Turun Muutoksen suunnat -raportit

[Turkulaine]

Varsinaissuomalaisia äidinkieliä vuoden 2009 lopussa:

...venäjä   4 059
...eesti, viro   2 086
...albania   1 528
...arabia   1 436
...kurdi   1 431
...englanti   834
...somali   723
...vietnam   635
...persia   583
...kiina   512
...thai   431
...saksa   391
...bosnia   373
...espanja   369
...serbokroatia   351
...puola   282
...turkki   282
Muu kieli   238
...romania   229
...ranska   184
...italia   129
...unkari   119
...ukraina   118
...portugali   112
...hollanti   98
...tagalog, pilipino   83
...bulgaria   82
...japani   74
...bengali   67
...liettua   59
...kreikka   56
...afgaani, pašto   55
...norja   55
...azeri   54
...urdu   53
...tanska   51
...amhara   46
...hindi   41
...latvia, lätti   40
Tuntematon   38
...khmer, kambodža   37
...nepali   35
...joruba   32
...heprea, ivrit   31
...suahili   28
...armenia   24
...serbia   23
...ruanda, kinjaruanda, njaruanda   21
...igbo   20
...tigrinja   20
...wolof   19
...kroatia   18
...lingala   18
...tšekki   18
...singali   16
...tamili   16
...turkmeeni   16
...kikuju   15
...korea   15
...telugu   14
...georgia, gruusia   13
...indonesia, bahasa indonésia   12
...islanti   11
...slovakki   11
...akan   10
...mongoli   10
...pandžabi   10
...tšetšeeni   10
...twi   10
...kazakki   9
...sloveeni   9
...uzbekki   9
...valkovenäjä   9
...malajalam   7
...tataari   7
...tadžikki   6
...afrikaans   5
...kikongo, kongo   5
...makedonia   5
...ewe   4
...ganda, luganda   4
...katalaani   3
...marathi   3
...galla, afan oromo, oromo   2
...gudžarati, gujarati   2
...letzeburg, luxemburg   2
...sango   2
...bhutani, dzongkha   1
...burma   1
...fulani, fulfulde   1
...galicia   1
...hausa   1
...kašmiri   1
...komi   1
...malta   1
...moldavia   1
...orija   1
...shona   1
...sindhi   1

[Turkulaine]

Turun kaupungin vieraskielisten osuus kaupunginosittain. Suuralueet ovat kaupunginosien liittymiä. Esimerkiksi alla Varissuo ja Lauste ovat listattuna erikseen ja yhdessä muutaman muun kaupunginosan kanssa suuralueessa 4.

Alhaalla olevista nollakerholaisista osa on teollisuusalueita, joilla ei asu vakituisesti ketään. Kaupunginosat, joiden nimen perässä on roomalainen numeraali, ovat keskustan alueita.

Tilasto ei ole täysin ajanmukainen, mutta osoittaa kehityksen suunnat ja toivottavasti auttaa asunnonetsijää.

34.85 %   Varissuo
26.93 %   Lauste
24.06 %   Halinen pa
23.71 %   Suuralue 4; Varissuo-Lauste
20.37 %   Tuntematon 2) - Okänd 2)
17.91 %   Huhtaraivio pa
16.10 %   Vaala
15.66 %   Pansio länt.
14.90 %   Kohmo
14.29 %   Pansio it.
14.29 %   Vähäheikkilä loun.
11.07 %   Harittu
10.79 %   Härkämäki-Jyrkkälä
10.41 %   Suuralue 8; Pansio-Jyrkkälä
10.11 %   Yo-kylä
9.99 %   Asuin-Runosmäki
9.59 %   Vähäheikkilä kaakk.
9.57 %   Suuralue 5; Nummi-Halinen
9.19 %   Asuin-Räntämäki
9.15 %   Yliopisto I
8.92 %   Asuin-Perno
8.50 %   Paaskunta
7.86 %   Oriketo pa
7.69 %   Vatsela pa
7.36 %   Länsi-Maaria-Jäkärlä
7.09 %   KOKO KAUPUNKI
6.22 %   Länsinummi
6.22 %   Suuralue 6; Runosmäki-Raunistula
6.01 %   Haarla
6.00 %   Lentokenttä
5.50 %   Koivula
5.36 %   Vähäheikkilä länt.
5.26 %   Jänessaari
5.14 %   Katariina
5.12 %   Itäranta
4.96 %   Pääskyvuori
4.90 %   Majakkaranta
4.83 %   Ilpoinen
4.68 %   Kauppatori VI
4.28 %   Kristiinankatu et.
4.19 %   Kastu et.
4.09 %   Suuralue 3; Skanssi-Uittamo
4.06 %   Ruohonpää länt.
4.06 %   Virusmäki-Raunistula
3.99 %   Suuralue 9; Maaria-Paattinen
3.85 %   Saramäki-Paimala
3.64 %   Iso-Heikkilä it.
3.62 %   Friskala
3.57 %   Otkantti
3.51 %   Itäharju
3.48 %   Särkilahti
3.45 %   Ruissalo pa
3.44 %   Verkatehdas VI
3.40 %   Teoll. Itäharju
3.31 %   Mäntymäki
3.30 %   Kurala
3.28 %   Impivaara pa
3.25 %   Muhkuri pa
3.15 %   Suuralue 1; Keskusta
3.14 %   Länsiranta
3.07 %   Rauhankatu VII
3.07 %   Suuralue 7; Länsikeskus
3.05 %   Vätti et.
3.02 %   Iso-Heikkilä länt.
3.01 %   Kähäri pohj.
2.98 %   Nummenmäki
2.90 %   Puistomäki
2.84 %   Samppalinna III
2.84 %   Ursininkatu pohj.
2.77 %   Kurjenmäki it.
2.70 %   Moisio-Kanervamäki pa
2.68 %   Raunistula et. pa
2.68 %   Ursininkatu et.
2.67 %   Huhkola
2.66 %   Puolalanmäki VII
2.66 %   Sirkkala I
2.65 %   Kaerla it.
2.63 %   Autistenaukio-Oikotie
2.62 %   Tuurepori VI
2.60 %   Hepokulta
2.60 %   Artukainen
2.56 %   Kuuvuori
2.55 %   Urheilupuisto III
2.52 %   Suuralue 2; Hirvensalo-Kakskerta
2.48 %   Kristiinankatu pohj.
2.46 %   Kähäri et.
2.41 %   Kukola
2.39 %   Kakola
2.36 %   Länsikeskus
2.36 %   Pahaniemi et.
2.36 %   Pläkkikaupunki
2.34 %   Vartiovuori II
2.34 %   Pohjola
2.32 %   Suikkila
2.25 %   Metsäkylä
2.20 %   Vasaramäki pa
2.19 %   Kastu pohj.
2.14 %   Korppolaismäki
2.08 %   Pahaniemi kaakk.
2.04 %   Kakskerta
2.02 %   Asuin-Pitkämäki
1.95 %   Moikoinen
1.89 %   Uittamo
1.88 %   Martti IV
1.80 %   Kärsämäki et.
1.79 %   Port Arthur
1.77 %   Vätti pohj.
1.71 %   Nättinummi
1.67 %   Vähäheikkilä it.
1.53 %   Luolavuori it.
1.48 %   Luolavuori länt.
1.32 %   Pikisaari
1.22 %   Ruohonpää it.
1.12 %   Illoinen
1.08 %   Kaistarniemi
1.06 %   Peltola
1.05 %   Etelä-Paattinen
0.96 %   Ispoinen
0.96 %   Satava
0.87 %   Papinsaari
0.79 %   Toijainen
0.76 %   Teoll. Pitkämäki
0.76 %   Ikkala-Tortinmäki
0.62 %   Oriniemi
0.41 %   Lauttaranta
0.00 %   Kupittaa pa
0.00 %   Kurjenmäki länt.
0.00 %   Rahti-Satama
0.00 %   Maanpää
0.00 %   Korppolainen pa
0.00 %   Pihlajaniemi
0.00 %   Skanssi pa
0.00 %   Teoll. Lauste
0.00 %   Koroinen pa
0.00 %   Teoll. Räntämäki
0.00 %   Piipanoja pa
0.00 %   Teoll. Runosmäki
0.00 %   Orjasmäki
0.00 %   Vr-Iso-Heikkilä pa
0.00 %   Telakka

[Turkulaine]

Listataan myös kaupunginosat ruotsinkielisen väestön mukaan. Kyseessä siis ruotsinkielisten osuus Turun suomalaisväestöstä. Tilastot osoittavat, että ruotsinkielisten määrä vähenee etäännyttäessä keskustasta. Kantakaupunki on huomattavasti ruotsinkielisempi kuin koko kunta.

   
9.05 %   Suuralue 1; Keskusta
15.09 %   Iso-Heikkilä it.
14.85 %   Vartiovuori II
14.76 %   Kristiinankatu et.
14.19 %   Yliopisto I
13.69 %   Vatsela pa
12.80 %   Toijainen
12.74 %   Samppalinna III
12.42 %   Tuurepori VI
12.23 %   Sirkkala I
12.23 %   Ursininkatu et.
12.05 %   Pikisaari
11.96 %   Kauppatori VI
11.28 %   Kristiinankatu pohj.
11.25 %   Korppolaismäki
11.11 %   Otkantti
11.11 %   Orjasmäki
11.04 %   Kaistarniemi
9.07 %   Koivula
8.82 %   Yo-kylä
8.57 %   Ruissalo pa
8.50 %   Vähäheikkilä länt.
8.34 %   Verkatehdas VI
8.33 %   Uittamo
8.08 %   Kakola
8.06 %   Ursininkatu pohj.
8.06 %   Moikoinen
8.04 %   Urheilupuisto III
7.69 %   Teoll. Pitkämäki
7.60 %   Puolalanmäki VII
7.59 %   Ispoinen
7.58 %   Vähäheikkilä kaakk.
7.52 %   Rauhankatu VII
7.45 %   Oriniemi
7.43 %   Ilpoinen
7.43 %   Huhkola
7.31 %   Martti IV
7.29 %   Asuin-Pitkämäki
7.27 %   Huhtaraivio pa
7.21 %   Särkilahti
7.20 %   Port Arthur
7.20 %   Peltola
6.99 %   Mäntymäki
6.96 %   Suuralue 3; Skanssi-Uittamo
6.90 %   Suuralue 2; Hirvensalo-Kakskerta
6.86 %   Haarla
6.84 %   Friskala
6.57 %   Vasaramäki pa
6.51 %   Kuuvuori
6.49 %   Majakkaranta
6.47 %   Papinsaari
6.41 %   Luolavuori it.
6.28 %   Vähäheikkilä it.
6.26 %   Puistomäki
6.23 %   Luolavuori länt.
6.04 %   Harittu
5.88 %   Raunistula et. pa
5.80 %   Itäranta
5.69 %   Skanssi pa
5.66 %   Kohmo
5.65 %   KOKO KAUPUNKI
5.65 %   Kähäri et.
5.59 %   Katariina
5.56 %   Jänessaari
5.43 %   Suuralue 5; Nummi-Halinen
5.41 %   Ruohonpää it.
5.40 %   Länsiranta
5.35 %   Itäharju
5.32 %   Pahaniemi kaakk.
5.31 %   Lauttaranta
5.23 %   Pahaniemi et.
5.20 %   Kukola
5.00 %   Maanpää
4.97 %   Kakskerta
4.83 %   Asuin-Räntämäki
4.80 %   Kähäri pohj.
4.66 %   Nummenmäki
4.53 %   Metsäkylä
4.50 %   Autistenaukio-Oikotie
4.47 %   Teoll. Itäharju
4.44 %   Kurala
4.43 %   Paaskunta
4.31 %   Halinen pa
4.27 %   Tuntematon 2) - Okänd 2)
4.17 %   Vähäheikkilä loun.
4.13 %   Satava
4.10 %   Pohjola
3.99 %   Suikkila
3.98 %   Ruohonpää länt.
3.44 %   Kurjenmäki länt.
3.42 %   Pääskyvuori
3.38 %   Virusmäki-Raunistula
3.33 %   Suuralue 7; Länsikeskus
3.23 %   Iso-Heikkilä länt.
3.02 %   Kurjenmäki it.
2.94 %   Impivaara pa
2.89 %   Suuralue 4; Varissuo-Lauste
2.88 %   Asuin-Perno
2.72 %   Vaala
2.70 %   Länsikeskus
2.69 %   Nättinummi
2.47 %   Lauste
2.39 %   Suuralue 8; Pansio-Jyrkkälä
2.24 %   Hepokulta
2.19 %   Vätti pohj.
2.18 %   Kastu pohj.
2.13 %   Suuralue 6; Runosmäki-Raunistula
2.02 %   Varissuo
1.94 %   Moisio-Kanervamäki pa
1.89 %   Länsinummi
1.87 %   Asuin-Runosmäki
1.79 %   Pansio länt.
1.74 %   Härkämäki-Jyrkkälä
1.63 %   Länsi-Maaria-Jäkärlä
1.62 %   Kärsämäki et.
1.55 %   Oriketo pa
1.48 %   Pläkkikaupunki
1.43 %   Suuralue 9; Maaria-Paattinen
1.33 %   Artukainen
1.31 %   Kaerla it.
1.26 %   Pansio it.
1.26 %   Muhkuri pa
1.09 %   Kastu et.
0.86 %   Etelä-Paattinen
0.76 %   Ikkala-Tortinmäki
0.63 %   Saramäki-Paimala
0.00 %   Kupittaa pa
0.00 %   Rahti-Satama
0.00 %   Illoinen
0.00 %   Pihlajaniemi
0.00 %   Teoll. Lauste
0.00 %   Koroinen pa
0.00 %   Piipanoja pa
0.00 %   Teoll. Runosmäki
0.00 %   Vr-Iso-Heikkilä pa
0.00 %   Vätti et.
0.00 %   Telakka
0.00 %   Lentokenttä

[hammerzeit]

Varissuolla eniten ulkomaalaisia, mutta melkein vähiten ruotsinkielisiä. Tämä on hyvä pitää mielessä seuraavan kerran kun esimerkiksi RKP:n edustajat ryhtyvät saarnaamaan suvaitsemisesta ja monikulttuurisen yhteiskunnan arjesta.

[Everyman]

Listataan myös kaupunginosat ruotsinkielisen väestön mukaan. Kyseessä siis ruotsinkielisten osuus Turun suomalaisväestöstä. Tilastot osoittavat, että ruotsinkielisten määrä vähenee etäännyttäessä keskustasta. Kantakaupunki on huomattavasti ruotsinkielisempi kuin koko kunta.

Tässähän ei ole mitään uutta, tilanne on ollut sama keskiajalta saakka. Ruotsinkielinen asutus on keskittynyt kantakaupunkiin, ympäröivä maaseutu on suomenkielistä. Nuo verrattain uudet pelloille rakennetut lähiöt kuten Varissuo ja Lauste ovat saaneet alkuperäisen asutuksensa sitten vielä kauempaa maaseudulta. Ei kantakaupungista ole ikinä lähiöihin muutettu.

[antero]

Turun kaupungin vieraskielisten osuus kaupunginosittain. Suuralueet ovat kaupunginosien liittymiä. Esimerkiksi alla Varissuo ja Lauste ovat listattuna erikseen ja yhdessä muutaman muun kaupunginosan kanssa suuralueessa 4.

Alhaalla olevista nollakerholaisista osa on teollisuusalueita, joilla ei asu vakituisesti ketään. Kaupunginosat, joiden nimen perässä on roomalainen numeraali, ovat keskustan alueita.

Tilasto ei ole täysin ajanmukainen, mutta osoittaa kehityksen suunnat ja toivottavasti auttaa asunnonetsijää.

Listataan myös kaupunginosat ruotsinkielisen väestön mukaan. Kyseessä siis ruotsinkielisten osuus Turun suomalaisväestöstä. Tilastot osoittavat, että ruotsinkielisten määrä vähenee etäännyttäessä keskustasta. Kantakaupunki on huomattavasti ruotsinkielisempi kuin koko kunta.

Noista kannattais tehä viel "mamu" vs "rkp"-kerrointaulukko, niin näkis kunnon nimby-alueet. 

Esim
Varissuo 34.85 % vs 2.02 % , nimby-kerroin 0,06
Kakskerta 2.04 % vs 4.97 % , nimby-kerroin 2,44
ero 42-kertainen.

[Turkulaine]

Tässähän ei ole mitään uutta, tilanne on ollut sama keskiajalta saakka. Ruotsinkielinen asutus on keskittynyt kantakaupunkiin, ympäröivä maaseutu on suomenkielistä. Nuo verrattain uudet pelloille rakennetut lähiöt kuten Varissuo ja Lauste ovat saaneet alkuperäisen asutuksensa sitten vielä kauempaa maaseudulta. Ei kantakaupungista ole ikinä lähiöihin muutettu.

Kaupungin sisällä tämä pitää paikkaansa. Muutenhan ruotsinkielinen väestö on leimallisen maalaista. Varsinais-Suomessakin noin 26 000 ruotsinkielisestä vain 9000 asuu ylipäätään Turussa, jossa he kyllä ovat keskittyneet keskustaan. Tosin tekemässäni taulukossa on paljon suuria (läntisiä ja "parempia") lähiöalueita, joilla ruotsinkielisten osuus on keskimääräistä suurempi.

[antero]

Tosin tekemässäni taulukossa on paljon suuria (läntisiä ja "parempia") lähiöalueita, joilla ruotsinkielisten osuus on keskimääräistä suurempi.

Omakotitaloalue voisi olla ehkä kuvaavampi?

[Turkulaine]

Uusi raportti ilmestyi. Nuivaa tekstiä. Ei vähättelyä eikä johtopäätösten tekemisen välttämistä. Turussa on vielä joku järki-ihminen savustamatta työpaikaltaan.

Turun väestönkehityksen historiallisestikin merkittävä muutos on 1990-luvun alusta alkaen ollut ulkomaalaisperäisen väestön, jonka mittarina käytetään muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia eli muunkielisiä, osuuden nopea nousu 0,8 %:sta vuonna 1990 vuoden 2009 lopun 7,1 %:iin.

Muunkielisten määrä kasvoi vuonna 2010 edelleen varsin nopeasti ja oli Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan joulukuun 2010 lopussa noin 13 435 (7,6 % koko väestöstä), jossa oli lisäystä noin 950 henkeä edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna. Luku ylitti vuoden 2009 kasvun, +688. Myös sekä suomen- että ruotsinkielisten määrä on ennakkotietojen mukaan lisääntynyt.

Suurimmat muunkielisten ryhmät olivat joulukuun 2010 lopussa kielen mukaan: venäjä 2 593, arabia 1 363, kurdi 1 176, albania 1 062, viro 913, somali 774, englanti 547, vietnam 511, kiina 360, persia 348, espanja 282, saksa 225 ja turkki 206. Esitetystä luettelosta havaitaan, että muunkielisyys painottuu Turussa muihin kuin EU-maiden kansallisiin kieliin (muuttoliikkeen vaikutuksista, ks. katsauksen työttömyyttä käsittelevä kohta 2.2.).

Muunkielinen väestö on sijoittunut Turussa epätasaisesti. Suurimmat muunkielisten osuudet (%) olivat väestöltään yli 100 asukkaan pienalueilla: Varissuo 37, Lauste 29, Halinen 27, Vaala 15, Pansio itäinen 15, Kohmo 15, Pansio läntinen 15, Yliopisto I 12, Harittu 12, Asuin-Perno 12, Yo-kylä 12, Asuin-Runosmäki 11 ja Härkämäki-Jyrkkälä 11. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että suuraluetason tarkastelussa Turun alhaisin muunkielisten osuus oli vuoden 2009 lopussa Hirvensalo-Kakskerrassa (2,5 %).

Mikäli muunkielisten keskittyminen melko harvoille Turun pienalueille jatkuu tulevaisuudessakin, saattaa myös alueellisen ja sosiaalisen segregaation riski kasvaa useissa eurooppalaisissa kaupungeissa toteutuneisiin mittoihin. Erään tutkimuksen mukaan (Heitmeyer 2000) ulkomaalaisosuuden nousu 30 %:iin tietyllä alueella voi käynnistää prosessin, jossa kantaväestö alkaa tuntea itsensä muukalaisiksi eli kokee joutuvansa vähemmistöksi. Varissuo on Turussa ensimmäinen alue, jolla tämä raja on ylittynyt. Voidaan lisäksi mainita, että Varissuolla muunkieliset ovat nykyisin enemmistönä alle 50-vuotiaissa.

Turun väestötietojärjestelmän ennakkotietojen mukaan Turussa oli 8 922 ulkomaan kansalaista joulukuun lopussa 2010. Suurimmat kansallisuudet olivat Venäjä 1 064, Viro 1 019, Irak 580, Iran 546, Somalia 408, Ruotsi 362, Kiina 293, ent. Serbia ja Montenegro 260, Afganistan 243 sekä Bosnia ja Hertsegovina 227.

Ulkomaalaisperäisen väestön näennäisesti ristiriitaista muutoskehitystä (ulkomaan kansalaisten määrä on kasvanut hitaammin kuin muunkielisten määrä) selventää ulkomaan kansalaisille myönnettyjen Suomen kansalaisuuksien kasvava määrä: vuoden 2009 lopussa Turussa asui 4 376 sellaista entistä ulkomaan kansalaista, joille oli myönnetty Suomen kansalaisuus vuosina 1990 – 2009. Tästä syystä kieli on kansalaisuutta parempi kriteeri ulkomaalaisperäiselle väestölle.

http://www.turku.fi/public/download.aspx?ID=125422&GUID={B2C8CBA1-952B-4889-BE1F-1BFA9A852A36}

[Ant.]

Turun julkaisemat Muutoksen suunnat -raportit ovat olleet mielenkiintoista luettavaa. Erityisen mielenkiintoista luettavaa ne ovat olleet siksi, että niiden avulla on pysynyt hyvin kärryillä siitä, miten Turun eri asuinalueiden muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien asukkaiden (eli yksinkertaistettuna maahanmuuttajien) määrän osuus on kehittynyt vuosien saatossa.

Vielä raportissa 3/2011 tämä perinteinen tilasto löytyy.

Muunkielinen väestö on sijoittunut Turussa epätasaisesti. Suurimmat
muunkielisten osuudet (%) olivat väestöltään yli 100 asukkaan pienalueilla:
Varissuo 37, Lauste 30, Halinen 28, Pansio itäinen 17, Vaala 16,
Pansio Läntinen 15, Kohmo 15, Yo-kylä 13, Asuin-Perno 12, Harittu 11,
Asuin-Runosmäki 11, Härkämäki-Jyrkkälä 11 ja Yliopisto I 11. Vertailun
vuoksi voidaan mainita, että suuraluetason tarkastelussa Turun alhaisin
muunkielisten osuus oli vuoden 2010 lopussa Hirvensalo-Kakskerrassa
(2,6 %).

http://www.turku.fi/public/download.aspx?ID=137791&GUID={7DA8B94E-DE28-4D6B-87D5-1645EB76790E}

Kuitenkin uusimmassa ja vuoden 2011 viimeisestä katsauksesta (4/2011) tämä tilasto puuttuu: http://www.turku.fi/Public/download.aspx?ID=144450&GUID={20CD54AC-361E-4467-8796-6504D460DC85}

Jos puutteesta tulee pysyvä, se on harmillinen uudistus. Muuta mielenkiintoista tietoa esimerkiksi maahanmuuttajista raportista löytyy toki edelleen.

[antero]

Turun julkaisemat Muutoksen suunnat -raportit ovat olleet mielenkiintoista luettavaa. Erityisen mielenkiintoista luettavaa ne ovat olleet siksi, että niiden avulla on pysynyt hyvin kärryillä siitä, miten Turun eri asuinalueiden muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien asukkaiden (eli yksinkertaistettuna maahanmuuttajien) määrän osuus on kehittynyt vuosien saatossa.

Tuolta taitaa löytyä edelleen:
http://www.turku.fi/Public/default.aspx?contentid=6005