasta tavarasta tai palvelusta.

sittenhän se sinun on helppo laskea maajussin päivän tuottavuus: se on kaikki mitä omistat.
Asia on helppo perustella: jos maajussi vaatii sinulta tuottamastaan ruuasta kaiken minkä omistat, eikä kukaan muu myy halvemmalla, niin viimeistään kolmen päivän kuluttua olet valmis antamaan maajussille, minkä hän haluaa, muuten kuolet nälkään.

Painu trolli Pohjois-Koreaan.

Et tajua markkinatalouden toiminnasta yhtään mitään etkä haluakaan tajuta.

Ilmeisesti teeskentelet tyhmää, koska sinulla ei ole mitään argumentteja.

typpillistä Ellilää, kun ei löydy vasta-argumenttejä, menee hermot. Tosin Mikko on edistynyt viime aikoina: oletin, että häneltä olisi mennyt hermot jo aikaisemmin.


työantajani on hyvin tyytyväinen käsitykseeni markkinataloudesta. entä sinun?

[EL SID]

ottaisitko tuon juuston mieluummin itsellesi?

Kyllä kiitos. Minähän sen olen maksanutkin.

niitä löytyy kaupasta. Hinta on sama kuin venäjällä.

... ja maksaisin sen uudestaan? Väitteesi ei sitä paitsi pidä paikkaansa. Vientituella saadaan tuotteen hintaa sen verran alas, että edes joku hullu suostuisi siitä maksamaan jotain vientimaassa.

vientituki myös korjaa tullimuurien vaikutusta. Myös venäjällä on tarve suojella omaa maatalouttaan ja se tapahtuu, tukien lisäksi tulleilla, aivan kuten täällä.

Tehdään tämä nyt selväksi.

Virallisen tiedon (http://farmsubsidy.org/FI ) mukaan 2008 Suomen maataloutta tuettiin seuraavasti:
Suomi 1,3 mrd.
EU 838 milj. (toisaalta Suomi on EU:ssa nettomaksaja, joten tämäkin raha tulee Suomalaiselta veronmaksajalta)
Yhteensä 2,1 mrd.

meikäläisen tilastot oli vuodelta 2007, sinun vuodelta 2008. On hyvä huomata, että myös EUn tuki on noussut. Toisin kuin väität, EUn maksama raha tänne ei mene suhteessa 1:1, joten et voi laskea sitä suoraan suomalaisten veronmaksajien osuudeksi, vaan kannattaisi ensin laskea koko EU:n maataloustuesta, joka oli, muistaakseni (kirjoitan nyt päätteellä, johon ei ole mahdollisuus saada nopeasti lisätietoja) 60 miljardia, suomen osuus ja suhteuttaa se EUn suomeen maksamaan maataloustukeen.
Siis jos haluat seurata polkua joka vie metsään. Kuten jo aikaisemmin perustelin, ei ole järkevää laskea EU-tukia suorien tukien päälle, koska niitä ei maksettaisi ilman maataloutta, siis kansallisia tukia, eli EU-tuet ovat eräänlaista ylimääräistä rahaa.

EU:n tuen suurimmat saajat ovat 2008 (http://farmsubsidy.org/FI ):
1.   Sucros Oy 9,5 milj.
2.   HK Foods 3,5 milj.
3.   Valio 3,2 milj.
4.   Suo Oy / VAPO 2,9 milj.
5.   Danisco Sweetener 1,7 milj.

LISÄYS:
5 suurinta hanketukien saajaa ( http://www.iltalehti.fi/taulukko/?maataloustuet ):
1. YLÄ-SAVON VESI OY
2. POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
3. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ
4. PROAGRIA LAPPI RY
5. ALUEKEHITYSSÄÄTIÖ

5 Suurinta rahoitustuen saajaa:
1. HUISKULAN PUUTARHA OY
2. HANDELSTRÄDGÅRD STRAND
3. SIKANA OY
4. SMITHS GARDEN AB
5. KANAKUMPPANIT OY

5 suurinta viljelijätuen saajaa:
1. MTT JOKIOISTEN KARTANOT
2. BULLSTOP OY
3. HUISKULAN PUUTARHA OY
4. MUSTAKOSKEN PUUTARHA OY
5. AHLQVIST NIKO

Valitettavasti nämä listat eivät viittaa siihen, että maataloustuet hyödyttäisivät yhtään korvenraivaajaa tai työtaakan alle nääntyvää (?) pienviljelijää.

kuten näet, yritykset harjoittavat maataloutta, Heillä on mm. koeviljelmiä, mutta suurin syy on tehtaiden omavaraisuuden turvaaminen.
Luitko ollenkaan aikaisempia kirjoituksia?
Jos et niin tee näin, ja huomaat minun maininneen moneen kertaan, että maatalous on osa elintarviketeollisuutta. Miksi siis pitäisi yllättyä siitä, että tuotteen jalostaja osallistuu myös alkutuotantoon?

Minähän mainitsin, että kannatan maataloustukea, joka jaetaan sellaisille tuottajille, joiden tuotetta jatkojalostetaan suomessa. Niihin ei kuulu kasvihuoneviljely, joka on suomen leveysasteilla, mielestäni, turhaa puuhaa, ja johon jaettava tukiraha ei työllistä ja pyöritä kansatalouden rattaita yhtä tehokkasti kuin vaikkapa paljon parjattu sikatalous.

Tukia ovet esim.:
Maataloustuki
Perustuki
Kesannointituki
Erityistuki
Peltokasvien vientituki
Peltokasvien erityinen aluetuki
Emolehmäpalkkio ja sen lisäosan EU:n rahoittama osuus
Teurastuspalkkio ja sen lisätuet
Laajaperäistämispalkkio
Maitopalkkio ja maitopalkkion lisätuki
Kuivatettujen rehujen tuki
Siementuet
Pohjoinen tuki
Vientituki
Lomitustoiminta
Investointituki
Tuotantotuki
Sokerialan monipuolistamistuki
Nuoren viljelijän aloitustuki
Elinkeinosuunnitelman tuki
Maaseudun hanketuki
Ympäristötuki
Käynnistämistuki
Investointituki
Kehittämistuki
Leader-tuki
Nuoren porotalouden harjoittajan tuki
Poro- ja luontaistalouden investointituki
Koltta-investointuki
...ja tässä on vasta alkua. Ja lisää täältä :
http://www.iltalehti.fi/taulukko/?maataloustuet

mitä yrität sanoa? sitäkö että onpas aikamoinen tukiviidakko? eiköhän maanviljelijät tiedä sen jo.

Laskutoimitus viittasi, että kaikkiaan Suomen maataloutta tuetaan 5 mrd. eurolla vuodessa.

montako kertaa laskit saman tue uudelleen? muistuta jälleen kerran sinua omasta tekstistäsi:

Virallisen tiedon (http://farmsubsidy.org/FI ) mukaan 2008 Suomen maataloutta tuettiin seuraavasti:
Suomi 1,3 mrd.

tietysti, jos laskee miljardin joka kerta, kun kuulee sanan maataloustuki, niin siinä saa sellaisen luvun kuin haluaa.

Suomen maatalous työllistää 113 000 henkeä

vuoden 2008 lukujen mukaan. käytin vuoden 2007 tilastoa,

http://www.matilda.fi/servlet/page?_pageid=549,193&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&908_MATILDA_JULKAISUT_4484043.lk=288&952_MATILDA_JULKAISUT_4484043.cls=300

eli siinä mäet, kuinka "kannattavaa" maatalous on viljelijälle. Jos vuodessa on yli 30 000 luopujaa, niin työ ei vaikuta kullanhuuhdonnalta.

Jos käytetään virallista luku, yhtä maatalouden työpaikkaa tuetaan 18 540 eurolla. Vertailuksi työttömyystuki on samaa luokkaa. Ei haise businekselle, ei ainakaan veronmaksajalle. Jos 5 mrd. kuitenkin pitäisi paikkansa olisi tukieurot 44 500 euroa vuodessa työntekijää kohden.

jätän tuon keksimäsi luvun 5 miljardia omaan arvoonsa, ellet pysty opsoittamaan miten olet laskenut sen ja ennenkaikkea, oletko laskenut oikein.
unohdat, jälleen kerran, että maataloustuki on vain elintarviketeollisuuden alkutuotanto, kuten näet tukea saavien listalta ja elintarviketeollisuus työllistää suomessa 38 000 henkeä, siis suoraan.

ja jälleen kerran: 2006 elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo on 8,7 miljardia euroa, eli jos vähennät tuosta luvusta pois tukena saadut 1,3 miljardia, niin saat tuloksena 7,4 miljardia puhdasta plussaa.

http://www.etl.fi/elintar_teol/elinta.asp?akt=3

Tukiviidakko johtaa ylituotantoon (ja liian suuriin tukiin), josta yritetään päästä eroon vientituen voimin, joka entisestään lisää ylituotantoa. Kuitenkin Suomalainen kuluttaja ostaa kansainvälisesti kallista ruokaa.

Yhdysvalloissa kuluttajat käyttävät yli triljoona dollaria vuosittain ruokaan, joka on noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta. Elintarviketeollisuudessa työskentelee yli 16,5 miljoonaa henkeä, eli missä näin ei olisi.

Jos suomi ainoana lopettaa maataloustuet, me menetämme yli 7 miljardia euroa rahaa. mistä sinä kiskot nuo summat?

Kaikkiaan maatalouden tukeminen on hyvinkin verrattavissa humanitaarisen maahanmuuton kustannuksiin, lähinnä kuitenkin kustannusten peittelyn kannalta. Toivottavasti Hesari uusi tutkimuksen pikapuoliin, sillä koko vyyhden penkominen vaatisi useita täysiä työpäiviä.

sinulle osoitettiin juuri, että maalous, osana elintarviketeollisuutta, tekee voittoa. Voit yrittää laskea saman "humanitaarisen maahamuuton" kohdalla.

Nyt EL SID, odotan sinulta muitakin kommentteja kuin: "mutsis oli!".

no mikä sun mutsisi oli? sinähän jätä puolet tekstistä lukematta ja valikoit kohdat, jotka tukevat sinun näkemyksiäsi. Me olemme edelleenkin aloituspisteessä, eli siinä, että olen osoittanut maataloustuen olevan hyvä sijoitus, joka tuotaa voittoa.

[Pliers]

vientituki myös korjaa tullimuurien vaikutusta. Myös venäjällä on tarve suojella omaa maatalouttaan ja se tapahtuu, tukien lisäksi tulleilla, aivan kuten täällä.

Ajattele nyt vähän. Väitteesi on ihan oikea, mutta pohjimmiltaan ajatuksessa ei ole mitään järkeä. Halvemmaksi tulisi kipata juustot kaatopaikalle.

Tehdään tämä nyt selväksi.

Virallisen tiedon (http://farmsubsidy.org/FI ) mukaan 2008 Suomen maataloutta tuettiin seuraavasti:
Suomi 1,3 mrd.
EU 838 milj. (toisaalta Suomi on EU:ssa nettomaksaja, joten tämäkin raha tulee Suomalaiselta veronmaksajalta)
Yhteensä 2,1 mrd.

meikäläisen ...

Tarkoitukseni ei ollut yrittää osoittaa lukujasi virheellisiksi, vain lisätä ajantasaista tietoa ketjuun.

Niin pitkään, kuin Suomi on EU:n suuntaan nettomaksaja, on jokainen takaisin tulevakin euro Suomalaisen veronmaksajan lompakosta. Veronmaksajana sitä toivoisi, että työllä ansaitut rahat käytettäisiin järkevästi.

EU:n tuen suurimmat saajat ovat 2008 (http://farmsubsidy.org/FI ):

Valitettavasti nämä listat eivät viittaa siihen, että maataloustuet hyödyttäisivät yhtään korvenraivaajaa tai työtaakan alle nääntyvää (?) pienviljelijää.

kuten näet, yritykset harjoittavat maataloutta, Heillä on mm. koeviljelmiä, mutta suurin syy on tehtaiden omavaraisuuden turvaaminen.
Luitko ollenkaan aikaisempia kirjoituksia?
Jos et niin tee näin, ja huomaat minun maininneen moneen kertaan, että maatalous on osa elintarviketeollisuutta. Miksi siis pitäisi yllättyä siitä, että tuotteen jalostaja osallistuu myös alkutuotantoon?

Haluat liittää tarkoitushakuisesti Suomen maatalouden ja elintarviketeollisuuden kokonaisuudeksi, koska siten ja vain siten esittämäsi yhtälö toteutuu eli, että toiminta on kannattavaa. Kyllä liiketaloudessa pitää voida arvioida kanavan eri toimijoiden kannattavuutta erikseen.

Tukia ovet esim.:
Maataloustuki
...
...ja tässä on vasta alkua. Ja lisää täältä :
http://www.iltalehti.fi/taulukko/?maataloustuet

mitä yrität sanoa? sitäkö että onpas aikamoinen tukiviidakko? eiköhän maanviljelijät tiedä sen jo.

Tämä oli lähteestäni (Rossi, Juhana: Hyvä työ jäi puolitiehen. Helsingin Sanomat 3.5.2008 s. B10), jossa ihmeteltiin tukien määrää (200). Alustuksena seuraavaan aiheeseen. http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Hyv%C3%A4+ty%C3%B6+j%C3%A4i+puolitiehen/1135236035267

Laskutoimitus viittasi, että kaikkiaan Suomen maataloutta tuetaan 5 mrd. eurolla vuodessa.

montako kertaa laskit saman tue uudelleen? muistuta jälleen kerran sinua omasta tekstistäsi:

Virallisen tiedon (http://farmsubsidy.org/FI ) mukaan 2008 Suomen maataloutta tuettiin seuraavasti:
Suomi 1,3 mrd.

En siis ole sitä itse laskenut ja se jäi epähuomiossa (kiihkossa  ) sanomatta, kuten sanoin se vaatisi useita työpäiviä. Löysin siihen viitattavan jollakin nettisivulla. Itsekin suhtauduin lukuun hieman epäillen, joten käytin virallista tietoa. Ajatus perustuu siihen, ettei 2,1 mrd. suinkaan ole lopullinen tuki. Tämän päälle tulevat lomitustoiminta, investointituet, jne.. 2006 Helsingin Sanomat olivat päätyneet 5 mrd. lukuun kaikkinensa. Luku on kuitenkin niin mahdottoman suuri, että käytettäköön ns. virallista luku. (tutustu myös: http://suuronen.blogit.uusisuomi.fi/2009/07/14/suomen-maataloustuki-on-lakkautettava/ )

Suomen maatalous työllistää 113 000 henkeä

eli siinä mäet, kuinka "kannattavaa" maatalous on viljelijälle. Jos vuodessa on yli 30 000 luopujaa, niin työ ei vaikuta kullanhuuhdonnalta.

Tuota kutsutaan alan tervehtymiseksi.

Jos käytetään virallista lukua, ...

jätän ...
unohdat, jälleen kerran, että maataloustuki on vain elintarviketeollisuuden alkutuotanto, kuten näet tukea saavien listalta ja elintarviketeollisuus työllistää suomessa 38 000 henkeä, siis suoraan.

130 000 maataloudessa - 38 000 elintarviketeollisuudessa

ja jälleen kerran: 2006 elintarviketeollisuuden tuotannon bruttoarvo on 8,7 miljardia euroa, eli jos vähennät tuosta luvusta pois tukena saadut 1,3 miljardia, niin saat tuloksena 7,4 miljardia puhdasta plussaa.
http://www.etl.fi/elintar_teol/elinta.asp?akt=3

Minkä takia meidän siis tulisi siis tukea hienosti tuottavaa, voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa?

Tuoreet tiedot muuten täältä: http://www.etl.fi/www/fi/elintarviketeollisuus/index.php

Tukiviidakko johtaa ylituotantoon (ja liian suuriin tukiin), josta yritetään päästä eroon vientituen voimin, joka entisestään lisää ylituotantoa. Kuitenkin Suomalainen kuluttaja ostaa kansainvälisesti kallista ruokaa.

Yhdysvalloissa kuluttajat käyttävät yli triljoona dollaria vuosittain ruokaan, joka on noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta. Elintarviketeollisuudessa työskentelee yli 16,5 miljoonaa henkeä, eli missä näin ei olisi.

Miten tämä liittyy edelliseen?

Jos suomi ainoana lopettaa maataloustuet, me menetämme yli 7 miljardia euroa rahaa. mistä sinä kiskot nuo summat?

Se ei suinkaan pidä paikkaansa. Rahaa tuottava osa ketjua, eli elintarviketeollisuus ei katoaisi mihinkään. Maataloudessa näkisimme jyvien eroavan akanoista. Maksimissa puolet tiloista on elinkelpoisia, mutta ne säilyisivät ja jopa kukoistaisivat paremmin. Puolella tiloista on jo nyt jotain oheistoimintaa, joten kaikilla riittäisi jotain puuhailtavaa. Ainoa mikä muuttuisi, olisi s, ettei keskusliikkeet enää saisi sellaisia voittoja, joita se on veronmaksajien subventoimana nyt pystynyt saamaan.

Kaikkiaan maatalouden tukeminen on hyvinkin verrattavissa humanitaarisen maahanmuuton kustannuksiin, lähinnä kuitenkin kustannusten peittelyn kannalta. Toivottavasti Hesari uusi tutkimuksen pikapuoliin, sillä koko vyyhden penkominen vaatisi useita täysiä työpäiviä.

sinulle osoitettiin juuri, että maalous, osana elintarviketeollisuutta, tekee voittoa. Voit yrittää laskea saman "humanitaarisen maahamuuton" kohdalla.

Ei. Sinä et halua tarkastella maataloutta erillisenä osana elintarviketeollisuutta. Se on eri asia.

Ellilän esimerkki aiemmin Ferrarista on itse asiassa aika hyvä. Ferrari on tehtaana varsin arrogantti. Se vaatii tavarantoimittajia toimittamaan heille tavaraa maksutta, koska he pääsevät toimittamaan Ferrarille. Lisäksi, jos siitä haluaa vielä kertoa jollekin, se maksaa. Tavarantoimittajat tekevät siis puhdasta tappiota toimittamalla tavaraa Ferraille. Ferrari kuitenkin tekee voittoa. Italian valtio (veronmaksajat) subventoivat tavarantoimittajille. Näin ollen Italialaiset veronmaksajat siis maksavat Ferrarin omistajan saamat suuret voitot.

Suomen elintarviketeollisuudessa tilanne on aivan sama. Keskusliikkeiden ja muun teollisuuden voitot ovat veronmaksajan pussista pois. Lisäksi samat tahot kehtaavat pyytää ruuasta kansainvälissti erittäin kallista hintaa. Veronmaksajaa siis lypsetään kahdesta suunnasta. http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/12/quotmaataloustuki_vuotaa_teollisuuden_ja_kaupan_katteisiinquot_1272123.html

http://www.smts.fi/mpol2008/index_tiedostot/Posterit/ps095.pdf

Maataloustuen vaikutus elintarvikkeiden hintamarginaaleihin ja hinnanmuodostukseen
Timo Kuosmanen
MTT Taloustutkimus,

Tässä tutkimuksessa on osoitettu positiivinen yhteys maataloustuen ja elintarvikkeiden kasvavien hintamarginaalien välillä yksinkertaisen kysyntä-tarjontamallin avulla. Vaikutus on samankaltainen riippumatta siitä, perustuuko tuki tuottajahintaan, tuotosmäärään, vai tietyn tuotantopanoksen (ml.peltomaa tai eläimet) käyttöön. Ainoastaan kitkattomasti toimivilla globaaleilla markkinoilla, joilla kysyntä on täydellisen joustavaa, tuki ei vaikuta hintamarginaaleihin.
Havaitsimme myös, että epätäydellinen kilpailu, eli teollisuuden tai kaupan mahdollinen markkinavoima, voi entisestään vahvistaa hintamarginaalin kasvua. Tällöin osa maataloustuesta vuotaa markkinavoimaa omaavien toimijoiden katteisiin.

Nyt EL SID, odotan sinulta muitakin kommentteja kuin: "mutsis oli!".

no mikä sun mutsisi oli? sinähän jätä puolet tekstistä lukematta ja valikoit kohdat, jotka tukevat sinun näkemyksiäsi. Me olemme edelleenkin aloituspisteessä, eli siinä, että olen osoittanut maataloustuen olevan hyvä sijoitus, joka tuottaa voittoa.

Suloista, että itse jaksat kommentoida jokaiseen lauseeseen.

...niin tuottaa voittoa joo... teollisuudelle ja keskusliikkeille. Veronmaksajalle järjestelmä on kallis, eikä alkutuottajallekaan oikeudenmukainen. mm. vuokraviljelyn ongelmat
http://www.soininvaara.fi/2007/10/27/kummallinen-maataloustuki/
http://www.soininvaara.fi/2008/04/23/viela-maataloustuesta/

Tuet siis myös nostavat kustannustasoa, joka taas lisää paineita tukien lisäämiseen.

[EL SID]

vientituki myös korjaa tullimuurien vaikutusta. Myös venäjällä on tarve suojella omaa maatalouttaan ja se tapahtuu, tukien lisäksi tulleilla, aivan kuten täällä.

Ajattele nyt vähän. Väitteesi on ihan oikea, mutta pohjimmiltaan ajatuksessa ei ole mitään järkeä. Halvemmaksi tulisi kipata juustot kaatopaikalle.

näinhän se monasti näissä EUn päätöksissä on vikana, niissä ei ole järkeä. Sehän päättää pitkälti suomenkin maataloudesta. Minä jakaisin ylijäämä ruokaa ilmaiseksi sitä tarvitseville, mutta kun EUn tuotanto on niiiiin valtavan suurta, ettei siitä pääse eroon kuin kuppaamalla ulkomaille. On moraalisesti arveluttavaa alkaa heittää ruokaa kaatopaikalle.

Ongelma poistunee bio-tuotteiden raaka-aineviljelyn lisääntyessä.

Haluat liittää tarkoitushakuisesti Suomen maatalouden ja elintarviketeollisuuden kokonaisuudeksi, koska siten ja vain siten esittämäsi yhtälö toteutuu eli, että toiminta on kannattavaa. Kyllä liiketaloudessa pitää voida arvioida kanavan eri toimijoiden kannattavuutta erikseen.

näin siinä käy, kun ei tiedä historiaa: suomalainen elintarviketeollisuus syntyi tarpeesta jalostaa suomalaista ruokaa. Monet, kuten esimerkiksi raisio ja atria, ovat maanviljelijöiden perustamia ja niiden hallintoneuvosto koostuu edelleenkin pääasiasta tuottajista.

http://www.atria.fi/asp/empty.asp?P=1332&VID=default&SID=826795901016115&S=0&C=20979

http://www.raisio.com/www/page/282

ja kuten jo tiedät, ne ovat myös suomen suurimpia maataloustukien saajia. Olisi yhtä tarkoituksenhakuista yrittää erottaa levyjen valssaajat muusta metalliteollisuudesta, koska heidän tuotteella ei voi vielä seilata pitkin meriä.

Suomessa on myös yksityisten perustamia elintarvikealan yrityksiä, mutta ne eivät ole pärjänneet kilpailussa maajussien perustamille firmoille, eli maanviljelijöiden tuottama raaka-aine on  kilpailukykyinen muihin euroopalaisiin maataloustuottajiin verrattuna.

Tämä oli lähteestäni (Rossi, Juhana: Hyvä työ jäi puolitiehen. Helsingin Sanomat 3.5.2008 s. B10), jossa ihmeteltiin tukien määrää (200). Alustuksena seuraavaan aiheeseen. http://www.hs.fi/talous/a...puolitiehen/1135236035267

En siis ole sitä itse laskenut ja se jäi epähuomiossa (kiihkossa  Cheesy) sanomatta, kuten sanoin se vaatisi useita työpäiviä. Löysin siihen viitattavan jollakin nettisivulla. Itsekin suhtauduin lukuun hieman epäillen, joten käytin virallista tietoa. Ajatus perustuu siihen, ettei 2,1 mrd. suinkaan ole lopullinen tuki. Tämän päälle tulevat lomitustoiminta, investointituet, jne.. 2006 Helsingin Sanomat olivat päätyneet 5 mrd. lukuun kaikkinensa. Luku on kuitenkin niin mahdottoman suuri, että käytettäköön ns. virallista luku. (tutustu myös: http://suuronen.blogit.uu...oustuki-on-lakkautettava/ )

eli aiheen käsittely on kesken jopa lähedetiedoissasi. minä oletin, että annat luvun kulkea loogisesti, siis näin:

vain 4 miljardia euroa vuodessa plus puuttuvat ympäristöhaittaverot.

Jos 5 mrd. kuitenkin pitäisi paikkansa

niin seuraavaksi olisit arvioinut maataloustuen olevan jo 6 miljardia, ja tästä eteenpäin 7, jne....

voi tietysti ollakin, että tuollainen lukujen heitteleminen ilmaan ja sen suurentamine joka kerta, kun asia mainitaan on hesarin logiikkaa..  

Tuota kutsutaan alan tervehtymiseksi.

kuten myös maaseudun tyhjentymiseksi.

130 000 maataloudessa - 38 000 elintarviketeollisuudessa

eli suoraan 168 000 ihmistä, joiden työ ja elämä on kyseessä. Lisäksi aika harva maajussi on kuitenkin poikamies, joten nyt käsitellään ison ihmisjoukon asioita.

Minkä takia meidän siis tulisi siis tukea hienosti tuottavaa, voittoa tavoittelevaa liiketoimintaa?

Veronmaksajana sitä toivoisi, että työllä ansaitut rahat käytettäisiin järkevästi.

jälleen kerran: koska se ei muuten olisi täällä: koska kaikki maat tukevat maataloutta: suomalainen maanviljelijä ei pärjää kilpailussa ranskalaisen tuetun maatilallisen kanssa. Kun alkutuotanto loppuu, niin on taloudellisesti kannattavampaa alkaa tehdä makkaraa, ranskassa, jossa ollaan jo valmiiksi suurien markkinoiden äärellä ja väin lätkäistä kuoreen suomenkielinen teksti.
Tämä taas tietäisi jättityöttömyyttä, suomen kauppataseen kääntymistä miinukselle, eli köyhtymistä, ja käytännössä surin osa suomea muuttuisi asumattomaski erämaaksi.

johan tämä on jo käyty läpi.

Miten tämä liittyy edelliseen?

kuten näit, myös maailman kapitalistismin esikuvaksi kutsuttu valtio on riippuvainen elintarviketeollisuudestaan ja tukee sitä.

Se ei suinkaan pidä paikkaansa. Rahaa tuottava osa ketjua, eli elintarviketeollisuus ei katoaisi mihinkään. Maataloudessa näkisimme jyvien eroavan akanoista. Maksimissa puolet tiloista on elinkelpoisia, mutta ne säilyisivät ja jopa kukoistaisivat paremmin. Puolella tiloista on jo nyt jotain oheistoimintaa, joten kaikilla riittäisi jotain puuhailtavaa.

miksi elintarviketeollisuus jäisi tänne ja tuottaisi tänne puolasta sikoja, kun se voi rakentaa tehtaan halvemman työvoiman puolaan. Edelleenkin: ainoa mikä pitää elintarviketeollisuuden suomessa on sen alkutuotanto, eli maatalous. Itikkaa hallinnoivat tuottajat pelkäävät siirtää tehtaita puolaan, koska pelkäävät sikäläistä maataloutta.

näillä leveysasteella ei ole mahdollista kilpailla etelämpänä viljelevän tuottajan kanssa, joka saa vielä tukea.

Maatalouden liitännäiselinkeinot liittyvät yleensä maa tai metsätalouteen, kuten erilaiset urakoinnit. maaseudun autioituessa myös tältä toiminnalta katoaa pohja

Ainoa mikä muuttuisi, olisi s, ettei keskusliikkeet enää saisi sellaisia voittoja, joita se on veronmaksajien subventoimana nyt pystynyt saamaan.

ja nyt käyt keskusliikkeiden kimppuun? no siitä vain  

Ei. Sinä et halua tarkastella maataloutta erillisenä osana elintarviketeollisuutta. Se on eri asia.

kuten jo ylempänä osoitin, maatalous on osa elintarketeollisuutta. henkilöltä, joka haluaa erottaa ne toisistaan, puuttuu kokonaiskuva.

Ellilän esimerkki aiemmin Ferrarista on itse asiassa aika hyvä. Ferrari on tehtaana varsin arrogantti. Se vaatii tavarantoimittajia toimittamaan heille tavaraa maksutta, koska he pääsevät toimittamaan Ferrarille. Lisäksi, jos siitä haluaa vielä kertoa jollekin, se maksaa. Tavarantoimittajat tekevät siis puhdasta tappiota toimittamalla tavaraa Ferraille. Ferrari kuitenkin tekee voittoa. Italian valtio (veronmaksajat) subventoivat tavarantoimittajille. Näin ollen Italialaiset veronmaksajat siis maksavat Ferrarin omistajan saamat suuret voitot.

Suomen elintarviketeollisuudessa tilanne on aivan sama. Keskusliikkeiden ja muun teollisuuden voitot ovat veronmaksajan pussista pois. Lisäksi samat tahot kehtaavat pyytää ruuasta kansainvälissti erittäin kallista hintaa. Veronmaksajaa siis lypsetään kahdesta suunnasta.

mitenkään kommentoimatta Ellilän ajatuksenjuoksua: näin Italiassa.

Kannattaa muistaa, että elintarviketeollisuuden maksamat sosiaalimaksut ja verot kattavat tuet. ja toisinkuin ferrari, joka tekee bisnestä tuotemerkillä, suomalainen elintarviketeollisuus joutuu kilpailemaan tuotteella.
Joku autoista tietämätön ostaa ferrarin, koska sillä on hyvä brändi, itikan helapäätä ostetaan, koska tuote on parempi kuin lidistä ostettu saksalainen kilpailija.

Keskusliikettä vastaan käydä yksinäistä sotaasi. siihen en kommentoi.

Suloista, että itse jaksat kommentoida jokaiseen lauseeseen.

...niin tuottaa voittoa joo... teollisuudelle ja keskusliikkeille. Veronmaksajalle järjestelmä on kallis, eikä alkutuottajallekaan oikeudenmukainen. mm. vuokraviljelyn ongelmat
http://www.soininvaara.fi...ummallinen-maataloustuki/
http://www.soininvaara.fi...23/viela-maataloustuesta/

Tuet siis myös nostavat kustannustasoa, joka taas lisää paineita tukien lisäämiseen.

mitenkään hyökkäämättä sinua vastaan, ehdin jo ihmetellä, miten nimimerkki, jolta olen tottunut lukemaan asiallista tekstiä, kieltäytyy yhtäkkiä näkeämästä kokonaisuuksia ja on noin pahasti pihalla, mutta tulihan se sieltä.

Turhaa toit noita viitteitä luettavaksi: eihän niissä ole edes tietoa, vaan lähinnä mielipiteitä.

Kuulun niihin, jotka ovat aina ihmetelleet, miksi jotakin Soininvaaraa pidetään niiiiin kauhian älykkäänä ihmisenä: kait se on sitä, että jos mies muistuttaa kaksiviikkoa mädäntynyttä kärpässientä, puhuu ja kirjoittaa täyttä paskaa ja on vielä vihreä, niin hänestä pitää keksiä jotain positiivista: ja luuserithan aina korostavat omaa älykkyyttään.  

no, Luin kuitenkin linkkisi ja totesin, että soininvaara on edelleenkin yhtä laiska ottamaan selvää faktoista, ja kysynkin nyt sinulta, että mitä minun pitäisi vastata sinulle? eli mitä yrität ajaa takaa?

[Pliers]

...

Väitteeni ovat seuraavat, enkä niistä tingi:

- Maataloustuki järjestelmä ei toimi.
- Alkutuottaja saa liian vähän rahaa tuotannostaan (vähän jopa eurooppalaisiin tuottajiin nähden).
- Kuluttaja maksaa kansainvälisesti korkeaa hintaa ruoasta.
- Koko markkina on oligopolistisesti keskusliikkeiden hallussa.
- Rahaa selvästi jää tälle välille melkoisesti.
- Järjestelmä on veronmaksajalle tuhottoman kallis.
- Ainoat hyötyjä ovat keskusliikkeet.
- Häviäjiä ovat veronmaksajat ja maatalouden alkutuotanto.

Asioista voitaisiin kinastella maailman tappiin ja leikkiä laatikkoleikkiä. Se, että kuka minkäkin narikan on joskus perustanut ei ole merkityksellistä. Merkitys on vain sillä, että kallis järjestelmä ei toimi, eikä rikkinäistä konetta saa ehjäksi rahaa taskusta toiseen siirtelemällä.

We can just agree to disagree...

[EL SID]

...

Väitteeni ovat seuraavat, enkä niistä tingi:

- Maataloustuki järjestelmä ei toimi.
- Alkutuottaja saa liian vähän rahaa tuotannostaan (vähän jopa eurooppalaisiin tuottajiin nähden).
- Kuluttaja maksaa kansainvälisesti korkeaa hintaa ruoasta.
- Koko markkina on oligopolistisesti keskusliikkeiden hallussa.
- Rahaa selvästi jää tälle välille melkoisesti.
- Järjestelmä on veronmaksajalle tuhottoman kallis.
- Ainoat hyötyjä ovat keskusliikkeet.
- Häviäjiä ovat veronmaksajat ja maatalouden alkutuotanto.

Asioista voitaisiin kinastella maailman tappiin ja leikkiä laatikkoleikkiä. Se, että kuka minkäkin narikan on joskus perustanut ei ole merkityksellistä. Merkitys on vain sillä, että kallis järjestelmä ei toimi, eikä rikkinäistä konetta saa ehjäksi rahaa taskusta toiseen siirtelemällä.

We can just agree to disagree...

kuten olen vastannut:

- maataloustukijärjestelmä vaatiikin remonttia.
- riippuu tapauksesta.
- suomi on iso, harvaanasuttu maa. täällä sääolosuhteet ja kuljetusetäisyydet ovat suuria verrattuna eurooppaan ja vastaavasti väkeä suhteellisen vähän. Suurin osa hinnasta on kauppojen vastuulla, mutta onko niissä paljon ilmaa? Lildin piti valloittaa suomi halvoilla hinoilla. Näin ei käynyt. kauppahallien lämmitys suomen pakkasessa maksaa yhtä paljon (oikeastaan enemmän. ensimmäiset Lidlit oli suunniteltu Pohjois-saksan ilmastoon. Vasta viimeiseksi rakennetuissa on kunnolla eristeitä) K,T ja Lidlin kauppiaalle. Näillä esimerkeillä tarkoitan lähinnä sitä, kun suomen hintoja verrataan ulkomaisiin hintoihin. Ne eivät välttämättä ole suoraan vertailukelpoisia.
- Pitää osittain paikkansa. Riipumattomat kauppiaat, kuten EPllä ja Pohjanmaalla toimivat Veljekset Keskinen, Minimani ja Halpa-halli-ketjut pitävät kuitenkin hinnat kurissa ainakin täälläpäin. Joudun työkseni liikkumaan paljon ja olen huomannut, että alueella, missä on riippumaton kilpailija, ovat myös suurten ketjujen hinnat normaalia halvemmat.
- voi voi. Muuta Alavudella ja käy jatkossa vain keskisillä  
- koska olemme pääasiassa samaa mieltä tukkuportaasta, niin mikäs tässä on myönnellessä...
- Kuten on jo tullut ilmi, maatalosutuki on nykyisellään hyvä ratkaisu veronmaksajille, niin hyvä se ei kuitenkaan ole, etteikö se kaipaisi remonttia, joita on kasvihuoneviljelyn, tukemisen lopettaminen, samoin muualla asuvien sivutoimisten (helsinkiläinen, ammatiltaan vaikkapa poliisi, asuu ja on kirjoilla helsingissä, mutta tulee joka vuosi viljelemään perimäänsä tilaa ja ottaa tuet taskuihinsa) viljelijöiden tuki.


yskähtelevän elintarvikejyrämme toimimisesta olemme eri mieltä, kuten pystyn osoittamaan.  

jos asian on loppuunkäsitelty, niin Mistä sitten keskusteltaisiin?  

[Pliers]

jos asian on loppuunkäsitelty, niin Mistä sitten keskusteltaisiin? 

Mitäpä mieltä olet pimpusta? 

(Veikko Huovinen 1970: Lampaansyöjät)

[EL SID]