Turun Muutoksen suunnat -raportit

[reino]

Turku on jo pitkään julkaissut Muutoksen suunnat -tilastoraporttia, jonka viimeisin versio löytyy tuolta:

http://www.turku2011.fi/public/default.aspx?contentId=97658&nodeId=4907

Raportit ovat olleet melko avomielisiä ja ns. korutonta kertomaa.

"Turun väestönkehityksen historiallisestikin merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäisen väestön, jonka mittarina käytetään muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä, määrän nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2007 lopun 6,4 %:iin."

"Muunkielinen väestö on sijoittunut Turussa epätasaisesti. Suurimmat muunkielisten osuudet (%) olivat väestöltään yli 100 asukkaan pienalueilla: Varissuo 33, Lauste 25, Halinen 22, Kohmo 15, Pansio läntinen 14, Pansio itäinen 14, Vaala 13, Harittu 11, Härkämäki-Jyrkkälä 11 ja Yo-kylä 10. Mikäli muunkielisten keskittyminen melko harvoille Turun pienalueille jatkuu tulevaisuudessakin, saattaa myös alueellisen ja sosiaalisen segregaation riski kasvaa useissa eurooppalaisissa kaupungeissa toteutuneisiin mittoihin. Erään tutkimuksen mukaan (Heitmeyer 2000) ulkomaalaisosuuden nousu 30 %:iin tietyllä alueella voi käynnistää prosessin, jossa kantaväestö alkaa tuntea itsensä muukalaisiksi eli kokee joutuvansa vähemmistöksi. Varissuo on Turussa ensimmäinen alue, jolla tämä raja on ylittynyt."

"Korkeimman ja matalimman työttömyysasteen pienalueet Turussa kesäkuussa 2008:
Pienalue Työttömyysaste, %
Varissuo 18,7
Lauste 18,3
Pansio Länt. 18,0
Paaskunta 17,6
Halinen 16,9"

Jos jollakulla on aikaa ja intoa tehdä kaavioita, niin noista Muutoksen suunnat -raporteista saisi varmasti vaikuttavia käyriä Turun kehityksestä. Selviä trendejä ovat ainakin suomenkielisen väestön väheneminen, muunkielisen lisääntyminen ja Varissuon white flight.

[Rhodos1243]

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-02-16,104:2:359612,1:0:0:0:0:0:

[VMJ]

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-02-16,104:2:359612,1:0:0:0:0:0:

Ei jessus mitä hurskastelua! Vetää kyllä pienen ihmisen hilaiseksi -- näin otamme mallia Ruotsissa tehdyistä virheistä.

- Suomi tekee monet ratkaisut Ruotsin perässä. Jos ajatellaan globaalista näkökulmasta, Varissuo on nyt pikemminkin askeleen muita edellä. Tämä on positiivisessa mielessä Suomen värikkäin lähiö, Laine hehkuttaa.

[Ant.]

Googlella löytää myös vanhempia Muutoksen suunnat -raportteja. Niistä pitäisi tosiaan laatia kooste. Ehkä laadin sen huomenna. Harmi, ettei vanhimmissa raporteissa ole yhtä kattavia tilastoja kuin näissä uudemmissa.

Erityisesti Varissuon kehitys kiinnostaa, sillä se on ulkomaalaistumisen edelläkävijä. Tässä tilasto muuta kuin kahta kotimaista äidinkielenään puhuvien osuudesta Varissuon väestöstä (raportteja ilmestyy neljä vuodessa):

1/06 - 27 %
1/07 - 29 %
1/08 - 32 %
3/08 - 33 %

Tahti on siis viime vuosina ollut 2-3 prosenttiyksikköä vuotta kohden. Sen voisi olettaa kiihtyvän yhtäältä white flightin myötä ja toisaalta turvapaikanhakijoiden määrän jyrkän kasvun takia.

Panen perään tilastot muutaman muunkin alueen muunkielisosuuden kehittymisestä:

Lauste

1/06 - 22 %
1/07 - 23 %
1/08 - 25 %
3/08 - 25 %

Halinen

1/06 - 20 %
1/07 - 20 %
1/08 - 22 %
3/08 - 22 %

Kuhmo

1/06 - 16 %
1/07 - 15 %
1/08 - 15 %
3/08 - 15 %

Vaala

1/06 - 14 %
1/07 - 13 %
1/08 - 13 %
3/08 - 13 %

Ylioppilaskylä

1/06 - 10 %
1/07 - 10 %
1/08 - 10 %
3/08 - 10 %

- Varissuon ja Lausteen kasvu näyttää olevan vakaata, mutta monella muulla alueella ulkomaalaistuminen on pysähtynyt. Ylioppilaskylässä tämä oli oletuksenakin, koska siellä asuvat ulkomaalaiset ovat vaihto-opiskelijoita.
- Muunkielisten osuus kasvaa Turussa joka raportissa ja kotimaisten kielten puhujien määrä pääsääntöisesti vähenee, kuten reino jo tiedostikin. Vuoden 2004 lopussa muunkielisten osuus Turun väestöstä oli 5,4 % kun se vuoden 2007 lopussa oli 6,2 %. Vuoden 1990 alussa luku oli 0,8 %.

[reino]

- Muunkielisten osuus kasvaa Turussa joka raportissa ja kotimaisten kielten puhujien määrä pääsääntöisesti vähenee...

Ja sen perusteella mitä mä joskus koitin noita laskeskella, niin nimenomaan suomenkielisten määrä vähenee. Ruotsinkielisten määrä pysyy suunnilleen samana. Ainakin jonkin vuoden väestötietojen perusteella oli näin. (Eli keskustan vanhoissa kivitaloissa on yhä lämmintä ja turvallista asua.)

EDIT: Ant on työn sankari! Vai pitäisikö sanoa Homman sankari.

Eli viimeinen kaavio alla näyttää, että vuodesta 2000 vuoteen 2007
- suomenkielisten määrä vähentynyt 1594 hengellä
- ruotsinkielisten määrä kasvanut tasaisesti 247 hengellä (riksvensk?)
- muunkielisten määrä kasvanut 4073 hengellä

[Ant.]

Tässä joitakin taulukoita. Pahoittelen kehnoa laatua. Kolmen taulukon yhteiskoko 107 kt, joten toivottavasti ne eivät vie liikaa kaistaa liitetiedostoina.

Joitakin huomioita:

- Muutoksen suunnat -raportteja ilmestyy 4 kpl vuodessa. Ensimmäinen käsittelee tilannetta vuodenvaihteessa, toinen tilannetta maalis-huhtikuun vaihteessa ja niin edelleen. Siten esimerkiksi III/2007 tarkoittaa tilannetta vuoden 2007 puolessa välissä.
- Turun väestönkehitys -taulukossa käytin lähteenä Tilastokeskuksen tilastoja. Muissa lähteenä ovat Muutoksen suunnat -raportit. Suosittelen myös, että raportit otetaan jonnekin talteen. En tiedä kauanko vanhat raportit säilyvät netissä varsinkaan silloin, jos niitä käytetään väärin. Turkuhan on tunnettu siitä, että se sulki keskustelupalstansa, koska siellä kirjoitettiin vääristä asioista.
- Saamenkielisiä ei ole otettu Turun väestönkehitys -taulukossa huomioon. Siten kun vähentää tässä taulukossa koko väestömäärästä suomen-, ruotsin- ja muunkieliset, jää summaksi joku pieni luku joka on korkeimmillaan 6. Se on juurikin saamenkielisten määrä.
- Muutoksen suunnat IV/2006 -raporttia en löytänyt mistään. Sitä ei mahdollisesti ole edes julkaistu. Siksi panin tähän sarakkeeseen kahden vierekkäisen luvun keskiarvon välttääkseni ikävän katkoksen.

[M.K.Korpela]

"Turun väestönkehityksen historiallisestikin merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäisen väestön, jonka mittarina käytetään muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä, määrän nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2007 lopun 6,4 %:iin."

Paljonko näistä olisi viron tahi venäjänkielisiä ? Tietoo ?

[Ant.]

Paljonko näistä olisi viron tahi venäjänkielisiä ? Tietoo ?

Tieto löytyy taulukosta "Turun muunkieliset". Turun muunkielisistä viron- ja venäjänkieliset muodostavat noin 27 %.

[MustaLeski]

Asuin Varissuolla opiskeluaikana 90-luvun lopusta 2000-luvun alkuun, neljä vuotta. Mielenkiintoinen alue. Ns. keskustan alue koostui mamuista, opiskelijoista ja moniongelmaisista (päihde-ja mielenterveysongelmaiset jne.) ja ympärillä oli sitten keskiluokan asuttamaa omakoti-ja rivitaloasutusta.

Opiskelija-asunnothan olivat vuokratasoltaan todella matalia ja asuntoja oli aina vapaana, siksi itsekin mahdollisuuteen tartuin. Ainakin minun asumisaikanani näiden opiskelija-asuntojen asukkaat koostuivat pääosin mamuista, lähinnä venäläisistä ja virolaisista. Mikä lienee nykyään tilanne?

Olisi kiva tietää mihin suuntaan on alue muuttunut, parempaan vaiko huonompaan.

Voin kyllä kertoa millaista siellä oli asua vaaleana suomalaisena naisena tarkemminkin, jos joku syystä tai toisesta haluaa välttämättä kuulla, mutta lyhyesti toteaisin etten aio kyseiseen kaupunginosaan enää jalallanikaan astua.

[M.K.Korpela]

Paljonko näistä olisi viron tahi venäjänkielisiä ? Tietoo ?

Tieto löytyy taulukosta "Turun muunkieliset". Turun muunkielisistä viron- ja venäjänkieliset muodostavat noin 27 %.

No niin. Taas kerran on muistettava lukea mitä on kirjoitettu. Nolo.

[hammerzeit]

Olisi kiva tietää mihin suuntaan on alue muuttunut, parempaan vaiko huonompaan.

Vaikea sanoa. Sanottaisiinko vaikka, että tarkemmasta asuinpaikasta riippuen jompaankumpaan suuntaan. Lausteen puoli Varissuosta on pitkälti yksityistä aluetta ja alati nousevat vuokrat pitävät sen puolen tasaisen valkoisena ja kotimaisena. Tien toisella puolella, siis siellä opiskelija-asuntojen puolella, näkyy sitten sitä väriä ja värinää vähän enemmänkin.

Ostarin lähettyvillä olevat kerrostalot - eli ne TYS-asuntojen naapuritalot - muistuttavat tyyliltään pikku-Bagdadia, kun joka parvekkeelta törröttää sateliittilautanen ja koko suvun pyykit. Rakennukset ovat todella huonokuntoisia, pihat tavaravuorien alla ja kaduilla norkoilee epäilyttävän näköistä porukkaa. Yleisesti sillä puolella on likaista, rähjäistä ja epämiellyttävää.

Varissuon tulevaisuus on kyllä mielenkiintoinen. Yksityisiltä vuokranantajilta on karannut täysin mopo hallusta ja vuokria on nyt kolmena vuonna putkeen nostettu maksimimäärät. Parempiosaiset eivät tasan varmasti muuta Varissuolle, mutta ei vähänkään varattomammillakaan ole kauaa tuossa menossa varaa pysyä mukana, varsinkaan jos samaan hintaan voi jo lyhentää lainaa tai asua paremmalla alueella. Ennemmin tai myöhemmin asunnot siis ovat tyhjinä, jolloin voi olla että tämä ns. parempikin puoli täytetään vaikka sitten tukirahoin asuvilla mamuila.

Jos pitäisi veikata, niin nykyinen 33% värinäprosentti on parin vuoden sisällä vain kaunis muisto. Toivottavasti en itse asu enää silloin lähelläkään aluetta, sillä monikulttuurin hyvistä puolista Varissuolla ei ole tietoakaan.

EDIT: vielä samalla teemalla jatkaen... jos joku haluaa nähdä pähkinänkuoressa, mihin nykinen maahanmuuttopolitiikka johtaa, tervetuloa Turkuun. Monet koulut ovat kirjaimellisesti hajoamispisteessä, samalla kun erilaisiin suojatyöpaikkoihin syydetään miljoonia vuodessa.

Kaupungin vuokra-asunnot ovat paikoitellen asumiskelvottomia ja vaatisivat jättikokoisia panostuksia, joita ei ole tulossa - päinvastoin, kauaskatseisesti kaupunki suunnittelee niidenkin myymistä. Julkinen liikenne on niin persaukinen, että tiettävästi ensi vuonna suuri osa kaupungin bussireiteistä kilpailutetaan reittikohtaisesti, mikä tekee varmasti ihmeitä liikenteen sujuvuudelle.

Lähiöt ovat ghettoutumassa siinä määrin, että alueilla on jo todella epämiellyttävä asua. Raavas mieskin tuntee monilla alueilla olonsa turvattomaksi, enkä halua edes kuvitella millaista olisi olla vaikka nuori nainen Varissuolla tai Halisissa.

Mikäli aiemmin talvella (hyvin vähin äänin) julkaistut talousennusteet pitävät paikkansa, koko kaupunki on kirjaimellisesti konkurssikunnossa parin vuoden sisään. Ei ihme, sillä Turulla ei ole oikein mitään annettavaa nuorelle ja koulutetulle väelle. Vanhukset ja maahanmuuttajat, siinä kotikaupunkini tulevat asukkaat.

Onko kyse puhtaasti tai edes pääosin maahanmuuton aiheuttamista kuluista? Ei tietenkään. Silti keskustassa notkuviin mamulaumoihin uppoaa joka vuosi aina vain suurempi ja suurempi määrä rahaa, mille todellakin löytyisi käyttöä muualtakin. Kaupunginhallitus ei tosin moista välttämättä noteeraa, sillä se keskittyy oleelliseen, kuten laatimaan julkilausumia, joiden mukaan kaikki hallituspuolueet vannovat välttävänsä rasistisia kommentteja ja aloitteita. Alkaisi olla tässä kaupungissa hiljalleen kirveellä töitä.

[hmoilanen]

Näinhän se on. Turun taloustilanne on tosiaan katastrofaalinen. Jaksaa kyllä aina naurattaa kun Turussa vaaditaan naapurikuntia kantamaan oma osansa rikastajista. Eikö suuren mamu-määrän pitäisi olla rikkaus ja voimavara häh? Mites nyt näin on käynyt?

No onneksi ollaan kuitenkin 2011 kulttuuripääkaupunki jne, olis nekin rahat voinut varmaan johonkin muuhun käyttää.

terv. kohta ex-turkulainen

[Uskollisuus on Kunniamme]

###############
Kuhmo

1/06 - 16 %
1/07 - 15 %
1/08 - 15 %
3/08 - 15 %
###############
Kyseessä on Kohmo ...

Ja %-lasku johtuu lähinnä siitä että alueella on tullut omakotitaloja lisää eli kpl määrä sama taikka suurempi mutta %-määrä tipahtanut..

[hammerzeit]

No onneksi ollaan kuitenkin 2011 kulttuuripääkaupunki jne, olis nekin rahat voinut varmaan johonkin muuhun käyttää.

Näinpä. En halua edes ajatella sitä rahamäärää, joka käytetään 2011 somalirunoilijoiden, irakilaisten maalaajien ja suomalaisten monikulttuurihöynäyttäjien roskaprojekteihin. Kuinka monta koulua silläkin kunnostaisi...

[Maastamuuttaja]

Mahtaisikohan muutoksen suunta Turussa ja vähän muuallakin näkyä asukkaiden ilmeissä, eleissä, kadun "menossa"? Tarjoan ilmaiseksi seuraavan idean filmintekoon perehtyneille:

Kuvataan samaa kadunkulmaa muutaman kerran vuodessa, esim. vuodenaikojen mukaan rytmitettynä.

Kymmenen vuoden kuluttua verrataan toisiinsa vuonna 01 ja 10 kuvattuja katunäkymiä. Todennäköisesti se tulisi kuitenkin tehdä salassa viranomaisilta. Nobeleita on turha toivoa, omaisia on syytä valmistella pitkäaikaiseen poissaoloon, ehkä ikuiseenkin.

[Hauki]

En googlella löytänyt tilastoja Rosengårdin väestökehityksestä. Tiedättekö te mistä sen, tai jonkun muun white flight -ilmiön kokeneen lähiön tilastoja löytäisi? Ajattelin verrata sitä Turun Varissuohon.
PS: miksi uuden aiheen luonti ei tällä alueella onnistu?

[lot]

miksi uuden aiheen luonti ei tällä alueella onnistu?

Tämän alueen kirjoitusohje jurputtaa jotain sellaista, että: "Moderoijat nostavat tällä alueelle käyttökelpoisia ketjuja Tuvan puolelta".

Jos jokin aihe sopii mielestäsi tänne hyvin, niin sen voi hyvin aloittaa muualla, ja pyytää modea siirtämään tänne.

[Peltirumpu]

En googlella löytänyt tilastoja Rosengårdin väestökehityksestä. Tiedättekö te mistä sen, tai jonkun muun white flight -ilmiön kokeneen lähiön tilastoja löytäisi? Ajattelin verrata sitä Turun Varissuohon.

Olisiko tuossa nyt jotakin osviittaa..

[lot: linkki korjattu]

[Hauki]

En googlella löytänyt tilastoja Rosengårdin väestökehityksestä. Tiedättekö te mistä sen, tai jonkun muun white flight -ilmiön kokeneen lähiön tilastoja löytäisi? Ajattelin verrata sitä Turun Varissuohon.

Olisiko tuossa nyt jotakin osviittaa..

[lot: linkki korjattu]

Tarkoitin siis etnistä/kielellistä/uskonnolta väestökehitystä.

[ihminen]

Turun kehityksestä kiinnostuneiden kannattaa lukea myös Marian blogia. Moni sitä varmaan on seurannutkin, mutta niille jotka eivät ole tietoisia niin http://www.marialohela.fi/blogi/

[ttw]

Yksi ja ainoa asia pitää varissuon vielä toistaiseksi jollain lailla kasassa on se, että siellä on toinen puoli omistusasuntoja. Kun tulee tilanne, että kämpän omistavat muutavat pois ja laittavat asuntonsa vuokralle niin tilanne muuttuu. Osa on tehny niin, että asuu vuokralla rauhallisella alueella ja varissuon kämpästä saatavilla tuloilla kattaa oman vuokran. Ennemmin tai myöhemmin se slummiutuu täysin ja todennäköisesti kiihkomamut saavat alueen hallintaansa kuten muualla on nähty. Sitten onkin meininki melkoista kun siellä on kriminaalihuollon asuntoja ja loput mamujen. Repe, Pera ja Arska saa taistella keskenään Mohammedin ja Alien kanssa.

Turussa meikäläisen saa apinanraivoon kulttuuripääkaupunki-hössötykset. Rahaa mene tolkuttomasti eliitin viihteisiin vaikka todellin tarve terveydenhuoltoon on todellinen. Nuorten ja aikuisten mielenterveyspalvelut olisi aivan välttämätön mihin lisää rahaa tarvitaan. Nyt ehtii jo itsensä surmaamaan ennen kuin hoitoon pääsee tai on suunnitellut valmiiksi jonkun koulusurman.

[hammerzeit]

Tilannehan Turussa on todellakin niin ruusuinen että esimerkiksi nuorten terveydenhuollon nykytaso alittaa lain asettamat vähittäisvaatimukset.

Tätä taustaa vastaan kannattaa miettiä, montako euroa meillä on sijoittaa huilukonsertteihin ja afrikkalaisten runoilijoiden lennättämiseen pitämään performansseja.

[tommi]

http://www.turku.fi/Public/download.aspx?ID=91781&GUID={6AAC231F-FE31-4D87-84C7-C50522DA3248}

Mm.

Ulkomaalaisperäisen väestön kasvu jatkui
Turussa
Turun väestönkehityksen historiallisestikin merkittävä muutos
on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäisen väestön,
jonka mittarina käytetään muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään
puhuvia eli muunkielisiä, määrän nopea nousu 0,8 %:sta
vuonna 1990 vuoden 2008 lopun 6,7 %:iin.
Turun väestön kielellinen rakenne muuttui Turun väestötietojärjestelmän
ennakkotietojen mukaan 1.1. – 30.6.2009 edellisvuosien
kaltaisesti, kun suomenkielisten määrän lasku jatkui. Ruotsinkielisten
määrä väheni tarkastelujaksolla jonkin verran.
Muunkielisten määrä sen sijaan kasvoi edelleen ja oli Turun väestötietojärjestelmän
ennakkotietojen mukaan kesäkuun 2009 lopussa
noin 12 100, jossa oli kasvua vuodenvaihteeseen verrattuna noin
300 henkeä. Suurimmat muunkielisten ryhmät olivat kesäkuun
2009 lopussa kielen mukaan: venäjä 2 526, arabia 1 269, kurdi
1 079, albania 1 011, viro 756, somali 613, englanti 500, vietnam
479, kiina 333, persia 308, espanja 242 ja saksa 211. Esitetystä
luettelosta havaitaan, että muunkielisyys painottuu Turussa muihin
kuin EU-maiden kansallisiin kieliin (muuttoliikkeen vaikutuksista,
ks. katsauksen työttömyyttä käsittelevä kohta 2.2.).
Muunkielinen väestö on sijoittunut Turussa epätasaisesti. Suurimmat
muunkielisten osuudet (%) olivat väestöltään yli 100
asukkaan pienalueilla: Varissuo 34, Lauste 27, Halinen 23, Pansio
läntinen 16, Kohmo 15, Pansio itäinen 14, Vaala 14, Harittu 11,
Yo-kylä 10, Härkämäki-Jyrkkälä 10 ja Asuin-Runosmäki 10. Mikäli
muunkielisten keskittyminen melko harvoille Turun pienalueille
jatkuu tulevaisuudessakin, saattaa myös alueellisen ja sosiaalisen
segregaation riski kasvaa useissa eurooppalaisissa kaupungeissa
toteutuneisiin mittoihin. Erään tutkimuksen mukaan (Heitmeyer
2000) ulkomaalaisosuuden nousu 30 %:iin tietyllä alueella voi
käynnistää prosessin, jossa kantaväestö alkaa tuntea itsensä
muukalaisiksi eli kokee joutuvansa vähemmistöksi. Varissuo on
Turussa ensimmäinen alue, jolla tämä raja on ylittynyt.
Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan Turussa
oli kesäkuun lopussa 2009 noin 8 020 ulkomaan kansalaista.
Suurimmat kansallisuudet olivat Venäjä 1 116, Viro 849, Iran 541,
Irak 454, Ruotsi 381, Serbia ja Montenegro 333, Somalia 298,
Kiina 276, Bosnia-Hertsegovina 224 ja Afganistan 212.
Ulkomaalaisperäisen väestön näennäisesti ristiriitaista muutoskehitystä
(ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut hitaammin
kuin muunkielisten määrä) selventää ulkomaan kansalaisille
myönnettyjen Suomen kansalaisuuksien kasvava määrä: vuoden
2008 lopussa Turussa asui 4 181 sellaista entistä ulkomaan
kansalaista, joille oli myönnetty Suomen kansalaisuus vuosina
1990 – 2008. Tästä syystä kieli on kansalaisuutta parempi kriteeri
ulkomaalaisperäiselle väestölle.

[rähmis]

Muutoksen suunnat 4/2009

Turun kehitys polkee paikallaan:

Varissuo 34%
Lauste 27%

Muunkielisten määrä syyskuun 2009 lopussa noin 12 280, jossa oli kasvua vuodenvaihteeseen verrattuna noin 480 henkeä.

Eli toiskielisten määrä olisi kasvanut maltilliset 5% jos samalla vauhdilla jaksettiin joulukuun loppuun asti. No, eihän se ole kuin tuplaten ripeämpää kuin Etiopian väestönkasvu.

[Turkulaine]

Muunkielisten määrä syyskuun 2009 lopussa noin 12 280, jossa oli kasvua vuodenvaihteeseen verrattuna noin 480 henkeä.

Turun väestössä ilmoitettu muunkielisten osuus (6,7 % vuoden 2008 lopussa) on erittäin harhaanjohtava, sillä kaupungissa asuu paljon suomalaisia vanhuksia ja paljon ulkomaalaisia lapsia. Tulevaisuutta arvioidessa tulee toki katse suunnata nuorempaan polveen. Seuraavaksi tarkastelu ikäryhmittäin muunkielisten prosenttiosuutta vuoden 2008 lopussa.

-4      10,9
5-9     11,0
10-14   10,6
15-19   9,9
20-24   7,1
25-29   8,1
30-34   9,2
35-39   10,7
40-44   9,6
45-49   8,2

50-54   5,6
55-59   3,7
60-64   2,2
65-     1,2

Keskiarvon, 6,7 %, ylittävät kaikki ikäluokat alta 50 ikävuoden suomalaisten suurten ikäluokkien vuoksi. Kun 30500 vanhempaa kaupunkilaista (65 v ja yli) poistuvat keskuudestamme, voimme ennustaa ulkomaalaisten osuuden kokonaisväestöstä nousevan kohisten.

Tilastosta puuttuvat maahanmuuttajalapset, joiden äidinkieleksi on virallisesti merkitty suomi, vaikkei se tosiasiallisesti ole heidän äidinkielensä. On viitteitä, että tällaisia lapsia on huomattavan paljon.

---------

Kaivoin vielä toisesta ketjusta tähän vieraskielisten kokonaismäärän kehityksen.

1990   1 298
1991   1 773
1992   2 334
1993   2 844
1994   3 264
1995   3 836
1996   4 380
1997   5 011
1998   6 016
1999   6 665
2000   7 093
2001   7 967
2002   8 567
2003   9 080
2004   9 431
2005   9 837
2006   10 454
2007   11 165
2008   11 800

[FadeAway]

Muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä työttömistä oli syyskuussa
16 prosenttia. Suurimmat muunkielisten ryhmät olivat äidinkielen
mukaan venäjä, arabia, kurdi ja albania. Vuoden 2007 työssäkäyntitilaston
mukaan työttömyysasteet vaihtelevat suuresti äidinkielen
mukaan. Kun koko Turun työttömyysaste vuoden 2007 lopussa
oli 9,0 %, suomenkielisillä se oli 8,3 %, ruotsinkielisillä 4,9 %,
venäjänkielisillä 22,6 %, arabiankielisillä 48,8 %, kurdinkielisillä
44,4 % ja albaniankielisillä 31,9 %.

Kun muiden kuin suomen- tai ruotsinkielisten työttömien
työnhakijoiden osuus kaikista työttömistä koko kaupungissa oli
kesäkuussa 16 prosenttia, Varissuolla osuus oli 50, Lausteella 48
ja Halisissa 35 prosenttia.

Hieman eri ryhmien työttömyys eroista. Jos 50% työttömyys on tavoitteena , niin seuraava juttu on validi.

---
Tämä vanha juttu on syytä postaa tänne:
http://www.ts.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2006-02-16,104:2:359612,1:0:0:0:0:0

Suomen värikkäin lähiö on malliesimerkki maailmalle
Varissuo on askeleen muita edellä

Itäkeskuksen Annika-marketin kauppias Heikki Laine pitää Varissuota esimerkillisenä lähiöinä muille.

- Suomi tekee monet ratkaisut Ruotsin perässä. Jos ajatellaan globaalista näkökulmasta, Varissuo on nyt pikemminkin askeleen muita edellä. Tämä on positiivisessa mielessä Suomen värikkäin lähiö, Laine hehkuttaa.

Kymmenen vuotta Varissuolla asunut Ilmo Heino harmittelee lähinnä yhtä puutetta: perinteistä suomalaista kahvilaa ei lähiöstä enää löydy.

- Olen yksinäinen ihminen, joten aamukahvi on kivempi juoda kahvilassa. Kaikki muut palvelut täältä löytyvätkin, paitsi se viinakauppa. Minä tosin pärjään ilmankin.

Lähes yhtä kauan alueella asunut Antti Salo pitää lähiön palvelutarjontaa monipuolisena.

- Täältä löytyy lähes kaikki elämän perustarvikkeet kirjastoa ja terveysasemaa myöten. Kyllä niillä toimeen tulee.

Paikallisia asukkaita tapaamaan tullut kaupunginvaltuutettu Roda Hassan (vihr) kuunteli asukkaiden kommentteja lähiön viihtyvyydestä, puutteista ja harmeista.

Alueen asukkaat toivat esille mielipiteensä siitä, onko järkevää asuttaa maahanmuuttajia vain tiettyihin lähiöihin. Monet pitivät hajauttamista parempana vaihtoehtona kaikkien osapuolien kannalta. Roda Hassanilla oli tähän omakohtainen vertaus.

- Kun muutin Turkuun, asuin aluksi Vaalassa, jossa on vähän maahanmuuttajia. Siellä oli helppo tutustua valtaväestöön. Kun muutimme Lausteelle, kontaktit valtaväestöön vähenivät. Minusta on integroitumisen kannalta on parempi, että maahanmuuttajat asuvat hajallaan eri puolilla kaupunkia. Tosin, moni kokee asumisen turvallisena, kun lähellä asuu muita maahanmuuttajia.

Itäkeskuksessa viimeiset seitsemän vuotta yrittäjänä konditoria-alan yrittäjänä toiminut Parviz Lutfi on tyytyväinen lähiöönsä.

- Viihdyn täällä. Ei ole vaikeaa toimia täällä yrittäjänä, päivittäin ruisleipää syövä Lutfi hymyilee

[Turkulaine]

Päivitetään. Vuoden 2009 lopussa vieraskielisten määrä Turussa oli 12 488 eli ~7,1 %. Alle 15-vuotiaiden osalta ~11,2 %.

[Turkulaine]

Vuoden 2009 lopussa vieraskielisten osuus oli seuraavanlainen ikäryhmittäin (%).

-14    11,2
15-24    8,5
25-34    9,1
35-44   10,9
45-54    6,4
55-64    3,3
65-      1,3

Yli 65-vuotiaissa oli kotimaisia kieliä puhuvia 31 184 ja vieraita kieliä vain 413. Jos nämä lasketaan pois ennakoiden luonnollista poistumaa, on vieraskielisten osuus Turun väestöstä 8,3 %. Maahanmuuttajien lapsia merkitään myös suomenkielisiksi, mutta näiden määrä ei ole tunnettu.

[Dangr]

Nopea laskelma:

Vieraskielisiä 12500
Näistä 2500 tarpeellisia
Jää 10000
Perheen koko keskimäärin 3 henkeä
3333 taloutta
kerrostalossa 6 asuntoa per kerros
555 kerrosta
kerrostalossa 7 kerrosta
-> yhteensä 79 kerrostaloa!

Jos tästä vielä laskee asuntojen hinnan:

30m2/henkilö*10000henkeä*2000e/m2=600 miljoonaa euroa

Mitähän tämä tekee asuntojen hinnoille...
(Nämä luvut siis RaHi-menetelmällä)

[Ant.]

Muutoksen suunnat 4/2010 (vuoden viimeinen) on ilmestynyt: http://www.turku.fi/Public/download.aspx?ID=119329&GUID=87629342-38ce-4c67-8d96-80c29728ea54

Turussa on kolme asuinaluetta, jossa muunkielisten (äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi) on poikkeuksellisen suuri. Kolmen kuukauden ajanjaksolla (kesäkuun loppu 2010 - syyskuun loppu 2010) näiden kolmen asuinalueen muunkielisten asukkaiden määrän prosenttiosuuden kehitys oli seuraava:

Varissuo: 36 % -> 36 %
Lauste: 28 % -> 29 %
Halinen: 25 % -> 27 %

Korostan, ettei esimerkiksi Halisten kohdalla muunkielisten osuuden kasvu ole tavallisesti näin nopeaa. Pidemmän ajan trendejä voi katsoa esimerkiksi seuraavan viestin liitteenä olevasta taulukosta: http://hommaforum.org/index.php/topic,35338.msg475275.html#msg475275