Seuraavat 5 vuotta

[MW]

Laskeva lapsikuolleisuus ja yhteiskunnan turvaverkot päinvastoin vähentävät syntyvyyttä. Näin on jo käynyt kaikkialla Afrikan ulkopuolella. Kehitys on hyvin loogista, jos mietit vähän aikaa. Tälle kehitykselle on kiire Afrikassa.

Afrikkalaisilla ei tunnu olevan niinkään kiire, turvaverkothan ovat täällä ulkopuolella. Niissä on sitten mukava rouvien kanssa makoilla, ja vähentää syntyvyyttä. Not.

[Tehtaankadun homma]

Afrikkalaisilla ei tunnu olevan niinkään kiire, turvaverkothan ovat täällä ulkopuolella. Niissä on sitten mukava rouvien kanssa makoilla, ja vähentää syntyvyyttä. Not.

Tai sitten lapsi voi kuolla tuhkarokkoon. Tai malariaan. Tai loismatoon. Tai... Monet näistä olisivat torjuttavissa meidän elintasoomme nähden suhteessa vähäisin voimavaroin, ja ne voitaisiin torjua, jos tahtoa löytyisi. Kuten isorokko poistettiin aikanaan maailmasta. Pitäisi saada määrärahoja suunnattua mm. malarian tutkimukseen, ja vahvistettua sänkyverkkojen jakelua Afrikassa (minkä tuloksista on todella hyvää näyttöä). Nämä vain muutamina lukuisista mahdollisuuksista.

Saharan eteläpuolisen Afrikan siirtolaisia on Euroopassa laillisesti "muutama miljoona", sekä määrittämätön määrä laittomasti Espanjassa, Italiassa tekemässä hanttihommia huonolla palkalla, ja ILMAN sosiaalisektorin tuomaa turvaa. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa heitä on lähes 800 miljoonaa.

Paitsi että huono terveystilanne pitää yllä korkeaa syntyvyyttä, eikä vähennä väestönkasvua vaan päinvastoin, niin lisäksi kysymys on moraalinen.

Kuvitelmat siitä, että Afrikassa voisi ilman lännen apua tulla suuria 1700-luvun tyylisiä joukkokuolemia, joissa kymmeniä prosentteja väestöstä lakoaa, ovat paitsi fatalistisen moraalittomia, myös täysin epärealistisia. Afrikka pystyy kyllä jo "omilla jaloillaan" huolehtimaan ruokahuollosta siinä määrin, että ainakin viimeisinkin "sumuinen vuori" tai "serengeti" on hyödynnetty ennen kuin suurempia väestökatoja syntyy.

Lännen apu on välttämätöntä (terveydenhoidon lisäksi mm. vihreän vallankumouksen edellyttämät lannoitteet, tietotaito), ja mittavan kehitysavun vastustaminen on pahimman sortin monikulttuuristumishörhöilyä. Jos emme auta Afrikkaa jaloilleen, niin yhä useammat afrikkalaiset jalat kulkevat henkensäkin uhalla Italian saariston, Kanarian saarten ja muiden turvasatamien kautta Eurooppaan, henkilöllisyyspaperinsa hävittäneenä, ja ruoka- ja vesikriisien myötä syntyy myös konflikteja ja uusia pakolaisaaltoja, jotka tullaan ottamaan vastaan vaikka kuinka sitä vastaan poruttaisiin.

Eli jos vastustaa Euroopan monikulttuuristumista, niin silloin kannattaa tuntuvaa kehitysapua. Sachsin vastapainoksi voi lukea esim. Easterlyn näkemyksiä toimivan kehitysavun järjestämisestä. Terveydenhoito on sektori, josta tähän mennessä on ehkä kaikkein parhaita tuloksia ja siihen kannattaa panostaa.

[Kullervo Kalervonpoika]

Eli jos vastustaa Euroopan monikulttuuristumista, niin silloin kannattaa tuntuvaa kehitysapua. Sachsin vastapainoksi voi lukea esim. Easterlyn näkemyksiä toimivan kehitysavun järjestämisestä. Terveydenhoito on sektori, josta tähän mennessä on ehkä kaikkein parhaita tuloksia ja siihen kannattaa panostaa.

Juu - ei kehitysapua paikan päällä pidä vastustaa. Sen nykyistä toteuttamista tosin sopii kritisoida - ja kyseenalaistaakin se totuus vahvasti.

Toistan kysymykseni, oletko itse ollut kehitysyhteistyötehtävissä (tai joissain muissa töissä) Afrikassa (tai muualla kehitysmaissa), vai perustuuko tämä pelkästään luettuu Sachsiin?

[Tehtaankadun homma]

En ole ollut paikan päällä. Opiskellut kyllä ja tunnen paikan päällä kehitysmaissa olleita. Jos Sachista tarkemmin puhutaan, niin hän on mielestäni yltiöoptimistinen, mutta ehkä hänen Millenium-tavoitteiden vetäjänä tuleekin olla. Viittasin häneen lähinnä siksi, että hän perustelee erittäin hyvin miksi nykyistä paljon mittavampi kehitysapu auttaisi vähentämään Afrikan väestönkasvua, ei lisäämään sitä.

[MW]

Tai sitten lapsi voi kuolla tuhkarokkoon. Tai malariaan. Tai loismatoon. Tai... Monet näistä olisivat torjuttavissa meidän elintasoomme nähden suhteessa vähäisin voimavaroin,

Mitäs loismatoja täällä muka on? Ei, älä vastaa, en minäkään. Todellakin, olisivat ehkä torjuttavissa vähäisin voimavaroin. Strategiaksi on kuitenkin näemmä valittu ottaa kynnelle kykenevät tänne, huippukallein kustannuksin, kehitysapurahoista kyllä riittää sitten AK-47:jen hankintaan paikallisille. Plenty. Vi har ju råd.

[Kullervo Kalervonpoika]

En ole ollut paikan päällä. Opiskellut kyllä ja tunnen paikan päällä kehitysmaissa olleita. Jos Sachista tarkemmin puhutaan, niin hän on mielestäni yltiöoptimistinen, mutta ehkä hänen Millenium-tavoitteiden vetäjänä tuleekin olla. Viittasin häneen lähinnä siksi, että hän perustelee erittäin hyvin miksi nykyistä paljon mittavampi kehitysapu auttaisi vähentämään Afrikan väestönkasvua, ei lisäämään sitä.

Olen samaa mieltä siitä, että apua Afrikkaan pitää antaa Afrikassa.
Olennaista lienee se, että nykyinen apu on tehotonta varojen siirtoa rikkaiden maiden köyhiltä köyhien maiden rikkaille. Ja siinä on mukana myös muita ei-toivottuja sivuvaikutuksia, joiden vuoksi vain marginaaliosa rahoista päätyy sinne, mihin ne oikeasti kuuluvat.

[Tehtaankadun homma]

Mitäs loismatoja täällä muka on? Ei, älä vastaa, en minäkään. Todellakin, olisivat ehkä torjuttavissa vähäisin voimavaroin. Strategiaksi on kuitenkin näemmä valittu ottaa kynnelle kykenevät tänne, huippukallein kustannuksin, kehitysapurahoista kyllä riittää sitten AK-47:jen hankintaan paikallisille. Plenty. Vi har ju råd.

Puhutko nyt myös esimerkiksi niistä tytöistä joiden päivät kuluvat vettä hakien ja polttopuita keräten ja jotka ovat yhteisöissään kaikkein haavoittuvimmassa asemassa?

Onko sinulla ylipäänsä Afrikasta jotain muutakin kuvaa kuin jonkinlainen primitiivisen, jatkuvan sodan stereotypia? Yritä sanoa afrikkalaisista jotain positiivista.

[MW]

Mitäs loismatoja täällä muka on? Ei, älä vastaa, en minäkään. Todellakin, olisivat ehkä torjuttavissa vähäisin voimavaroin. Strategiaksi on kuitenkin näemmä valittu ottaa kynnelle kykenevät tänne, huippukallein kustannuksin, kehitysapurahoista kyllä riittää sitten AK-47:jen hankintaan paikallisille. Plenty. Vi har ju råd.

Puhutko nyt myös esimerkiksi niistä tytöistä joiden päivät kuluvat vettä hakien ja polttopuita keräten ja jotka ovat yhteisöissään kaikkein haavoittuvimmassa asemassa?

Onko sinulla ylipäänsä Afrikasta jotain muutakin kuvaa kuin jonkinlainen primitiivisen, jatkuvan sodan stereotypia? Yritä sanoa afrikkalaisista jotain positiivista.

Positiivista, joo, Rhodesia oli ihan jees, ja EA:ssakin pärjättiin kunnes... Ja kelle nämä sinun säälityttösi puuta riipivät ja vettä noutavat, ketä vastaan he ovat haavoittuvia? VHM:kö se siellä puskissa luuraa?

Hyvät on säälikuvat mediassa kärpästen syömistä aliravituista pikkulapsista, joita toki on. Näiden perusteella sitten meidän tulisi tarjota kortteeri Afrikan hyväosaisille, jotka kenties ovat maksaneet tuhansia (kärpästen syömiltä pikkulapsilta nussittuja) dollareita salakuljettajille reissustaan lihapatojen ääreen. Does not compute.

EDIT: Pakko työstää lisää.

Puhutko nyt myös esimerkiksi niistä tytöistä joiden päivät kuluvat vettä hakien ja polttopuita keräten ja jotka ovat yhteisöissään kaikkein haavoittuvimmassa asemassa?

Ihan ..tusti onkin laihoja puunriipijätyttöjä kyyneleet kärpästen syömissä silmissään rajoilla roikkunut. Linkissä "orpolapsia". Ennen perheenyhdistämistä.
http://www.kymensanomat.fi/files/Kysa_5953219.jpg

[Tehtaankadun homma]

Mitä yrität sanoa, MW? Ei viestissäsi ollut enää mitään tolkkua.

[MW]

Kerro ihmeessä, mikä oli vaikea ymmärtää. Setä auttaa.

[Ernst]

Afrikkalaisilla ei tunnu olevan niinkään kiire, turvaverkothan ovat täällä ulkopuolella. Niissä on sitten mukava rouvien kanssa makoilla, ja vähentää syntyvyyttä. Not.

Tai sitten lapsi voi kuolla tuhkarokkoon. Tai malariaan. Tai loismatoon. Tai... Monet näistä olisivat torjuttavissa meidän elintasoomme nähden suhteessa vähäisin voimavaroin, ja ne voitaisiin torjua, jos tahtoa löytyisi.

Kenen tahdosta on mielestäsi kyse? Afrikkalaistenko?

Unohdat sopivasti, että afrikkalaiset kuolevat paljolti myös ripulitauteihin, koska eivät kykene huolehtimaan jätteistään ja hygieniastaan. Kaikki ei ole malariaa tai muuta "viattomaan ihmiseen" ulkoa iskevää luonnon vitsausta. Suomessakin kuoltiin aikanaan nuorena. Suomessa on kehitytty hyvin arkisin askelin, tehty niitä hyyskiä, opeteltu säilyttämään ruoka ja saatu siihen hiljalleen myös kirjalllisia ohjeita. On ollut raittiusliikettä, kansansivistystyötä, valistusta.  On nähty tärkeäksi toimia yhteisellä kielellä ja yhteiseksi hyväksi. Oppia on haettu muualta Euroopasta, koetettu tutustua uusiin aatteisiin ja uusiin tapoihin. Perunakin tuotiin.

Afrikka pysyy takapajulana niin kauan, kun siellä ei löydy samaa sisältä lähtevää  kehityskaarta. On aivan toivotonta viedä valmiita ulkohyyskiä, jos kansa kuitenkin paskoo puskaan kun huussi on täynnä eikä pese käsiään eikä tyhjennä käymälää. On toivotonta rokottaa, jos ruoka on puutteellista tai huonosti tehtyä. On toivotonta tuoda ehkäisyvalistusta, jos ihmiset eivät osaa lukea.

[Mika]

Tai sitten lapsi voi kuolla tuhkarokkoon. Tai malariaan. Tai loismatoon. Tai... Monet näistä olisivat torjuttavissa meidän elintasoomme nähden suhteessa vähäisin voimavaroin, ja ne voitaisiin torjua, jos tahtoa löytyisi. Kuten isorokko poistettiin aikanaan maailmasta. Pitäisi saada määrärahoja suunnattua mm. malarian tutkimukseen, ja vahvistettua sänkyverkkojen jakelua Afrikassa (minkä tuloksista on todella hyvää näyttöä). Nämä vain muutamina lukuisista mahdollisuuksista.

Afrikan auttamiseksi ei kannata tehdä mitään niin kauan kun afrikkkalaiset lisääntyvät kuin kaniinit, eivätkä itse välitä tehdä mitään tilanteensa parantamiseksi. Jos kuolleisuus olisi länsimaiden tasolla, tilanne Afrikassa olisi vielä paljon vaikeampi, ja muu maailma hukkuisi sieltä pois pyrkiviin pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Nykyisessä tilanteessa afrikkalaisten korkea kuolleisuus ja alhainen elinikä on pelkästään hyvä asia. Kuulostaa raa'alta, mutta niin se vain on. 

[Esa N.]

Että kyllähän sitä liiton rahoilla niitäkin makselee sen 500 päivää. Sen jälkeen on tosiaan käytävä hakemassa jonkun islamistisen-vaino-diktatuurimaan kansalaisuun, jotta saisin hakea turvapaikkaa suomesta ja riitävästi tukiaisia nykyisen elintason säilyttämiseen.

Mites mun kotoutuminen kun keittiöremonttikin pitäs saada tehtyä?

Oletkos tarkistanut, mitä ne "liiton rahat" nykyään on? Kyllä rupesi suupielet nykimään, kun kävi IAET:n "ansioturvaa" tarkistelemassa. No, olihan se kiva maksella 15 vuotta. Tyynyliinaan olisi pitänyt sulloa nekin rahat.

Olen tarkistanut. Ei niillä tosiaan paljon juhlita, mutta parempi se on kun ei mitään. Huonompaan suuntaan tosin palkkatyöläisen turva on menny tässä viimevuosien aikana - suhteellisesti siis. Se on se kiitos niille, jotka periaatteessa sen suuryrityksen voitot tekevät.

[Roope]

Ehdottamasi globaalisti rahoitettu terveydenhuoltosektori tarkoittaa, sitä että syntyvyys kasvaa entisestään ja lapsikuolleisuus väöhenee entisestään kehittysmaissa.

Ei tarkoita. Tuo on yleinen virhekäsitys. Asiaa on tutkittu. Korkea lapsikuolleisuus ja pelko turvatusta vanhuudesta ovat suurimpia syitä joiden takia ihmiset hankkivat valtavasti lapsia kehitysmaissa. Sachs (2008) (monien muiden muassa) selittää tämän aika perustellusti. Laskeva lapsikuolleisuus ja yhteiskunnan turvaverkot päinvastoin vähentävät syntyvyyttä.

Tämä pitänee paikkansa. Siitä ei mielestäni kuitenkaan pidä vetää sellaista johtopäätöstä, että väestöräjähdys voidaan estää satsaamalla tarpeeksi rahaa kehitysmaiden terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin. Vaikutukset näkyvät maa- ja maanosatasolla vasta useamman sukupolven jälkeen eli muutos on parhaassakin tapauksessa liian hidas estääkseen tulevien 50 vuoden katastrofeja. Korjaa jos olen väärässä, en ole lukenut mainitsemaasi tutkimusta.

Tuskin mikään muu kuin pakollinen yhden tai kahden lapsen malli voi muuttaa väestökehityksen tarpeeksi nopeasti. Poliittisen yksimielisyyden saavuttaminen sellaisesta kestää kuitenkin vähintään 15-20 vuotta ja silloin taitaa olla sekä Afrikan että Euroopan kannalta liian myöhäistä.

Paloheimon "Tämä on Afrikka" kesken, aika tylyä kuvausta. En ole vielä päässyt hänen päätelmiinsä asti, mutta hänkin taisi suositella kehitysavun tuntuvaa korottamista. Itse suhtaudun avun lisäämiseen skeptisesti. Niin kauan kuin kehitysavun menneitä ja nykyisiä virheitä ei voida avoimesti myöntää ja vastuullisia vaihtaa, ei myöskään strategioita muuteta paremmiksi ja vaadita projekteilta mitattavaa tulosvastuuta.

[Ernst]

Tuskin mikään muu kuin pakollinen yhden tai kahden lapsen malli voi muuttaa väestökehityksen tarpeeksi nopeasti. Poliittisen yksimielisyyden saavuttaminen sellaisesta kestää kuitenkin vähintään 15-20 vuotta ja silloin taitaa olla sekä Afrikan että Euroopan kannalta liian myöhäistä.

Kehitysapukysymys palautuu pian kysymykseksi siitä, miten pystytämme Kiinan muuria vastaavan järjestelmän sivilisaatiomme suojaksi. Emmeköhän me ole afrikkalaisilta oppineet jo riittävästi heidän parasta antiaan, rytmiä ja afrotansseja ja -kampauksia. Panaani-hetelmiä kasvaa muuallakin...

Oikeasti, se parveileva lauma on pidettävä Välimeren tuolla puolen.

[Roope]

Kehitysapukysymys palautuu pian kysymykseksi siitä, miten pystytämme Kiinan muuria vastaavan järjestelmän sivilisaatiomme suojaksi. Emmeköhän me ole afrikkalaisilta oppineet jo riittävästi heidän parasta antiaan, rytmiä ja afrotansseja ja -kampauksia. Panaani-hetelmiä kasvaa muuallakin...

Oikeasti, se parveileva lauma on pidettävä Välimeren tuolla puolen.

En oikein pidä retoriikastasi, mutta uhkakuva on todellinen. Ongelma ei kuitenkaan ole sen "Kiinan muurin" (eli käytännössä ampumavalmiin armeijan) pystyttäminen rajoille, vaan se millaiseksi sodankäynti siirtolaisia vastaan muuttaisi eurooppalaisten moraalin ja käsityksen itsestään. Se olisi maailmansotiin vertautuva tragedia sekä Euroopalle että Afrikalle.

Toisaalta rajojen avaaminen on pois laskuista. Se johtaisi Euroopan nopeaan hajoamiseen ja samalla voitaisiin heittää hyvästit myös Afrikan kehittämiselle.

[Tehtaankadun homma]

Tämä pitänee paikkansa. Siitä ei mielestäni kuitenkaan pidä vetää sellaista johtopäätöstä, että väestöräjähdys voidaan estää satsaamalla tarpeeksi rahaa kehitysmaiden terveydenhuoltoon ja infrastruktuuriin. Vaikutukset näkyvät maa- ja maanosatasolla vasta useamman sukupolven jälkeen eli muutos on parhaassakin tapauksessa liian hidas estääkseen tulevien 50 vuoden katastrofeja.

Aasiassa syntyvyys on jo kääntynyt tuntuvasti laskuun edellisten 20-30 vuoden aikana. Saharan eteläpuolisen Afrikan väkiluku on tällä hetkellä hieman alle 800 miljoonaa. Alue on kuitenkin maa-alaltaan paljon suurempi kuin esimerkiksi vanhan Intian (Intia+Pakistan+Bangladesh+Burma) alue, jossa asuu nykyään vajaa 2 miljardia ja vuoteen 2050 mennessä 3 miljardia ihmistä.
Saharan eteläpuolisen Afrikan väkiluku on stabiloitavissa n. 1.5 miljardiin tämän vuosisadan kuluessa. Juuri siksi koska muutokset ovat hitaita on toimittava nyt ja pitkäjänteisesti.
1.5 miljardin asukkaan Saharan eteläpuolinen Afrikka ei ole ekokatastrofi, vaan on kykenevä kestävään kehitykseen. Toinen Afrikan ongelmista on maatalouden takapajuisuus. Lannoitteiden puuttuminen ja kastelujärjestelmien puuttuminen/huono hyötysuhde. Tämä on myös alue, jossa ulkopuolinen apu on välttämätöntä. Vihreä vallankumous pystyy kestävästi moninkertaistamaan Afrikan nykyisen ruoantuotannon, kuten on käynyt Aasiassa. Tästä on jo kokeellista esimerkkiä Millenium Villages hankkeesta. http://www.millenniumvillages.org/ Näyttö on erittäin lupaavaa.
Kolmas ongelma on sisämarkkinoiden puuttuminen. Esimerkiksi ei ole ekologista eikä taloudellista järkeä, että Etiopia yrittäisikään tuottaa kaikkea ruokaansa itse. Afrikassa on potentiaalisia vilja-aittoja joiden tuotosta riittää niin oman maanosan kuin muunkin maailman vientiin.

Paloheimo päätyy kirjassaan kannattamaan erittäin korkeaa kehitysapua, useita prosenttiyksikköjä, kuten aavistelitkin. Sachs esittää 0.7% perusosan lisäksi erilaisia rahastoja ympäristölle, terveydenhuollolle, koulutukselle, infrastruktuurille, perustutkimukselle, maataloudelle jne. joita valtioiden lisäksi Bill ja Melinda Gates säätiöiden kaltaisen filantroopit voisivat tukea. Tällöin kokonaissumma toki nousee. n.2-3%:iin rikkaiden maiden BKT:sta. Eli maailman vesijärjestelmien kunnostaminen, biodiversiteetin suojaaminen, tervydenhuoltosektorin rakentaminen, mittavat perheohjelmat, koulutuksen tukeminen (jne.) maksaisivat rikkaille maille arviolta n. 3% niiden vuosittaisesta kulutuksesta. Summa rupeaisi pienentymään sitä myöten kun kehitys edistyisi ja lopulta tavoitteena olisi tietysti 0%, mutta siihen menisi todennäköisesti toistasataa vuotta. Tämä ei ole mahdoton hinta, eikä olisi silloinkaan jos summa olisi 4% tai 5%, kun mietitään mitä on panoksena. Jo paljon pienemmälläkin panostuksella voidaan saada valtavasti aikaan, mutta esimerkiksi Suomen 0.4% tai Yhdysvaltojen 0.2% on aivan liian vähän.

Koska koordinointi ja päällekkäisyys ja niiden synnyttämä byrokratia ovat keskeisiä ongelmia kehitysyhteistyössä, ja avun tuloksellisuus hyötyisi valtavasti rakennelmien karsimisesta ja globaalista yhteistyöstä joka karsisi byrokratian päällekkäisyyksiä niin utopistisesti kehitysmäärärahojen voisi ajatella karttuvan verotuksena kaikesta kulutuksesta ja se olisi YK:n alaisuudessa yhteistyössä hallinnoitua eikä enää yksinomaan jäsenvaltioiden kontolla. Tämä olisi myös teoreettisesti toimiva keino kehitysmäärärahojen tuntuvalle korottamiselle, koska budjetoinnin kautta se ei tule tapahtumaan tarvittavissa määrin.

Hintana ja panoksena on maailman ihmisten ja ympäristön kestävä kehitys. Suurten nisäkäslajien sukupuuttoaallon torjuminen. Maailman väkiluvun stabiloiminen. Ihmisten elinolojen parantaminen.

Kehitysavussa on tehty ja tehdään edelleen paljon virheitä. Suurin virhe on ollut korruptoituneiden hallitusten suora tukeminen. Kehitysapu ei ole kuitenkaan ollut vain epäonnistumisia. Paljon on myös ollut onnistumisia, ja tämä onnistumisten ja epäonnistumisten historia kertoo meille suuntaviivoja sen suhteen, kuinka suunnitella futuurista kehitysapua, se ei suinkaan suosita kaikesta avusta luopumista, kuten asiaan perehtymättömät ja ympäristöstä ja huono-osaisista piittaamattomat omista intresseistään haluaisivat asian täysin virheellisesti tulkita.

Jopa Meredith käytyään 750 sivua lävitse Afrikan pahimpia kurjuuksia ja julmuuksia päätyy suosittamaan kehitysavun tuntuvaa kasvattamista.

Keskeistä on avun kohdentaminen oikein, ja siitä meillä on jo paljon parempi käsitys, kuin mitä moni haluaisi myöntää.

[Miniluv]

Toinen Afrikan ongelmista on maatalouden takapajuisuus. Lannoitteiden puuttuminen ja kastelujärjestelmien puuttuminen/huono hyötysuhde. Tämä on myös alue, jossa ulkopuolinen apu on välttämätöntä. Vihreä vallankumous pystyy kestävästi moninkertaistamaan Afrikan nykyisen ruoantuotannon, kuten on käynyt Aasiassa. Tästä on jo kokeellista esimerkkiä Millenium Villages hankkeesta. http://www.millenniumvillages.org/ Näyttö on erittäin lupaavaa.

En aio enempää Afrikasta rupatella, mutta tuosta tulee mieleen, onko jokin Vihreä vallankumous toteutettavissa afrikkalaisella kehitystyöllä, pääomalla ja työvoimalla? Se vähä, mitä VV:sta muistan, viittaa pitkälle jalostettuihin lajikkeisiin, jotka vaativat paljon lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Lyhyesti: paljon pääomaa, vähemmän työvoimaa. Lannoitteiden alhainen hinta ja saatavuuskaan ei energiakriisin tullessa ole mikään itsestäänselvyys.

Afrikan ratkaisuksi näkisin lähtökohdista johtuen mieluummin jotain "paljon työvoimaa, vähän pääomaa"-pohjaista. Afrikalle toivon myös riippumattomuutta ulkomaailmasta, ja tämä malli toimisi paremmin siinä suhteessa.

[Tehtaankadun homma]

Se vähä, mitä VV:sta muistan, viittaa pitkälle jalostettuihin lajikkeisiin, jotka vaativat paljon lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Lyhyesti: paljon pääomaa, vähemmän työvoimaa.

Kyllä. Tällöin työvoimaa vapautuu muuhun tuottavaan toimintaan. Pääoma ja tietotaito ovat sellaisia, joita Afrikalla ei ole omasta takaa riittävästi. Siksi ulkopuolinen apu on tässä kehitysvaiheessa välttämätöntä.

[maitolahti]

Laitan aloituksen nyt tähän uudestaan. Sen voisi quoteta jatkossa (jos menee mukana).

Jos lähdetään tiivistämään koko poliittisesta sotkusta sellainen olennainen, niin mitkä ovat mielestäsi ne kriittisimmät yhteiskunnan edistymisen kannalta tärkeimmät kohdat seuraavalle 5 vuodelle?

Esitykselle vaatimuksina:

- Tärkeysjärjestyksessä, tärkein ensin.
- Vain 10 kohtaa
- Lyhyesti. Vain kahdella tavallisella virkkeellä joka kohta.

Koetan nyt hahmottaa, millaisia erilaisia näkemyksiä ihmisillä on karkeasti tuosta lähitulevaisuudesta.

Omat:

- Sananvapauden kulttuurin edustajien oikeudet muihin kulttuureihin. Selkiytystä.
- Poliittisen keskustelun laadun parantaminen yhteiskunnassa.
- Läpinäkyvyyden parantaminen hallinnossa. Mm. blogit joka virkamiehelle/naiselle.
- Työntekijän erottaminen helpommaksi henkilökohtaisin tuloksentekoperustein.
- Terveydenhuollon ja vanhustenhoidon palkkojen ja rahoituksen lisääminen roimasti.
- Energiapolitiikka. Uutta tekniikkaa kehiin ja äkkiä.
- Tunteen ja järjen tasa-arvo. Tasa-arvon edistäminen.
- Ei Natolle. Jos nykyistä armeijaa ei voida ylläpitää, joku iso sotilasliitto.
- EU:n integraation jarruttaminen. Yhteisten käytäntöjen vakaa konsolidaatio.
- Ympäristö. Mm. autokanta vaihtoon. Parempia vaihtoehtoja tuotevalikoimiin.

[Ernst]

En oikein pidä retoriikastasi, mutta uhkakuva on todellinen.

Retoriikka ei kaipaa pisteitä teknisestä osaamisesta eikä taiteellisesta vaikutelmasta; pääasia, että ei pidä uhkakuvasta tai ainakin ottaa sen vakavasti.

[Pöllämystynyt]

Toisaalta rajojen avaaminen on pois laskuista. Se johtaisi Euroopan nopeaan hajoamiseen ja samalla voitaisiin heittää hyvästit myös Afrikan kehittämiselle.

Niinpä. Ainoa näkyvillä oleva mahdollisuus pelastaa Afrikka on säilyttää eurooppalaiset alkuperäiskansat ja niiden hyvin omaleimainen ja inhimillisesti katsoen hyvin erikoinen kulttuuripiiri. Valistuksen ja sen ihanteiden kehittymisestä aina kehitysapua kannattavaan nykyhumanismiin asti on kuljettu tuskallisen pitkä ja kivinen, vuosisatainen tie. Se tie olisi voinut katketa monessa kohdassa. Jos se katkeaa nyt, kuinka monta vuosituhatta joudutaan odottamaan seuraavaa mahdollisuutta? Jos se katkeaa, kukaan ei enää halua seurata esimerkkiä. Länsimaalaiset jäävät mytologioihin rappeutuneina, henkisesti saastuneina ihmisinä. Heidän aatteidensa muistot säilyvät mytologisessa muodossa, ehkä niiden nimiä toistellaan leirinuotioilla varoittavina esimerkkeinä aavikkohenkien kuiskauksista, joita ei pidä seurata.

Tarussa tuuli humisee: "humanishum" tai käärme sihisee "sosiaalismh", ja nuori neitonen, ihmeellisen vaalea, lankeaa hulluuteen ja haureuteen, hänen kaupunkinsa uppoaa mereen ja taivaalta tippuu tulikiveä. Siksipä neidot peittävät korvansa tuulella vuonna 2600

[Hauki]

Ansiokkaita kirjoituksia Tehtaankadun hommalta (mihin nimimerkki muuten viittaa? Mieleeni tulee lähinnä NL:n suurlähetystö.)

Sen verran olen eri mieltä, että Afrikan biodiversiteetin suojeleminen itseisarvona ei ole millään tasolla tärkeää niin kauan, kuin ihmisten asema on uhanalainen. Ihminen on luontoa arvokkaampi, joten biodiversiteettiä tulee säilyttää siten, kun se auttaa afrikkalaisia ihmisiä. Vasta elinolojen parannettua sille voidaan antaa itseisarvo.


Luulen, että monet (konservatiiviviritteiset?) vastustavat kehitysyhteistyötä siksi, koska perusviheriöstö kannattaa sitä ilmeisen tunteellisin perustein. Viherkortti ei kuitenkaan ole argumentti kehitystyötä vastaan, kuten eivät kehitystyössä tehdyt virheet silloin, kun onnistumisiakin on.
Myös monikultturismin luomaa monikulttuuria kannattaisi kokeilla, mikäli yhteiskuntatason onnistumisia olisi. Ei ole, ja se erottaa näitä kahta.

Tunteen ja järjen tasa-arvo. Tasa-arvon edistäminen.

Tunne on evoluution tuoma tai opittu ennakkoluulo, sattumanvarainen käsitys. Tunteilla eli ennakkoluuloilla ei tule olla minkäänlaista sijaa päätöksenteossa. Muussa elämässä kylläkin, eihän tunteitaan voi kieltää.

[Maastamuuttaja]

Käsitys, jonka mukaan Afrikan lisääntymisluvut selittyvät vanhuudenturvahakuisuudella, on osatotuus. Sen painottaminen johtuu kuitenkin myös siitä, että "järjettömälle" lisääntymiselle halutaan löytää poliittisesti korrekti "järjellinen" selitys.

Tarjoaisin yhdeksi syyksi holtitonta paneskelua.

[maitolahti]

No tuossa olen kyllä kmruuskan kanssa samaa mieltä. Toisaalta, eri automerkit ja niiden vaihtelevilla ominaisuuksilla poseeraaminen on kyllä mielestäni aika ämmien puuhaa muutenkin.

Tunteet ohjaavat jokaisen päätöksentekoa.

Poliittinen päätöksenteko tehdään aika lailla tunnepohjalta.

Yhteiskunnallisessa suunnittelussa mitä tehdään voidaan ohjata tunnepohjalta mutta miten se tehdään on mentävä järkeä käyttäen.

Jos järkipuolelta tulee signaalia, että jokin ei toimi, ongelmat kokonaisuuden toiminnassa johtuvat, ettei tunne ota sitä huomioon.

Jos tunnepuolelta tulee viesti, että ei mee hyvin, ongelmat kokonaisuuden toiminnassa johtuvat, ettei järki tarjoa niitä työkaluja, mitä tunnepohjalta päätöksentekoon tarvitaan.

Nyt mennään mäkeen siinä, kun tunnepuolelta pyritään kontrolloimaan myös se, miten tehdään ja sitten jää pois se takaisinsyöttö, että miten hyvin se on menossa.

[Tehtaankadun homma]

Käsitys, jonka mukaan Afrikan lisääntymisluvut selittyvät vanhuudenturvahakuisuudella, on osatotuus. Sen painottaminen johtuu kuitenkin myös siitä, että "järjettömälle" lisääntymiselle halutaan löytää poliittisesti korrekti "järjellinen" selitys.

Tarjoaisin yhdeksi syyksi holtitonta paneskelua.

Suomessakin vielä 150 vuotta sitten kymmenlapsiset perheet olivat arkipäivää ja lapsikuolleisuus valtavaa. Johtuiko suomalaisten fataalisesta, parantumattomasta takapajuisuudesta ja holtittomasta paneskelusta?

[maitolahti]

Suomessakin vielä 150 vuotta sitten kymmenlapsiset perheet olivat arkipäivää ja lapsikuolleisuus valtavaa. Johtuiko suomalaisten fataalisesta, parantumattomasta takapajuisuudesta ja holtittomasta paneskelusta?

Varmaan muitakin merkittäviä syitä oli. Mutta yksi kyllä aivan varmana oli, että oli vaan tylsää, pimeää, mökissä ja ämmän perä näytti upeelta.

Ei väki kyllä hyvällä alkas katsomaan noidenkaan maahanmuuttoa, jos ne ajan takaa ryhtyisi puskemaan joukolla kontrolloimattomasti ja alkaisivat vetään viinaa, rällään, ja hakkaan iloisissa puukkojunkkaribileissään kaikkia, jotka on saaneet nauttia epäreilusti ylellisyydestä, eikä siihen syrjään itse pääse millään mukaan.

Sitä ei korjata laittamalla sitä kantaväestön velvollisuudeksi ja viaksi.

[Hauki]

Jos päätöksenteko olisi puhtaan rationaalista, kaikki ajaisivat samanlaisilla autoilla.

Eivät, sillä he rationaalisesti huomioisivat sen, mikä auto tuntuu hyvältä heille. Tunteen ei kuitenkaan pitäisi olla läsnä itse päätöksessä. Sitä kutsutaan tunnerationaalisuudeksi.

Oho. Ilman tunnetta päätöksenteko on mahdotonta, koska kaikki rationaalinen päätöksenteko perustuu arvoihin jotka yksilöstä tuntuvat parhailta tai oikeilta.

Ideaalipäättäjälläkin on tietysti taustalla jotain arvoja, mutta hänen pitää osata soveltaa niitä rationaalisesti. Jos hän esimerkiksi haluaa lisätä globaalia hyvinvointia, hän ei todellakaan harjoita thorsilaista maahanmuuttopolitiikkaa.

[Maastamuuttaja]

On kyllä vähän hankala kuvitella, että pitkän kuivuuskauden jälkeen savannilla muumiin törmäävällä maasailla olisi mielessään eläkeiän turva-asiat.

[Hauki]

On kyllä vähän hankala kuvitella, että pitkän kuivuuskauden jälkeen savannilla muumiin törmäävällä maasailla olisi mielessään eläkeiän turva-asiat.

Tällaiset heitot voitaisiin jättää Peräkammariin. Todellisuudessahan useimmilla aikuisilla afrikkalaismiehillä on vaimo, joillakin jopa useampi.