Mistä Suomi voisi säästää?

[Pliers]

Suomessa on siis virkamiehiä yli 10-kertainen määrä EU:iin verrattuna. Ja Suomi tuottaa lakeja vain 5 miljoonalle ihmiselle kun EU taas 500 miljoonalle ihmiselle.

Suomessa tuotetaan virkamiestyönä paljon muitakin palveluita kuin lainsäädännön valmistelua. Jos EU ryhtyy tarjoamaan terveydenhuoltoa yms. palveluja virkamiestyönä, niin tilanne varmaan muuttuisi.

Olipa typerä vertaus joltain.

Tuo on hyvä huomio. Avainsanahan ei suinkaan kuuluisi olla "virkamies", vaan pikemminkin "julkisella sektorilla työssä". Löytyykö vetää hihasta vertailua julkisesta kulutuksesta eurooppa-tasolta, valtio+kunnallinen?

[Virkamies]

Tuo on hyvä huomio. Avainsanahan ei suinkaan kuuluisi olla "virkamies", vaan pikemminkin "julkisella sektorilla työssä". Löytyykö vetää hihasta vertailua julkisesta kulutuksesta eurooppa-tasolta, valtio+kunnallinen?

Julkisen sektorin kulutus löytynee varmaan Oecd:n tilastoista. Suomessa se on yli 50% bkt:stä. Ymmärtääkseni se on kyllä korkeaa luokkaa Euroopassakin, Ruotsin ja Ranskan tasoa.

[MikkoAP]

Tuo on hyvä huomio. Avainsanahan ei suinkaan kuuluisi olla "virkamies", vaan pikemminkin "julkisella sektorilla työssä". Löytyykö vetää hihasta vertailua julkisesta kulutuksesta eurooppa-tasolta, valtio+kunnallinen?

Ei sekään antaisi kunnollista kuvaa todellisuudesta. Jossain tiettyjä markkinoiden kautta leviäviä palveluita tuotetaan julkisilla ja toisaalla yksityisillä palveluilla. Lentoliikenne, junat, paikallisbussit, vesi, viemäri, jätehuolto, kunnalliset sosiaalipalvelut, vammaispalvelut, terveydenhoito, koulutus, maanpuolustuksen alihankinta- ja huoltopalvelut, iso osa kiinteistöpalveluista, merireitteihin liittyvät palvelut...

Kunnallinen vesilaitos saattaa hyvinkin olla halvin, tehokkain ja joustavin tapa huolehtia vesihuollosta. Katsastaminenkin oli kohtuuhintaisempaa julkisena kuin yksityisenä palveluna. Vammaiskuljetukset ovat yksityistämisen jälkeen muuttuneet sekä huonosti toimivammiksi, kalliimmiksi ja ennen kaikkea epäinhimillisemmiksi.

Olen suuri yksityistämisen ja ihmiskasvoisen kapitalismin ystävä, mutta ymmärrän silti erittäin hyvin sen, että joskus ja joitain palveluita ei saada tuotettua yksityisellä puolella läheskään yhtä kustannustehokkaasti ja laadukkaasti kuin julkisella puolella. (Jos jonkun on vaikea uskoa tuota niin voipi miettiä vaikka sitä että paljonko maksaisi Suomen puolustusvoimien puolustuskyvyn omaava yksityisarmeija.)

Ja esim. terveyspalveluiden kysyntä on käytännössä rajatonta. Yksityisellä puolella voiton tavoittelu on merkittävin kannattavuutta mittaava tekijä. Joten hinnoitellakin voisi miten huvittaa, koska aina riittää ostajia palveluille.

Jos siis kerran julkisen vallan vapaisiin markkinoihin puuttuminen on aina pahasta.

Välttämättä myöskään ne välttämättömimmät terveyspalvelut eivät ole niitä taloudellisesti kannattavimpia.

Varakkaille suunnattu plastiikkakirurgia olisi esim. vähävaraisen syöpäpotilaan pitkäaikaista hoitoa kannattavampaa. Joten miten rahoittaa nuo syöpähoidot? Ei se ainakaan potilaan omilla rahoilla tapahtuisi. Joten hoitojen maksamiseksi jouduttaisiin hankkimaan rahat muualta. Mistä? No veronmaksajilta tietty. Tai jättää hoitamatta, mikä nyt on kaikkein vähiten hyväksyttävä vaihtoehto.

Joten miksei sitten laitettaisi suoraan rahoja julkiseen terveydenhuoltoon?

[requiem]

Teknologiateollisuus lopettaisi puolet insinööri-amk:ista

Ammattikorkeakoulusta valmistuneet insinöörit eivät pärjää pienissä ja keskisuurissa teknologiayrityksissä. Ohjelmointityössä tuottavuus ei riitä ja johtamistaitoa tai itse työn osaamista puuttuu.

Insinöörien osaamisvajeista kertoo Teknologiateollisuuden jäsenyrityksilleen viime kesänä tekemä Henkilöstöselvitys 2013 -kysely.

...

"En tiedä, karkasiko järjestelmää luotaessa mopo käsistä teorian suuntaan. Aiemmin insinöörikoulutus oli käytännönläheistä ja lisäksi oli mahdollisuus opiskella teknikoksi."

Teknologiateollisuus aloittaisi ammattikorkeakoulun rahoitusjärjestelmästä.

Rahoituksesta 70 prosenttia määräytyy opiskelijamäärän ja 30 prosenttia valmistuneiden määrän perusteella. Siitä seuraa, että koulut haalivat oppilaita kaikin keinoin, mikä heikentää opiskelijajoukon laatua.

...

[requiem]

Akateemisten työttömyys kasvanut neljänneksen

...

Turun yliopiston koulutussosiologian professori Osmo Kivisen mukaan Suomessa koulutetaan vuosittain kymmeniätuhansia nuoria aloille, joilla työnsaantimahdollisuudet ovat huonot. Aloituspaikkojen ja työvoimatarpeen epäsuhteesta ollaan huolissaan myös korkeakoulutettujen edunvalvontajärjestössä Akavassa.

–?Koko korkeakoulujen rahoitusjärjestelmä pitäisi uudistaa, sanoo Akavan edunvalvontayksikön johtaja Minna Helle.

Minna Hellen mielestä korkeakouluja tulisi palkita siitä, miten hyvin opiskelijat työllistyvät eikä siitä, kuinka monta ihmistä ne kouluttavat.

Yliopistoissa aloituspaikkoja on Kivisen mukaan liikaa varsinkin humanistisilla ja yhteiskuntatieteen koulutusohjelmilla.

Ammattikorkeakouluissa taas suuri osa insinööreistä, tradenomeista ja taidealojen ammattilaisista ei löydä tällä hetkellä koulutustaan vastaavaa työpaikkaa.

...

Ammattikouluista taas valmistuu liikaa muun muassa kauneudenhoitajia ja viestinnän ammattilaisia, kun kysyntää olisi teknologian aloilla, kuten metalliteollisuudessa.

[Terhon puolesta]

kun kysyntää olisi teknologian aloilla, kuten metalliteollisuudessa.

Homma ei toimi niin, että ihmisiä ruvetaan kouluttamaan kunkin hetken tarpeisiin. Jos nyt käynnistetään laajamittainen koulutus teknologian aloille, niin opiskelijoiden valmistuessa työtä ei enää välttämättä olekaan. Diplomi-insinöörikin oli vielä jokunen vuosi sitten varma ala, mutta nyt heidän työttömyytensä lienee ennätyslukemissa.

Parasta olisi, kun koulutus ja työ yhdistettäisiin. Jos kerran teknologiapuolella on työntekijöistä pulaa (ilmeisesti duunaripuolella), niin ei muuta kuin jengiä oppisopimuksella koulutukseen. Hiukan tosin epäilen, ettei tuokaan pula ole todellinen. Vai onko jossain firma, joka ei löydä haluamaansa työvoimaa?

[mikkoellila]

Kulttuuripalveluiden tuottamisen kohdalla olisi hyvä laittaa mukaan myös tuottajan omavastuuraja vaikka niin että julkinen sektori ei rahoita mistään yli 40% tai jos rahoittaa niin kaikki tuon rajan yli menevä on lainaa ja uutta tukea ei tule ennen kuin laina on maksettu pois. Muutenkin kulttuuripalveluiden kohdalla tuki voisi useammin olla lainaa ja/tai kohdistua siihen että yhteiskunta luo jonkinlaisen mainos/myyntikanavan tai vaikka alentaa alvia tuettavalta palvelulta.

Eikö olisi parempi yksinkertaisesti lakkauttaa kaikki "kulttuuripalveluiden" tukiaiset? Valtiovallan ei pitäisi sekaantua kulttuuriin mitenkään.

[AuggieWren]

Säästökohteita: poistetaan rikoslaista kaikki uhrittomat rikokset, mukaan lukien maanpetos ym. skeida (jolloin tutkinnasta säästyy oiva läjä rahaa). Lopetetaan lastensuojeluviranomaisten toiminta kokonaan. Lopetetaan sossut; rahaa voi jakaa ihmisille ilman natsivalvontaakin. Pienennetään maavoimien toiminta minimiin ja siirrytään Sveitsin malliin. Lopetetaan kaikki yritystuet. Lopetetaan tuki humpuukitieteille. Löytyyhän näitä.

[TJK]

1) Menojen vähennykset

A) Helppoja säästökohteita:
Maahanmuutto
Kehitysapu
Sellaisten alojen koulutus, joille valmistuneet eivät työllisty
Sellaisten ihmisten koulutus, jotka eivät ole suomalaisia
Harvinaisten uskontojen ja kielten opetus
Valtionhallinnon projektiperusteisen kuntarahoituksen luoma byrokratia

B) Kipeitä säästökohteita:
Vastikkeettomat tulonsiirrot ikäihmisten eläkkeitä lukuun ottamatta
Yritystuet
Pääkaupunkiseudun kalliit korkeakulttuuri-instituutiot
"Tempputyöllistäminen"
Kansanedustajien ja keskusvirastojen henkilökunnan määrä

2) Tulojen lisäykset
Pääomavero
Perintövero
Arvonlisävero
Yliopistojen lukukausimaksut ylioppilaskunnan sijaan valtiolle
Etelän teille ruuhka- ja muita maksuja

[mikkoellila]

Harvinaisten uskontojen ja kielten opetus

Peruskoulujen ja lukioiden kaiken uskonnonopetuksen ja yliopistojen teologian opetuksen ja "tutkimuksen" lakkauttaminen säästäisi vielä enemmän rahaa.

Yliopistossa pitäisi toki lakkauttaa tarpeettomien kielten, kuten kirkkoslaavin ja heprean opetus. Niistähän ei ole hyötyä kenellekään muille kuin teologeille ja uskontotieteilijöille.

Yliopistojen lukukausimaksut ylioppilaskunnan sijaan valtiolle

Yliopistoissa ei ole lukukausimaksuja. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu ei ole yliopiston lukukausimaksu.

[Hippo]

Yliopistoissa ei ole lukukausimaksuja. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu ei ole yliopiston lukukausimaksu.

Ne ovat käytännössä sama asia koska jäsenmaksu on pakollinen. Ja se on ihan väärin.

[Uljanov]

Harvinaisten uskontojen ja kielten opetus

Peruskoulujen ja lukioiden kaiken uskonnonopetuksen ja yliopistojen teologian opetuksen ja "tutkimuksen" lakkauttaminen säästäisi vielä enemmän rahaa.

Uskonnot vaikuttavat niin monen ihmisen ajatusmaailmaan ja toimintaan tällä pallolla, että jos niiden opetus lakkaisi kokonaan, niin ei kyllä voitaisi enää väittää peruskoulun edes pyrkivän yleissivistävään koulutukseen. Jotta maailmaa voisi pyrkiä ymmärtämään, pitää yrittää ymmärtää myös niitä ajatusjärjestelmiä, jotka ihmisten elämään vaikuttavat.

Toki tunnustuksellisen uskonnonopetuksen ei pitäisi kuulua koulun tehtäviin, vaan se tulisi korvata kaikille yhteisellä uskontotiedolla.

edit:

Mitä minun spagettivapaalleni on tehty?! 

[mikkoellila]

Yliopistoissa ei ole lukukausimaksuja. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu ei ole yliopiston lukukausimaksu.

...
jäsenmaksu on pakollinen. Ja se on ihan väärin.

Olen samaa mieltä.

[TJK]

Yliopistoissa ei ole lukukausimaksuja. Ylioppilaskunnan jäsenmaksu ei ole yliopiston lukukausimaksu.

No okei: maksu, joka pitää maksaa jokaiselta lukukaudelta, että saa opiskella. Mutta joka ei joidenkuiden mielestä ole lukukausimaksu.

[KTM]

Jutta Urpilainen ehdotti ykkösaamussa lapsivähennystä lapsiperheille.

Itse asiassa kun tätä miettii, niin lapsivähennys olisi fiksumpi systeemi kuin lapsilisät. Eihän normaalit ihmiset tee lapsia lapsilisien takia, joten oikeastaan lapsilisien maksamisen sijasta kannattaisi siirtyä lapsivähennysten suuntaan.

Lapsilisien vähentämisessä olisi myös se erinomainen puoli että niitä ei sitten enää maksettaisi myöskään mamujen jättiperheille. Lisäksi kun sosiaalimamut eivät myöskään maksa veroja, niin elintasomamuille lapsivähennys ei toisi mitään veroetuja.

Eli jos lapsilisiä korvattaisiin lapsivähennyksillä, niin siitä hyötyisi ennen kaikkea työssäkäyvät suomalaiset lapsiperheet, mutta häviäjiä olisi loisivat mamut.

Eli se toimisi juuri niin kuin nykytilanteessa vero- ja tukiviidakkoa tulisikin kehittää ja muuttaa, eli tukemaan entistä paremmin normaaleja han-suomalaisia ja entistä vähemmän sosiaaliperäisiä maahanmuuttajia.

[hmoilanen]

No okei: maksu, joka pitää maksaa jokaiselta lukukaudelta, että saa opiskella. Mutta joka ei joidenkuiden mielestä ole lukukausimaksu.

Kaikista hienointa on, että tämän pakollisen maksun kerääjä käyttää näitä rahoja mm. kehitysapuun omissa nimissään. En ymmärrä miten tämä ajaa opiskelijoiden asiaa. Esim. HYY pumppaa budjetistaan opiskelijoiden rahoja 0,7 % ties minne. En hyväksy.

http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=15/2010&id=c0bf186

[aethanol]

Terveydenhuollossa on paljon karsimisen varaa. Tällä hetkellä tiede pukkaa markkinoille uudempaa, hienompaa ja ehdottomasti kalliimpaa hoitoa koko ajan jonka hyöty verrattuna aiempaan on kuitenkin usein hyvin marginaalinen.

Kukaan ei jarruta kustannusten kasvua koska lääkärit eivät suostu priorisoimaan (on kuulemma poliitikkojen asia) ja poliitikot eivät suostu priorisoimaan (poliittinen itsemurha). Toisaalta jos kansalaisilta kysyy, kaikki haluavat lisää ja parempia terveydenhuoltopalveluja ja mieluiten jonottamatta.

Lääketieteestä kaikissa muodoissaan on tullut jonkinlainen uskonnon korvike monelle ihmiselle.

[MX]

Itse asiassa kun tätä miettii, niin lapsivähennys olisi fiksumpi systeemi kuin lapsilisät. Eihän normaalit ihmiset tee lapsia lapsilisien takia, joten oikeastaan lapsilisien maksamisen sijasta kannattaisi siirtyä lapsivähennysten suuntaan.

Pakko olla samaa mieltä. Tämä olisi erityisen hyvä juttu, jos vanhemmat voisivat vapaasti kohdistaa tehtävät vähennykset tuloihin eli vähennyksen voisi tehdä esimerkiksi tasan molempien tuloista tai kokonaan toisen vanhemman tuloista. Näin tämä olisi samalla pieni askel perheverotuksen suuntaan.

[TJK]

No okei: maksu, joka pitää maksaa jokaiselta lukukaudelta, että saa opiskella. Mutta joka ei joidenkuiden mielestä ole lukukausimaksu.

Kaikista hienointa on, että tämän pakollisen maksun kerääjä käyttää näitä rahoja mm. kehitysapuun omissa nimissään. En ymmärrä miten tämä ajaa opiskelijoiden asiaa. Esim. HYY pumppaa budjetistaan opiskelijoiden rahoja 0,7 % ties minne. En hyväksy.

http://www.aviisi.fi/artikkeli/?num=15/2010&id=c0bf186

Hyvä huomio. Enpä tainnut kuuden vuoden yliopisto-opintojen aikana törmätä yhteenkään opiskelijaan, joka koki saaneensa "lukukausittaiselle ei-lukukausimaksulleen" hyvän vastineen.

Opiskelijoiden rahoissa kylpevät ylioppilaskunnat ovat vain pystyneet rakentamaan sellaisen organisaation, että asema on kuin suomenruotsalaisilla: kaiken demokratian ulottumattomissa.

[TJK]

Terveydenhuollossa on paljon karsimisen varaa. Tällä hetkellä tiede pukkaa markkinoille uudempaa, hienompaa ja ehdottomasti kalliimpaa hoitoa koko ajan jonka hyöty verrattuna aiempaan on kuitenkin usein hyvin marginaalinen.

Kukaan ei jarruta kustannusten kasvua koska lääkärit eivät suostu priorisoimaan (on kuulemma poliitikkojen asia) ja poliitikot eivät suostu priorisoimaan (poliittinen itsemurha).

Se on hyvin kipeä kysymys.

Olen itse joskus hahmotellut seuraavantapaista järjestelmää: Jos kuolemansairas potilas voisi saada vaikkapa kuukauden tai parin verran elinaikaa uuden ja kalliin hoidon avulla, hoidosta kieltäytyvälle voisi tarjota osaa säästyvistä kustannuksista. Esimerkiksi 100 000 euron hoidon sijaan potilaalle voisi siis antaa vaikkapa 10 000 euroa, jolla voisi esimerkiksi tehdä luksusmatkan tai jättää perillisille. Monella tapaa varmasti kipeä järjestelmä sekin, mutta lisäisi silti ainoastaan valinnanvapautta ja olisi ehkä kuitenkin aika hyvin suojassa väärinkäytöksiltä.