2009-12-03 YLE: Helsinki kaksinkertaistaa maahanmuuttajatyöntekijöiden määrän

[Make M]

Joku virkamies varmaan joutuu työkseen laskemaan, paljonko kullakin mamulla on miinuspisteitä ihonvärin, kielitaidottomuuden, koulutuksen puutteen sekä kulttuurin ja uskonnon aiheuttamien vajavaisuuksien perusteella.

Työhönotossa nämä miinukset sitten kiepautetaan kätevästi plussiksi ja kappas! Voimavarat, rikkaus ja kultamunat ilmestyivät kuin tyhjästä!

[pogenssi]

Itselläni ei ole vahvaa mielipidettä kiintiöistä.

Sen sijaan olisi kysymys kiintiöajattelusta ja sen koukeroista: jos jotain kulttuuria - esimerkiksi nörtti tai hiphop-kulttuuria - edustava ryhmä syrjäytyy yhteiskunnan keskiarvoa todennäköisemmin, onko silloin kiintiöideologian mukaan legitiimiä alkaa suosimaan tällaista kulttuuria työllisyysmarkkinoilla?

Kiintiöidea: Ne, joilla on tatuointeja, työllistyvät hieman keskimääräistä vaikeammin(pelkkä arvio, esimerkki on yhdentekevä). Helsingin kaupunki voisi alkaa suosia tatuoitujen ihmisten ryhmää ja kulttuuria.

Yksi kulttuurikiintiöiden ongelmista on, että kulttuuria on vaikea määritellä; eihän esimerkiksi somalikulttuuri ole yhtenäinen, kuten ei ole "tatuointikulttuurikaan".

Jos halutaan uskoa, että kaikilla kulttuuriryhmillä on sama potentiaali menestyä työelämässä, koska kulttuurit ovat yhtä hyviä, täytyy muistaa, että silloin myös kiistetään se, että joissain kulttuureissa olisi enemmän yhteiskunnan toimintaan negatiivisesti vaikuttavia aspekteja kuin toisissa. Tunnustamattomiin ongelmiin on vaikea puuttua, jos kulttuurit sisältävät eri määrän näitä piirteitä.

[SK]

Etninen tausta ei siten ole merkityksellinen seikka esimerkiksi työhönottotilanteessa.
[...]
Esimerkiksi työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva.

Eli etnisellä taustalla ei siis ole merkitystä, paitsi silloin kun sillä on merkitystä? Niinkö?

Jokin saa minut uskomaan, että kaveriani, joka on valkoihoinen saksalainen, ei palkattaisi tähän maahanmuuttajakategoriaan, koska hän ei ole "varsinainen".

Mihinkä tämäkin johtaa? Jos joku sellainen virka on auki, mihin oikeasti vaaditaan kunnollista koulutusta, niin siihen ei kuitenkaan voida palkata vailla mitään koulutusta ja kielitaidotonta "varsinaista" mamua, mutta ei taas oikein suomalaista koulutettua henkilöä, koska hän ei kuulu tähän mamuryhmään, jonka määrä pitää tuplata. Voi käydä niin, että virkaan ei palkata ketään. Mutta kun mamujen määrä pitää tuplata väkisin, niin henkilöstöosastolla suunnitellaan sellaisia virkoja, mihin voi palkata "varsinaisen", mutta jotka ovat toimenkuvaltaan täysin turhanpäiväisiä. Tulemme varmaan näkemään enemmän kaikenlaisia monikulttuurisuuskoordinaattoreita ja loka-auton kiintiövarajarruttajia, jotka eivät oikeasti hyödytä ketään. Mutta samaan aikaan Helsinki(kin) painii henkilöstön tuottavuus ja tehostamisohjelman kanssa, mutta se taitaa tarkoittaa vain sitä, että vapautuviin tarpeellisiin virkoihin ei palkata ketään ja samaan aikaan ainakin määräaikaiset suomalaiset työntekijät ei saa vakituista paikkaa.

Ollaanko menossa Britannian kiintiösysteemiin?

[Roope]

Itse asiassa maahanmuuttajien ikärakenne on aika voimakkaasti työikäispainotteinen (mikä ei estä sitä olemasta mahdollisesti myös lapsipainotteinen, vähän riippuen siitä pidetäänkö Suomessa syntynyttä ulkomaalaista maahanmuuttajana). Koko maan väestöstä 60.3% on ikähaarukassa 20-64, ulkomailla syntyneistä 78.7% ja vieraskielisistä 72.4%.

Olet oikeassa. Mieleeni oli jäänyt kummittelemaan alla oleva graafi Suomen somalien ikäpyramidista verrattuna suomalaisiin.

Kielitaito on epäilemättä huonompi kuin suomalaisilla, koulutuksesta en menisi vannomaan kumpaankaan suuntaan.

Koulutusta käsiteltiin muun muassa ETLAn tutkimuksessa. Maahanmuuttajat ovat selkeästi kantaväestöä vähemmän koulutettuja. Humanitaarinen maahanmuutto alkaa pian näkymään noissa koulutustilastoissa toden teolla.

[Juha J.]

Itselläni ei ole vahvaa mielipidettä kiintiöistä.

Kyllä sinulla kuitenkin aika vahva käsitys on asiasta. Täysin älytöntä meininkiä.

Ihmisiä ei siis tietyissä tapauksissa voi palkata heidän etnisen taustansa takia? Miten tuo voi olla mahdollista rasismin (lol) vastaisessa ohjeistuksessa? Mitä, mitä ihmettä?? Aaaaarrrgh!

Positiivinen syrjintä on niin hullua, että sitä eivät koske arkielämän logiikka, fysiikan lait tai pätevyys ammattiin.

[Suomitalon renki]

Itselläni ei ole vahvaa mielipidettä kiintiöistä.

Sen sijaan olisi kysymys kiintiöajattelusta ja sen koukeroista: jos jotain kulttuuria - esimerkiksi nörtti tai hiphop-kulttuuria - edustava ryhmä syrjäytyy yhteiskunnan keskiarvoa todennäköisemmin, onko silloin kiintiöideologian mukaan legitiimiä alkaa suosimaan tällaista kulttuuria työllisyysmarkkinoilla?

Kiintiöidea: Ne, joilla on tatuointeja, työllistyvät hieman keskimääräistä vaikeammin(pelkkä arvio, esimerkki on yhdentekevä). Helsingin kaupunki voisi alkaa suosia tatuoitujen ihmisten ryhmää ja kulttuuria.

Yksi kulttuurikiintiöiden ongelmista on, että kulttuuria on vaikea määritellä; eihän esimerkiksi somalikulttuuri ole yhtenäinen, kuten ei ole "tatuointikulttuurikaan".

Jos halutaan uskoa, että kaikilla kulttuuriryhmillä on sama potentiaali menestyä työelämässä, koska kulttuurit ovat yhtä hyviä, täytyy muistaa, että silloin myös kiistetään se, että joissain kulttuureissa olisi enemmän yhteiskunnan toimintaan negatiivisesti vaikuttavia aspekteja kuin toisissa. Tunnustamattomiin ongelmiin on vaikea puuttua, jos kulttuurit sisältävät eri määrän näitä piirteitä.

Kai minä hullu sitten olen, mutta uskon, että joissakin kultuureissa on enemmän yhteiskunnallista toimintaa. Kyläyhteisöjen savimajojen paikkaustalkoot ovat jotain muuta, kuin Eurooppalaisen moniarvoisen talousyhteiskunnan pyörittäminen. Tähän demokraattiseen hallintoon liittyy jo yksistään liikaa ristiriitaisia tekijöitä, jotta jo ikänsä yhteiskunnassa kasvanut ja hyvin koulunsa käynyt voisi niitä ymmärtää, kuinka niitä lukutaidoton ja matemaattisesti jälkeenjäänyt voisi sitten ymmärtää. Kuin oppilaitokset eivät pysty kouluttamaan osaajia, vaan osaamiseen tarvitaan lisäksi vuosien ammattikokemus, niin turha kuvitella, että edes koulutettu, mutta yhteiskunnan toimintaa huonosti ymmärtävä siirtyjä niitä tajuaisi. Kun ymmärtäminen on mielestäni eri asia, kuin tajuaminen. Jos savolainen ei aina ymmärrä, mikä on hämäläisen mielessä, niin kuinka Samibialainen voisi ymmärtää mitä on Irakistanilaisen mielessä.??   

[JoKaGO]

kuinka niitä lukutaidoton ja matemaattisesti jälkeenjäänyt voisi sitten ymmärtää.

No toisaalta, jos Astrid Thors voidaan valita ministeriksi, mikään ei ole enää mahdotonta.

[nevahood]

Joku virkamies varmaan joutuu työkseen laskemaan, paljonko kullakin mamulla on miinuspisteitä ihonvärin, kielitaidottomuuden, koulutuksen puutteen sekä kulttuurin ja uskonnon aiheuttamien vajavaisuuksien perusteella.

Työhönotossa nämä miinukset sitten kiepautetaan kätevästi plussiksi ja kappas! Voimavarat, rikkaus ja kultamunat ilmestyivät kuin tyhjästä!

Hyvä pointti. Mitenhän verrataan eri maahanmuuttajaryhmiä? Onko kansalaisuuden saanut samoilla lähtöpisteillä? Entä thaimaalainen ja somali? Miten käy toisen- ja kolmannen polven maahanmuuttajille? Muiden maiden mallin mukaan tarvittaisi jo lisäpisteitä. Uusi sananlasku voisi kuulua vaikka: "pojasta pisteet paranee".

Vaadin eksoottisuuspisteitä julki.

[Entinen maahanmuuttaja]

Ja miten tasa-arvoisuushierarkia muodostetaan? Onko somalit tasa-arvoisempia kuin romanit? Ja saako nyt uskontoa pitää rotuna? WTF?

[nevahood]

Voisipa olla ihan kannanoton paikka. Ei välttämättä kannata perustella pelkästään suomalaisten syrjinnällä, koska tämä ei luultavasti menisi missään lehdessä läpi. Sen sijaan voisi kysellä juurikin eri vähemmistöjen tasa-arvoituksia.

Saako välttävästä kielitaidosta vähemmän lisäpisteitä kuin olemattomasta kielitaidosta jne.

[ämpee]

"Rasismi on ideologia, jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/tai kulttuurin perusteella jaoteltavia erilaisia ryhmiä."

Tuosta tulee väistämättä mieleen, että nyt tilastotieteilijät ovat kusessa, kun ihmisiä ei enää saa jaotella ryhmiin.

Kulttuuri-rassissmi on kyllä mielenkiintoinen pohdittava.

Mihin vedetään tuo kulttuurin raja, ja saako enää vetää mitään rajoja?

[Jouko]

Olen varma että kun järki alaa palailla pätkittäin niin tämäkin hullutus lopetetaan ja palaillaan päiväjärjestykseen. Tietenkin karvaiden kokemuksien kautta joista kukaan ei sitten kanna vastuuta.

[Lemmy]

Kulttuuri-rassissmi on kyllä mielenkiintoinen pohdittava.

Oh fuck, next thing I'll have is a hippie infestation in my basement!

[etnis]

"Rasismi on ideologia, jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/tai kulttuurin perusteella jaoteltavia erilaisia ryhmiä."

Tuosta tulee väistämättä mieleen, että nyt tilastotieteilijät ovat kusessa, kun ihmisiä ei enää saa jaotella ryhmiin.

Kulttuuri-rassissmi on kyllä mielenkiintoinen pohdittava.

Mihin vedetään tuo kulttuurin raja, ja saako enää vetää mitään rajoja?

Rasismi on kätevä määritellä yhä uudestaan siten, että kuka tahansa pystytään tarpeen mukaan luokittelemaan rasistiksi. Eivätkö somalit ole oma ryhmänsä? Japanilaiset? Eskimot?

[Porilainen munalla]

Helsinkiläinen ystäväni kertoi siirtävänsä melko suuren yrityksensä verotuksen pois Helsingistä, koska meno siellä on niin hullua, ettei häntä enää huvita maksaa sellaiseen kuntaan veroja.

[Jouko]

Helsinkiläinen ystäväni kertoi siirtävänsä melko suuren yrityksensä verotuksen pois Helsingistä, koska meno siellä on niin hullua, ettei häntä enää huvita maksaa sellaiseen kuntaan veroja.

Helsingissä ololla ei aikoihin enää ole ollut yrityksille sellaista imagoarvoa kuin se joskus on ollut. Ei varmasti tuo muutenkaan mitään ylimääräistä nannaa. Pelkästään ylimääräisiä kuluja.

[valtakunnanpärkhele]

Helsingin kaupunki pyrkii palkkaamaan kaksi kertaa enemmän maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, kuin mitä palveluksessa nyt on. Tällä hetkellä noin viisi prosenttia kaupungin työntekijöistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

Jatkossa heidän määränsä on tarkoitus nostaa noin 10 prosenttiin, eli vastaamaan maahanmuuttajien osuutta Helsingin väestöstä.

Helsingin kaupunki aikoo siis tietoisesti heikentää palvelujaan lisäämällä niiden henkilöiden määrää, jotka eivät puhu suomea äidinkielen tasoisesti.

Kaupunki edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Tarvittaessa se voi tapahtua erityistoimenpitein.
[...]
Etninen tausta ei siten ole merkityksellinen seikka esimerkiksi työhönottotilanteessa.
[...]
Esimerkiksi työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva.
[...]
Lisätään etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien ja maahanmuuttajien palkkaamista esimiestehtäviin.

Helsingin kaupunki myöntää täysin avoimesti olevansa rasistinen suomalaisia kohtaan.

"Erityistoiminpitein toteutettu yhdenvertaisuus" on ilmeisesti byrokraattijargonia liittyen oikeaan yhdenvertaisuuteen suunnilleen yhtä paljon kuin mitä "kansandemokratia" liittyi oikeaan demokratiaan.

Ei muutakuin rikosilmoista tai tutkintapyyntö väsäämään.

Työsyrjintä
Rikoslaki 47 luku 3 §

Työnantaja tai tämän edustaja, joka työpaikasta ilmoittaessaan, työntekijää valitessaan tai palvelussuhteen aikana ilman paina-vaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan

1) rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautu-misen tai terveydentilan taikka
2) uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai am-matillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava työsyrjinnästä sakkoon tai van-keuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.


Syrjintä
Rikoslaki 11 luku 9 §
Joka elinkeinotoiminnassa, ammatinharjoittamisessa, yleisön-palvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä il-man hyväksyttävää syytä
1) ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla,
2) kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka
3) asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan rodun, kansallisen tai etnisen alku-perän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen tai terveydentilan taikka us-konnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatil-lisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perus-teella, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintä-nä, syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

[Green]

Tämä on vasta alkua. Kun Jakomäen uimahallista varattiin omat vuorot musliminaisille niin, etteivät muut päässeet uimaan viikonloppuisin lainkaan, eduskunnan oikeusasiamies katsoi, että tällainen "positiivinen syrjintä" on laillista. Kokoomuksen eduskuntaryhmän äsken julkaistussa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa vaaditaan, että maahanmuuttajilta pitäisi poistaa ruotsin kielen vaatimus, jotta virkoihin saataisiin heitä enemmän.
Entä jatkossa? Eihän maahanmuuttajaosuus jää 10 %:iin. Helsingin omien laskelmien mukaan 15 vuoden kuluttua 25 % väestöstä on maahanmuuttajataustaisia. Itä-Helsingissä suomalaiset todennäköisesti jo ovat vähemmistönä omassa osassaan kaupunkia. Entä 25 tai 40 vuoden kuluttua ? Miten silloin toimitaan?

[Maastamuuttaja]

Positiivista syrjintää ei voi luoda ilman että syntyy negatiivista syrjintää. Tämän kyllä tiedostavat ns. päättäjätkin. Se , että negatiivista (eli siis positiivista) syrjintää harjoitetaan tietoisesti todistaa, että johtajamme ovat paniikissa.

[Jouko]

Helsingin kaupunki pyrkii palkkaamaan kaksi kertaa enemmän maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, kuin mitä palveluksessa nyt on. Tällä hetkellä noin viisi prosenttia kaupungin työntekijöistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

Jatkossa heidän määränsä on tarkoitus nostaa noin 10 prosenttiin, eli vastaamaan maahanmuuttajien osuutta Helsingin väestöstä.

Helsingin kaupunki aikoo siis tietoisesti heikentää palvelujaan lisäämällä niiden henkilöiden määrää, jotka eivät puhu suomea äidinkielen tasoisesti.

Kaupunki edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Tarvittaessa se voi tapahtua erityistoimenpitein.
[...]
Etninen tausta ei siten ole merkityksellinen seikka esimerkiksi työhönottotilanteessa.
[...]
Esimerkiksi työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva.
[...]
Lisätään etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien ja maahanmuuttajien palkkaamista esimiestehtäviin.

Helsingin kaupunki myöntää täysin avoimesti olevansa rasistinen suomalaisia kohtaan.

"Erityistoiminpitein toteutettu yhdenvertaisuus" on ilmeisesti byrokraattijargonia liittyen oikeaan yhdenvertaisuuteen suunnilleen yhtä paljon kuin mitä "kansandemokratia" liittyi oikeaan demokratiaan.

Ei muutakuin rikosilmoista tai tutkintapyyntö väsäämään.

Työsyrjintä
Rikoslaki 47 luku 3 §

Työnantaja tai tämän edustaja, joka työpaikasta ilmoittaessaan, työntekijää valitessaan tai palvelussuhteen aikana ilman paina-vaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan

1) rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautu-misen tai terveydentilan taikka
2) uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai am-matillisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella, on tuomittava työsyrjinnästä sakkoon tai van-keuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.


Syrjintä
Rikoslaki 11 luku 9 §
Joka elinkeinotoiminnassa, ammatinharjoittamisessa, yleisön-palvelussa, virkatoiminnassa tai muussa julkisessa tehtävässä taikka julkista tilaisuutta tai yleistä kokousta järjestettäessä il-man hyväksyttävää syytä
1) ei palvele jotakuta yleisesti noudatettavilla ehdoilla,
2) kieltäytyy päästämästä jotakuta tilaisuuteen tai kokoukseen tai poistaa hänet sieltä taikka
3) asettaa jonkun ilmeisen eriarvoiseen tai muita olennaisesti huonompaan asemaan rodun, kansallisen tai etnisen alku-perän, ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen suuntautumisen tai terveydentilan taikka us-konnon, yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatil-lisen toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perus-teella, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava työsyrjintä-nä, syrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Tuo kannattaa huomioida kun hakee töitä Helsingin kaupungilta.

[Äänestäjä]

Roopelta taas hyvää taustatyötä ja oleellisten asioiden kiteytystä.

Erityisesti seuraavat lauseet lyövät pahasti ristiin (lihavointi minun):

Helsingin kaupungin ohjeet rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseksi:

Rasismi on ideologia, jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/tai kulttuurin perusteella jaoteltavia erilaisia ryhmiä.
[...]
Esimerkiksi työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva.
[...]
Lisätään etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien ja maahanmuuttajien palkkaamista esimiestehtäviin.

Siis mitä?

Helsingin kaupunki on siis läpeensä rasistinen organisaatio vai? Ainakin heidän oman määrittelynsä mukaan näin olisi.

[Green]

Tämä on vasta alkua. Totesihan eduskunnan oikeusasiamies, kun Jakomäen uimallista oli varattu musliminaisille oma uimavuoro niin, etteivät muut päässeet viikonloppuisin uimaan lainkaan, että "positiivinen syrjintä" on laillista. Kokoomuksen eduskuntaryhmän äsken julkaistussa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa vaaditaan, että maahanmuuttajilta pitäisi poistaa ruotsin kielen vaatimus, jotta heitä saataisiin virkoihin enemmän.
Eikä maahanmuuttajaosuus jää 10 %:iin. Laskelmien mukaan jo 15 vuoden kuluttua 25 % helsinkiläisistä on maahanmuuttajataustaisia. Todennäköisesti Itä-Helsingissä asuvat suomalaiset ovat jo silloin vähemmistönä omassa osassaan kaupunkia. Entä 25 tai 50 vuoden kuluttua ?
Selvästikään kukaan ei ole miettinyt, mihin tällaiset ohjeet johtavat.

[Varsinaissuomalainen]

Suomen perustuslaki (731/1999)
6 §
Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,
vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

[Roope]

Selvästikään kukaan ei ole miettinyt, mihin tällaiset ohjeet johtavat.

Ohjeiden laatijat tietävät oikein hyvin mihin ne johtavat: täydelliseen mielivaltaan rekrytoinnissa, kun tahallisen epämääräisiksi muotoillut syrjintäohjeet ohittavat pätevyyskriteerit. Aina löytyy jokin perustelu, jonka mukaan palkataan yksi tietty henkilö, eikä jotakuta toista. Kätevää.

Vetoaminen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon nimissä johonkin prosenttiosuuteen ja tilapäiseen poikkeustoimeen on pelkkää hämäystä, koska tavoitteisiin ei tulla koskaan pääsemään. Aina tulee olemaan jotakin, jota voidaan kutsua syrjinnäksi, mikä taas oikeuttaa "tilapäisen erityiskohtelun".

[Larva]

Helsingin kaupungin ohjeet rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseksi:

Rasismi kaikissa muodoissaan on kaupungin toiminnassa kielletty. Rasismi on ideologia, jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/tai kulttuurin perusteella jaoteltavia erilaisia ryhmiä.

Tuossa on muunneltu totuutta.

Ihmisiä ON eri rotuisia, eri kulttuurejakin on olemassa, sanottiinpa suvaitsevaisuushöpinöissä sitten mitä tahansa. Rasismiksi touhu menee vasta sitten, kun aletaan uskoa, että toinen rotu on parempi kuin toinen.

Se, että myönnetään ihmisissä olevan eri rotuja, ei ole rasismia. Se on fakta.

[Gödel]

Mainittakoon tähän väliin, että somalin kielisiä on Suomessa tällä hetkellä vähintään 11 000 (uusimaa > 9000) , kun taas Ruotsin kansalaisia siis kaiketi enemmän tai vähemmän riikin Ruotsalaisia on noin 8500 (uusimaa ?). Tilastokeskuksen väestörakenne taulukoista käy myös ilmi, että somalin kielisten lisäksi maassamme asuu yli 13 000 (uusimaa >6200) arabian ja persian kielistä. Brittejä ja Saksalaisia on yhteensä alle 7000 (uusimaa ?).

Lähteet:

http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html#turvapaikanhakijat

http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp

http://pxweb2.stat.fi/Dialog/varval.asp?ma=030_vaerak_tau_102_fi&ti=Kieli+i%E4n+ja+sukupuolen+mukaan+maakunnittain+1990+%2D+2008&path=../Database/StatFin/vrm/vaerak/&lang=3&multilang=fi

...oletan että tuskin tässäkään taas saksalaisten ja brittien työllistymisestä ollaan huolissaan...

Ei ollakaan, mutta tässä onkin se yleinen mokutuksen ongelma: ne maahanmuuttajat joista oikeastaan ollaan kiinnostuneita ovat juuri ne ongelmaryhmät, mutta kun vaaditaan resursseja, kuten tässäkin tapauksessa, vedotaan maahanmuuttajien yhteenlaskettuun määrään. Siitäkin huolimatta että Uudellamaalla on paljon enemmän ruotsalaisia kuin somaleja ja sekä saksalaisia että britteja on enemmän kuin irakilaisia tai afghaaneja.

[Lemmy]

www.vaestorekisterikeskus.fi => tilastot => taskutieto mm. EU-kansalaiset, ulkomaiden kansalaiset, ulkomaalaisten osuus väestöstä (kehitys) => äidinkielet ym.

[kohmelo]

Tällä hetkellä noin viisi prosenttia kaupungin työntekijöistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia.

Jatkossa heidän määränsä on tarkoitus nostaa noin 10 prosenttiin, eli vastaamaan maahanmuuttajien osuutta Helsingin väestöstä.

Mitä jos maahanmuuttaja puhuu äidinkielenään suomea tai ruotsia? Onko siis tärkeää työllistää maahanmuuttajia vai maahanmuuttajia jotka osaavat mahdollisimman huonosti kotimaisia kieliä?

[plazmat]

Kun on kyse työpaikan saamisesta, ihmisiä on neljää lajia.


A-kategoria

Ne, joilla on työhön tarvittava koulutus ja kokemus. Kategoria voidaan jakaa vielä alaryhmiin A1 ja A2, joissa A1 tarkoittaa poikkeuksellisen loistavaa ja monipuolista koulutusta sekä käsittämättömän laaja-alaista ja kiitosta saanutta työkokemusta. A2 tarkoittaa riittävää koulutusta ja riittävää työkokemusta.


B-kategoria

Ne, joilla on runsaasti työkokemusta ja taitoa sekä vaihteleva määrä koulutusta, mutta muodollinen pätevyys tehtävän hoitamiseen puuttuu.


C-kategoria

Ne, joilla on koulutuksen puolesta muodollinen pätevyyys toimen tai viran hoitamiseen, mutta työkokemus on vähäistä tai vanhentunutta.


D-kategoria

Ne, joilta puuttuu sekä tehtävien edellyttämä koulutus että työkokemus.


Millaisia ihmisiä edellä mainittuihin kategorioihin kuuluvat ovat?

A1 -kategoriaan kuuluvat ahkerat superlahjakkuudet saavat työtä, ja heidän työnhaussaan onkin lähinnä kyse siitä, onko tarjottava työ riittävän tasokasta haasteellista tulevan uralla etenemisen kannalta. Myös A2 -kategoriaan kuuluvat ovat haluttua työvoimaa, johon luotetaan.


B-kategoriaan kuuluvat ovat hyvässä maineessa, sillä he ovat koulutuksellisista puutteistaan huolimatta osoittaneet menestyvänsä työelämässä. He ovat työnantajan mieleen siksi, että heidät voidaan palkata sijaisiksi halvemmalla ja joustavammin kuin A-kategorian työntekijät. Heistä päästään helposti eroon, jos tilanne sitä vaatii - koska hehän ovat taidoistaan ja kokemuksestaan huolimatta "epäpäteviä".


C-kategorian työnhakijat ovat toivottomia tapauksia, eivätkä he saa kuin korkeintaan palkattoman työkokeilupaikan tai hetkellistä työttömyystyötä minimipalkalla. Jos työstä poissaolon määrä ylittää tietyn kynnysprosentin laskennallisista työvuosista, ihminen katsotaan menetetyksi tapaukseksi, jota ei palkata edes pakkotilanteessa. Tällaiset syrjäytyneet ihmiset pitävät kuitenkin työvoimaviranomaiset ja työttömyyskoulutushuijarit ja muut alan puoskarit leivässä, joten siinä mielessä heistä on hyötyä. Työnantajan näkökulmasta on kuitenkin järkevämpää kuskata oranki Borneon sademetsästä Suomeen ja kouluttaa se johonkin tehtävään, kun antaa työ C-kategoriaan kuuluvalle luuserille, vaikka hän olisi muodollisesti pätevä.


D-kategoria on työvoiman pohjasakkaa, jota hyödynnetään korkeintaan jossakin tilapäisessä työssä poikkeuksellisena aikana - niin poikkeuksellisena, ettei monikaan enää muista, milloin tuollainen aika viimeksi on ollut. D-ihmisten työtä on ryyppääminen ja tukiluukuilla jonottaminen. Joskus harvoin, kun yli jääneet työllisyysbudjettirahat pitää saada jotenkin käytetyksi, joku D-ihminen voi päästä hetkeksi hautausmaata haravoimaan - yleensä kesällä parhaaseen loma-aikaan, sillä täytyyhän näitä laiskureita jotenkin kiusata.

Kysymys kuuluu: Kannattaisiko palkata kaupungin töihin myös B-kategoriaan ja erityisesti C ja D -kategorioihin kuuluvia ihmisiä eikä pelkästään A-kategoriaan kuuluvia?

Oletetaan, että vastaus on myönteinen. Mitä sillä saavutettaisiin?

A-ihmiset saisivat työpaikkoja joka tapauksessa, joten heidän työllisyytensä ei heikkenisi. Työnhaku tulisi vain hieman haasteellisemmaksi. Myös B-ihmisille löytyisi työpaikkoja entiseen tapaan tai ehkä jopa paremmin. Ratkaisevia olisivat C-ja D-kategorian ihmiset. Kun he saisivat oikean työn ja oikeaa palkkaa, heille ei tarvitsisi maksaa työttömyys- ja toimeentulotukea. Myös kuviteltu työvoimapula helpottuisi, kun joukko työstä syrjäytyneitä olisi taas työmarkkinoiden käytössä. Ehkä näiden ihmisten  henkinen olotila myös paranisi, mikä vähentäisi terapian tarvetta. Miinuspuolelle jäisi se, että erilaiset työttömien ammattiauttajat ja humpuukityöttömyyskurssittajat menettäisivät ansaintatilaisuuksia ja hyvät rahat. Heihin pätisi kuitenkin vanha sanonta että jos iilimadon suoni ehtyy, se löytää kyllä uuden.

Maahanmuuttajia ei tarvitsisi erikseen kategorisoida. He kuuluisivat niihin segmentteihin, joihin he kuuluisivat, ja hyötyisivät tai kärsisivät muiden mukana uudesta työhönottopolitiikasta.

[Runner]

Tuollainen päätös syrjiä etnisyyden perusteella on paitsi laiton, myös kovin kalliiksi käyvä hanke.

Ei ole laiton. Sehän tässä onkin pahinta. Lainsäädäntö on ihmisiltä kysymättä muutettu orwellilaiseksi. Jotkut ovat etnisyytensä takia tasa-arvoisempia kuin toiset.

Helsingin kaupungin ohjeet rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseksi:

Rasismi kaikissa muodoissaan on kaupungin toiminnassa kielletty. Rasismi on ideologia, jonka mukaan ihmiset muodostavat rodun ja/tai kulttuurin perusteella jaoteltavia erilaisia ryhmiä.
[...]
Kaupunki edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta. Tarvittaessa se voi tapahtua erityistoimenpitein.
[...]
Etninen tausta ei siten ole merkityksellinen seikka esimerkiksi työhönottotilanteessa.
[...]
Esimerkiksi työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva.
[...]
Lisätään etnisiin vähemmistöryhmiin kuuluvien ja maahanmuuttajien palkkaamista esimiestehtäviin.

edit:

Onkohan niille tullut mieleen että sille että kaupungilla on niin vähän maahanmuuttajatyöntekijöitä on syitä? Eikä edes välttämättä mitenkään hirveän negatiivisiä syitä (vaikka niitäkin joillakin on), vaan esim. se että työperäisillä maahanmuuttajilla on jo maahan tullessaan työpaikka ja se ei yleensä ole kaupungin palkkalistoilla.

Maahanmuuttajien ikärakenne on lapsipainotteinen, koulutustaso on alempi ja kielitaito huonompi. Jos yhtään viitsii perehtyä lukuihin niin huomaa, että tavoitteeseen ei pääse edes siten, että valintatilanteessa rekrytoitaisiin joka kerta maahanmuuttaja. Mutta tällä ideologisella päätöksellä ei olekaan mitään tekemistä reaalimaailman lakien kanssa.


-- Linkki.

En voi ottaa vakavasti yrittäjiä jotka menevät tämän sonnan mukana. Yrittämisen perustavoite on voiton tekeminen, tyhmä on yrittäjä joka pistää etnisyyden suosimisen, osaamisen (=tuottamisen) edelle.