Miksi vasemmisto vihaa suomalaisuutta?

[Ammadeus]

Vapaussotaa on käyty vuodesta 1918 eikä se varsinaisesti ole loppunut vieläkään. Avoin sotilaallinen taistelu on tietysti muuttunut muunlaiseksi myyräntyöksi ja pyrkimykseksi tuhota kansakunta. Mitään uuttahan tässä ei ole paitsi se, että vihreät ovat liittynyt punaisten leirin.

Kun asiaa pohtii,tässä on kyllä totuuden siemen.
Ainakin täällä tampereella punakaartilaisten perilliset käyvät vielä sissisotaansa
Keinot on monet,milloin häpäistään mannerheim,milloin vedetään mokutus sfääreihin.
Jotkut eivät ikinä unohda saati tee sovintoa.
Onkohan minkään kaupungin vakaumuksensa puolesta kaatuneiden(punaisten)muistomerkillä sellaista kynttilämerta jouluaattona kuin tampereella?
Ei sillä että siinä mitään pahaa olisi.
Monasti olen sitä katsellut matkalla sankarihaudalle.

[Jaska L]

Vasemmisto on kaikkien vähemmistöjen puolella kaikkia enemmistöjä vastaan. Tämä on ainut logiikka, minkä olen huomannut heidän ajattelustaan.

Natsi-Saksassakin olisivat varmasti kannattaneet fasismia niin kauan kun se ajattelu oli vähemmistönä. Nyt puolustavat islamilaista fasismia niin kauan kuin...

[Nationalisti]

Vasemmisto on kaikkien vähemmistöjen puolella kaikkia enemmistöjä vastaan. Tämä on ainut logiikka, minkä olen huomannut heidän ajattelustaan.

Natsi-Saksassakin olisivat varmasti kannattaneet fasismia niin kauan kun se ajattelu oli vähemmistönä. Nyt puolustavat islamilaista fasismia niin kauan kuin...

Tämä strategia otettiin käyttöön kun huomattiin, että eurooppalainen proletariaatti pysyi suhteellisen taantumuksellisena kaikesta huolimatta. Tarvittiin uusi keppihevonen: vähemmistöt, naiset, jne.

[n.n.]

Juuri tätä taustaa vasten ihmettelen esimerkiksi vihervasemmistolaisten naisten mokutusintoa. Olisiko heille sharia-yhteiskunnassa kovinkaan ruusuista osaa varattuna?

Ukkosenjumala ei nyt ole ymmärtänyt perimmäistä totuutta. Vihervasemmistolaiset, eli ns. punavihreät, ovat hyviä ihmisiä.

Tämän voin sanoa "kokemuksen syvällä rintaäänellä", koska vielä jokin aikaa sitten laskin itseni kuuluvaksi samaiseen porukkaan (tai jos tarkkoja ollaan, niin onhan minussa ei-puolue-viherrystä ja ei-puolue-pastellipunaa vieläkin).

He haluavat ymmärtää ja auttaa kaikkia, koska he ovat hyviä ihmisiä. Tätä kun makustelee hetkisen aikaa, niin pitäisi selvitä miksi nämä ihmiset, tietystä näkökulmasta katsottuna, näyttävät toimivan järjenvastaisesti.

Asiaa selvittänee myös sen hahmottaminen, että ei ole olemassa vain hyviä ja pahoja vaan todellinen jako menee Hyvät, pahat ja uhrit. Ja nämä ryhmät eivät voi olla päällekäisiä. Hyvän tulee lyödä paha ja pelastaa uhri.

[Jiri Keronen]

Tahtoisin muistuttaa, että suuri osa nykyisestä "vasemmistosta" on aika kaukana siitä, mitä yleensä vasemmistoksi mielletään. Vasemmisto alkaa olla nykyään lähellä jonkinlaista kaupallista anarkismia ja hyvin myytyä utopista kuvaa vallankumouksesta, joka tapahtuu, kun riittävän moni sonnustautuu Che Guevara -paitaan ja palestiinalaishuiviin valtaamaan taloja.

Tällaisella vasemmistolla ei ole juuri mitään yhteistä työväen etujen ajamisen kanssa, joka on kuitenkin suomalaisen vasemmistolaisuuden kova ydin. Työväenvasemmisto on tasan yhtä suomalaisuutta arvostavaa kuin kuka tahansa keskivertojamppa.

Samalla periaatteella voitaisiin kysyä, miksi oikeisto vihaa suomalaisuutta. Minkä vuoksi oikeisto on valmis myymään Suomen autonomian EU:lle ja tuomaan Suomen täyteen henkilöitä, jotka eivät tule koskaan sopeutumaan? Minkä takia oikeisto hyväksyy ja edesauttaa isänmaan myymistä Venäjälle? Minkä vuoksi oikeisto haluaa käyttää suomalaisia sotilaita pelipoliittisina nappuloina, joilla nuoleskellaan ylikansallista sotilasliittoa?

Kysymys ei ole siitä, miksi vasemmisto vihaa tai miksi oikeisto vihaa. Kysymys on siitä, että on olemassa ideologioita ja aatteita, jotka ylittävät kansallisuuden rajat ja joiden kanssa kansallisuus on jopa paikoin ristiriidassa. Kommunistiset, globalistiset ja muut vastaavat ideologiat ovat esimerkkejä tällaisista. Kun ihminen pitää ideologiaansa arvokkaimpana, hän on valmis uhraamaan mitä tahansa sen alttarilla.

[Revolution]

Minun mielestäni käsitys 'äärioikeisto' syntyi vasta natsi-Saksan nousun myötä. Mutta millä perusteella kansallissosialismia pidetään oikeistolaisena aatteena? Minun mielestäni kansallissosialistit jakavat täysin samat yhteiskunnalliset arvot kuin kommunistit omassa "paratiisissa" ja molemmat utopiat muuttuivat dystopiaksi jossa ei elä Tuomiojan Erkkikään.

Typerykset ja varsinkin media yrittävät niputtaa monet aatteet (yksi yhteinen asia vaikkapa monikulttuurismin kyseenalaistaminen) samaan "äärioikeisto"-nippuun.
Varsin hassua, kun itse en näe että kansallissosialistit ja kommarit jakaisivat TÄYSIN samat yhteiskunnalliset arvot. Muutenkin aika kapeakatseista rinnastaa kansallissosialismia johonkin kommunismiin.

Niin mitä kansallissosialismi onkaan? Onko se vasemmistolaisuutta vai oikeistolaisuutta? Ainakin nimi kielii sosialismista.

Tuskinpa kumpaakaan, käsittääkseni modernit kansallissosialistit katsovat aatteensa olevan vanhanaikaisen vasemmisto-oikeisto luokittelun yläpuolella. Nimikin kertoo jo paljon, sosialismia kansallisilla arvoilla. Nationalismin ja sosialismin lisäksi kansallissosialismi näyttäisi perustuvan aika pitkälti myös luonnon lakeihin.

[Jiri Keronen]

Varsin hassua, kun itse en näe että kansallissosialistit ja kommarit jakaisivat TÄYSIN samat yhteiskunnalliset arvot. Muutenkin aika kapeakatseista rinnastaa kansallissosialismia johonkin kommunismiin.

Kommunismi ja kansallissosialismi eroavat toisistaan filosofian ja teorian tasolla, mutta käytännössä molemmat ovat samanlaisia järjestelmiä, joista seuraa samoja asioita.

Käytännön kansallissosialismi = Tyrannia.
Käytännön kommunismi = Tyrannia.

Itse näkisin kansallissosialismin olevan selvästi vasemmistolainen ajatus. Kansallissosialismiin liittyy vahva julkinen valta, kuten vasemmistolaisiin ideologioihin yleensäkin, minkä lisäksi se alistaa oikeistolaisuuden päähuomionkohteen, eli yksilön, yhteiskunnan alapuolelle. Jos kansallissosialismiin otetaan mukaan myös Saksan kansallissosialistien rotuopit, yhteydet kommunismiin ja radikaaliin vasemmistolaisuuteen kasvavat entisestään. Nimittäin vasemmistolaiset aatteet ovat monesti ylikansallisia, kuten myös rotuoppi.

Mikä tahansa järjestelmä, jossa "hyvä" määritellään yksilön yläpuolelta, menee klassisessa jaottelussa helpommin vasemmistoon kuin oikeistoon. Klassinen oikeistolaisuus perustuu yksilönvapauteen, klassinen vasemmistolaisuus taas julkisen vallan kykyyn hoitaa ongelmia.

[ukdoesntwork]

Tahtoisin muistuttaa, että suuri osa nykyisestä "vasemmistosta" on aika kaukana siitä, mitä yleensä vasemmistoksi mielletään. Vasemmisto alkaa olla nykyään lähellä jonkinlaista kaupallista anarkismia ja hyvin myytyä utopista kuvaa vallankumouksesta, joka tapahtuu, kun riittävän moni sonnustautuu Che Guevara -paitaan ja palestiinalaishuiviin valtaamaan taloja.

Tällaisella vasemmistolla ei ole juuri mitään yhteistä työväen etujen ajamisen kanssa, joka on kuitenkin suomalaisen vasemmistolaisuuden kova ydin. Työväenvasemmisto on tasan yhtä suomalaisuutta arvostavaa kuin kuka tahansa keskivertojamppa.
Ei oikeisto vihaa Suomea, mutta vasemmisto on aina ollut valmis myymään maansa. Jutuissasi on liikaa, mitä jossittelua, eikä mitään järkeä. Tyypillistä vasemmistolle.

Samalla periaatteella voitaisiin kysyä, miksi oikeisto vihaa suomalaisuutta. Minkä vuoksi oikeisto on valmis myymään Suomen autonomian EU:lle ja tuomaan Suomen täyteen henkilöitä, jotka eivät tule koskaan sopeutumaan? Minkä takia oikeisto hyväksyy ja edesauttaa isänmaan myymistä Venäjälle? Minkä vuoksi oikeisto haluaa käyttää suomalaisia sotilaita pelipoliittisina nappuloina, joilla nuoleskellaan ylikansallista sotilasliittoa?

Kysymys ei ole siitä, miksi vasemmisto vihaa tai miksi oikeisto vihaa. Kysymys on siitä, että on olemassa ideologioita ja aatteita, jotka ylittävät kansallisuuden rajat ja joiden kanssa kansallisuus on jopa paikoin ristiriidassa. Kommunistiset, globalistiset ja muut vastaavat ideologiat ovat esimerkkejä tällaisista. Kun ihminen pitää ideologiaansa arvokkaimpana, hän on valmis uhraamaan mitä tahansa sen alttarilla.

[ukdoesntwork]

Olemme samaa kansaa kuin britit, saksalaiset, muut pohjoismaalaiset ja Amerikka, siksi teemme liittoja heidän kanssaan, ne ovat vapaita demokratioita. Kuulumme niihin, emme myy itseämme liittoutuessa. Älä kelaa liikaa se ei sovi sinulle-vasemmisto turpa kiinni, ennenkuin täysin mogaatte itsenne. Mitä jos +++++++

[metsämies]

Olemme samaa kansaa kuin britit, saksalaiset, muut pohjoismaalaiset ja Amerikka, siksi teemme liittoja heidän kanssaan, ne ovat vapaita demokratioita. Kuulumme niihin, emme myy itseämme liittoutuessa. Älä kelaa liikaa se ei sovi sinulle-vasemmisto turpa kiinni, ennenkuin täysin mogaatte itsenne. Mitä jos +++++++

Ja mitenkähän me mahdollisesti olemme samaa kansaa kuin amerikka sun muut vipeltäjät? Siksikö meidän pitäisi myydä kaikki yritykset sinne ja yhdistää sotavoimat kun ollaan samaa kansaa?

[Jiri Keronen]

Olemme samaa kansaa kuin britit, saksalaiset, muut pohjoismaalaiset ja Amerikka, siksi teemme liittoja heidän kanssaan, ne ovat vapaita demokratioita. Kuulumme niihin, emme myy itseämme liittoutuessa. Älä kelaa liikaa se ei sovi sinulle-vasemmisto turpa kiinni, ennenkuin täysin mogaatte itsenne. Mitä jos +++++++

Suomalaiset ovat etnolingvistisesti suomalais-ugrilainen kansa. Saksalaiset, ruotsalaiset ja englantilaiset ovat puolestaan germaanisia kansoja. Vaikka suomalainen kulttuuri onkin melko "yleislänsimaalaista", on suomalainen kulttuuri tästä huolimatta sen verran omalaatuista, että suomalaisten olettaminen samaksi kansaksi esimerkiksi ruotsalaisten kanssa on kaukaa haettua. Itse asiassa tämä kulttuurillinen omalaatuisuus on ollut sen verran vahvaa, että suomalainen kansa ja kulttuuri pysyi ruotsalaisesta kansasta ja kulttuurista erillisenä huolimatta sadoista vuosista, jotka Suomi oli osana Ruotsia.

Olen myös tuosta vapaasta demokratiasta eri mieltä. Britannia on orwellimainen valvontayhteiskunta, jossa käytännössä olemattoman perustuslain (ja sitä kautta perusoikeuksien) vuoksi parlamentin enemmistöllä on melkein rajoittamaton valta. Amerikka taas kiduttaa ihmisiä, minkä lisäksi siellä toteutetaan useiden ihmisoikeussopimusten ja -julistusten kieltämää kuolemantuomiota. Amerikan kaksipuoluejärjestelmä ei myöskään ole erityisen demokraattinen, vaan kyse on lähinnä fasadista, jonka alla mikään ei muutu. Tämän lisäksi Jenkkilässä on voimassa muun muassa Patriot Act, jonka avulla valtio voi valvoa ja rajoittaa kansalaisiaan mielivaltaisesti. "Vapaa" ja "demokratia" ovat aika kaukana Brittilästä ja Jenkkilästä.

[ukdoesntwork]

Lainaan tämän jostain, mutta teillä ei ole kuin salaliittoteorianne mihin turvata. Suomi on ja pysyy osana länsimaita.

[do.ut.des]

No niin metsämies. Tule puolustamaan hengenheimolaisiasi:

Vasemmistomiehet: Asevelvollisuus korvattava turvakoulutuksella
Maanantai 2.11.2009 klo 16.15

Vasemmistoliiton miespoliittinen työryhmä pitää asevelvollisuutta ongelmana tasa-arvon kannalta.

Tilalle esitetään molempia sukupuolia koskevaa vapaaehtoista turvallisuuskoulutusta, jota voisi halutessaan täydentää asepalveluksella.

Miesten viikon merkeissä tehdyssä ehdotuksessa vasemmistoliiton miehet huomauttavat, että asevelvollisuus hidastaa miesten siirtymistä opiskeluun ja työelämään.

Itsenäinen armeija on itsenäisen valtion selkäranka. Mutta vasemmistoliitto ei halua, että Suomella olisi selkärankaa. Tämähän on selvää. Selvää osaa sitä kuinka kansallisvaltio Suomi saadaan romutettua ja pahasti näyttää siltä että he siinä onnistuvat kuin heillä on Eurostoliitto tukenaan.

[do.ut.des]

Mitä eroa seuraavassa kuvassa on?

[do.ut.des]

Alla neuvosto-swastika.

[Miniluv]

Onko tuon passi vai mikä? Olen kuullut, että NL:n rahoissa olisi myös ollut svastikaa.

[Ernst]

Mitä eroa seuraavassa kuvassa on?

Kovin kovin vähän 

[do.ut.des]

Onko tuon passi vai mikä? Olen kuullut, että NL:n rahoissa olisi myös ollut svastikaa.

As you may be able to guess from the Cyrillic writing accompanying it, it was a Soviet Swastika -- used by the Red Army in its early days. It was worn as a shoulder patch by some Soviet troops. The Swastika too was a socialist symbol long before Hitler became influential. Prewar socialists (including some American socialists) used it on the grounds that it has two arms representing two entwined letters "S" (for "Socialist"). So even Hitler's symbolism was Leftist.

http://jonjayray.tripod.com/hitler.html

[do.ut.des]

Mielenkiintoista tekstiä:

Note that Marx wanted to "emancipate" (free) mankind from Jewry ("Judentum" in Marx's original German), just as Hitler did and that the title of Marx's essay in German was "Zur Judenfrage", which -- while not necessarily derogatory in itself -- is nonetheless exactly the same expression ("Jewish question") that Hitler used in his famous phrase "Endloesung der Judenfrage" ("Final solution of the Jewish question"). And when Marx speaks of the end of Jewry by saying that Jewish identity must necessarily "dissolve" itself, the word he uses in German is "aufloesen", which is a close relative of Hitler's word "Endloesung" ("final solution"). So all the most condemned features of Nazism can be traced back to Marx and Engels, right down to the language used. The thinking of Hitler, Marx and Engels differed mainly in emphasis rather than in content. All three were second-rate German intellectuals of their times. Anybody who doubts that practically all Hitler's ideas were also to be found in Marx & Engels should spend a little time reading the quotations from Marx & Engels archived here.


Tämä varmaan selittää miksi sosialistiset ihmiset, kuten vihervasemmisto vihaa juutalaisuutta. Hehän noudattavat Karl Marxin oppia.

[RahatTiskiin]

Harvassa ovat nykypäivänä marsalkan tai sotiemme veteraaniemme tapaiset miehet ja naiset jotka puolustavat yhteistä etuamme.

Niille harvoille puolustajille iso kiitos.


Marsalkan muistelmia lukeneet muistavat miten hän ymmärsi bolsevismin vaarat ja näki että asiaan vahvasti puuttumalla se olisi voitu estää. Samalla olisi miljoonia ihmishenkiä säästetty.

Samalla tavalla islamisoituminen ja fundamentalismi ovat sellaisia uhkia länsimaille, joita ei voida lakaista maton alle. Kansat nukkuvat ja olot käyvät yhä tukalemmaksi. Vapaudesta ei voi pelkästään vain nauttia, vaan sitä pitää myös puolustaa.  

[Mika]

Tahtoisin muistuttaa, että suuri osa nykyisestä "vasemmistosta" on aika kaukana siitä, mitä yleensä vasemmistoksi mielletään. Vasemmisto alkaa olla nykyään lähellä jonkinlaista kaupallista anarkismia ja hyvin myytyä utopista kuvaa vallankumouksesta, joka tapahtuu, kun riittävän moni sonnustautuu Che Guevara -paitaan ja palestiinalaishuiviin valtaamaan taloja.

Tällaisella vasemmistolla ei ole juuri mitään yhteistä työväen etujen ajamisen kanssa, joka on kuitenkin suomalaisen vasemmistolaisuuden kova ydin. Työväenvasemmisto on tasan yhtä suomalaisuutta arvostavaa kuin kuka tahansa keskivertojamppa.

Tuo on hyvin totta. On surullista, etteivät monet vasemmistopuolueiden kannattajat ole huomanneet, ettei nykyinen vasemmistoeliitti enää aja heidän asiaansa, vaan yrittää päin vastoin tuhota kaiken sen, minkä työväenliike on saanut kovalla työllä rakennettua monien sukupolvien aikana.

Sosiaaliturva-, työttömyysturva- ja työehtosopimusjärjestelmät romuttuvat  nopeasti vasemmistoeliitin kannattaman maailmanhalauspolitiikan ja massamaahanmuuton myötä. Kun maahan päästetään suuret määrät tukien varassa eläviä ulkomaalaisia, järjestelmien perusteet murtuvat, ja ne on pakko repiä alas. Siitä kärsii ennen kaikkea suomalainen perusduunari.    

[EL SID]

Keskiverto vasemmiston mies-äänestäjä on varusmiespalvelun suorittanut, omassa asunnossa ja heterosuhteessa asuva perheellinen, joka ajaa mieluiten omalla autollaan.

Ei vasemmistolainen vihaa suomalaisuutta, vaan sen tekee vasemmiston aivoton "älykkösiipi", joka elää joko apurahan tai veronmaksajien rahoittamassa huuhaa-virassa, ja on jo aikoja sitten erkaantunut todellisuudesta. Juuri tähän Persujen nousu perustuu.

[do.ut.des]

Keskiverto vasemmiston mies-äänestäjä on varusmiespalvelun suorittanut, omassa asunnossa ja heterosuhteessa asuva perheellinen, joka ajaa mieluiten omalla autollaan.

Mutta ovatko nämä ihmiset sitten vasemmistolaisia? Jos he ovat kunnon kansalaisia, niin miksi he mieltävät itsensä vasemmistolaisiksi? Tai miksi ihmiset ylipäätään mieltävät itsensä joko vasemmiston tai oikeiston kannattajiksi? Ennenhän tämä jaottelu on mennyt niin, että rikkaat ajavat rikkaiden etua ja köyhät ajavat köyhien etua. Mutta milloin tämä muuttui oikeisto-vasemmisto kamppailuksi? Minusta jokin kolmas osapuoli hallitsee poliittista kenttää tällä oikeisto-vasemmisto ajattelulla.

Yhteiskuntahan koostuu ihmisistä, jotka yleensä jaotellaan rikkaisiin ja köyhiin. Täytyisi keksiä mitä yhteisiä etuja rikkailla ja köyhillä on jotta tällainen ikuisuus taistelu näiden kahden ryhmän välillä loppuisi.

Vai toimiiko vasemmisto-oikeisto-ajattelussa uskonnollinen elementti, joka toimii vedenjakajana? Ovatko kaikki vasemmistolaiset ateisteja ja uskovatko oikeistolaiset Jumalaan?

Kai tietynlaisesta utilitaristisesta ajattelutavasta olisi jotain hyötyä.

[Kalle]

Mutta ovatko nämä ihmiset sitten vasemmistolaisia? Jos he ovat kunnon kansalaisia, niin miksi he mieltävät itsensä vasemmistolaisiksi?

Toivottavasti nimim. do.ut.des huomaa itse ajattelussaan sen mitä kutsutaan kehäpäätelmäksi: "Vasemmistolaiset vihaavat Suomea, koska jos et vihaa Suomea et ole oikea vasemmistolainen."

Muistuttaisin nyt kuitenkin, että millä tahansa globaalimmalla tai historiallisella mittapuulla mitattuna Suomen kansan suurin enemmistö on vasemmistolaista (siten kun tuo nyt perinteisesti käsitetään) ja Suomen yhteiskuntajärjestys on varsin vasemmistolainen.

Tässä pitää kuitenkin tehdä selkeä ero muun vasemmistolaisuuden ja sosialismi/marxismi/kommunismin välillä. Nämä eivät ole synonyymejä. Juuri maltillinen vasemmistolaisuus on ollut kommunismin sitkein ja tehokkain vastustaja. Lenin itsekkin piti sosiaalidemokraatteja kommunismin suurimpina vihollisina ja juuri sosiaalidemokratia toimi Suomessakin tehokkaimmin tulppana taistolaisuudelle ja marxilaisuudelle.

Tässä linkkinä mielestäni hyvä kirjoitus aiheesta, joka ehkä auttaa hiukan hahmottamaan miksi Marxilaisuus on ideologiana tuppaa johtamaan katastrofiin ja myös sen linkeistä mm. kansallissosialismiin. Ylipäätään epätieteellisen ajattelutavan ongelmista. Se antaa toivon mukaan aineksia omana ajattelun kehittämiseen vähän avarammalle tasolle.
http://takkirauta.blogspot.com/2007/09/dialektiset-ideologiat.html

[do.ut.des]

Tässä pitää kuitenkin tehdä selkeä ero muun vasemmistolaisuuden ja sosialismi/marxismi/kommunismin välillä.

Eikö vasemmistolaisuus juuri syntynyt Marx-Hegelin opeista? Jos vasemmistolaisuutta oli ennen näitä kahta kahjoa, niin mitä se oli ja onko sellaista vasemmistolaisuutta edelleen olemassa joka ei olisi syntynyt edellä mainituiden pimahtaneiden aatoksista?

Minä olen sitä mieltä, että tämän maailman kovimmat kapitalistit ovat viimesen päälle marxilaisia. Kapitalistiset kommunistit omistavat tämän maailman. Sosialistinen eliitti jakaa varallisuutensa keskenään.

[do.ut.des]

Tässä linkkinä mielestäni hyvä kirjoitus aiheesta, joka ehkä auttaa hiukan hahmottamaan miksi Marxilaisuus on ideologiana tuppaa johtamaan katastrofiin ja myös sen linkeistä mm. kansallissosialismiin. Ylipäätään epätieteellisen ajattelutavan ongelmista. Se antaa toivon mukaan aineksia omana ajattelun kehittämiseen vähän avarammalle tasolle.
http://takkirauta.blogspot.com/2007/09/dialektiset-ideologiat.html

Ja kyllä minä tiedän miten tätä maailmaa ohjataan. Hegelin oppihan on, että tehdään teesi jolle luodaan antiteesi ja joiden lopputulemana syntyy junailtu synteesi.

[Julmuri]

Tässä pitää kuitenkin tehdä selkeä ero muun vasemmistolaisuuden ja sosialismi/marxismi/kommunismin välillä.

Eikö vasemmistolaisuus juuri syntynyt Marx-Hegelin opeista? Jos vasemmistolaisuutta oli ennen näitä kahta kahjoa, niin mitä se oli ja onko sellaista vasemmistolaisuutta edelleen olemassa joka ei olisi syntynyt edellä mainituiden pimahtaneiden aatoksista?

Vasemmisto tarkoitti alunperin kirjaimellisesti puhemiehen vasemmalla puolella Ranskan vallankumousparlamentissa istunutta puoluetta. Vasemmisto on siis aina ollut olemassa niinkauan kuin parlamentarismikin. Ennen sosialismia vasemmisto käsitettiin lähinnä liberaaleiksi.

Esimerkiksi Kanadan Quebecin osavaltion irrottamista halusivat alunperin nimenomaan vasemmistolaiset nationalistit.

Itsekkin olen siinä mielessä vasemmistolainen, että kannatan suuresti pohjoismaista hyvinvointivaltiota, mutta vähemmällä mokutuksella. Kannattaa joskus katsella esim. Kansan Uutisten keskusteluja niin huomaa kuinka se on täynnä "entisiä äänestäjiä" nimenomaan puolueen mokulinjauksien vuoksi.

Kuten joku jo mainitsikin sosiaalidemokratia on kommunistien suuri vihollinen ja tästä johtuen Komintern julisti jo 20-luvulla SDP:n "fasistien apupuolueeksi".

[do.ut.des]

Kuten joku jo mainitsikin sosiaalidemokratia on kommunistien suuri vihollinen ja tästä johtuen Komintern julisti jo 20-luvulla SDP:n "fasistien apupuolueeksi".

Minä nyt en luottaisi Lenin sanomiin ollenkaan, varsinkin jos hänen sanomansa on tarkoitettu massalle. Tämä nyt taitaa päteä keneen tahansa "valtiomieheen". Kusetusta yhtä tyystin.

Minusta ihmisen älyllinen lahjakkuus täytyy olla apinan tasolla, jos joku johtohahmo uskottelee ihmiselle sitä että kun tietyt asiat poistetaan yhteiskunnasta niin syntyy maanpäällinen paratiisi.

Moku-uskovaiset - poistettava tekijä rasismi
ja jne.

[Kalle]

Minusta ihmisen älyllinen lahjakkuus täytyy olla apinan tasolla, jos joku johtohahmo uskottelee ihmiselle sitä että kun tietyt asiat poistetaan yhteiskunnasta niin syntyy maanpäällinen paratiisi.

Minusta ihmisen viisauden täytyy olla aika vähäistä jos uskoo asioiden olevan näin mustavalkoisia. Niin natsismi kuin kommunismikin vetosi myös hyvin älykkäisiinkin ihmisiin. Korkea äo kun ei välttämättä tee ihmisestä vielä viisasta ja toisaalta ihminen on luonnostaan konformistinen olento ja täten usein helposti vietävänä sopivassa seurassa. Dialektinen vastakkainasettelu on myös henkisesti hyvin tyydyttävää, koska se antaa selkeän vihollisen ja taistelun johon suunnata tarmonsa. Vallankumouksillekkin on tyypillistä, että vasta siinä vaiheessa kun vanhan vallan palatsit palavat ryhdytään tosissaan miettimään, että mitäs siihen tilalle?

[Anti-Utopisti]

Vaihtoehtoajattelijat vihaavat valtavirtaa. Jos he näkevät suomalaisuuden osaksi tätä valtavirtaa, niin silloin he vihaavat myös suomalaisuutta. Varsin yksinkertaista.

Tämänhetkisen käsitykseni mukaan äärisuvaitsevaisto on kyllä pikemminkin esoteerinen kultti eikä varsinaista vasemmistoa. Siinä missä valtavirran suomalainen työskentelee päivällä osana kapitalistista koneistoa ja lähtee sitten töiden jälkeen shoppailemaan ja kuluttamaan palveluita, vaihtoehtoajattelija taas pyrkii vastaavasti työskentelemään päivällä vaihtoehtoverkostoissa ja kuluttaa vapaa-aikanaan esoteriatuotteita. Vasemmistoduunarit tietenkin työskentelevät osana kapitalistista koneistoa pyrkien AY-liikkeen järjestäytymisellä korkeintaan omistussuhteiden uusjakoon, mutta heidän kulutusvalintansa eivät oleellisesti eroa valtavirrasta, mikä on luullakseni ratkaiseva jakolinja.

Kysymystä voi tarkastella vaihtoehtoisesti Michael Burleighin kirjojen hengessä eli siltä kannalta, että ajattelemme politiikkaa keskenään kilpailevien poliittisten uskonlahkojen kilpailukenttänä. Tällöin tiettyjen poliittisten uskonlahkojen viha suomalaisuutta kohtaan johtuu yksinkertaisesti siitä, että kyseinen uskonkappale on sattunut päätymään heidän asennekokoelmaansa historiallisista syistä. Kysymys on tällöin ehkäpä kiinteäsisältöisestä meemistä, jolla ei ole juuri mitään tekemistä reaalimaailman empiirisen havainnoinnin kanssa.

Joka tapauksessa löysin erittäin kiinnostavan lähteen, joka ehkäpä vastaa tarkemmin ketjun alkuperäiseen kysymykseen:

http://rac.sagepub.com/archive

Monia Hommalaisia arvatenkin kiinnostaa selvittää monikultturismin historiallinen kehitys faktapohjalta. Suosittelen lukemaan läpi tämän kuuluisan Race & Class -lehden sisällysluettelot lehden perustamisesta alkaen (eli vuodesta 1959) ja laatimaan paperille luokittelun lehden artikkeleissa käsitellyistä erilaisista teemoista (eri maat, erilaiset harmistuksen aiheet, eri politiikan lohkot jne.). Tämä luokittelu tarjoaa varsin kattavan kuvan 1960-lukulaisesta kehitysmaamytologiasta, jonka kulmakivi on kolmannen maailman sorron paheksunta.

Näin saadaan yksityiskohtaisia vastauksia moniin kiinnostaviin kysymyksiin:

- Minä vuonna mikäkin teema tuli ensimmäistä kertaa mukaan kehitysmaita symppaavien aktivistien intressikenttään.

- Minä vuonna monikultturismin käsite rupesi esiintymään lehden artikkeleissa? (Lehti ei ilmeisesti kannata sananmukaista monikulttuurisuutta, koska se on radikaaleille antirasisteille liian kesyä. Toisaalta juuri siksi lehdestä voidaan olettaa löytyvän melko uskottava ulkopuolisen tarkkailijan kuvaus monikulttuurisuuden käsitteen historiallisesta syntyprosessista.)

- Mitkä teemat olivat minäkin vuonna suosituimpia?

- Millaisia muutoksia lehden käsittelemissä teemoissa tapahtui eri vuosikymmeninä, kun 1950-luvulla virinnyt kansalaisoikeustaistelu sai erilaisia muotoja?

- Milloin tapahtui kiteytyminen, jonka jälkeen lehden kirjoittajat alkoivat toivoa monietnisen yhteiskunnan syntymistä länsimaihin?

- Mikä rooli länsimaiden syyllisyydellä kolonialismiin oli lehden kirjoittajien tuessa monietnisen Euroopan luomiselle?

Olen monissa aiemmissa viesteissäni maininnut sellaiset epämääräiset käsitteet kuin esimerkiksi ns. vihreä meemi sekä 1960-lukulainen sortomytologia. Olen tarkoittanut näillä käsitteillä enimmäkseen Race & Class -lehden artikkeleista muodostuvaa maailmankuvaa.

Tarkemmin sanoen yhteiskuntatieteellisten tiedekuntien ja kulttuurintutkimuksen ympärille linkittynyt radikaalivasemmistolainen älymystö alkoi kiinnostua 1950-luvun lopusta alkaen aiempaa intensiivisemmin kehitysmaihin ja länsimaiden etnisiin vähemmistöihin liittyvistä kysymyksistä. Pääsyy tähän radikaalivasemmistolaisen älymystön painopisteen muuttumiseen olivat luultavasti kehitysmaiden itsenäistymiskamppailut ja etnisten vähemmistöjen kansalaisoikeustaistelu länsimaissa. Lisäksi Neuvostoliiton sortotoimet Unkarissa vuonna 1956 olivat vieraannuttaneet radikaalivasemmiston nuoren polven perinteisestä kommunismista, jolloin tämän tilalle tarvittiin uusi kiinnostuksen kohde:

http://en.wikipedia.org/wiki/New_Left#In_Britain

Jokainen voi arvata, millainen maailmankuva parikymppiselle yhteiskuntatieteen opiskelijalle muodostuu, kun hän päivästä toiseen lukee lehdistä artikkeleita länsimaalaisten harjoittamasta sorrosta kehitysmaalaisia kohtaan. Riittävän suuri lukukertojen määrä, joka vieläpä vetoaa tunteisiin aikaansaaden kroonista angstia, johtaa helposti mytologiapohjaisiin arkkityyppeihin (sorto, kärsimys, toivo, kamppailu, parempi tulevaisuus) perustuvien tulkintojen muodostumiseen reaalimaailman kompleksisuuden tilalle.

Yhteiskuntatieteellinen katsantotapa perustunee muutenkin pitkälti karkeisiin arvauksiin siitä, kuinka äärimmäisen kompleksiset yhteiskunnat ovat historiallisesti kehittyneet. Niinpä todennäköisyys, että pelkkää yhteiskuntatieteiden kirjallisuutta lukemalla syntyvä maailmankuva olisi pääosaltaan realistinen, lienee hyvin pieni.

Niinpä jo yliopistoinstituution rakenteeseen sisältynee sellainen vaara, että jossain päin länsimaita yhteiskuntatieteilijät rupeavat luomaan omissa pienissä piireissään täysin vinksahtaneita yhteiskuntavisioita ja alkavat sitten lobata niitä poliitikoille. Varsinkin kun muistamme akateemisten piirien olevan liian eristäytyneitä reaalimaailmasta, mikä luo yliopistotutkijoille emotionaalisen tarpeen kokea olevansa mukana jonkinlaisessa merkittävässä yhteiskunnan uudistamisprosessissa. Tämä eristäytyneisyys ja merkityksen tarve ruokkivat sananmukaista kulttiutumista yliopistomaailmassa.

Race & Class -lehden pitkäaikainen aktivisti Jenny Bourne on erinomainen esimerkki siitä sortomytologiaan perustuvasta maailmankuvasta, joka syntyi 1960-luvun radikalismin seurauksena:

"I was at university from 1966-69 and you couldn't help but be affected by the politics that was around. The one thing you left out was the impact of the Vietnam War. The idea of the struggles in the Third World being legitimate struggles [and] our implication in imperialism was central to everything and you didn't have to be political. I wasn't particularly on the left, it was just normal to have that consciousness, and there is absolutely no doubt that the Black movement, particularly the American Black Power movement, was what politicized us all. We were all reading George Jackson, Eldridge Cleaver, Malcolm X, all of us. I'm white, but that, in a funny way, was my coming to politics, maybe my coming to feminism was through that Black struggle by proxy. It was your whole life, it wasn't [that] politics was a thing aside; it was central to your thinking and to your reading and to your music appreciation. That kind of thing was part of a whole generation."

lähde: Adrian Harewood: Race and Class: An interview with Jenny Bourne, Senior Researcher at the Institute of Race Relations

http://www.zmag.org/zmag/viewArticle/13359

Eräässä aiemmassa viestissäni mainitsin jo seuraavan sitaatin, jossa sosiologit John Rex ja Michael Banton mainittiin etnisten suhteiden tutkimuksen avainhahmoina. Race & Class -lehden sisällysluettelot tukevat tätä väitettä, sillä he kirjoittivat myös tähän lehteen sen alkuvaiheissa.

"The days when the work of John Rex or Michael Banton were laying down generalisable theories of race and ethnicity that could be picked up in all kinds of contexts are long gone, notwithstanding the massive respect these two writers still hold abroad (Rex and Mason 1986). Relatively few other countries in Europe took the cultural studies turn that British sociology took in the 1980s and 1990s. Mainstream sociology, social psychology, anthropology and political science across Europe have remained largely unaffected by cultural studies, outside of the few new 'interdisciplinary' gender/cultural studies departments that can be found in Scandinavia or the Netherlands.
...
It would not be unfair to say that in the past many leading figures in British ethnic and racial studies have had at best a very sketchy knowledge of other European cases. This contrasts vividly with the numerous references to North America that permeate British thinking on race relations and multiculturalism. All of the recognised landmark texts in the discipline - for example, The Coloured Quarter (Banton 1955), Race, Community and Conflict (Rex and Moore 1967), Between Two Cultures (Watson 1977), The Empire Strikes Back (CCCS 1982), There 'Aint No Black in the Union Jack (Gilroy 1987), Race and Racism in Contemporary Britain (Solomos 1989), Not Easy Being British (Modood 1992), Racialized Boundaries (Anthias and Yuval-Davis 1992), Young, Female and Black (Mirza 1992), Cartographies of Diaspora (Brah 1993), New Ethnicities and Urban Culture (Back 1995) - were works which formulated important conceptual and theoretical breakthroughs with material taken almost exclusively from the British setting.
...
But it is surely striking that now as in the past so few writers seem concerned that they are continually advancing grand theories and conceptual innovations that have not been explicitly applied, let alone tested, in any other national context. Or, to put it another way, that they have not checked whether their formulations have in fact been exclusively determined by their narrowly British (or British Commonwealth) contextual origins, and might thereby be fatally limited to this situation."

Lähde: Adrian Favell: Multi-ethnic Britain: an exception in Europe?

http://www.sscnet.ucla.edu/soc/faculty/favell/SOLOMOS.htm

Olettaisin ettei ylhäältä tapahtuvaa ohjeistusta juurikaan esiintynyt kehitysmaasympatioiden syntyprosessissa, vaan useimmat 1960-lukulaiset aktivistit muodostivat itsenäisesti oman tulkintansa kehitysmaiden sorrosta alan kirjallisuudesta löytyvien faktojen ja yliopistokursseilla oppimiensa yhteiskuntatieteellisten teorioiden pohjalta. Näin syntynyt vihreä meemi on siis oikeastaan yhtenäisen maailmankuvan sijasta kirjo erilaisia länsimaita ja kapitalismia paheksuvia yksilöllisiä maailmankuvia. Monet vaihtoehtoajattelijat kuitenkin mielellään kokoontuvat yhteen pohtimaan länsimaiden pahuutta ja yhtenäistämään maailmankuviaan. Näiden yhtenäistämisprosessien seurauksena on varmaan syntynyt sekin käsitys, että suomalaisuus edustaa myyttistä Pahaa ja tie Parempaan Maailmaan aukeaa tuhoamalla saastaisena pidetty suomalaisuus maan päältä järjestelmällisellä massamaahanmuutolla.

Varsinkin siirtolaisuustutkimuksen guruna sittemmin mainetta saaneen Stephen Castlesin kirjoittamien Race & Class -artikkelien aihepiirit ovat hyvin valaisevia hänen maahanmuuttopoliittista perusasennettaan selvitettäessä. Seuraavassa kiinnostavimmat poiminnat hänen varhaisista julkaisuistaan.

- Godula Castles & Stephen Castles: Immigrant Workers and Class Structure in France

Race & Class, Jan 1971; vol. 12: pp. 303 - 315.

Mainittakoon, että monet etnisistä suhteista kiinnostuneet sosiologit 1970-luvun alussa olivat kiinnostuneita samalla myös luokkaeroista käsitellen näitä kahta teemaa yhdessä mm. Marxin ja Weberin teorioiden pohjalta.

- Stephen Castles & Godula Kosack: Workers and Class Structure in Western Europe

London: Oxford University Press, 1973.

- Stephen Castles & Godula Kosack: How the Trade Unions Try to Control and Integrate Immigrant Workers in the German Federal Republic

Race & Class, Jan 1974; vol. 15: pp. 497 - 514.

Etnisen oikeudenmukaisuuden ohella kapitalismin vastustaminen oli monille 1960-luvulla kasvaneille yhteiskuntatieteilijöille keskeinen kiinnostuksen kohde. Niinpä myös Stephen Castles päätyi kiinnostumaan sosialismin voiton mahdollisuudesta ja kirjoitti kirjan marxilaisista kasvatusteoreetikoista vertaillen samalla Neuvostoliiton, Itä-Saksan ja Kiinan koulutusjärjestelmiä keskenään sekä toisaalta myös kapitalistimaiden teoriasuuntauksiin.

- Stephen Castles & Wiebke Wustenberg: The Education of the Future: An Introduction to the Theory and Practice of Socialist Education

London: Pluto Press, 1979.

- Stephen Castles: The social time-bomb: education of an underclass in West Germany

Race & Class, Jan 1980; vol. 21: pp. 369 - 387.

Viimeistään 1980-luvun alussa rupesi paljastumaan, että toisen maailmansodan jälkeen Eurooppaan tulleet siirtotyöläiset eivät palaisikaan ikinä takaisin kotimaihinsa vaan heistä muodostuisi uusia pysyviä vähemmistöjä länsimaihin. Monet 1960-lukulaiset etnisten suhteiden yhteiskuntatutkijat kiiruhtivat sosialismin parhaiden oikeustaistelijaperinteiden mukaisesti puolustamaan raivokkaasti näiden uusien etnisten vähemmistöjen oikeutta saada valtaväestön veroisia oikeuksia.

- Castles, Booth & Wallace: Here for Good: Western Europe's New Ethnic Minorities

London: Pluto Press, 1984.

- Stephen Castles: Racism and politics in West Germany

Race & Class, Jan 1984; vol. 25: pp. 37 - 51.

1980-luvun loppupuoliskolla länsimaiden eliittipiireissä vaikuttaa tapahtuneen jotain hyvin hämärää. En ole vielä saanut selville, mitä tarkkaan ottaen silloin tapahtui, mutta vaikuttaisi siltä, että länsimaiden poliittinen eliitti sai päähänsä, että länsimaista ruvettaisiin insinöröimään Yhdysvaltain kaltaista maahanmuuttajien asuttamaa liittovaltiota aiemman eurooppalaisen väestörakenteen tilalle. Lieneekö seuraava Castlesin artikkeli merkki siitä, että valtaeliitti rupesi rekrytoimaan 1960-lukulaisia yhteiskuntatutkijoita laatimaan pohjapiirrustuksia uudelle monikulttuuriselle yhteiskuntavisiolle? Tämä hypoteesi ainakin selittäisi monikulttuurisuudesta kirjoitettujen teosten valtavan vyöryn 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa.

Stephen Castles: A New Agenda in Multiculturalism?

CHOMI Multicultural Australia Papers 61.

- Castles, Cope, Kalantzis & Morrissey: The Bicentenary and the failure of Australian nationalism

Race & Class, Jan 1988; vol. 29: pp. 53 - 68.

- Stephen Castles: Migrant Workers and the Transformation of Western Societies

Ithaca: Cornell University, 1989.

Seuraavassa Stephen Castlesin tarkempi julkaisuluettelo, josta voimme tarkastella kronologisesti hänen sympatioidensa ja tutkimuskohteidensa kehittymistä 1970-luvulta alkaen:

http://www.arts.usyd.edu.au/departs/ssp/staff/profiles/stephen_castles.shtml

Nämä Stephen Castlesin julkaisut perustuvat mielestäni selvästikin tietynlaiseen vihamieliseen käsitykseen länsimaiden status quosta. Tämä ei olisi suuri yllätys ottaen huomioon Frankfurtissa 1960-luvun sukupolvikapinan keskellä opiskelleen Castlesin tieteellisen kasvuympäristön.

Kun sosialimista ei sitten tullutkaan tulevaisuuden aatetta, niin Castles ilmeisesti siirtyi aiemmasta luokkanäkökulmastaan lobbaamaan länsimaalaisuuden tuhoamista massamaahanmuutolla. Niinpä nyt 2000-luvulla olemme siinä pisteessä, että Castles ja hänen hengenheimolaisensa ovat päässeet valtaeliitin neuvonantajiksi EU:n maahanmuuttopolitiikkaa suunniteltaessa:

"From 1994 to 2001, Castles helped establish and coordinate the UNESCO-MOST Asia Pacific Migration Research Network. He has been an advisor to the Australian and British Governments, and has worked for the ILO, the IOM, the European Union and other international bodies."

Stephen Castles, Peo Hansen ja Thomas Hylland Eriksen ovat hyviä esimerkkejä tutkijoista, joiden tuotantoon perehtymällä saa kuvan niistä yhteiskuntatieteellisistä mytologioista, jotka suhtautuvat paheksuvasti kansalliseen ja eurooppasentriseen ajattelutapaan sekä ihannoivat maahanmuuttoa perinteisempien ajattelutapojen korvaajana. Kyseessä on siis luullakseni eräänlainen poliittisten uskontojen välinen kamppailu, jossa poliittisia valintoja ei ole tarkoituskaan tehdä neutraalin tarkkailijan näkökulmasta pelkkien faktojen perusteella.


[email protected]