HS: Sukupuolierottelua halutaan kitkeä jo alakouluissa

[antero]

Tärkeää on se, että tuo kyseinen yksilö on tunnistettu matemaattisesti lahjakkaaksi, häntä on kannustettu uskomaan kykyihinsä ja hän on jatko-opintoja suunnitellessaan tietoinen siitä, että kykyjensä puolesta voisi mainiosti harkita jotakin matemaattista lahjakkuutta vaativaa alaa. 

Olen sinänsä samaa mieltä, mutta minun on hieman vaikea uskoa että nykyiset nuoret tytöt ei uskoisi omiin matemaattisiin kykyihinsä. Ainakin jos selaa tilastoja:

- Helsingin yliopisto, viime vuoden uudet opiskelijat, matematiikka: 107 miestä, 101 naista.
- Tilastokeskus ei pidä tilastoja pääainettain, mutta luonnotieteissä sai viime vuonna tutkintoja 2891 miestä ja 3056 naista.

On toki aloja joissa on suurikin sukupuolten epätasapaino, mutta matematiikka ei ole yksi niistä. Voi olla monta mieltä siitä kuinka huono asia se on ja onko se huono asia, mutta luulen että niiden epätasapainojen syyt ovat paljon monimutkaisempia kuin se, että tytöt/pojat eivät uskoisi omiin kykyihinsä.

No mutta kun joku nolladorka haluaa tehdä nollatutkimuksen jonka nollatulos on "tyttöjen matemaattinen lahjakkuus jää käyttämättä nykyisen piilo-opetussuunnitelman takia".

Mutta jos tuo nolladorkan nollatutkimus onkin oikeassa, niin sittenhän meillä on tulevaisuudessa huomattavan suuri osa matemaatiikan opiskelijoista naisia.

Tosin tuossa varmaankin menee ensin muutama vuosi että saadaan aikaiseksi etninen puhdistus opetussuunnitelmassa ja -materiaaleissa. Ja sen jälkeen menee vielä 12 vuotta ennen kuin etnisesti oikeaoppinen materiaali päätyy yliopistoon. Eli joskus vuoden 2025 hujakoilla näemme lopullisen tuloksen tästä suuresta etnisestä mullistuksesta.

Toki jo tässä ihan lähivuosien aikana alkaa pikkuhiljaa tyttöjen määrä kasvamaan matemaattisien aineiden opiskelijoissa, kun tuo etninen oikeaoppineisuus pikkuhiljaa valtaa alaa ja puhdistaa maaperää vääräuskoisuudesta.

Mutta jos palataan hetkeksi todellisuuteen, niin uskoisin että lähivuosien ja vuosikymmenten aikana monet nollatutkijat saavat aikaiseksi monta nollatutkimusta jossa keksitään aina Joku Hyvä Syy miksi joku asia on perseellään.

Ja viimeistään vuonna 2025 joku nollatutkimus keksii jälleen kerran yhden uuden Hyvän Syyn miksi "tyttöjen matemaattien lahjakkuuspotentiaali-kultamuna jää käyttämättä".
Tosin syynä silloin ei enää ole etnisesti vääräoppinen opetussuunnitelma, vaan aivan ihan jotain muuta.


Heitämpä tähän loppuun hihasta yhden nollatutkimuksen lopputuloksen vuodelta 2019:
"tyttöjen matemaattinen lahjakkuuspotentiaali-kultamuna ja rikkaus jää käyttämättä koska:"
öööö...
"opetuksessa käytettävä math-gold-eggx opetusohjelma soveltuu paremmin poikien käsitykseen avaruudellisesta tilan hahmottamisesta".

*tutkimusapurahojen megalomaanista kilinää*

[Tanaquil]

tuota voisi miettiä siltäkin kantilta, että ovatko ne johtavan psykopaatin tehtävät nyt sitten sellainen asia, jota kohden kannattaa ponnistella?

Onko ihmiselle (miehelle tai naiselle) hyväksi olla (mies- tai naispuolinen) Margaret Thatcher? Onko ihmiselle hyväksi olla sellainen johtaja, joka on Esko Kiesin tai Pekka Herlinin mielestä "hyvä johtaja"?

Oma näkemykseni on, että johtajan duuneista maksetaan niin paljon juuri siksi, että eivät ne niin mukavia hommia ole. Ja sellaiset ihmiset, jotka päättävät panostaa elämässään johonkin muuhun kuin ylipääjohtajan uraan, ovat tehneet (tietoisesti tai tietämättään) ratkaisun, jossa elämänlaatu painottuu rahan edelle.

Omalta osaltani allekirjoitan reinon kommentit. Edellä käydyssä, johtotehtäviin keskittyvässä debatissa ei itselläni ole mitään "omaa lehmää ojassa". Jos hyvä haltiatar tulisi tarjoamaan kultavadilla joko oman alan johtajanvirkaa tai keskitason asiantuntija-asemaa, valitsisin hetkeäkään miettimättä jälkimmäisen, vaikka miten paljon siinä palkassa ynnä maineessa häviäisikin. Suhtaudun henk.koht. noihin johtotehtäviin vähän samalla tavalla kuin erääseen yliopistolliseen koulutusalaan, joka jääköön foorumisovun merkeissä tässä mainitsematta: jostain syystä suuri enemmistö tapaamistani kyseisen alan ylioppilaista on ollut sellaisia tyyppejä, jotka kymmenen minuutin keskustelun jälkeen tekisi mieli kuristaa kuoliaaksi. Siitäpä seuraa looginen kysymys (vrt. Taloussanomien artikkeli psykopomoista): hakeutuuko erityisesti kyseiselle alalle sietämättömiä, lompakollaan ajattelevia elitistimulkkuja vai tekeekö alan opiskelu ihmisestä sellaisen? Onko tiedekunta X kuin Mordorin synkkä paja, joka takoo kauneimmastakin haltiasta ruman örkin?

[IDA]

samalla tavalla kuin erääseen yliopistolliseen koulutusalaan, joka jääköön foorumisovun merkeissä tässä mainitsematta: jostain syystä suuri enemmistö tapaamistani kyseisen alan ylioppilaista on ollut sellaisia tyyppejä, jotka kymmenen minuutin keskustelun jälkeen tekisi mieli kuristaa kuoliaaksi.

Arvaan mistä alasta on kysymys.

Tuohon pitää vain suhtautua. On siellä mukavaakin porukkaa ja osalla ilmeisesti ihan rehellistä teoreettista mielenkiintoa aiheeseen. Sitä paitsi pitää myös tuntea armoa: eihän kaikista voi tulla insinöörejä ja muullekin kuin tekniselle johdolle pitää antaa illuusio, että he tietäisivät jostain jotain. Siksi tuotakin tiedekuntaa tarvitaan

[Tanaquil]

No mutta kun joku nolladorka haluaa tehdä nollatutkimuksen jonka nollatulos on "tyttöjen matemaattinen lahjakkuus jää käyttämättä nykyisen piilo-opetussuunnitelman takia".

Mikäli omaisit sisälukutaitoa edes sen verran, että olisit lukenut sen kyseisestä pro gradusta lainaamani tiivistelmän osan, olisit voinut havaita
- että tutkimuskysymyksenä ei suinkaan ollut "miksi tyttöjen matemaattinen lahjakkuus jää käyttämättä", vaan "miten piilo-opetussuunnitelma ilmenee sukupuolinäkökulmasta kolmannen luokan matematiikan oppikirjoissa"
- että tutkimustulosten esitys ei suinkaan keskity "keksimään hyviä syitä miksi joku asia on perseellään", vaan nimenomaan vastaamaan tutkimuskysymykseen i.e. analyysin tuloksiin
- että tutkimusaihe ei täytä määritelmällisesti nollatutkimuksen kriteereitä, sillä matematiikan oppikirjoja ei ole aiemmin tutkittu sukupuolinäkökulmasta i.e. kyseinen opinnäyte tuottaa uutta tietoa ja uusia näkökulmia.

Jos sinulla, antero, on siinä lähellä joku funktionaalisesti lukutaitoinen, voisit pyytää häntä lukemaan sinulle ääneen kyseisen gradun sivut 87-91, joissa pohditaan havaintojen merkitystä sekä sivutaan yhdessä alaluvussa sitä, miten asioita (s.o. opetusta ja oppimateriaaleja) pitäisi muuttaa - rivien välistä aistin nimenomaan tämän detaljin askarruttavan sinua kovasti. Kerro vain jatkossakin reippaasti, jos et jotain ihan ymmärrä, niin yritän sitten taas selittää oi-kein hi-taas-ti. Jookosta joo?

P.S. Muistathan, antero, että jos aiot ihan oikeasti tehdä tutkimusta sitten joskus, kyllä se tutkimusaihe, tutkimuskysymykset ja tutkimusmetodit pitää ihan ensin keksiä. Se "lopputulos" tehdään sitten tutkimuksen tulosten analyysin jälkeen ja vasta viimeisenä. Mutta eihän sinun näin vaikeista asioista tarvitse tietää...

[Miniluv]

Minusta on ihan hyvä lähtöoletus, että kaikki forumin jäsenet ovat funktionaalisesti lukutaitoisia.

[Tanaquil]

Minusta on ihan hyvä lähtöoletus, että kaikki forumin jäsenet ovat funktionaalisesti lukutaitoisia.

En esitä protestia, mutta huomautan käyttäneeni nimenomaan ilmaisua "funktionaalisesti lukutaitoinen", mikä on tarkempi rajaus mekaanisesti lukutaitoisten ryhmästä. "Nykyisen näkemyksen mukaan peruskoulutuksensa päättävien nuorten tulisi pystyä rakentamaan, laajentamaan, pohtimaan ja arvioimaan lukemiensa tekstien merkitystä, olivatpa tekstit perinteisiä proosatekstejä tai epälineaarisia dokumenttitekstejä, jotka liittyvät erilaisiin arkielämän tilanteisiin sekä koulussa että sen ulkopuolella." Aiheesta kertonee jotain se pikku detalji, että Suomessa korkea-asteen koulutuksessakin arvioidaan olevan noin prosentin verran funktionaalisesti lukutaidottomia.

[antero]

No mutta kun joku nolladorka haluaa tehdä nollatutkimuksen jonka nollatulos on "tyttöjen matemaattinen lahjakkuus jää käyttämättä nykyisen piilo-opetussuunnitelman takia".

Mikäli omaisit sisälukutaitoa edes sen verran, että olisit lukenut sen kyseisestä pro gradusta lainaamani tiivistelmän osan, olisit voinut havaita
- että tutkimuskysymyksenä ei suinkaan ollut "miksi tyttöjen matemaattinen lahjakkuus jää käyttämättä", vaan "miten piilo-opetussuunnitelma ilmenee sukupuolinäkökulmasta kolmannen luokan matematiikan oppikirjoissa"
- että tutkimustulosten esitys ei suinkaan keskity "keksimään hyviä syitä miksi joku asia on perseellään", vaan nimenomaan vastaamaan tutkimuskysymykseen i.e. analyysin tuloksiin
- että tutkimusaihe ei täytä määritelmällisesti nollatutkimuksen kriteereitä, sillä matematiikan oppikirjoja ei ole aiemmin tutkittu sukupuolinäkökulmasta i.e. kyseinen opinnäyte tuottaa uutta tietoa ja uusia näkökulmia.

Jos sinulla, antero, on siinä lähellä joku funktionaalisesti lukutaitoinen, voisit pyytää häntä lukemaan sinulle ääneen kyseisen gradun sivut 87-91, joissa pohditaan havaintojen merkitystä sekä sivutaan yhdessä alaluvussa sitä, miten asioita (s.o. opetusta ja oppimateriaaleja) pitäisi muuttaa - rivien välistä aistin nimenomaan tämän detaljin askarruttavan sinua kovasti. Kerro vain jatkossakin reippaasti, jos et jotain ihan ymmärrä, niin yritän sitten taas selittää oi-kein hi-taas-ti. Jookosta joo?

P.S. Muistathan, antero, että jos aiot ihan oikeasti tehdä tutkimusta sitten joskus, kyllä se tutkimusaihe, tutkimuskysymykset ja tutkimusmetodit pitää ihan ensin keksiä. Se "lopputulos" tehdään sitten tutkimuksen tulosten analyysin jälkeen ja vasta viimeisenä. Mutta eihän sinun näin vaikeista asioista tarvitse tietää...

Mitä mitä? Eix tää nollatutkimus enää kelpaa??

Piilo-opetussuunnitelmista on tehty lukuisia tutkimuksia, esim. Kallio, E. & Rehn, M. 2003,  Piilo-opetussuunnitelma sukupuolinäkökulmasta kolmannen luokan matematiikan oppikirjoissa; pätkä tiivistelmästä:

Lainaus
- - havaittiin, että kaikista matematiikan oppikirjoista on löydettävissä kaksinkertaisen piilo-opetussuunnitelman mukaisia piirteitä. Poikia ja miehiä esiintyy kuvissa ja sanallisissa tehtävissä määrällisesti enemmän kuin tyttöjä ja naisia. Sukupuolet kuvataan stereotyyppisissä ammateissa ja vapaa-ajan toiminnoissa. Pojat ja miehet esiintyvät aktiivisissa, toiminnallisissa rooleissa, ja heidän ammatillista menestystään korostetaan. Tytöillä ja naisilla on passiivinen ja sivustaseuraajan rooli, heidän toimintansa ollessa vähemmän arvostettua. Oppikirjoissa painottuu miesnäkökulma, jolloin matematiikan maskuliinisuus lisääntyy. Kirjat antavat pojille enemmän samaistumismalleja. Tytöt oppivat miessukupuolen tärkeyden ja naissukupuolen toiseuden. Stereotyyppiset asenteet sukupuolia kohtaan ja maskuliinisuuden korostaminen lisäävät osaltaan tyttöjen vieraantumista matematiikasta, jolloin he tekevät vapaaehtoisesti matematiikkaa ei-suosivia jatkokoulutusvalintoja ja ajautuvat
matalapalkka-aloille. Tyttöjen lahjakkuuspotentiaali jää käyttämättä.

[IDA]

Minusta voisi vaikka sopia, että oppimateriaalin ja opetuksen ei pitäisi antaa sellaista kuvaa, että matematiikka ( tai joku toinen aine ) olisi poikien tai tyttöjen aine. Tästä varmaan kaikki voivat olla yhtä mieltä? Mikäli oppimateriaali sellaisen kuvan antaa sitä voisi aivan hyvin muuttaa, koska ainakaan matematiikassa, jos sitä vakavasti opetetaan ei ole mitään pelkoa tradition tai perinteisten mallien katoamisesta

Suuri ongelmahan on, että koulutuksen pitäisi olla nykyistä enemmän matematiikkapainotteista. Lyhyt matematiikka varmaan kaipaisi aika isoa remonttia muutenkin, kuin matematiikan oppikirjojen sukupuolittuneisuuden osalta.

[Timo Hellman]

Niin, ja miten se muuttaisi lopputulosta? Eli:
"Tyttöjen lahjakkuuspotentiaali jää käyttämättä."

Noup. Se muuttaisi lopputulosta siten, että tytöt tottuisivat jo pienestä pitäen siihen, että matematiikka ei ole "miesten alaa". Useammat tytöt rohkaistuisivat jopa pitämään matematiikasta ja toteamaan olevansa siinä hyviä. Ja kun koulussa esiteltäisiin ammatteja, joissa tarvitaan matemaattista lahjakkuutta, useammat tytöt ehkä sellaisen valitsisivat. Tavoitteena ei ole se, että tytöt ja pojat suuntautuisivat tasan fifty-fifty samoille aloille, vaan se, että opiskelua ja ammatinvalintaa ei ohjaisi käsitys sukupuolirooleista, eri sukupuolille soveltuvista aloista, vaan realistinen käsitys omista henkilökohtaisista kyvyistä ja lahjakkuuksista. Ne kyvyt ja lahjakkuudet on tietysti ensin löydettävä ja pyrittävä niitä kehittämään - jos näin ei tapahdu, voidaan puhua "lahjakkuuspotentiaalin jäämisestä käyttämättä".

Tuo koko toivehan lähtee siitä olettamuksesta että tällä hetkellä on tyttöjen lahjakkuuspotentiaalia käyttämättä, ja sen takia tytöt ohjaantuu matalapalkka-aloille.

Kuten jo aiemmin kysyn, niin mitäs sitten tehdään kun tytöillä on realistinen käsitys omista henkilökohtaisista kyvyistä ja lahjakkuuksista, ja siltikin tytöt ohjaantuu matalapalkka-aloille?

Naisten matalapalkkaisuuteen osaltaan saattavat vaikuttaa myös ay-mafian hallitsemat työmarkkinat siten, että  naisvaltaisten alojen ammattiliitot eivät osaa lyödä nyrkkiä pöytään tupo-neuvotteluissa.

[Tanaquil]

Mitä mitä? Eix tää nollatutkimus enää kelpaa??

Se tiivistelmästä boldaamasi lause ei ole pro gradun "lopputulos". Kontekstista, jossa se esiintyy, ei voi tehdä tulkintaa, jonka mukaan "nollatutkimuksen nollatulos on "tyttöjen matemaattinen lahjakkuus jää käyttämättä nykyisen piilo-opetussuunnitelman takia"". Kuten tiivistelmässä todetaan, "stereotyyppiset asenteet sukupuolia kohtaan ja maskuliinisuuden korostaminen lisäävät osaltaan tyttöjen vieraantumista matematiikasta", i.e. ne ovat yhtenä osatekijänä. Mikäli tytöt syistä A, B, tai C vieraantuvat matematiikasta, tällöin voidaan hyvin ilmaista heidän lahjakkuuspotentiaalinsa (matematiikan suhteen) jäävän käyttämättä. Koska kyseinen opinnäyte keskittyy matematiikan oppimateriaaliin, siinä ei luonnollisestikaan käsitellä muita (matematiikan kirjoihin liittymättömiä) syitä matematiikasta vieraantumiseen, joskin myös opetusta ja opettajan roolia sivutaan lyhyesti siinä suosittelemassani alaluvussa.

[antero]

Niin, ja miten se muuttaisi lopputulosta? Eli:
"Tyttöjen lahjakkuuspotentiaali jää käyttämättä."

Noup. Se muuttaisi lopputulosta siten, että tytöt tottuisivat jo pienestä pitäen siihen, että matematiikka ei ole "miesten alaa". Useammat tytöt rohkaistuisivat jopa pitämään matematiikasta ja toteamaan olevansa siinä hyviä. Ja kun koulussa esiteltäisiin ammatteja, joissa tarvitaan matemaattista lahjakkuutta, useammat tytöt ehkä sellaisen valitsisivat. Tavoitteena ei ole se, että tytöt ja pojat suuntautuisivat tasan fifty-fifty samoille aloille, vaan se, että opiskelua ja ammatinvalintaa ei ohjaisi käsitys sukupuolirooleista, eri sukupuolille soveltuvista aloista, vaan realistinen käsitys omista henkilökohtaisista kyvyistä ja lahjakkuuksista. Ne kyvyt ja lahjakkuudet on tietysti ensin löydettävä ja pyrittävä niitä kehittämään - jos näin ei tapahdu, voidaan puhua "lahjakkuuspotentiaalin jäämisestä käyttämättä".

Tuo koko toivehan lähtee siitä olettamuksesta että tällä hetkellä on tyttöjen lahjakkuuspotentiaalia käyttämättä, ja sen takia tytöt ohjaantuu matalapalkka-aloille.

Kuten jo aiemmin kysyn, niin mitäs sitten tehdään kun tytöillä on realistinen käsitys omista henkilökohtaisista kyvyistä ja lahjakkuuksista, ja siltikin tytöt ohjaantuu matalapalkka-aloille?

Naisten matalapalkkaisuuteen osaltaan saattavat vaikuttaa myös ay-mafian hallitsemat työmarkkinat siten, että  naisvaltaisten alojen ammattiliitot eivät osaa lyödä nyrkkiä pöytään tupo-neuvotteluissa.

Saattapi myös olla että ei ole syytä lyödä nyrkkiä pöytään. Ja ainakaan tulevaisuudessa ei takuulla ole sitä ongelmaa, koska nollatutkimuksen mukaan tyttöjen matemaattinen gold-egg-index kasvaa fenomenaalisesti ja siinä vaiheessa tytöt eivät enää "ajaudu" matalapalkka-aloille.

[Tanaquil]

Minusta voisi vaikka sopia, että oppimateriaalin ja opetuksen ei pitäisi antaa sellaista kuvaa, että matematiikka ( tai joku toinen aine ) olisi poikien tai tyttöjen aine. Tästä varmaan kaikki voivat olla yhtä mieltä? Mikäli oppimateriaali sellaisen kuvan antaa sitä voisi aivan hyvin muuttaa

Aamen ja asian ytimeen. Juuri tämä aihe lienee Virkkusen työryhmän fokuksena. Voidaan sopia, että uutisen alkupätkä (ks. keskustelun aloitusviesti) "Koulut pyrkivät vastaisuudessa vähentämään sukupuolten välistä erottelua opetuksen keinoin. Asia on tarkoitus huomioida opetussuunnitelman uudistamisessa sekä uutta oppimateriaalia laadittaessa." luetaan vastedes juuri siten kuin IDA yllä esittää.

[Phantasticum]

Olen lukenut ketjua aina kun siihen on tullut uusia viestejä. Kokonaiskuva saattaa siten olla jäänyt hahmottamatta. Lyhyt kommentti silti aiheeseen.

Joku tutkija, jonka nimeä en muista, ehdotti vähän aikaa sitten tyttö- ja poikaluokkien käyttöönottoa. Muistaakseni perustelu oli jotain sellaista, että tytöt ja pojat pystyisivät tällä tavoin keskittymään paremmin, kun eivät häiriintyisi toisistaan. Vaikka minulla ei ole esittää tutkimustuloksia puolesta tai vastaan, en jaksa uskoa tällaiseen sukupuolten väliseen erotteluun. Mitä enemmän tytöt ja pojat ovat erillään toisistaan, sitä mystisemmäksi se toinen sukupuoli muuttuu. Ja en usko, että tästä seuraisi myöhemmässä vaiheessa mitään hyvää.

Samoin jos olisi olemassa tyttö- ja poikaluokat tai jopa -koulut, sitä enemmän opetus, opetustyyli ja oppiaineet jakaantuisivat "luontaisiin" tyttöjen ja poikien aineisiin. Pojat opiskelisivat poikien aineita eli luonnontieteitä ja teknisiä aineita, kun taas tytöt opiskelisivat pehmeitä aineita ja valmistautuisivat perinteisiin hoiva-ammatteihin. Muistelen varmaan itse katkerana kouluaikoja, kun olisin mielummin pelannut jalkapalloa kuin sipsuttanut tamburiinin tahtiin yksi kaksi hyppy vaihtoaskel, yksi kaksi hyppy vaihtoaskel. Yök.

[JR]

Minä taas olen sitä mieltä, että paljon kehuttu peruskoulu ei tuo mitään hyvää millekään muulle, kuin pyhälle keskinkertaisuudelle. Varmaan toisaalta olisi hyvä, että tytöt ja pojat laitettaisiin eri luokille, vaikka samat asiat opetettaisiinkin, koska varsinkin yläasteella tulee vaikka mitä häiriötä.

Toisaalta meillä oli ennen tavattoman hyvä oppikoulujärjestelmä, jossa opinhaluiset menivät oppikouluun ja opinhaluttomat kansalaiskouluun. Itse olen oppikoulun käynyt ja muutos tuli juuri silloin, että hiukan pääsin seuraamaan kumpaakin järjestelmää. Muistan opettajien tuskan, kun hyvästä järjestelmästä siirryttiin ideologiseen koulujärjestelmään. Ainoa asia, mikä Suomessa oikeasti on sosialisoitu, on yksityiset oppikoulut 70-luvulla.

Omat muksut kärsivät parhaillaan siitä, että peruskoulun ja lukion tasoero on liian suuri, koska peruskoulua on jouduttu helpottamaan, että kaikki saataisiin vedettyä läpi.

[reino]

Muistelen varmaan itse katkerana kouluaikoja, kun olisin mielummin pelannut jalkapalloa kuin sipsuttanut tamburiinin tahtiin yksi kaksi hyppy vaihtoaskel, yksi kaksi hyppy vaihtoaskel. Yök.

Haa! Paljastit juuri käyneesi kansakoulua Juupajoella, jossa legendaarinen ikäneiti Tahvanainen piti tyttöjen voimistelutunteja huutaen rytmikkäästi tamburiinin tahtiin, että "lantio-pohjan jum-pal-la, kivut-to-maan synny-tykseen, lantio-pohjan jum-pal-la, kivut-to-maan synny-tykseen!!"

Mutta asian vierestä voisi sen verran vielä jatkaa, että nyt kun Vera on todistanut, että yliopistossa tasan tai yli puolet matemaattisten aineiden opiskelijoista on naisia, niin ehkäpä tämä ei olekaan se asia, joka kiukuttaa tasa-arvoisen lopputuloksen vaatijoita. Ehkä varsinainen kiukunaihe onkin siinä, että ns. "matemaattisille aloille" eli teknisiin korkeakouluihin ei hakeudu (ainakaan kaikille aloille) tasavertaisesti naisia JA sinne hakeutuneista naisista riittävä määrä ei etene huippujohdon tehtäviin.

Minkä jälkeen voimmekin ryhtyä arvuuttelemaan sitä mekanismia, jolla miespuolisesta teekkarilaumasta valikoituvat ne, jotka päätyvät johtajiksi. Itse veikkaan, että valikoitumisperuste ei ole suurin mahdollinen matemaattinen lahjakkuus, vaan matemaattinen perusosaaminen yhdistettynä ulospäinsuuntautuneisuuteen, ihmissuhdetaitoihin, kunnianhimoon jne.

Sen jälkeen voimme miettiä, missä meni väärin vai menikö missään ja onko tämä sellainen asia, johon yhteiskunta voi ohjauksellaan vaikuttaa millään tavalla?

[JR]

Ei ole kauaakaan, kun vanhin tytär kiukutteli lukion liikuntatunteja. Opettaja oli kysynyt, että mitä oppilaat haluaisivat tehdä? Toiset olivat halunneet tanssia, johon tytär: Eeeei. Opettaja siihen, että: Mitäs sinä sitten haluaisit tehtävän? Tyttö oli ehdottanut jääkiekkoa, johon toiset tytöt: Eeeeei.

Joskus tuntuu, että tyttöjen ja poikien liikuntatunnit voisi hyvin yhdistää, eihän se voinut olla hyväksi, että tytöt ovat vain tyttöjen seurassa ja rahaakin säästyisi melkoisesti. Voishan ne pukutilat silti olla erikseen.

[Nauris]

Minkä jälkeen voimmekin ryhtyä arvuuttelemaan sitä mekanismia, jolla miespuolisesta teekkarilaumasta valikoituvat ne, jotka päätyvät johtajiksi. Itse veikkaan, että valikoitumisperuste ei ole suurin mahdollinen matemaattinen lahjakkuus, vaan matemaattinen perusosaaminen yhdistettynä ulospäinsuuntautuneisuuteen, ihmissuhdetaitoihin, kunnianhimoon jne.

Todennäköisesti tässä ei ole kyse siitä, että nainen olisi keskimäärin matemaattisesti vähemmän lahjakas kuin mies vaan siitä, että naisia ei yhtä paljon keskimääräistä erilaisen luonteen takia kiinnosta johtaminen tai tekniikka. Ihminen voi olla matemaattisesti erittäin lahjakas ja omata vaikka 150 äo:n niin ei se tarkoita, että hän menestyy elämässä tai pääse johtajaksi, koska luonne on huono tai haluaa mielummin eläintenhoitajaksi kuin nörtiksi.

Kuten jo ensimmäisessä viestissä totesin niin ongelma on ennemminkin siinä, että koulu ei huomio poikia. Yhteiskunnallisesti on paljon pahempaa, että pojat menestyvät huonosti koulussa. Poikien syrjäytyminen yhteiskunnasta näkyy huomattavasti enemmän sosiaalisina ongelmina, joista rikostilastot ovat hyvä esimerkki huomattavan epätasa-arvoisesta tilanteesta.

Itse muistan peruskoulusta, jossa suurin osa opettajistani oli naisia, että tytöt yleensä saivat kokeista keskimäärin kahdeksia arvosanoiksi. Pojilla taas arvosanat vaihtelivat yleensä hylätystä kymppiin. Voisin kuvitella, että muillakin hommalaisilla on samoja muistoja. Tämä johtuu siitä, että poikien temperamentti ja älykkyys vaihtelee huomattavasti enemmän kuin tasapainoisilla tytöillä.

Tiede-lehti: "Vaikka miesten ja naisten väliset erot ovat monilla tieteenaloilla hävinneet kokonaan tai lähes kokonaan, matemaattisisten tieteiden huipulla miehet ovat yhä roimasti yliedustettuina.

Syyksi on esitetty muun muassa miesten älykkyyden laajempaa vaihtelua. Eli vaikka miehet ja naiset olisivat keskimäärin yhtä älykkäitä, huippuälykkäiden ja kaikkein lahjattomimpien joukossa olisi enemmän miehiä kuin naisia."

Tiede-lehti: "Testosteroni säätää naisten riskinottoa työelämässä. Testosteronin tiedetään lisäävän kilpailuhenkisyyttä ja vähentävän pelon kokemusta – ja altistavan näin muun muassa uhkapelaamiselle.

Nyt Illinois’ssa sijaitsevan Northwesternin yliopiston tutkija Paola Sapienza kollegoineen on osoittanut, että testosteronitaso vaikuttaa myös taloudelliseen riskinottoon ja uravalintaan."

Kiltit tytöt jäävät rekan alle
Liikenneturva: Nainen on ratin takana miestä turvallisempi

Kaleva: "Onneksi jotain merkkejä sukupuolten tasa-arvosta on jo näkyvissä. "Esimerkiksi meidän tutkimusryhmässämme on nyt naisenemmistö""

Tervetuloa tietoteollisuusalan kasvavaan naisjoukkoon!
Lukion koko opettajakunnasta 65 % on naisia. Rehtoreista 29 % on naisia
Opettajankoulutuksen mieskiintiöt eivät ratkaise mitään
Työllinen työvoima ammatin, sukupuolen ja iän mukaan
Luokanopettajan viranhakuilmoitus
Naiset ja matematiikka
Mitä matematiikan opettajan tulee tietää tytöistä ja pojista?
Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa...
Kotiäidit ovat hävinneet Suomesta
Nuoret naiset masentuneempia kuin miehet
Women end up less happy than men
Miksi miehet pelkäävät koulutettuja naisia?

Korrektit syyt
Kiltti tyttö saa kympin
Naistutkijat saavat miehiä vähemmän lääketieteen tutkimusrahoja
Tytöt tahtoo laskea
Tulkaa tytöt takaisin
Tasa-arvoa ei ole naisten lukumäärä vaan muutos toimintatavoissa
Ennakkoluulo murentaa matikkapäätä
Sukupuolten tasa-arvoisuus parantaa tyttöjen matematiikan PISA-suorituksia
Naiset + matematiikka
Naiset ovat heikkoina matematiikkaan
Äitiys heikentää naisen haluttavuutta työmarkkinoilla
Huippunaiset kuuntelevat, miten naiset huipulle
Naiset törmäävät yhä lasikattoon työelämässä
Nainen johtaa ihmisiä
How Dads Influence Their Daughters' Interest In Math
Women Opt Out Of Math/science Careers Because Of Family Demands
Women Perform Better In Math When Tested Without Men, Study Says
Keep Boys And Girls Together In The Classroom To Optimize Learning, Research Suggests
Friends' School Achievement Influences High School Girls' Interest In Math
Are Women Being Scared Away From Math, Science, And Engineering Fields?
Psyched Out By Stereotypes: Research Suggests Thinking About The Positive
Stereotype-induced Math Anxiety Undermines Girls' Ability To Perform In Other Academic Areas
Women's Math Performance Affected By Theories On Sex Differences
Why Women Shy Away From Careers In Science And Math
University Of Michigan Study Helps Define Why Fewer Women Choose Math-based Careers
No Gender Differences In Math Performance
Tracking The Reasons Many Girls Avoid Science And Math
Implicit Stereotypes And Gender Identification May Affect Female Math Performance
Men, women and math...more, and more....
Gender, Math, Stereotype Threat, and Testosterone
Culture may turn potentially high achievers away from math
Women Faring Well In Hiring Process For Science Faculty Jobs At Research Universities
Feminism Friday – Women in Math/Science

Epäkorrektit syyt
Tanskassa sattunut Helmuth Nyborgin tapaus.
The Essential Difference: the male and female brain
Can we talk about sex differences in math and science aptitude without yelling?
Math is boring-not hard?
Ms. Math
Mathematics is a man's game.
It's a girl thang
Men, women and math...even more...
Male vs. Female Intelligence
Male Scientists Not So Manly
Men smarter than women
Boys and girls and math
Finger Length Predicts SAT Performance
Math Is Harder for Girls
Guys have two brains.. one in their head and one in their pants.
Are Women Just Stupid?
Decoding Why Few Girls Choose Science, Math
Women in Science: Biological Factors Should Not be Ignored
Science - sex differences and human behavior

[Tanaquil]

Haa! Paljastit juuri käyneesi kansakoulua Juupajoella, jossa legendaarinen ikäneiti Tahvanainen piti tyttöjen voimistelutunteja huutaen rytmikkäästi tamburiinin tahtiin, että "lantio-pohjan jum-pal-la, kivut-to-maan synny-tykseen, lantio-pohjan jum-pal-la, kivut-to-maan synny-tykseen!!"

Jes-sus. Nähtävästi tuo naissukupolven toisensa jälkeen syvästi traumatisoima tamburiinijumppa on aikoinaan ollut ihan valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa, Juupajoella kun en ole koskaan käynytkään. Kenenkähän päähänpisto tuo kirottu tamburiinijumppa aikoinaan on ollut? Tutkimuksen paikka, vähintäänkin. "Tamburiinijumpan historialliset juuret, ideologiset perusteet ja ajallinen levinneisyys Suomen kansakouluissa".

Mutta asian vierestä voisi sen verran vielä jatkaa, että nyt kun Vera on todistanut, että yliopistossa tasan tai yli puolet matemaattisten aineiden opiskelijoista on naisia

Muuten hyvä, mutta Veran tilasto koski matematiikan pääaineopiskelijoita, siis yhtä ainokaista niistä kaikista matemaattis-teknisistä aineista.

Nauriille taas kiitokset ekstensiivisestä linkkilistasta, vaikka niitä kaikkia ei ikinä ehdikään käydä läpi...

[IDA]

Samantyylistä jumppaa vedettiin kyllä poikienkin voimistelussa. Tamburiini taisi puuttua, mutta tahdissa marssittiin.

[Phantasticum]

Haa! Paljastit juuri käyneesi kansakoulua Juupajoella, jossa legendaarinen ikäneiti Tahvanainen piti tyttöjen voimistelutunteja huutaen rytmikkäästi tamburiinin tahtiin, että "lantio-pohjan jum-pal-la, kivut-to-maan synny-tykseen, lantio-pohjan jum-pal-la, kivut-to-maan synny-tykseen!!"

Jes-sus. Nähtävästi tuo naissukupolven toisensa jälkeen syvästi traumatisoima tamburiinijumppa on aikoinaan ollut ihan valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa, Juupajoella kun en ole koskaan käynytkään.

En ole minäkään Juupajoella vieraillut. Ja reinolle tiedoksi. En ole niin vanha, että olisin kansakoulua käynyt. Peruskoulun kasvatti olen.

[Vera]

Muuten hyvä, mutta Veran tilasto koski matematiikan pääaineopiskelijoita, siis yhtä ainokaista niistä kaikista matemaattis-teknisistä aineista.

Tilastokeskus jaottelee ne alat luonnontieteellisiksi (mihin matematiikkakin käsittääkseni kuuluu) ja teknillistieteellisiksi aloiksi. Viime vuonna luonnontieteellisilla aloilla tutkinnon saaneista 51.4% oli naisia; teknillistieteellisissä vain 24.3%. Tilastokeskus ei tilastoi pääainetta, mutta jos TKK:n otos (http://www.tkk.fi/fi/yleista/organisaatio/toimikunnat/tasa-arvotoimikunta/tasa-arvosuunnitelma-2007.pdf) on edustava, ero eri tekniikan alan aineiden sukupuolijakaumien välillä on melko suuri.

Tässä kuitenkin puhuttiin siitä, kannustavatko koulut tyttöjä uskomaan omaan matemaattiseen lahjakuuteensa, ja minusta on hieman omituista väittää että tytöt eivät vain usko  matemaattiseen lahjakuuteensa jos lähes puolet matemaakikoista on naisia. On sinänsä ihan mielenkiintoinen kysymys miksi matemaattis-teknillis-luonnontieteelisesti orientoituneet tytöt haluavat opiskella matematiikkaa, kemian tekniikkaa ja arkkitehtuuria ja eivät halua opiskella konetekniikkaa tai sähkotekniikkaa, mutta kouluilla on aika vähän mahdollisuutta kannustaa heitä tai yhtään ketään kyseisille aloille.

[JR]

Mielenkiinnolla olen kuunnellut naapurin Nadjan kertomuksia kouluoloista Neuvostoliitossa. Nadja on kovin tyytymätön omien Suomessa syntyneitten lastensa oppimistuloksiin Suomen peruskoulussa.

[pavor nocturnus]

Siis mikä piru siinä ala-asteen vanhassa systeemissä oli vikana?

[Tanaquil]

Tässä kuitenkin puhuttiin siitä, kannustavatko koulut tyttöjä uskomaan omaan matemaattiseen lahjakuuteensa, ja minusta on hieman omituista väittää että tytöt eivät vain usko matemaattiseen lahjakuuteensa jos lähes puolet matemaakikoista on naisia.

Matematiikan pääaineopiskelijoiden pohjalta ei näytä siltä, että kaikki matemaattista kiinnostusta vaativat oppialat olisivat miesten kansoittamia - mutta joku kummallinen häiriö peruskoulussa tai meikäläisessä kulttuurissa on, jos tarkastelee tyttöjen ja poikien oppimistuloksia aineittain sekä niissä tapahtuvia muutoksia peruskoulun aikana. Esim. nauriin linkkaamasta YLE:n uutisesta PISA-tutkimuksesta:

Tyttöjen tulokset matematiikassa olivat samaa tasoa tai paremmat kuin pojilla Islannissa, Ruotsissa ja Norjassa, jotka ovat myös erilaisilla tasa-arvomittareilla PISA-maista korkeimmalla. Tasa-arvoanalyysi tehtiin vuoden 2003 PISA-tutkimuksesta, johon osallistui 40 maata Euroopasta, Pohjois-Amerikasta ja Aasiasta. Koululaisia oli arvioitavana yli 270 000. - - Tyttöjen matematiikkatesteissä saamat tulokset paranevat tasa-arvoindeksien kanssa samaan tahtiin. Esimerkiksi Ruotsin GGI-indeksi on 0,81 ja tyttöjen keskimääräinen tulos matematiikassa ei poikkea poikien tuloksesta. Turkissa missä GGI-indeksi on kehnohko 0,59, tyttöjen tulos jää 23 pistettä alle poikien keskimääräisen tuloksen. - - Tytöt menestyvät lukemisessa poikia paremmin kaikissa PISA-testiin osallistuneissa maissa ja tasa-arvoisuus nostaa tyttöjen etumatkaa entisestään. Keskimäärin tyttöjen tulokset olivat 33 pistettä paremmat kuin pojilla. Epätasa-arvoisessa Turkissa ero oli tyttöjen hyväksi 25 pistettä, mutta Islannissa 61 pistettä.

Solmu 4/1998-1999, Erikoisnumero "Matematiikka, naiset ja osaamisyhteiskunta", http://solmu.math.helsinki.fi/1999/2/ kannattaa lukea kokonaisuudessaan, sisältää laajalti viittauksia kansainvälisiin tutkimuksiin.

Jos nyt jotakuta (muutakin kuin anteroa) riepoo keskustelun keskittyminen aiheeseen "tytöt ja matematiikka", kaikin mokomin sukupuolineutraalin opetussuunnitelman ja oppimateriaalin viitekehyksessä voidaan vaihtaa välillä myös esim. "poikiin ja lukemiseen" tai "poikiin ja ruotsin kieleen" - olen käsittänyt ruotsin opiskelun olevan pakkopullaa erityisesti pojille. Eikä pliis mennä sitten vääntöön pakkoruotsin tarpeellisuudesta.

[antero]

Tässä kuitenkin puhuttiin siitä, kannustavatko koulut tyttöjä uskomaan omaan matemaattiseen lahjakuuteensa, ja minusta on hieman omituista väittää että tytöt eivät vain usko matemaattiseen lahjakuuteensa jos lähes puolet matemaakikoista on naisia.

Matematiikan pääaineopiskelijoiden pohjalta ei näytä siltä, että kaikki matemaattista kiinnostusta vaativat oppialat olisivat miesten kansoittamia - mutta joku kummallinen häiriö peruskoulussa tai meikäläisessä kulttuurissa on, jos tarkastelee tyttöjen ja poikien oppimistuloksia aineittain sekä niissä tapahtuvia muutoksia peruskoulun aikana. Esim. nauriin linkkaamasta YLE:n uutisesta PISA-tutkimuksesta

"Tyttöjen matematiikan tulokset olivat keskimäärin 2% huonommat kuin pojilla"

Entäs suomessa...?

[Vera]

Matematiikan pääaineopiskelijoiden pohjalta ei näytä siltä, että kaikki matemaattista kiinnostusta vaativat oppialat olisivat miesten kansoittamia - mutta joku kummallinen häiriö peruskoulussa tai meikäläisessä kulttuurissa on, jos tarkastelee tyttöjen ja poikien oppimistuloksia aineittain sekä niissä tapahtuvia muutoksia peruskoulun aikana. 

Joo, varmaan onkin. Luulen vain, että syyt siihen ovat sen verran monimutkaisia että koulun mahdollisuus vaikuttaa asiaan on aika rajallinen.

Voisi esimerkiksi olla että äitien ja muiden naispuolisten sukulaisten ammatinvalinta vaikuttaa enemmän tyttöhin, ja isien ja miespuolisten sukulaisten ammatinvalinta vaikuttaa enemmän poikiin. Kavereiden ammatinvalinta luultavasti vaikuttaa myös. Aivan varmasti vaikuttaa myös mielikuva ammateista - siihen koulu voi toki vaikuttaa antamalla realistisemman mielikuvan. Yksi faktori on varmaan se että monet tytöt ovat sitä mieltä että niillä on halutessaan mahdollisuus olla kotiäiti (en tiedä onko se realistinen mielikuva vai ei), ja pojat eivät yleensä usko että heistä voi helposti tulla koti-isä, joten pojat useammin miettivät työllistymistä kun valitsevat alaa. Mielikuva insinööri-aloista aloina, joilla on vain poikia, ei sekään kannusta tyttöjä menemään sinne.

Voisi siis olla että esim. sillä että jossain oppikirjassa olisi naispuolinen insinöörihahmo kannustaisi tyttöjä jonkin verran insinööriammatteihin, mutta se ei luultavasti auta kovinkaan paljon jos tytön äiti ja kaikki sen kaverit ovat lääkäreitä, ja kaikki omat kaverit menevät oikikseen ja kauppikseen.

[Porky]

Selvästikään suurin osa keskustelijoista ei ymmärrä mikä nykysysteemissä oikeasti mättää tai mitä Tanaquel koettaa sanoa. (Erittäin pätevää rautalautavääntöä btw, iso hatunnosto, että olet jaksanut jatkaa keskustelua. Viet näitä muita 100-0...)

Kerrotaan nyt vielä omakohtainenkin esimerkki. Olin yläasteella luokan paras matematiikassa. En tehnyt läksyjä koskaan kotona, ehdin tehdä ne tunnilla. Epäröin valita lukioon mennessä pitkää matikkaa, koska "tuskin pärjään. En nyt tiedä olenko matemaattisesti lahjakas". Tuskin ajatus geeneistä tuli, ympäristö vaan sai epävarman teinin ajattelemaan niin.

Valitsin lyhyen. Heittämällä kaikki kurssit läpi. Nyt olen kauppatieteellisellä alalla ja harmittaa, että ei tullut luettua pitkää matikkaa ja hakeuduttua teknilliseen koulutukseen, koska nyt olen huomannut, että perkele, olen saatanan lahjakas. En vain ole lukenut.

Siksi toivon että peruskoulujen opetuksessa tehdään jotakin, ettei muille käy samoin!

[antero]

Kerrotaan nyt vielä omakohtainenkin esimerkki. Olin yläasteella luokan paras matematiikassa. En tehnyt läksyjä koskaan kotona, ehdin tehdä ne tunnilla. Epäröin valita lukioon mennessä pitkää matikkaa, koska "tuskin pärjään. En nyt tiedä olenko matemaattisesti lahjakas". Tuskin ajatus geeneistä tuli, ympäristö vaan sai epävarman teinin ajattelemaan niin.

Valitsin lyhyen. Heittämällä kaikki kurssit läpi. Nyt olen kauppatieteellisellä alalla ja harmittaa, että ei tullut luettua pitkää matikkaa ja hakeuduttua teknilliseen koulutukseen, koska nyt olen huomannut, että perkele, olen saatanan lahjakas. En vain ole lukenut.

Siksi toivon että peruskoulujen opetuksessa tehdään jotakin, ettei muille käy samoin!

Määki! Olin ala-asteella hyvä, joskus jopa luokan paras matematiikassa. En tehnyt läksyjä koskaan kotona, ehdin tehdä ne tunnilla. Haasteiden puute johti häiriökäyttäytymiseen ja reksin kanslia tuli tutuksi.
Olin yläasteella hyvä, joskus jopa luokan paras matematiikassa. En tehnyt läksyjä koskaan kotona, ehdin tehdä ne tunnilla. Haasteiden puute johti häiriökäyttäytymiseen ja reksin kanslia tuli tutuksi.
Lukioon mennessä valitsin pitkän matikan, koska "minulla ei ollut epäilystäkään ettenkö pärjäisi". En tiedä mistä ajatus tuli, koska olen aina kulkenut omia polkujani välittämättä siitä mitä ympärilläni sanotaan, josta esimerkkinä lukion matikan ope, joka epäili että en pääse matikasta edes läpi, koska vetelin niin huonoja arvosanoja matikasta. Ei jostain syystä vaan enää kiinnostanut niin pari nelosta uusintoineen mahtuu värisuoraan.
Kirjoitin silloisella asteikolla M, nykyisellä E.
Matikka ei edelleenkään kiinnosta.

Toivon että peruskouluun saadaan tasokurssiperusteinen tjsp opetus esim alkaen 7v, ja nykyinen tasa-arvoperusteinen, ja sitä myöten erittäin epäoikeudenmukainen vuosiluokkasysteemi dumpataan.

[Tanaquil]

"Tyttöjen matematiikan tulokset olivat keskimäärin 2% huonommat kuin pojilla"

Entäs suomessa...?

Opetusministeriön julkaisemasta PISA 2006 -yhteenvedosta:
"Pojat ovat edelleen matematiikan osaamisessa parempia kuin tytöt. Suomessa tyttöjen ja poikien välinen ero matematiikan osaamisessa kasvoi edellisestä mittauskierroksesta viisi pistettä ollen nyt 12 pistettä."

Keskimääräinen ero (kaikki PISA-maat) oli siis 2% eli 10,5 pistettä.

Helsingin yliopiston matematiikan lehtori Marjatta Näätäsen artikkelista, Solmu 2/2005-2006:
"PISA-vertailussa tyttöjen ja poikien erot matematiikan osaamisessa olivat poikien hyväksi kaikissa muissa maissa paitsi Islannissa. Monissa maissa, esimerkiksi Suomessa ja Japanissa, erot olivat pieniä. Erot tyttöjen ja poikien käsityksissä omista akateemisista kyvyistään ja kyvystään voittaa vaikeuksia opiskelussa sekä emotionaaliset vaikeudet matematiikan opiskelun suhteen ovat kuitenkin huomattavia. Vaikka Suomessa tyttöjen ja poikien suoritukset eivät eronneet paljoa, oli Suomessa (samoin kuin Hollannissa ja Sveitsissä) tytöillä erityisen huono käsitys kyvyistään matematiikan oppimisen ongelmien ratkaisussa. Tytöillä on siis yleinen ongelma, ettei ole kylliksi luottamusta omiin kykyihin."

Edellisessä PISA-tutkimuksessa v. 2003 siis tyttöjen ja poiken välinen ero oli nykyistä pienempi, 7 pistettä.

[antero]

"Tytöillä on siis yleinen ongelma, ettei ole kylliksi luottamusta omiin kykyihin."

Hoho, ja tämä on siis nykyisen suomalaisen piilo-opetussuunnitelman vika. Oi voi.

Noh mut, korjataan se opetussuunnitelma niin katotaan sit uusiks, mistä löytyy seuraava Hyvä Syy, jonka seuraus on:"Tytöillä on siis yleinen ongelma, ettei ole kylliksi luottamusta omiin kykyihin."