2009-10-18 SS Mielipide (Matti Viialainen): Mm. missiojournalismista ...

[Kokoliha]

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/kamppailun-v%C3%A4litilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s/493123

Missiojournalismia

Puolueiden lehdet ovat vain varjo entisestään. Ne olivat ja ovat siinä mielessä rehellisiä, että niistä voi jokainen päätellä, millä ja kenen asialla ne kulloinkin ovat. Samaa ei voi aina sanoa poliittisesti sitoutumattomista välineistä, kuten vaikkapa Helsingin Sanomista ja Yleisradiosta.

Molemmista löytyy laatujournalismin ohella riippumattomuuden valekaapuun puettua missiojournalismia, jossa tarkoitus pyhittää keinot. Jos faktat eivät tue toimittajan ennalta valitsemaa näkökulmaa, sen pahempi tosiasioille. Tärkeintä on käyttää palstatilaa toimittajan oman maailmankatsomuksen mukaisten "hyvien" asioiden edistämiseen ja "pahojen" paljastamiseen.

Tässä ei ole muuta uutta kuin se, että kun 1970-luvulla missiojournalismin pääväri oli punainen, niin nyt valtaväri on vihreä ympäristöaate, jota feminismi sopivasti ryydittää. Kullakin ajalla on omat aatteensa ja vaatteensa, joihin nuori etujoukko aina hurmaantuu.

Lex Nokian torjuminen ja Lääkelaitoksen Kuopioon siirron estäminen, verkkokalastuksen kieltäminen Saimaalla, Stora Enson Etelä-Amerikan sijoitusten mustamaalaaminen ja parhaillaan vaikkapa Metsähallituksen yhtiöittämisen kaataminen ovat niitä missioita, joita osa Hesarin toimituksesta on ajanut ja ajaa.

Siihen heillä on täysi oikeus. Tämän takiahan Kollaa aikanaan kesti, jotta Suomessa olisi sanomisen vapaus. Mutta lukijan ja katsojan on syytä olla tarkkana ja erottaa varsinainen journalismi tästä missiojournalismista.

Vai pitäisikö tasapuolisuuden nimissä edellyttää, että myös poliittiseen päätöksentekoon aktiivisesti vaikuttamaan pyrkivät toimittajat kertoisivat avoimesti omat järjestösidoksensa ja ideologiset viiteryhmänsä?

Kirjoittaja on Etelä-Savon maakuntajohtaja.

Viimeisen kappaleen kysymykseen vastaisin omana mielipiteenäni, että Kyllä pitäisi! Toisena vaihtoehtona olisi, että kyseinen julkaisu ilmaisisi omin sanoin, että kyseessä ei ole riippumaton tai poliittisesti sitoutumaton julkaisu/media.

[Maastamuuttaja]

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/kamppailun-v%C3%A4litilinp%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s/493123

Missiojournalismia

Puolueiden lehdet ovat vain varjo entisestään. Ne olivat ja ovat siinä mielessä rehellisiä, että niistä voi jokainen päätellä, millä ja kenen asialla ne kulloinkin ovat. Samaa ei voi aina sanoa poliittisesti sitoutumattomista välineistä, kuten vaikkapa Helsingin Sanomista ja Yleisradiosta.

No ehdottomasti pitäisi. Toisaalta eivät ne niin suuria salaisuuksiakaan ole. Kynän jälki näkyy ja arvailukin on hupia lukijalle. Kömpelöt puolekannan peittelyt huvittavat, taidokkaammat käyvät hankalanpuoleisesta ristisanatehtävästä.
Molemmista löytyy laatujournalismin ohella riippumattomuuden valekaapuun puettua missiojournalismia, jossa tarkoitus pyhittää keinot. Jos faktat eivät tue toimittajan ennalta valitsemaa näkökulmaa, sen pahempi tosiasioille. Tärkeintä on käyttää palstatilaa toimittajan oman maailmankatsomuksen mukaisten "hyvien" asioiden edistämiseen ja "pahojen" paljastamiseen.

Tässä ei ole muuta uutta kuin se, että kun 1970-luvulla missiojournalismin pääväri oli punainen, niin nyt valtaväri on vihreä ympäristöaate, jota feminismi sopivasti ryydittää. Kullakin ajalla on omat aatteensa ja vaatteensa, joihin nuori etujoukko aina hurmaantuu.

Lex Nokian torjuminen ja Lääkelaitoksen Kuopioon siirron estäminen, verkkokalastuksen kieltäminen Saimaalla, Stora Enson Etelä-Amerikan sijoitusten mustamaalaaminen ja parhaillaan vaikkapa Metsähallituksen yhtiöittämisen kaataminen ovat niitä missioita, joita osa Hesarin toimituksesta on ajanut ja ajaa.

Siihen heillä on täysi oikeus. Tämän takiahan Kollaa aikanaan kesti, jotta Suomessa olisi sanomisen vapaus. Mutta lukijan ja katsojan on syytä olla tarkkana ja erottaa varsinainen journalismi tästä missiojournalismista.

Vai pitäisikö tasapuolisuuden nimissä edellyttää, että myös poliittiseen päätöksentekoon aktiivisesti vaikuttamaan pyrkivät toimittajat kertoisivat avoimesti omat järjestösidoksensa ja ideologiset viiteryhmänsä?

Kirjoittaja on Etelä-Savon maakuntajohtaja.

Viimeisen kappaleen kysymykseen vastaisin omana mielipiteenäni, että Kyllä pitäisi! Toisena vaihtoehtona olisi, että kyseinen julkaisu ilmaisisi omin sanoin, että kyseessä ei ole riippumaton tai poliittisesti sitoutumaton julkaisu/media.

[Kala]

Eipä siinä lääkelaitoksen siirtämisessä ole mitään järkeä valtiontaloudellisesti, muuta kuin kepulaisten mielestä.

[Kokoliha]

Eipä siinä lääkelaitoksen siirtämisessä ole mitään järkeä valtiontaloudellisesti, muuta kuin kepulaisten mielestä.

Tuosta olen kieltämättä samaa mieltä. Asian pointtiin liittyen, Lex Nokian torjumisen ja Lääkelaitoksen Kuopioon siirron estämisen, verkkokalastuksen kieltämisen Saimaalla, Stora Enson Etelä-Amerikan sijoitusten mustamaalaamisen ja parhaillaan vaikkapa Metsähallituksen yhtiöittämisen kaatamisen lisäksi saattaa kuitenkin olla muitakin ajankohtaisia agendoja, joiden suhteen olisi erinomaisen toivottavaa, että poliittiseen päätöksentekoon aktiivisesti vaikuttamaan pyrkivät toimittajat kertoisivat avoimesti omat järjestösidoksensa ja ideologiset viiteryhmänsä