2009-11-05 Muutos 2011 ja Yle Aamu tv torstaina 5.11.

[JoKaGO]

No, tähän vielä se, että tuohon saamme tottua vielä pitkään, eli virallisen ainoan oikean mielipiteen edustajalle annetaan aina viimeinen sana. Niin se oli 70-80-luvuillakin, kun poliittista keskustelua seurasin.

Mun taktiikkani on nykyään on se, että missä vain voin tuoda suomalaisuutta esiin niin, että toinen ymmärtää piiloviittauksen maahanmuuttajien tuomiin ongelmiin, sen teen. Poikkeuksetta, lähes, saan vastaukseksi suoran viittauksen maahanmuuttoon tai maahanmuuttajiin liittyviin ongelmiin. Selvästi huomaa, että kansa tietää, kuten VV sanoi.

Jos Siwan kassa kysyy, haluanko kuitin vai heitänkö pois, vastaan, että en suomalaiselta tarvitse. Saan hymyn ja vihjauksen etnisempiin kauppoihin ja kuitin tärkeyteen. Ihan nuoret eivät tosin lähde vedätykseen.
Eräs vanha rouva tuli torilla jutulle, kun työntelin lasta rattailla, kertoi omista lapsenlapsistaan, ja ihmetteli että joku oli saanut iällä toisen lapsen, vaikka perheessä oli lomautusta jne. vaikeutta. Sanoin, että onneksi silti suomalaiset hankkivat lapsia, johon tuli vastaus, että niin, parempi sekin kuin ne maahanmuuttajat... Eli kansa on nuivaa eikä tuollainen räikeä puppu enää uppoa kuin hartaimpiin. Muut alkavat ajatella itse, jos eivät vielä ole ajatelleet.

[JoKaGO]

Maksetaanko näille "ajatushautojille" tämän paskan suoltamisesta palkkaa?

Valitettavasti vtun paljon!

Toimiva kieli- ja kirjoitustaitorajoitteinen perhe nostaa mukavasti BKT:tä. Tulkkauskin kun maksaa sen 60 €/h. 

Hei, ei tuo ole vitsi! Myös nuo tulkkauspalvelut ovat mukana bruttokansantuotteessa. Voi vain kuvitella, miten monta tulkkia tarvitaan tuottamaan vaikkapa UPM:n nyt suljettavien laitosten tuotannon verran rahaa BKT:hen. Ja koska nuo laitokset ovat lopullisesti kiinni, pitää tuokin raha jatkossa vipata Saudeilta.

[myötäjuoksija]

Kalasataman Verkkokadun pihapiirissä virolainen diplomi-insinööri ja alunperin turkulainen toimitusjohtaja jakavat tamppaustelineen somalialaisen perheen kanssa. Kylätalolla järjestetään asukkaiden vetämiä taitokursseja sekä lasten iltapäivätoimintaa. Elämä Kalasatamassa on rosoista, mutta yhteisöllistä. Kylätalon vuosittaiset sadonkorjuujuhlat keräävät väkeä muualtakin kaupungista, kun asukkaat esittelevät kokkaus-, esiintymis- ja käsityötaitojaan. Kalasataman Karnevaalit pitävät sukulaisinaan Lontoon Notting Hill Carnivalia ja Berliinin Karneval der Kulturenia, vaikka paikalle ei matkustakaan miljoonia vaan tuhansia juhlijoita.

Tunnen suurta epätoivoa tämän oksennuksen edessä.

Tuohan vaikuttaa ihan RKP:n (häpeissään julkisuudesta jo poistaman) Turkumetropoli/Åbometropol - vision uudelleenlämmittelyltä, tosin ilmeisesti vähemmillä sambakarnevaaleilla ja mokukekkereillä.

[Onnensoturi]

Kalasataman Verkkokadun pihapiirissä virolainen diplomi-insinööri ja alunperin turkulainen toimitusjohtaja jakavat tamppaustelineen somalialaisen perheen kanssa. Kylätalolla järjestetään asukkaiden vetämiä taitokursseja sekä lasten iltapäivätoimintaa. Elämä Kalasatamassa on rosoista, mutta yhteisöllistä. Kylätalon vuosittaiset sadonkorjuujuhlat keräävät väkeä muualtakin kaupungista, kun asukkaat esittelevät kokkaus-, esiintymis- ja käsityötaitojaan. Kalasataman Karnevaalit pitävät sukulaisinaan Lontoon Notting Hill Carnivalia ja Berliinin Karneval der Kulturenia, vaikka paikalle ei matkustakaan miljoonia vaan tuhansia juhlijoita.

Tunnen suurta epätoivoa tämän oksennuksen edessä.

Mulla oksennusta edeltää suunnaton pahoinvoinnin tunne.
=============
Mäki-Ketelä pärjäsi todella hyvin ja puhui vakuuttavasti puhelinhaastattelussa.
Kirkasotsainen demoninuori elää jossain MikäMikä-maassa; poika joka ei koskaan halua kasvaa aikuiseksi.

[Korruptiomies]

Hyvin veti JMK. Toimittajakin vaikutti astetta epäilevämmältä moku-uskovaisen ajatuksenjuoksun järkevyydestä. Mokuttajakaan ei oikein osannut sanoa maahanmuuttajista muuta, kuin ongelmia tulee väistämättömästi lisää ja ne on vain kohdattava hymyssä suin ja järjestettävä lisäresursseja. Ilmeisesti huoli omasta toimeentulosta on suuri. Mies myös myönsi, ettei mokuttajilla ole oikein kunnollisia argumentteja kriitikkoja vastaan, vaan toimivat pelkällä tunteella. Tunteenpaloa suurempaa vasta-argumenttia ei mokuttajalta itseltäänkään kyllä löytynyt esitettäväksi asti.

[Onnensoturi]

Hyvin veti JMK. Toimittajakin vaikutti astetta epäilevämmältä moku-uskovaisen ajatuksenjuoksun järkevyydestä. Mokuttajakaan ei oikein osannut sanoa maahanmuuttajista muuta, kuin ongelmia tulee väistämättömästi lisää ja ne on vain kohdattava hymyssä suin ja järjestettävä lisäresursseja. Ilmeisesti huoli omasta toimeentulosta on suuri. Mies myös myönsi, ettei mokuttajilla ole oikein kunnollisia argumentteja kriitikkoja vastaan, vaan toimivat pelkällä tunteella. Tunteenpaloa suurempaa vasta-argumenttia ei mokuttajalta itseltäänkään kyllä löytynyt esitettäväksi asti.

Tässähän se ongelma on. Demonimokuttaja tunnusti, että maahanmuuton vapautta on perusteltu tunteenomaisella yleishyminällä ja se on tullut tiensä päähän. Nyt siirrytään puhumaan resurssien lisäämisestä.

Kysyn minä: Miksi? Miksi pitää heittää hyvää suomalaista verorahaa huonon rahan perään?
Eikö suomalaisilla ole oikeutta viheltää omaa peliään poikki?

[saint]

J.M-K:n avausrepliikki oli hykerryttävä - meni jotenkin niin, että "kun sain ensimmäistä kertaa käsiini sen paperin, niin luulin se olevan vitsi..."
Kaiken kaikkiaan vakuuttava esitys J.M-K:lta kokonaisuudessaan.

[ihminen]

Kannattaako maahanmuuttoa vastaan kiukutella?
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/11/kannattaako_maahanmuuttoa_vastaan_kiukutella_1138212.html?origin=rss


(http://yle.fi/ecepic/archive/00165/laitio_Tommi_tutkij_165972b.jpg)
- Me voidaan kiukutella, että emme halua maahanmuuttoa, mutta se tulee tapahtumaan

[Kilgore Trout]

Tällä tavalla vaikutetaan parhaiten tähän mamu/mokutus ongelmaan. Muutos 2011 kannatus tulee pohjautumaan tälläisiin TV esiintymisiin. J M-k alkaa itse myös profiloitumaan mielipide johtajaksi. Enää ei ole mitään tarvetta peesailla jotain Huseinia kuten aikaisemmassa esiintymisessä kävi.

J M-k alkaa itse olemaan kohta samassa tilanteessa kuin "hän jonka nimeä ei turhaan kannata mainita ". Parin samallaista esiintymistä päälle otetta tiukentaen niin se on siinä. Nyt tälläistä ei kannata heittää menemään joidenkin kynttiläkulueiden takia, niissä kuin ei ole mitään voitettavaa pelkästään hävittävää. Muutenkin Juhan kannattaa antaa operatiivista vastuuta enemmän innokkaille luutnanteillensa. Siinäkin mielessä jos jotain menee pieleen näissä tempauksissa ei kaikki romahda hetkessä yhdessä yössä kuten sanonta kuuluu tai bisnes mailmassa sanotaan ei kannata pitää kaikkia munia samassa korissa.

[rankka]

Eiköhän JM-K tuon hoida ihan hyvin.

Ja hyvinhän se menikin.
Oli tehokkaasti käytetyt minuutit.
Hyvä homma JM-K! Kaikille mahdollisille taustajoukoille myös isoa kättä

[JoKaGO]

...tai bisnes mailmassa sanotaan ei kannata pitää kaikkia munia samassa korissa.

Hih, munabisnes!

Mutta olet mielestäni oikeassa, erittäin oikeassa! JM-K:n täytyisi nyt jatkaa tästä, koska ilmiselvästi on päässyt piireihin. Sieltä ei kannata hölmöillä itseään ulos! Pikemminkin pientä tyrkkyä nyt peliin, kun siima on kuuma.
Ja mites ton Jaajo Linnonmaan kanssa tulisi menetellä? Antaa kaverin jatkaa noin ja lähettää sille positiivista palautetta, vai värvätä joukkoon mukaan?

Tosiaan, tällaiset kynttilän kannattelut pitää onnistua ilman JM-K:ta, jonkun toisen sisäpiiriläisen vetämänä. JM-K voisi tietenkin piipahtaa paikalla, julkkis kun jo on.

[Octavius]

Tommi Laitio, tutkija.

Tommi Laitio on identiteettipolitiikkaan ( ) ja mediaan erikoistunut tutkija ja projektijohtaja. Demos Helsingissä Tommi vetää suomalaisten päättäjien tulevaisuuskurssia liikkuvuudesta ja maahanmuutosta. Tommi aloitti Demosissa keväällä 2009.

Aiemmin Tommi on työskennellyt mm. Helsingin Sanomien NYT-liitteessä  ja Dodo ry:ssä, tehnyt toimeksiantoja British Councilille, toiminut Suomen ylioppilaskuntien liiton puheenjohtajana ja kirjoittanut vapaana toimittajana esimerkiksi Suomen Kuvalehteen, Eurozineen ja Volumeen. Vuodet 2005-2008 hän veti European Cultural Foundationin media- ja nuoriso-ohjelmaa Amsterdamissa, jonka merkittävin tulos on Euroopan suurin nuorten videokilpailu StrangerFestival. Demos-töiden ohella Tommi kirjoittaa  suomalaisiin aikakauslehtiin, toimii StrangerFestivalin kuraattorina ja bloggaa  aktiivisesti.

Tommi on  suorittanut valtiotieteiden maisterin tutkinnon Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin laitoksella.

Yhteystiedot: 050 563 4950, [email protected]

[mikkostadista]

Eiköhän tuokin utopia kaadu siihen että virolainen insinööri on lähtenyt takaisin lahden eteläpuolelle lyömään rahoiksi ja turkulainen tj muuttanut mahdollisimman kauaksi "kulttuuriparatiisista"...jäljelle jääneet somalit valittavat grillipaikkojen puutetta...jäi sitten elonkerjuujuhlat pitämättä. Joskus vielä ihmetellään että, "mitä vit*ua se hippi silloin siellä telkkarissa höpisi, olis vaan pitäny uskoa maahanmuuttokriitikkoa"

[Espoon hemmo]

Mutta tuohan on monin paikoin Länsi-Euroopassa jo täyttä totta ja tätä päivää:

"Malmön lähiön pihapiirissä virolainen diplomi-insinööri ja alunperin göteborgilainen toimitusjohtaja jakavat tamppaustelineen somalialaisen perheen kanssa. Kylätalolla järjestetään asukkaiden vetämiä taitokursseja sekä lasten iltapäivätoimintaa. Elämä Malmön lähiöissä on rosoista, mutta yhteisöllistä. Kylätalon vuosittaiset sadonkorjuujuhlat keräävät väkeä muualtakin kaupungista, kun asukkaat esittelevät kokkaus-, esiintymis- ja käsityötaitojaan. Lähiön Bakkanaalit pitävät sukulaisinaan Lontoon Notting Hill Carnivalia ja Berliinin Karneval der Kulturenia, vaikka paikalle ei matkustakaan miljoonia vaan tuhansia juhlijoita. Työtään tekeviä palomiehiäkin moikataan iloisesti ja aletaan vasta sitten kivittää."

[Nuivia Borealis]

Luin jutun alun ja lopetin tähän, koska totesin, että kirjoittaja asenteellisempi kuin itsekään uskoisi:

Nokian intialainen insinööri aviomiehineen, virolaisten lähihoitajien
neljän hengen kommuuni, somalialaistaustaisen koripallotähden perhe, Helsingin ylipormestari ja Michelin-kokki.

Mustasta tehtiin automaattisesti koripallonpelaaja. Eivät nämä mokuttajat ole pekkaa parempia.

Eikö muuten ole jännää, miten intialainen on intialainen ja virolainen on virolainen, mutta somali onkin somalialaistaustainen?

[Pawl]

Demos Helsingin kaltaiset pajat tuuttaavat vain löllöä feelgoodia, samaan tapaan kuin joku Esa Saarinen "ihana elämä" -tyyppisillä kursseillaan. Koska "tutkimukset" tehdään omassa samanmielisessä kaveriporukassa yliopistojen ulkopuolella, niitä ei tarvitse altistaa minkäänlaiselle vertaiskritiikille. Ja mitä utooppisempia maalailut ovat, sitä enemmän niille saa julkisuutta ja sitä enemmän ajatushautomo saa asiakkaita.

[Topelius]

Mikä oikeastaan on näiden "ajatushautomojen" funktio? Ihan omaksi ilokseenko siellä näitä ajatuksia haudotaan, vai ovatko nämä kenties tilaustöitä? Voisinko minäkin perustaa oman ajatushautomon ja saadan aivoitukseni esille kaikissa medioissa samanlaisella rytinällä kuin Demos? Mihin perustuu juuri tämän Demos-hautomon mediavalta?

Ja mihin nämä aivoitukset oikeastaan voidaan keskustelussa sijoittaa? Minkäänlaisia tieteellisyyden kriteerejä ne eivät tietenkään voi täyttää, eli niiden sisältöä ei voi käyttää esimerkiksi argumenttina keskustelussa. Ne eivät myöskään ole minkäänlaisia kyselytutkimuksia, vaan ainoastaan muutaman yksityishenkilön yksityisen ajattelun ja fantasioiden tuotoksia. Toisin sanoen ne ovat pelkkiä utopistisia esseekirjoituksia.

Herää kysymys: Miksi tällaisia edes noteerataan mediassa?

Jos tarkoituksena on vain herättää keskustelua, niin maahanmuuttokeskustelu on kyllä ollut kovassa käynnissä jo pidemmän aikaa. Jos taas on tarkoitus ottaa osaa keskusteluun, niin siihen luulisi olevan parempia ja uskottavampiakin foorumeja kuin "ajatushautomot".

// Ja tietenkään näitä hautomoiden tuotoksia ei voi millään tavalla edes lähtökohtaisesti suhteuttaa reaalimaailmaan, sillä Laitiohan myöntää ihan avoimesti Aamu-tv:n jutussa, että he ovat asettaneet reaalimaailmasta irrallaan olevat, tosi asiassa hyvinkin ehdolliset, premissit hautomotuotokselleen (onpa vaikea keksiä tälle mitään hyvää sanaa, koko ajan meinaan käyttää sanaa "tutkimus" ).

Koko hautomon tuotos nojaa siis sille premissille, että holtiton ja täysin valikoimaton maahanmuutto tulee jatkumaan seuraavat 20 vuotta. Harmi vain, mutta jotenkin uskon, että tältä premissiltä kaatuu jalka alta jo ihan lähivuosina.

[Pawl]

Rahoitus on projektikohtaista, sillä asiakkaat vaihtelevat yrityksistä järjestöjen kautta julkiselle sektorille.

Mistä tai kenestä Demos Helsinki on riippuvainen?
"Maineesta ja kansanvälisistä suhteista."

Saatko mainetta vähemmän raflaavalla perustutkimuksella, joka kertoo lievästä paradigmamuutoksesta saksalaisessa yhteiskuntateoriaperinteessä sen sijaan, että meret nousevat ja maailma romahtaa? Suostuisiko ajatushautomo myymään oman ideologisen taustansa vastaista tietoa, joka esimerkiksi kiistää ilmastonmuutoksen dramaattisuuden?

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/demos-helsinki-nain-toimii-ajatushautomo
http://wapedia.mobi/fi/Ajatushautomo

[Roope]

Yleisradion aamu-tv 5.11.2009, klo 7:10-7:25

Toimittaja:
Seuraavaksi aamu-tv:ssä keskustellaan maahanmuutosta ja siitä, miksi maahanmuuton ongelmista puhuminen helposti leimataan rasismiksi. Olemmeko Suomessa valmiita keskustelemaan maahanmuuton hyödyistä ja ongelmista kiihkottomasti. Tätä selvitellään nyt. Tervetuloa tutkija Tommi Laitio.

Tommi Laitio, Demos Helsinki:
Kiitos.

Toimittaja:
Sinä työskentelet Demos Helsinki-nimisessä ajatushautomossa ja teiltä ilmestyi vastikään visio Samoilla lauteilla 2030. Tässä visiossa pohditaan tulevaisuuden Suomea ja siinä on lähtökohtana se, että Suomeen tulee lisää maahanmuuttajia. Kerro lyhyesti, että miltä se Suomi näyttää, kun maahanmuutto lisääntyy.

Tommi Laitio:
Me lähdettiin liikkeelle siitä, että lähdetään katsomaan Suomea vuodesta 2030 tähän päivään, eikä tästä päivästä vuoteen 2030. Ja sitä kautta kun katsotaan tilastoja ja katsotaan muun Euroopan kehitystä, niin näyttää siltä, että me ollaan menossa tietyllä tavalla samaan suuntaan kuin muu Eurooppa eli meidän väestö monimuotoistuu. Mutta samaan aikaan Suomi tulee jakautumaan vahvemmin erilaisiin alueisiin. Eli meillä on toisaalta pääkaupunkiseutu, jossa monimuotoisuus, monikulttuurisuus, on kaikkien arkea. Sitten meillä on Itä-Suomi, jossa venäläisten määrä kasvaa vahvasti, ja ruuhka-Suomi eli siis suurimmat kaupungit Etelä-Suomessa, jossa se on jossain määrin ihmisten arkea. Sitten meillä on se muu Suomi, josta me puhuttiin loman ja maaseudun Suomena, jossa maahanmuutto ja monimuotoistuminen on semmoinen asia, joka tulee sitten kesällä turistien ja kausityöläisten myötä. Eli Suomi tulee jakautumaan muutamaan eri Suomeen ja etenkin pääkaupunkiseudulla Helsingistä tulee monimuotoinen kaupunki niin kuin kaikki muutkin suuret eurooppalaiset kaupungit.

Toimittaja:
Tässä teidän visiossa otetaan selvyytenä, että maahanmuutto tulee lisääntymään. Siitä ei keskustella.

Tommi Laitio:
Joo. Me lähdetään liikkeelle siitä, että se on fakta. Se perustuu siihen että meidän politiikan peruslinja on ollut se viimeiset parikymmentä vuotta. Suomi on liittynyt Euroopan Unioniin, Suomi on liittynyt erinäisiin muihin kansainvälisiin organisaatioihin. Meidän lähtökohtana on se, että me ei voida laittaa rajoja kiinni. Samalla hyväksytään se, että toisin kuin usein ajatellaan, niin kansalliset rajat on sellaiset, jotka vuotaa.Ne vuotaa molempiin suuntiin. Suomesta lähdetään muualle ja Suomeen tullaan muualta. Ja se on arkipäivää.

Toimittaja:
Tuoko lisääntyvä maahanmuutto ongelmia?

Tommi Laitio:
Totta kai se tuo. Me ei millään lailla väitetä, että se yhteiskunta on mitenkään helpompi. Kyllähän muualta Euroopasta nähdään, että se tuo enemmän tarvetta neuvotteluun, se tuo enemmän konflikteja. Mutta se on vääjäämätön tosiasia. Me voidaan kiukutella sitä asiaa, että me ei haluta maahanmuuttoa tai muuta, mutta se on asia joka tulee tapahtumaan. Jos me suhtaudutaan siihen rehellisesti ja faktana, niin me pystytään reagoimaan siihen asiaan paremmin ja oppimaan muusta Euroopasta.

Toimittaja:
Pystyykö niitä ongelmia jollakin tavalla estämään?

Tommi Laitio:
Kyllä pystyy mun mielestä esimerkiksi sillä, että hyväksytään tämä Suomen erilaistuminen. Että Itä-Suomi, jossa yksi vähemmistö kasvaa voimakkaasti on ihan eri asia kuin pääkaupunkiseutu, jossa väestö niin kuin oikeasti monimuotoistuu. Haetaan sellaisia ratkaisuja, että perheet riippumatta heidän kulttuuritaustastaan kokee, että heillä on oikeus olla täällä ja he ovat hyödyllinen osa tätä yhteiskuntaa. Mun mielestä yksi asia josta voidaan lähteä liikkeelle on se, että siirretään enemmän valtaa maahanmuuttopolitiikassa valtakunnantasolta kunnille.

Toimittaja:
Tommi Laitio, keskustellaanko meillä Suomessa riittävästi maahanmuuton ongelmista?

Tommi Laitio:
Musta meillä keskustellaan... Meillä on viimeisen parin vuoden aikana enemmän ruvettu keskustelemaan maahanmuuton ongelmista, mutta siinä menee mun mielestä mittasuhteet sekaisin. Ja sitten menee sekaisin se, että onko kyseessä sosiaalipoliittinen ongelma vai maahanmuuttopoliittinen ongelma. Jos puhutaan vaikka nyt Itä-Helsingin kouluista, jotka on olleet esillä viime aikoina, niin kyllä mun mielestä on ihan ymmärrettävää, että jos oppilaista puolet ei puhu Suomea kunnolla, niin se hidastaa sitä oppimisprosessia. Kyllä Helsinki on mun mielestä menossa oikeaan suuntaan siinä, että hyväksytään että nämä koulut tarvitsevat lisätukea.

Toimittaja:
Minkä takia sitten keskustelu jää Suomessa usein junnaamaan ehkä paikallaan? Puhutaan että pitäisikö maahanmuuttoa lisätä vai ei.

Tommi Laitio:
No, mun mielestä se lähtee liikkeelle siitä kiukuttelusta, siitä ettei tajuta mihin asioihin me voidaan oikeasti vaikuttaa. Osana Euroopan Unionia liikkuvuus on tosiasia. Sen sijaan, että me niin kun kiukutellaan siitä asiasta, että me ei haluta muuttaa tätä yhteiskuntaa, niin hyväksytään se, että meidän yhteiskunta muuttuu  ja keskustellaan niistä asioista, joihin meidän suomalaiset kunnat ja suomalaiset ihmiset voi vaikuttaa, eli se arki. Ruvetaan miettimään millainen se yhteinen arki voisi olla. Se on se mistä me kirjoitetaan meidän visiossa.

Toimittaja:
Voiko meillä Suomessa puhua maahanmuuton ongelmista leimautumatta rasistiksi?

Tommi Laitio:
Kyllä mun mielestä voi, mutta silloin pitää pystyä tekemään selkeä ero siinä, että puhutaanko maahanmuuttopolitiikasta, kritisoidaanko siis valtioiden ja kuntien valitsemia linjauksia vai hyökätäänkö yksittäisiä ihmisryhmiä kohtaan. Se hyvä asia mikä tästä niin kutsutusta maahanmuuttokritiikissä on tullut, on se, että ne - tai sanotaan me - avointa yhteiskuntaa puolustavat ihmiset joudutaan parantamaan argumentaatiota. Joudutaan hyväksymään se, joudutaan tunnustamaan ääneen, että on ongelmia. Tunnustan, että monimuotoisuus muuttaa koulujen arkea, mutta silti mä puolustan sitä, että Suomi monimuotoistuu. Se mitä ei pidä hyväksyä,  ja Suomessa hyväksytään liiankin paljon vielä, on se, että hyökätään yksittäisiä etnisiä tai kulttuuriryhmiä vastaan. Se on puhdasta rasismia ja muukalaisvastaisuutta, jota ei pidä sietää.

Toimittaja:
Otetaan tässä välissä puhelu Tampereelle. Meillä pitäisi olla puhelimessa kansalaisaktiivi Juha Mäki-Ketelä. Hän on ollut perustamassa muun muassa Muutos 2011- puoluetta. Hyvää huomenta.

Juha Mäki-Ketelä, Muutos 2011:
Huomenta huomenta, kuuluuko Helsingissä?

Toimittaja:
Kuuluu Helsingissä...

Juha Mäki-Ketelä:
Hienoa.

Toimittaja:
..ja sinä olet varmasti kuunnellut puhelimen päässä tätä meidän keskustelua täällä.

Juha Mäki-Ketelä:
Toki.

Toimittaja:
Miltä nämä Demos-Helsingin tulevaisuudenkuvat Suomesta kuulostavat?

Juha Mäki-Ketelä:
No, sanotaan näin, että luin ekaksi tämän heidän paperinsa, minkä he ovat kirjoittaneet, ja sitä kun lueskelin, niin en oikein tiennyt onko kyseessä vitsi vai onko se ihan tosissaan tehty. Mutta nyt kun Tommia tuossa äsken kuuntelin, niin hieman kivi putosi sydämeltä. Sanotaan näin, että Tommi puhui välillä asiaa ja välillä asian vierestä, mutta sehän tänä päivänä liittyy tähän maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun, että välillä on itse kullakin vaikeuksia pysyä asiassa.

Toimittaja:
Mitä tarkoitat tällä?

Juha Mäki-Ketelä:
No, jos ajatellaan mikä on tässä Demoksenkin paperissa tämä keskeinen ongelma, niin tässä menee aika hienosti taas tämä perinteinen asia sekaisin. Välillä puhutaan työntekemisestä ja välillä puhutaan tästä sosiaalisesta turvapaikanhakemisesta. Voisi sanoa, että tällä hetkellä maahan tulevat suurimmat ihmismassat, niin he eivät ole kyllä tulossa töihin. He ovat tulossa tänne ihan pelkästään sen takia, että meillä on niin kohtuuttoman hyvä sosiaaliturva, mikä on näille ihmisille ihan niin kuin lottovoitto päästä Suomeen. Ja valitettavasti vuonna 2030 en jaksa uskoa, että nämä ihmiset hoitaa meidän vanhuksia tai hoitaa meidän lapsia. He eivät osaa edes englantia puhua ja ovat täysin luku- ja kirjoitustaidottomia ihmisiä, niin en kyllä heidän varaan laskisi tätä asiaa.

Toimittaja:
Tommi Laitio tässä äsken totesi, että rajoja ei voi sulkea kokonaan. Oletko samaa mieltä?

Juha Mäki-Ketelä:
Olen toki. Ei voi sulkea, eikä pidäkään sulkea. Sellainen maailmahan kuulostaisi ihan hirveältä, että jos rajat olisi kokonaan kiinni. Siinä Tommi oli oikeassa, mutta mikään ei estä sitä, etteikö me suomalaiset voisi itse valita ketä me tänne otetaan. Tuossa Tommin puheenvuorossa tuli taas tämä perusmantra esiin, että pidetään jotenkin itsestään selvänä ja automaationa, että meidän on pakko ottaa ihmisiä. Me ei voida valita ketä ne on ja tänne saa periaatteessa ihan kuka tahansa tulla. Mun mielestä suomalaisilla on ihan täysi oikeus luoda jonkinlainen pisteytysjärjestelmä ja ottaa vaan niitä ihmisiä, jotka hyödyttää Suomea ja suomalaisia. Ei meidän tarvitse olla mikään tämmöinen koko maailman omatunto, joka edesauttaa sitä, että ihan kuka tahansa saa tänne tulla. Että rajat saa edelleen olla auki ja liikkuvuus molempiin suuntiin, mutta joku tolkku siihenkin pitäisi ottaa. Mietitään selkeästi ketä otetaan ja millä perusteilla. Vastavuoroisesti sitten pitää miettiä, että ketä ei oteta ja millä perusteilla ei oteta.

Toimittaja:
Sinä laitoit vuosi sitten liikkeelle ulkomaalaislakiesitystä vastustavan adressin ja se keräsi 28 000 allekirjoitusta ja nyt sinä olet todellakin perustamassa uutta puoluetta. Mitä mieltä sinä olet, voiko Suomessa puhua maahanmuuton ongelmista leimautumatta rasistiksi?

Juha Mäki-Ketelä:
Ei voi tällä hetkellä. Se rasistiksi leimaantuminenkaan ei tällä hetkellä vielä riitä, vaan meillä on ihmisiä, jotka on tuomittu oikeudessa siitä, että ovat käyttäneet perustuslain mukanaan tuomaa sananvapautta. Jos ajattelen ihan itseäni, niin joudun lähes päivittäin vastailemaan ventovieraitten ihmisten puhelinsoittoihin tai sähköposteihin tai tuolla kadulla pysäytetään ja kysytään, että miksi olet rasisti ja miksi vihaat ulkomaalaisia. En minä ole rasisti, enkä vihaa ketään. Tämä maahanmuuttopolitiikan kritiikki, jota minä ja Muutos 2011 harrastaa, nimenomaan ei kohdistu joihinkin tiettyihin ihmisiin tai uskontoihin tai ihmisryhmiin, vaan nimenomaan tähän Suomen nykyiseen hölmöön maahanmuuttopolitiikkaan, jonka keskeisenä tarkoituksena on ihan selkeästi vaan tuottaa tänne hirveät määrät ulkomaalaisia ihmisiä, vaikka me ei ainakaan nähdä kovin monta syytä mihin näitä ihmisiä täällä tarvitaan. Asiaahan perustellaan työvoimapulalla. Jos kiistää, että työvoimapulaa ei ole, niin sekin yhdistetään jollain kummalla tavalla rasismiin. Olen viimeisen vuoden aikana huomannut, että natsiksi haukutaan helposti, fasistiksi, rasistiksi, vaikka tässä ollaan ihan rehellisiä työssä käyviä perheenisiä ja perheenäitejä ja ollaan kiinnostuneita Suomen tulevaisuudesta,  meidän lasten tulevaisuudesta ja niin nykyisten kuin tulevienkin sukupolvien tulevaisuudesta. Että ei tässä mitään ideologista kiihkon paloa ainakaan meidän porukoissa kenelläkään ole.

Toimittaja:
Juha Mäki-Ketelä, kiitoksia näistä kommenteista sinne Tampereelle.

Juha Mäki-Ketelä:
Kiitos, kiitos.

Toimittaja:
Tommi Laitio, sinä kuulit kanssa tämän keskustelun täällä studiossa. Miltä kuulosti?

Tommi Laitio:
Kyllä mä joistain asioista olen ihan samaa mieltä, mutta kyllä mun mielestä Juha Mäki-Ketelällä menee hieman mittasuhteet sekaisin. Puhutaan ikään kuin tämä olisi jokin Suomen erityiskysymys, se että tänne tulee valtavia virtoja ihmisiä. Jos verrataan Suomen lukuja muuhun Eurooppaan, niin kyllä me puhutaan aika pienistä luvuista. Ja kyllä pitää hyväksyä myös se, että meillä on myös humanitaarisia velvoitteita. Meillä on velvoitteita ottaa tänne ihmisiä, jotka on vainon ja syrjinnän kohteena ja joiden henki on vaarassa jossain päin maailmaa. Mun mielestä keskeinen ongelma tässä keskustelussa on se, että ei ymmärretä mittasuhteita. Suomeen kuitenkin suurin osa ihmisistä tulee perheen vuoksi ja he tulee tänne joko puolison työn vuoksi tai sen vuoksi että heidän perheenjäseniä on täällä. Kyllä mun mielestä hyvää maahanmuuttopolitiikkaa on se, että tänne haetaan toimivia perheitä.

Toimittaja:
Tässä aiemmin tänä aamuna puhuttiin virheistä oppimisesta. Kerro lyhyesti vielä tähän loppuun, että kun esimerkiksi Ruotsissa maahanmuutto on paljon tutumpi asia, tai Hollannissa jossa sinä olet viettänyt aikaa, voiko siellä tehdyistä mahdollisista virheistä oppia?

Tommi Laitio:
Totta kai voi. Etenkin asuntopolitiikka on se jossa voidaan oppia. On hölmöä laittaa hirveä määrä köyhiä ja lukutaidottomia ja kielitaidottomia ihmisiä samaan paikkaan. Kyllä kaupungeilla, esimerkiksi Helsingillä, olisi hyvä paikka tehdä niistä monimuotoisia alueita ja todistaa, että monimuotoinen onnellisuus on mahdollista. Nämä avoimen yhteiskunnan puolustajat voisivat parantaa argumentaatiotaan eli mennään siitä suvaitsemis-termistä eteenpäin ja haetaan selkeitä ratkaisuja. Puhutaan resursseista kouluille, resursseista asuntopolitiikkaan ja sillä lailla tehdään tästä käytännön asia, eikä asenneasia. Puhutaan resursseista eikä asenteista.

Toimittaja:
Tommi Laitio, kiitos.

Tommi Laitio:
Kiitos.



YLE: Kannattaako maahanmuuttoa vastaan kiukutella? 5.11.2009

Mediaseuranta: Vihreä Lanka: Onko mamuvisionne tästä maailmasta, Demos? 30.10.2009

[Luotsi]

Emme voi sulkea rajoja ja katkaista yhteyttä muihin. Yhteys ja keskinäisriippuvuus tuo mukanaan paljon neuvottelua,
epäselvyyksiä ja väärinymmärryksiä. Mutta myös onnistumisia, uusia ideoita sekä vapautta ja turvaa sitä tarvitseville. Monikulttuurisuus on Suomen – ja muiden – väistämätön tie.

Mitäs sitä uusia iskulauseita kehittelemään kun vanhat hyvätkin ovat käytettävissä:
"Tsekkoslovakian tie on meidän tiemme!", Hertta Kuusinen 1948 

[Ari-Lee]

Kannattaako maahanmuuttoa vastaan kiukutella?
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/11/kannattaako_maahanmuuttoa_vastaan_kiukutella_1138212.html?origin=rss


(http://yle.fi/ecepic/archive/00165/laitio_Tommi_tutkij_165972b.jpg)
- Me voidaan kiukutella, että emme halua lähiöidemme ja autojemme palavan, mutta se tulee tapahtumaan.

Nyt se on oikeassa muodossa.

J M-K:lle pisteet kotiin. Hän on kirjoittanut nimensä historiaan positiivisessa mielessä. Olisi kyllä toki ollut aiheellista mainita Göteborg ja Malmö hyvinä huonoina esimerkkeinä tuosta mokutuksesta. Jotkin kaupunginosat tulevat raunioitumaan, se on fakta. Mellakat tulevat, se on fakta. Muhamettilaisuus tulee vahvistumaan, se on fakta. Onko kansakunta valmis muhamettilaisuuden asettamille haasteille? EI OLE.

Tommi Laitio:
Totta kai voi. Etenkin asuntopolitiikka on se jossa voidaan oppia. On hölmöä laittaa hirveä määrä köyhiä ja lukutaidottomia ja kielitaidottomia ihmisiä samaan paikkaan. Kyllä kaupungeilla, esimerkiksi Helsingillä, olisi hyvä paikka tehdä niistä monimuotoisia alueita ja todistaa, että monimuotoinen onnellisuus on mahdollista.

Tommin pitää itse todistaa asia omalla kohdallaan ensin.

[Viinankylväjä]

JM-K: toivoisin, että jos saat tilaisuuden kertoa kantaasi maahanmuuttoon, niin ottaisit esille minua eniten kummastuttavan seikan. Mitä järkeä on siinä, että tulijat ovat pääasiassa nuoria miehiä, jotka saattaneet maksaa salakuljettajille useita tuhansia euroja päästäkseen Suomeen asti? Eikö apu kannattaisi suunnata lähtömaahan, minne eniten apua tarvitsevat jäävät? Suurin osa kansasta ei tiedä keitä turvapaikanhakijat yleensä ovat; ajatellaan vain, että kyllä hädässä olevaa pitää auttaa. Nuo kysymykset voisivat herätellä "valtaväestön" mielenkiinnon.

Yritetään ottaa tämä(-kin) puheenaiheeksi. Tätähän jo kysäisin Ajankohtaisen kakkosen maahanmuuttoillassa. Jostain syystä vastaukseksi tuli vain syvä hiljaisuus...

Harmi kun et päässyt paikalle. Nyt tämä kaveri pääsi sanomaan juurikin tuon boldaamani lauseen, ilman vastaväitteitä. Lisäksi hän pääsi sanomaan miten pieniä määrät ovat verrattuna muihin maihin. Maahanmuutossa kannattaisi aina miettiä tulevaisuutta. Mihin Thorsin laki johtaa ja kuinka paljon ensi vuonna on tulijoita, kun nykyisistäkään ei selvitä kunnialla?

[Ernst]

Lainaan hiukan Tommi Laitiota:

Nämä avoimen yhteiskunnan puolustajat voisivat parantaa argumentaatiotaan eli mennään siitä suvaitsemis-termistä eteenpäin ja haetaan selkeitä ratkaisuja. Puhutaan resursseista kouluille, resursseista asuntopolitiikkaan ja sillä lailla tehdään tästä käytännön asia, eikä asenneasia. Puhutaan resursseista eikä asenteista.

Tommi Laitio ja hänen oma ajatustenhautomonsa ovat tajunneet sen, mistä me nuivat olemme olleet jo vuosia tietoisia: sosiaalishoppalu tulee kovasti kalliiksi, koska siihen sijoitetaan paljon rahaa paitsi sosiaalitoimessa, myös opetustoimessa ja kaupunkisuunnittelussa eli rakentamisessa ja asumisessa. Unohtaa ei sovi terveystointa, oikeutta ja lainvalvontaakaan. Todellakin maahanmuutto on resurssikysymys, sellainen moolokin kita tai musta aukko, joka nielee mitä tahansa ja miten paljon tahansa.

[MMA]

JM-K oli vakuuttava. Hienoa!

Tommilta olisi voinut kysyä että kuinka paljon maahanmuuttajia pitäisi tuoda, ja sitten kun heitä on tarpeeksi, niin millä keinoilla maahamuuttoa tultaisiin hillitsemään sen jälkeen?

[FadeAway]

Hyvin JM-K veti

Demos-hautomo

Näissä haudotaan tulevaisuuden kultamunia.

Ajatuksia hautomosta

Ajatukset ovat ideamaailman lapsia: On mahtavaa nähdä kun niistä tulee itsenäisiä, kasvavia ja kehittyviä. Silloin ajatushautomo on onnistunut.

http://www.demos.fi/

Eli siinä vaiheessa , kun munat ilmestyvät rajalle ja vastaanottokeskuksiin. On hautomo onnistunut.

Saunassa luotiin tulevaisuuden maahanmuuttopolitiikkaa

Lämpimässä on hyvä hautoa.

[Ernst]

JM-K oli vakuuttava. Hienoa!

Tommilta olisi voinut kysyä että kuinka paljon maahanmuuttajia pitäisi tuoda, ja sitten kunn heitä on tarpeeksi, niin millä keinoilla maahamuuttoa tultaisiin hillitsemään sen jälkeen?

Sellaista näköalaa he eivät ole vielä ajatustankeissaan saaneet aikaiseksi. Mutta lisäresurssien tarve on ilmestynyt heille unenomaisessa näyssä toistuvasti...

[Ernst]

Hyvin JM-K veti

Demos-hautomo

Näissä haudotaan tulevaisuuden kultamunia.

Munia siellä ainakin on haudottu ja tuntitolkulla istuttu visioita kokemassa ja näkemässä. Surullista. Laitan pari Demos-tekstinpätkää näkyville ikään kuin todisteeksi surullisuudesta:

Juuri laajalla vapaa-ajalla siunatuissa ihmisissä on selkeä potentiaali.

Tätä varten siis afromusuarabeja on tuotu maahan! Joutilaaksi Potentiaaliksi, josta ehkä syntyy jotakin!

Epävarmuuden kanssa on opittava elämään.

Yhteiskunnassa edes kohtalainen ennustettavuus on epävarmuutta tavoiteltavampi tilanne.

Tärkeää on myös ymmärtää, että monikulttuurisessa
yhteiskunnassa eri mieltä oleminen ja asioiden uudelleen perusteleminen ovat pysyviä asiaintiloja.

Erimielisyyttä ja loputonta riitelyä & jankkaamista on siis näiden ajatushautojien mielestä tulossa jäädäkseen.

[lapio]

JM-K:lle kiitos vakuuttavasta esityksestä.

Tommi Laitio: Puhutaan resursseista eikä asenteista.

Tähän tämän voikin tiivistää. Millä hinnalla saadaan rakennettua utopia monimuotoisesta Helsingistä tai Suomesta?
Ei kiitos.

[Roope]

Jos joku ei halua linkittää tähän keskusteluketjuun, niin tuo Tommi Laition ja Juha Mäki-Ketelän haastattelu löytyy tekstiksi purettuna myös Mediaseurannasta.

Linkki: http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/11/yle-kannattaako-maahanmuuttoa-vastaan.html

[mishrak]

Jos joku ei halua linkittää tähän keskusteluketjuun, niin tuo Tommi Laition ja Juha Mäki-Ketelän haastattelu löytyy tekstiksi purettuna myös Mediaseurannasta.

No huh huh! Luin tuon tekstin naureskellen. Oletin sen olevan jonkun sarkastisen mamukriitikon parodiaa, mutta taisikin olla ihan oikeaa juttua mitä ohjelmassa sanottiin. Nyt itkettää. Tuo kaverihan on aivan pihalla: "Joo ongelmia tulee se on fakta, mutta ei voida rajoittaa maahanmuuttoa". Käsittämätöntä.