HS: Sukupuolierottelua halutaan kitkeä jo alakouluissa

[JR]

Täälläpäs ollaan hauskasti erimieltä asioista, mutta kuitenkin kaikki ovat oikeassa omalta kohdaltaan.
Minä olen mies ja minulla on kolme tytärtä, jotka ovat elämäni valo ja mahdoton tehtävä yhtaikaa. Minusta ei ole kasvattajana oikein tyttöjen juttuihin ja olenkin keskittynyt enemmän miehen mallin antamiseen tyttärilleni. Yllättäen olen saanut moneltakin taholta myönteistä palautetta omalaatuiselle menettelylleni, miehen malli onkin tytöille tärkeä asia.
Oma äitini motkottaa minulle, että: "Meinaatko kasvattaa tytöistäsi poikia?" On mopot ja moottoripyörät ja talvella pelataan jääkiekkoa. En minä viitsi mitään pitsinnypläystä opetella senvuoksi, että on kolme tytärtä, mieluummin itse opetan niitä käyttämään moottorisahaa, vasaraa ja kirvestä.

[Tanaquil]

Tuo koko toivehan lähtee siitä olettamuksesta että tällä hetkellä on tyttöjen lahjakkuuspotentiaalia käyttämättä, ja sen takia tytöt ohjaantuu matalapalkka-aloille. Kuten jo aiemmin kysyn, niin mitäs sitten tehdään kun tytöillä on realistinen käsitys omista henkilökohtaisista kyvyistä ja lahjakkuuksista, ja siltikin tytöt ohjaantuu matalapalkka-aloille?

Annetaan tyttöjen, poikien ja hermafrodiittien ohjautua matala- tai korkeapalkka-aloille ihan oman kiinnostuksensa ja kykyjensä mukaan? Pointti tuossa oli, että perinteiseen naisen rooliin ei tässä kulttuurissa ole kuulunut matemaattinen lahjakkuus tai kiinnostus tekniikkaan. Pointti on, että tutkimusten mukaan tämä näkyy edelleen vahvasti vähintäänkin opetusmateriaalin tasolla, joka on osa sitä piilo-opetussuunnitelmaa. Tämän takia on käännettävä kelkkaa ja rohkaistava tyttöjä kiinnostumaan ja uskomaan kykyihinsä niillä "miehisillä aloilla". Ne tytöt, pojat ja hermafrodiitit, joilla ei selvästikään ole matemaattista lahjakkuutta, tuskin hakeutuvat sellaista vaativalle alalle. Tällöin ei voida puhua "lahjakkuuspotentiaalin jäämisestä käyttämättä". Siitä puhutaan silloin, mikäli joku matemaattisesti lahjakas yksilö a) kannustuksen ja ohjauksen puutteessa ei koskaan tajua matemaattista lahjakkuuttaan b) tämän takia ei kiinnostu matematiikasta eikä usko kykyihinsä matematiikassa c) tämän takia ei koskaan edes tajua halutessaan pärjäävänsä matemaattista lahjakkuutta vaativalla alalla eikä näin ollen ota sellaista koskaan urasuunnitelmissaan huomioon. Tällöin matemaattinen lahjakkuuspotentiaali jää hyödyntämättä.

Eli mamut voisi pakottaa johonkin muottiin, samaan aikaan kun haluaisit kaikki tyttö/poika-muotit pois koulusta?
Paha paha ristiriita?

Kerro nyt, millä helvetin tavalla on "muottiin pakottamista", jos tänne muista kulttuureista saapuvilta odotetaan turvapaikan ja sosiaaliturvan vastineeksi kielen opettelua, suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista ja myös lasten kasvattamista toimimaan suomalaisina suomalaisen yhteiskunnan jäseninä? Et tainnut edes tajuta tuota ideaa sukupuolikategorioista, joita kuvasin tasan kahdentyyppisillä, biologisen sukupuolen mukaan määräytyvillä muoteilla?

Edelleen, tuo sinun olettamus lähtee siitä olettamuksesta etää nykyisellä piilo-opetuksella lannistetaan yksilöt.

Ei. Se lähtee siitä, että sukupuolinäkökulmasta piilo-opetussuunnitelmassa uusinnetaan ja vahvistetaan stereotyyppisiä käsityksiä mm. sukupuolirooleista ja sukupuolten eroihin sisältyvistä rakenteista. Mikäli haluat tuoda esille henkilökohtaisia kykyjäsi leimaamalla matematiikan opetusmateriaalia  analysoivan pro gradun "nollatutkimukseksi", suosittelen kasvatustieteen pro gradua opettajien käsityksistä sukupuolesta koulussa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/10646/G0000734.pdf? - tässä kun äänessä ovat opettajat itse ja lisäksi tämä selventää laajemmasta näkökulmasta, miten sukupuolinen piilo-opetussuunnitelma ilmenee koulussa. Oletan nimittäin, että et jaksanut lukea sitä linkittämääni englanninkielistä artikkelia.

[AIP]

Ja missä määrin mahtaa "hoivavietti" ja sen suuntautuminen nimenomaan hoiva-ammatteihin oikeasti johtua "biologisista syistä" ja missä määrin  kulttuurisesta vaikutuksesta? Kyselee nimimerkki "Mieluummin reipas kesäleiri Guantanamossa kuin viikkoakaan hoiva-ammattilaisena".

Olenkin aina epäillyt, että kun alaikäinen naisenalku kertoo N:nnen kerran haastattelussa haluavansa "työskennellä ihmisten kanssa" ja pyrkivänsä hoitsukouluun, ei kyse olekaan hoivahalusta tai halusta työskennellä ihmisten kanssa, vaan enemmän osoitus päättämiskyvyttömyydestä ja halusta seurata kavereita.

[Noottikriisi]

Ottaako oikeasti noin koville ajatus siitä, että koulukirjoissa tarjottaisiin sekä tytöille että pojille samaistumismalleja, ei pönkitettäisi stereotyyppisiä sukupuolirooleja ja että tehtävät eivät korostaisi kummankaan sukupuolen näkökulmaa tai kumpikin niistä otettaisiin tasapuolisesti huomioon, oppiaineesta riippumatta? Tai jopa kannustettaisiin oppilaita löytämään omat kykynsä ja lahjakkuusalueensa ynnä kehittämään niitä sekä heittämään romukoppaan perinnäiset käsitykset siitä, mitkä eri sukupuolille ovat soveliaita kykyjä, opintoaloja tai ammatteja?

Samaistumismalleja pitäisi tarjota kaikille eikä opetuksessa pitäisi kertoa lapsille mitkä ammatit kenellekin ovat soveliaita. Kyllä tämä soveltuvuus ajan mittaan tulee useimmille selväksi muutenkin.

Sen sijaan olen sitä mieltä että oppikirjojen pitäisi kuvastaa olemassa olevaa tilannetta eikä jotakin tekijänsä feminististä tai monikultturistista tai muuta tasa-arvoista ihannekuvaa. Jos huippujohtajissa on 10% naisia ja 0% lyhytkasvuisia niin tämä saa näkyä myös oppikirjoissa.

[Sarppi]

Joo, ja aika pitkään pitäisi jatkaa sillä linjalla, että yleissivistystä tarjotaan kaikille. Mulla kesti reilusti lukion puolelle, ennen kuin ymmärsin, etten haluakaan lukea historiaa ja kieliä vaan luonnontieteitä ja matikkaa.

En usko, että tämä johtui sinällään mistään sukupuolille tarjotuista stereotypioista (niitä samoja "kuulantyöntäjä työntää kuulaa" ja "mauri rakentaa tikapuilla linnunpönttöä" -tehtäviähän siellä laskettiin lukiossakin), vaan ylipäänsä siitä, että siinä kestää hetken, ennen kuin löytää itsestään niitä lahjakkuuksia. Siksi mahdollisuuksia ei pitäisi antaa sulkea pois kovin aikaisessa vaiheessa.

Noottikriisin kanssa olen samaa mieltä tuosta oppikirjojen ja muun mainosmateriaalin stilisoinnista. Hyvä varmasti, että mainitaan, että huippujohtajissa on myös naisia (ettei tule väärää käsitystä), mutta ei koko kirjan tai kappaleen pitäisi pelkästään niitä käsitellä. Vastaavasti terveystiedossa voi käsitellä niitä heterosuhteitakin ja historiassa ihan rohkeasti kertoa miespuolisista valtionpäämiehistä, vaikka oli se joskus se faarao Hatsepsutkin (tai mikä se nyt oli).

[Tanaquil]

Olen erittäin huojentunut, että jälleen löytyi yksi henkilö lisää, joka pystyy asettumaan luonnon tai Jumalan, kuinka kukin asian näkee, yläpuolelle. On täysin luonnotonta edes kuvitella, että ihmisiä olisi kahta eri sukupuolta, saati että näillä näennäisillä sukupuolilla olisi mitään eroa. Sehän olisi syrjintää, rasismia.

Funny. Koska keskustelusta löytyy aina vain lisää niitä, jotka joko provosoidakseen tai silkan idiotian takia tulkitsevat tuon opetussuunnitelman sukupuolineutraaliuden tarkoittavan lasten muuttamista jonkinlaisiksi androgyyneiksi neutri-ihmisiksi, kannattaa varmaan tutustua ensin ihan peruskäsitteisiin. Lainaukset aiemmin linkittämästäni, opetajien käsityksiä sukupuolesta koulussa tutkivasta gradusta:

Jotta voitaisiin ymmärtää, mitä sukupuolineutraalius oikein on, on tärkeää erotella mitä tarkoitamme, kun puhumme sukupuolesta. Suurimmalla osalla ihmisistä on syntyessään biologinen, elimellisesti havaittavissa oleva sukupuoli. Biologisen sukupuolen lisäksi yksilöille kehittyy sosiaalinen sukupuoli, joka sisältää yksilön oman sukupuoli-identiteetin ja ympäröivän yhteisön sukupuoliin liittämät määritelmät. Sosiaalinen sukupuoli ohjaa sitä, miten sukupuolta käytetään ja miten sukupuoleen suhtaudutaan laajemmassa sosiaalisessa yhteisössä. Sosiaalinen sukupuoli ei ole kuitenkaan asetettu tai staattinen, vaan yhteisesti rakentunut käsitys, joka perustuu yhteisön sisäiseen neuvotteluun siitä, millaisia arvoja, normeja ja rooleja erilaisiin sukupuolirooleihin sisältyy. Sukupuolten välisen tasa-arvon katsotaan yleisesti tarkoittavan sitä, että nämä sukupuolten erilaiset ominaisuudet mielletään yhtä arvokkaiksi ja että kaikilla yksilöillä on sukupuolesta riippumatta yhtäläiset oikeudet toimia yhteiskunnan jäseninä. Sukupuolineutraalius viittaa samankaltaiseen ajatteluun, mutta painottaa, ettei sukupuolella tulisi olla yksilön toiminnan ja valintojen kannalta merkitystä.

Sukupuolineutraaliudesta keskusteltaessa on tarpeellista tehdä selväksi ero
neutraaliuden eri ulottuvuuksien välillä. Ulkoisesti sukupuolineutraalius tulkitaan usein ajatuksena siitä, ettei sukupuolella ole merkitystä eikä se vaikuta yksilön toimintaan. Tällainen ajattelu edistää sukupuolistereotypioiden muodostumista ja tekee stereotypioihin liitettävän epätasa-arvoisuuden vaikeasti nähtäväksi. Syvemmällä tasolla sukupuolineutraalius pyrkii esittämään, etteivät yksilön kyvyt ja yksilölliset piirteet ole ensisijaisesti riippuvaisia sukupuolesta, vaan kuten sanottu, ne ovat yksilöllisiä. Sukupuoli on yksi yksilöllisistä piirteistä, jotka vaikuttavat siihen miten yksilöön suhtaudutaan ja millaiseksi hänen elämänpolkunsa muodostuu. Sukupuoli ei vaikuta yksilön kykyihin ja taitoihin, mutta se on kulttuurisesti merkittävä määrittäjä, joka osoittaa minkälainen käyttäytyminen on sukupuolen mukaista. Syvemmällä tasolla toteutuessaan sukupuolineutraaliuden idea tukee aidon tasa-arvon toteutumista. Se sisältää kuitenkin ymmärryksen siitä, että sukupuoliin suhtaudutaan erilaisin odotuksin ja että nämä erot on tehtävä näkyviksi, jotta sukupuolten väliseen rakenteelliseen eriarvoisuuteen voitaisiin puuttua.

Boldaukset allekirjoittaneen. Suosittelen lukemaan mainitusta gradusta ainakin sivut 4-9, mikäli koko teosta ei jaksa kahlata läpi. Koulujen piilo-opetussuunnitelmaa sukupuolinäkökulmasta se aiemmin linkitetty englanninkielinen artikkeli, edelleenkin, selventää tiiviissä ja helppolukuisessa muodossa.

[Nauris]

Olen erittäin huojentunut, että jälleen löytyi yksi henkilö lisää, joka pystyy asettumaan luonnon tai Jumalan, kuinka kukin asian näkee, yläpuolelle. On täysin luonnotonta edes kuvitella, että ihmisiä olisi kahta eri sukupuolta, saati että näillä näennäisillä sukupuolilla olisi mitään eroa. Sehän olisi syrjintää, rasismia.

Ei sitä vielä tiedä, mitä kyseinen työryhmä tulee ehdottamaan. Jos ehdotus on eri sukupuolten liikuntatuntien yhdistäminen ja oppikirjoihin esimerkiksi kuvia miespuolisesta sairaanhoitajasta ja karvaisesta naisesta niin ei se minun mielestäni ole huono asia.

Oppikirjassa voisi myös olla kuvia miehistä, jotka käyttävät hameita. Tällä hetkellä on vähän kummallinen tilanne, että naiset voivat käyttää perinteisesti miesten vaatteita, mutta jos mies käyttää hametta niin siihen suhtaudutaan yleensä kielteisesti. En tällä tarkoita, että itse haluaisin käyttää hameita.

Aiemmin mainitsin fyysisesti raskaiden töiden olevan yhtenä syynä siihen, että naisia on vähän miesvaltaisilla aloilla. Tämä ei täysin pidä paikkaansa, koska miesvaltaisilla aloilla on tapahtunut paljonkin koneellistumista, joka on helpottanut työntekoa, joten asenteisiin vaikuttamalla naisten osuus saataisiin kyseisillä aloilla suuremmaksi.

Tällä hetkellä miesten työttömyysaste on naisia korkeampi, joka osaltaan johtuu koneellistumisen takia vähentyneestä työvoiman tarpeesta miesvaltaisilla aloilla. Naisvaltaisilla aloilla taas töitä riittää, joten asenteisiin vaikuttamalla saataisiin miesten työttömyys vähentymään kun miehet alkaisivat sairaanhoitajiksi.

Siksi mahdollisuuksia ei pitäisi antaa sulkea pois kovin aikaisessa vaiheessa.

Sinulla on ainakin ollut parempi tilanne kuin niillä, joilla keskiarvot eivät riittäneet lukioon. Lukio on hyvä paikka siinä mielessä, että siellä voi yleensä 3-vuotta aikuistua ja miettiä mihin ammattiin lopulta kouluttautuu.

Tämän asian tietääkseni moni historiallisesta syystä yliarvostettuun lukioon menijä kertoo syyksi. Taas murrosiän kourissa olevat huonon keskiarvon saaneet joutuvat valitsemaan aliarvostetun amisviiksikoulutuksen, joka ei lopulta kiinnosta.

Tietysti on paljon niitä onnellisia, jotka jo 13-vuotiaana tietävät haluavansa sairanhoitajaksi tai kemistiksi, jonka myös mahdollistaa äo ja opiskelun kannalta hyvä luonne.

Kymppiluokka
Ammatinvalinta entistä vaikeampaa
Tyttöjen murrosiän epäillään yhä aikaistuneen
Timing of puberty : Genetic regulation
Differences between male and female puberty
Ehdotus: Lukio tai ammattikoulu pakolliseksi
Oppivelvollisuuden laajentaminen
Älykkäille lapsille omat luokat/koulut
Oppilaat lakossa Nokialla: ”Opettaja kiusaa"
Lukioiden ranking-lista ei kerro koko totuutta lukioiden tasosta
Mitä mieltä olet opetuksen laadusta?
Mistä näitä tusina-aivoja oikein tulee ?
Ylikouluttautuminen on suuri erehdys
Mestarit ja kisällit
Viidennes lukiolaistytöistä kärsii koulu-uupumuksesta
Tyttöjä lellitään matematiikassa, poikia äidinkielessä
Matematiikkaa voi opiskella ulkonakin

Miehet kuolemassa sukupuuttoon?
Kaiken takana on (koulutettu) nainen
Miehiin kohdistuva seksuaalinen häirintä on lisääntynyt
Asevelvollisuus miesten tasa-arvokysymyksenä
Pohdintaa naisista ja rikoksesta
BB-Henna: Jalkapallo ja nyrkkeily eivät sovi naisille
Naisille sopivat naiselliset urheilulajit
Jääkiekko ja naisten jääkiekko
Suuri Audikaust-ketju
Asennekasvatusta tarvitaan
Naisetkin ovat herjanneet
Politiikassa nainen tekee työn, mies palkitaan
Sukupuoliroolit
Kieli pahoinpitelee naisen

Meillä taitaa olla uusi tiukka kukkahatutäti.
Suomen Punainen Risti
Rasistiopettajia?
Monikulttuurisuuskasvatus
Opettajat välillä rasistisia
VPM hakee kiintiöopettajaksi
Pitäisikö positiivista diskriminointia lisätä päiväkodeissa ja kouluissa?
Jo joka kymmenes oppilas on maahanmuuttaja
Maahanmuuttajan lapsi päihittää muut koulumenestyksessä
Monikulttuurisessa koulussa opettaja ei voi opettaa tiedettä
Suvaitsevaisuuskasvatus
Positiivinen syrjintä työnhaussa
Tutkija ei tekisi erikoisjärjestelyjä maahanmuuttajille
Maahanmuuttajilla hankaluuksia päästä korkeakouluihin
Hollanti: Apartheid at Islamic Schools
Useat maahanmuuttajanuoret putoavat koulutusputkesta varhain
Tilastoja ja tutkimuksia islamilaisista kouluista Euroopassa
Ruotsi: Ahkerat maahanmuuttajaoppilaat palkitaan rahalla
Tuhopolttajat iskevät Ruotsin kouluihin
Saksan maahanmuuttaja-nuorukaiset synkkä tulevaisuus
Kouluväkivalta karkottaa oppilaita Myllypuron ala-asteelta

Divided court rejects school diversity plans
Desegregation busing in the United States
Making multicultural schools work
Wise and wonderful?
Teachers drop the Holocaust to avoid offending Muslims
Boris: We need more black men in teaching
School crisis caused by immigration, not the recession
A quarter of all UK schools have their own police officer
All-white schools told to mix with other races or be labelled 'failing'
Schools: 'promote race relations or close'
UK Islamists Want Muslim Schools Because Brits Are “Racists”
Students appeal against positive discrimination
Race quotas 'needed to end divide in schools'
US universities in race quota row
Acting white
Black community in crime 'crisis'
Black boys 'need positive role models'
Black schools the answer to black crime in London?

[Siiseli]

Jaa-a, enpä taas tidä, kuinka vakavasta ongelmasta on oikein kyse. Jokaisella ihmisellä on kyllä ihan samankaltaiset mahdollisuudet ryhtyä opiskelemaan mitä alaa tahansa huolimatta yhteiskunnan patriarkaalisista piilorakenteista ja sen semmoisesta. En ihan ymmärrä, miten koulukirjojen kuvien sukupuolten vaihto tässä ketään auttaisi, vaikka yhdessä hemmetin gradussa niin väitetäänkin. Miten muuten tätä muutosta yritettäisiin ajaa läpi? Sukupuolineutraalisuuskasvatuksella? Jos se tyttö nyt sattuu olemaan matemaattisesti lahjakas, niin pitäisikö häntä nyt puoliksi pakottaa opiskelemaan alaa, vaikka työllisyystilanne olisi surkea? Olen minäkin lahjakas vaikka millä alalla, muttei se tarkoita sitä, että haluaisin välttämättä opiskella sellaisia aloja. Opiskelen sellaista alaa, jossa työllisyysnäkymät ovat hyvät ja aihe kiinnostaa. Muutenkin näyttää naisenemmistö olevan yliopiston jokaisessa tiedekunnassa, joten ihan hyvin ne tytötkin näyttävät löytävän sen alansa ja lahjakkuutensa (myös luonnontieteissä).

[JR]

Itse en ollut mikään tähtioppilas koulussa, mutta oppikirjoilla todellakin on suuri vaikutus opiskelumotivaatioon. Itselläni oli hyvät englannin kirjat, mutta huonot ruotsinkirjat, englanti kiinnosti, ruotsi ei.
Eilen juuri keskustelin nuorimman tyttären kanssa asiasta. Tyttö luuli tykänneensä englannista, mutta kun opettaja vaihtui, niin ei sitten enää tykännytkään. Opetuksella ja oppikirjoilla sinänsä on suuri vaikutus opiskelumotivaatioon.
Nykyään vissiin ei mikään instanssi tarkasta oppikirjoja, niinkuin ennen. Pitäiskö oppilaitten itsensä päästä vaikuttamaan oppikirjavalintoihin?

[antero]

Pointti tuossa oli, että perinteiseen naisen rooliin ei tässä kulttuurissa ole kuulunut matemaattinen lahjakkuus tai kiinnostus tekniikkaan. Pointti on, että tutkimusten mukaan tämä näkyy edelleen vahvasti vähintäänkin opetusmateriaalin tasolla, joka on osa sitä piilo-opetussuunnitelmaa. Tämän takia on käännettävä kelkkaa ja rohkaistava tyttöjä kiinnostumaan ja uskomaan kykyihinsä niillä "miehisillä aloilla". Ne tytöt, pojat ja hermafrodiitit, joilla ei selvästikään ole matemaattista lahjakkuutta, tuskin hakeutuvat sellaista vaativalle alalle. Tällöin ei voida puhua "lahjakkuuspotentiaalin jäämisestä käyttämättä". Siitä puhutaan silloin, mikäli joku matemaattisesti lahjakas yksilö a) kannustuksen ja ohjauksen puutteessa ei koskaan tajua matemaattista lahjakkuuttaan b) tämän takia ei kiinnostu matematiikasta eikä usko kykyihinsä matematiikassa c) tämän takia ei koskaan edes tajua halutessaan pärjäävänsä matemaattista lahjakkuutta vaativalla alalla eikä näin ollen ota sellaista koskaan urasuunnitelmissaan huomioon. Tällöin matemaattinen lahjakkuuspotentiaali jää hyödyntämättä.

Niin, sitten kun ollaan kelkka käännetty, ja saatu tytöt uskomaan kykyihinsä niillä "miehisillä aloilla", ja edelleen tytöt hakeutuu tietyille aloille ja pojat hakeutuu tietyille aloille, ts hakeutumisien suhteet pysyy edellen samoina, niin mihin on se nollatutkimuksen mukaan nyt piilossa oleva matemaattinen lahjakkuuspotentiaali kadonnut?

Uusi nollatutkimus ja uusi syntipukki?

[Uljanov]

Pointti tuossa oli, että perinteiseen naisen rooliin ei tässä kulttuurissa ole kuulunut matemaattinen lahjakkuus tai kiinnostus tekniikkaan. Pointti on, että tutkimusten mukaan tämä näkyy edelleen vahvasti vähintäänkin opetusmateriaalin tasolla, joka on osa sitä piilo-opetussuunnitelmaa. Tämän takia on käännettävä kelkkaa ja rohkaistava tyttöjä kiinnostumaan ja uskomaan kykyihinsä niillä "miehisillä aloilla". Ne tytöt, pojat ja hermafrodiitit, joilla ei selvästikään ole matemaattista lahjakkuutta, tuskin hakeutuvat sellaista vaativalle alalle. Tällöin ei voida puhua "lahjakkuuspotentiaalin jäämisestä käyttämättä". Siitä puhutaan silloin, mikäli joku matemaattisesti lahjakas yksilö a) kannustuksen ja ohjauksen puutteessa ei koskaan tajua matemaattista lahjakkuuttaan b) tämän takia ei kiinnostu matematiikasta eikä usko kykyihinsä matematiikassa c) tämän takia ei koskaan edes tajua halutessaan pärjäävänsä matemaattista lahjakkuutta vaativalla alalla eikä näin ollen ota sellaista koskaan urasuunnitelmissaan huomioon. Tällöin matemaattinen lahjakkuuspotentiaali jää hyödyntämättä.

Niin, sitten kun ollaan kelkka käännetty, ja saatu tytöt uskomaan kykyihinsä niillä "miehisillä aloilla", ja edelleen tytöt hakeutuu tietyille aloille ja pojat hakeutuu tietyille aloille, ts hakeutumisien suhteet pysyy edellen samoina, niin mihin on se nollatutkimuksen mukaan nyt piilossa oleva matemaattinen lahjakkuuspotentiaali kadonnut?

Uusi nollatutkimus ja uusi syntipukki?

Mihinkäs nollatutkimukseen perustat väitteesi siitä ettei suhteissa näkyisi mitään muutosta?

[antero]

Pointti tuossa oli, että perinteiseen naisen rooliin ei tässä kulttuurissa ole kuulunut matemaattinen lahjakkuus tai kiinnostus tekniikkaan. Pointti on, että tutkimusten mukaan tämä näkyy edelleen vahvasti vähintäänkin opetusmateriaalin tasolla, joka on osa sitä piilo-opetussuunnitelmaa. Tämän takia on käännettävä kelkkaa ja rohkaistava tyttöjä kiinnostumaan ja uskomaan kykyihinsä niillä "miehisillä aloilla". Ne tytöt, pojat ja hermafrodiitit, joilla ei selvästikään ole matemaattista lahjakkuutta, tuskin hakeutuvat sellaista vaativalle alalle. Tällöin ei voida puhua "lahjakkuuspotentiaalin jäämisestä käyttämättä". Siitä puhutaan silloin, mikäli joku matemaattisesti lahjakas yksilö a) kannustuksen ja ohjauksen puutteessa ei koskaan tajua matemaattista lahjakkuuttaan b) tämän takia ei kiinnostu matematiikasta eikä usko kykyihinsä matematiikassa c) tämän takia ei koskaan edes tajua halutessaan pärjäävänsä matemaattista lahjakkuutta vaativalla alalla eikä näin ollen ota sellaista koskaan urasuunnitelmissaan huomioon. Tällöin matemaattinen lahjakkuuspotentiaali jää hyödyntämättä.

Niin, sitten kun ollaan kelkka käännetty, ja saatu tytöt uskomaan kykyihinsä niillä "miehisillä aloilla", ja edelleen tytöt hakeutuu tietyille aloille ja pojat hakeutuu tietyille aloille, ts hakeutumisien suhteet pysyy edellen samoina, niin mihin on se nollatutkimuksen mukaan nyt piilossa oleva matemaattinen lahjakkuuspotentiaali kadonnut?

Uusi nollatutkimus ja uusi syntipukki?

Mihinkäs nollatutkimukseen perustat väitteesi siitä ettei suhteissa näkyisi mitään muutosta?

Kaikkiin niihin nollatutkimuksiin, joissa ollaan keksitty Joku Hyvä Syy. Ja kun ollaan poistettu se Joku Hyvä Syy, ja sen jälkeen tehty uusi nollatutkimus, jolla tutkitaan Joku Hyvä Syyn poiston vaikutusta, niin ollaankin todettu, että ei se Joku Hyvä Syy tai sen poisto vaikuttanutkaan niin kuin piti.

[Tanaquil]

Niin, sitten kun ollaan kelkka käännetty, ja saatu tytöt uskomaan kykyihinsä niillä "miehisillä aloilla", ja edelleen tytöt hakeutuu tietyille aloille ja pojat hakeutuu tietyille aloille, ts hakeutumisien suhteet pysyy edellen samoina, niin mihin on se nollatutkimuksen mukaan nyt piilossa oleva matemaattinen lahjakkuuspotentiaali kadonnut?Uusi nollatutkimus ja uusi syntipukki?

Ota nyt silmä käteen ja lue vielä toistamiseen tämä pätkä, minkä onnistuit tuohon äskeiseen yhteyteen aiemmasta viestistäni lainaamaan:

Ne tytöt, pojat ja hermafrodiitit, joilla ei selvästikään ole matemaattista lahjakkuutta, tuskin hakeutuvat sellaista vaativalle alalle. Tällöin ei voida puhua "lahjakkuuspotentiaalin jäämisestä käyttämättä". Siitä puhutaan silloin, mikäli joku matemaattisesti lahjakas yksilö a) kannustuksen ja ohjauksen puutteessa ei koskaan tajua matemaattista lahjakkuuttaan b) tämän takia ei kiinnostu matematiikasta eikä usko kykyihinsä matematiikassa c) tämän takia ei koskaan edes tajua halutessaan pärjäävänsä matemaattista lahjakkuutta vaativalla alalla eikä näin ollen ota sellaista koskaan urasuunnitelmissaan huomioon. Tällöin matemaattinen lahjakkuuspotentiaali jää hyödyntämättä.

Vielä toisesta suunnasta rautalangasta väännettynä: mikäli opetussuunnitelmaa ja oppimateriaalia sukupuolineutraaliin suuntaan muuttamalla voidaan varmistua siitä, että joka ikisen tytön, pojan ja hermafrodiitin matemaattinen lahjakkuus a) löydetään ja b) sitä kannustetaan, ei voida puhua "matemaattisen lahjakkuuspotentiaalin jäämisestä hyödyntämättä", jos sitten ammatinvalintavaiheessa joku näistä matemaattisesti lahjakkaista toteaa, että ihan kivaahan tuo numeroilla ja yhtälöillä pelaaminen on, mutta kun mä olen kuitenkin yhtä lailla hyvä kuviksessa / historiassa / yleisurheilussa, niin kyllä tuo taiteilijan / historioitsijan / liikunnanopettajan työ kiinnostaisi enemmän. Tärkeää on se, että tuo kyseinen yksilö on tunnistettu matemaattisesti lahjakkaaksi, häntä on kannustettu uskomaan kykyihinsä ja hän on jatko-opintoja suunnitellessaan tietoinen siitä, että kykyjensä puolesta voisi mainiosti harkita jotakin matemaattista lahjakkuutta vaativaa alaa. Comprende?

Tiesitkö muuten, että Suomessa on Euroopan neljänneksi ammatillisesti ja sektorillisesti eriytyneimmät työmarkkinat, eli tuo naisten vähäinen edustus matemaattis-teknisillä aloilla on vain osa työmarkkinoiden sukupuolisegregaatio-ongelmaa? Tästä aiheesta on kannaottoja sekä EU:n että YK:n tasolla, mm. Euroopan Unionin neuvoston mukaan "EU:ssa esiintyy edelleen merkittäviä sukupuolten välisiä palkkaeroja, jotka johtuvat naisten suorasta syrjimisestä ja rakenteellisesta epätasa-arvosta, kuten sukupuolen mukaan eriytyneistä työmarkkinoista" ja neuvosto "KEHOTTAA komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan yhtäläiset uramahdollisuudet molemmille sukupuolille, ottaen huomioon miesten enemmistön päätöksentekotasolla, sekä toteuttamaan toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on kannustaa poikia ja miehiä valitsemaan koulutuksen ja ammatin naisvaltaiselta alalta ja päinvastoin, jotta päästäisiin eroon työmarkkinoiden sukupuolisegregaatiosta; PYYTÄÄ tässä yhteydessä jäsenvaltioita ja komissiota toteuttamaan konkreettisia toimia sukupuolten välisen palkkaeron poistamiseksi."

[citizen]

Minkä ihmeen takia sukupuolisesti eriytyneistä työmarkkinoista on pakolla yritettävä tehdä jotain ongelmaa? Todellinen tasa-arvo on yksilöiden välistä mahdollisuuksien tasa-arvoa, ei suinkaan eri viiteryhmien tasaista jakautumista ammatteihin. Suurin tasa-arvo-ongelma Suomessa on sukupuolen perusteella valikoiva asevelvollisuus, jonka rinnalle olisi ehdottomasti saatava pakollinen siviilipalvelus myös armeijaa käymättömille naisille.

[Femakko]

Minkä ihmeen takia sukupuolisesti eriytyneistä työmarkkinoista on pakolla yritettävä tehdä jotain ongelmaa? Todellinen tasa-arvo on yksilöiden välistä mahdollisuuksien tasa-arvoa, ei suinkaan eri viiteryhmien tasaista jakautumista ammatteihin. Suurin tasa-arvo-ongelma Suomessa on sukupuolen perusteella valikoiva asevelvollisuus, jonka rinnalle olisi ehdottomasti saatava pakollinen siviilipalvelus myös armeijaa käymättömille naisille.

Asevelvollisuutta kompensoi kummasti se, että naiset käyttävät väestötasolla suuremman osan ajastaan lastenhoitoon ja kotitöihin kuin miehet. Sukupuolisesti eriytyneet työmarkkinat ovat usein juurikin yhteydessä yksilöiden väliseen mahdollisuuksien tasa-arvoon: tytöillä ja pojilla ei välttämättä ole samoja mahdollisuuksia, jotka perustuisivat taipumuksiin, vaan mahdollisuudet menevät sukupuolen mukaan. Sukupuolisesti eriytyneet työmarkkinat ja yksilöiden välinen mahdollisuuksien tasa-arvo eivät siis ole kaksi toisistaan täysin riippumatonta asiaa.

Itselläni kesti esim. hyvin monta vuotta päästä yli tuosta vain-pojilla-voi-olla-matikkapäätä -ajattelusta eli tämä on kyllä minusta ihan todellinen ongelma, jota ilman urapolkuni olisi voinut olla hyvinkin erilainen. Enkä voi olla ainut nainen, jolle on käynyt näin. Tyttöjä lähtökohtaisesti kasvatetaan siihen, että aina pitää olla kiltti ja onnistua kaikessa, pojille sallitaan suurempi kokeilu ja sählääminen mutta vaaditaan toisaalta tiettyä kovuutta ja tunteitten piilottamista jo hyvin pienestä. Molemmissa on puolensa, mutta ihminen ei välttämättä sopeudu oman sukupuolensa "mukaiseen" muottiin vain siksi, että hän on sitä sukupuolta. Itselleni tyttömuotti on lopulta jäänyt vähän vieraaksi, vaikka monta vuotta yritin siihen sopeutua, ja nykyään yritän olla oma itseni, mitä se sitten onkaan.

[reino]

Sukupuolisesti eriytyneet työmarkkinat ovat usein juurikin yhteydessä yksilöiden väliseen mahdollisuuksien tasa-arvoon: tytöillä ja pojilla ei välttämättä ole samoja mahdollisuuksia, jotka perustuisivat taipumuksiin, vaan mahdollisuudet menevät sukupuolen mukaan.

Mitkä ihmeen sukupuolisesti eriytyneet työmarkkinat? (Sori, en jaksanut lukea koko ketjua.)

Itse jätin lukiossa ilmenneen matemaattisen lahjakkuuspotentiaalini käyttämättä jatko-opiskelupaikkaa valitessani. Olen mies. Mistä voin hakea korvauksia?

[citizen]

Asevelvollisuutta kompensoi kummasti se, että naiset käyttävät väestötasolla suuremman osan ajastaan lastenhoitoon ja kotitöihin kuin miehet.

Ne naiset, jotka synnyttävät lapsen ennen 23 vuoden ikää voisi vaikka tuosta pakollisesta siviilipalveluksesta vapauttaa. Toinen vaihtoehto olisi kepin sijasta porkkana. Kaikille armeijan käyneille reserviläisille parin prosentin veronalennus.

tytöillä ja pojilla ei välttämättä ole samoja mahdollisuuksia, jotka perustuisivat taipumuksiin, vaan mahdollisuudet menevät sukupuolen mukaan.

Mikä sen aiheuttaa? Itselle tulee ensimmäisenä mieleen sukupuolikiintiöt, jotka ovat tuoneet paljon epäpäteviä naisia politiikkaan. Moni mies on varmasti menettänyt ansaitsemansa viran. Vaikea uskoa, että joku matematiikan oppimateriaali vaikuttaisi sukupuolten yhtäläisiin mahdollisuuksiin. Taloudelliset tekijät ja kotiolot ylipäätään vaikuttavat tavattoman paljon enemmän yksilön mahdollisuuksiin menestyä.

Sukupuolisesti eriytyneet työmarkkinat ja yksilöiden välinen mahdollisuuksien tasa-arvo eivät siis ole kaksi toisistaan täysin riippumatonta asiaa.

Ei välttämättä, mutta väittäisin että nykysuomessa ovat.

Itselläni kesti esim. hyvin monta vuotta päästä yli tuosta vain-pojilla-voi-olla-matikkapäätä -ajattelusta eli tämä on kyllä minusta ihan todellinen ongelma, jota ilman urapolkuni olisi voinut olla hyvinkin erilainen. Enkä voi olla ainut nainen, jolle on käynyt näin. Tyttöjä lähtökohtaisesti kasvatetaan siihen, että aina pitää olla kiltti ja onnistua kaikessa, pojille sallitaan suurempi kokeilu ja sählääminen mutta vaaditaan toisaalta tiettyä kovuutta ja tunteitten piilottamista jo hyvin pienestä. Molemmissa on puolensa, mutta ihminen ei välttämättä sopeudu oman sukupuolensa "mukaiseen" muottiin vain siksi, että hän on sitä sukupuolta. Itselleni tyttömuotti on lopulta jäänyt vähän vieraaksi, vaikka monta vuotta yritin siihen sopeutua, ja nykyään yritän olla oma itseni, mitä se sitten onkaan.

Sukupuoliset roolit ovat hyvä asia, koska miehet ja naiset ovat erilaisia. Vahva nainen kyllä pärjää myös miesvaltaisella alalla, se ei ole mikään ongelma. Esimerkiksi Margaret Thatcher oli parempi pääministeri kuin Blair tai Brown.

[citizen]

Kumman sukupuolen lahjakkuuspotentiaali jää enemmän käyttämättä? Saako toinen sukupuoli vähemmän opintojen ohjausta? Tilastot viittaisivat miehiin. Nuorten miesten ammatittomuus, syrjäytyminen ja työttömyys on korkeammalla tasolla kuin naisten.

[Maastamuuttaja]

Minä lisäisin mielelläni kouluagendalle uuden aiheen: "Yhteiskunnalliset aivopesumekanismit". Tämä voitaisiin sijoittaa esim. yhteiskuntaopin tms. yhteyteen.

[Vera]

Tärkeää on se, että tuo kyseinen yksilö on tunnistettu matemaattisesti lahjakkaaksi, häntä on kannustettu uskomaan kykyihinsä ja hän on jatko-opintoja suunnitellessaan tietoinen siitä, että kykyjensä puolesta voisi mainiosti harkita jotakin matemaattista lahjakkuutta vaativaa alaa. 

Olen sinänsä samaa mieltä, mutta minun on hieman vaikea uskoa että nykyiset nuoret tytöt ei uskoisi omiin matemaattisiin kykyihinsä. Ainakin jos selaa tilastoja:

- Helsingin yliopisto, viime vuoden uudet opiskelijat, matematiikka: 107 miestä, 101 naista.
- Tilastokeskus ei pidä tilastoja pääainettain, mutta luonnotieteissä sai viime vuonna tutkintoja 2891 miestä ja 3056 naista.

On toki aloja joissa on suurikin sukupuolten epätasapaino, mutta matematiikka ei ole yksi niistä. Voi olla monta mieltä siitä kuinka huono asia se on ja onko se huono asia, mutta luulen että niiden epätasapainojen syyt ovat paljon monimutkaisempia kuin se, että tytöt/pojat eivät uskoisi omiin kykyihinsä.

Muuten: viime vuonna 99 naista saivat tutkinnon eläinlääketieteessä, ja 8 miestä. Miksi emme koskaan kuule mitään siitä että pojat eivät uskoisi omiin kykyihinsä eläinlääketieteessä?

Sinänsä minusta on ihan kivaa että ammattivalintojen sukupuolijakautuneisuutta tutkitaan, ja että koulutusalat yrittävät mainostaa itseään omalle vähemmistösukupuolelleen. Ihmettelen vain miksi sen toiminnan painopiste on tytöissä. Viime vuonna kaikenlaisia eriasteisia korkeakoulututkintoja sai Suomessa 13636 miestä ja 24575 naista.

[Tanaquil]

Sukupuoliset roolit ovat hyvä asia, koska miehet ja naiset ovat erilaisia. Vahva nainen kyllä pärjää myös miesvaltaisella alalla, se ei ole mikään ongelma. Esimerkiksi Margaret Thatcher oli parempi pääministeri kuin Blair tai Brown.

Thatceriahan kutsuttiin "rautarouvaksi". Malliesimerkki siitä, kuinka nainen joutuu opettelemaan miehisessä maailmassa pärjätäkseen nimenomaan miehiset tavat toimia ja käyttäytyä - eli tietoisesti irrottautumaan naisen sukupuoliroolista. Thatcher, vaikka rikkoikin korkeimman poliittisen vallan lasikaton, ei tehnyt sitä parantaakseen naisten asemaa - joissakin asioissa mentiin jopa takapakkia: http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/politics/4435414.stm

Lady Williams touches on a paradox which many believe lies at the heart of Thatcher's status as first female prime minister: her influence on the campaign for greater equality for women. "She did not got out of her way to help women," she says. - -  Patricia Hewitt, a minister Tony Blair's Cabinet, told the BBC News website: "Margaret Thatcher broke through the glass ceiling in politics. But it is a tragedy that, having become the UK's first women prime minister, she did so much to undermine the position of women in society. "Margaret Thatcher damaged women's place in the workplace, undermined families and communities, and did nothing for women in public life. It was a wasted opportunity on a gargantuan scale."

Sukupuolirooleista, lyhyt siteeraus helpoimmasta mahdollisesta lähteestä eli Wikipediasta, ettei tarvitse kohta taas lukea termien merkityksestä täysin pihalla olevien idioottien väninää asian vierestä:

Sosiologiassa sukupuoliroolit kuvaavat kummallekin sukupuolelle ominaista käytöstä ja vastuita tietyssä yhteisössä. - - Mies ja nainen nähdään länsimaisessa sukupuolijärjestelmässä vastakkaisina ja toisensa poissulkevina: mies on aktiivinen, nainen passiivinen; mies on rationaalinen, nainen emotionaalinen; mies on voimakas, nainen heikko; mies on itsenäinen, nainen riippuvainen. Kukaan luonnollinen mies tai nainen ei vastaa koskaan täysin miehen tai naisen stereotyyppiä, sillä miehen ja naisen stereotyypit ovat kaavamaisia ja jäykkiä ja toisensa poissulkevia. Luonnolliset miehet ja naiset voivat joko pyrkiä saavuttamaan nämä miehen tai naisen ihannetyypit, kieltää ne kokonaan, olla kiinnittämättä niihin huomiota. Ajatukset "sopivasta" käytöksestä sukupuolille vaihtelevat kulttuureittain, silti jotkut piirteet ovat levinneempiä kuin toiset. Esimerkiksi useimmissa nykyisissä ja tiedetyissä historiallisissa kulttuureissa sotaisa taistelu on nähty useimmiten (tai ainoastaan) sopivaksi miehille, kun lastenhoito taas on nähty useimmiten (tai ainoastaan) naisten alueeksi. Muut näkökohdat voivat kuitenkin vaihdella merkittävästi eri aikojen ja paikkojen suhteen. - - Seksuaalisen vallankumouksen, homojen vapautumisen ja feminismiliikkeiden jälkeen 1950-luvulta vuosisadan loppuun (erityisesti 1960-luku), uusia rooleja vapautui länsimaisissa yhteiskunnissa. Kuitenkin stereotyypit elävät ja vaikuttavat edelleen joskin vähemmän räikeinä versioina. Roolien vapautuminen tapahtui ensin naisten taholta, mikä johtunee siitä että naisten roolit tuntuivat selvemmin rajoittavilta kuin miesten yhteiskunnassa, jossa naisiin yhdistetyt ominaisuudet arvostukset estivät heitä saavuttamasta itsenäistä asemaa ja arvostusta julkisessa elämässä ja jossa miehiset ominaisuudet arvostetaan naisisten yli. Miesten roolien rajoittavuuteen havahduttiin paljon myöhemmin. Ajat kuitenkin muuttuvat ja nykyään miehillekin aletaan jo sallia perinteisesti naisten alaa olevia asioita kuten lastenhoito. Miehen mallin rajoittuneisuuteen on iskenyt maskulismi, joka pyrkii vapauttamaan miehet kahlitsevista roolimalleista.

Omalta osaltani voin vain todeta suhtautuvani hyvin nihkeästi sekä stereotyyppisiin miehiin että naisiin sekä perinteisiin sukupuolirooleihin. Johtuen joutumisestani ala-asteella "kiltin tytön" ja nössön rooliin, aloin yläasteiässä kapinoida vanhaa rooliani ja siihen liittyviä odotuksia vastaan, ja tämän yhtenä piirteenä välttelin pitkään tietoisesti kaikkea stereotyyppiseen naisen rooliin kuuluvaa. Jos ollakseen "oikeanlainen" nainen tuli pitää asioista X, Y ja Z ja olla ominaisuuksiltaan A, B ja C; päätin inhota niitä ja olla täysin päinvastainen. Esim. ensimmäisen mekon ostin vasta 17-vuotiaana ja ensimmäiset korkokengät omiin ylioppilasjuhliini. Sittemmin olen päässyt monillakin tasoilla enemmän sinuksi itseni kanssa, ja nykyään suhtaudun sukupuoleen genderblendauksen näkökulmasta: olen vapaa poimimaan rusinat kummastakin pullasta. Biologinen sukupuoli on vain yksi ominaisuus muiden joukossa - se ei määrittele muita ominaisuuksiani. Olen edelleen varsin allerginen sukupuoleen perustuvalle stereotypisoinnille ja siihen liittyvin odotuksiin; kuten työelämässä tytöttelyyn ja rooliin kokousten kahvinkeittäjänä (näistä ei onneksi ole juurikaan henk.koht. kokemuksia); mikäli joku luupää tulee keskustelutilanteessa lätisemään lapsista, muodista tai ruuanlaitosta (tms.) sillä oletuksella ja siltä pohjalta, että nämä aiheethan naisia kiinnostavat, saa melko jäätäviä vastauksia.

[Perttu Ahonen]

Peruskoulussa sukupuolierottelua on jo se, että suurin osa opettajista on naisia.

Pojat oppivat enepi tekemällä ja motiivilla = miksi ja mitä, kun taas tyttöjen on helpompaa oppia verbaalisesti.  Koska näin on, on sosiaalisesti -ja verbaalisesti keskimäärin lahjakkaampien tyttöjen ja naisopettajien välinen yhteisymmärrys ja haluttu oppimistulos parempi, kuin naisopettajan ja poikaoppilaan vastaava yhteisymmärrys -ja lopputulos.  Tämä näkyy jo valitettavasti poikien saamissa numeroissa ja motivoitumisessa jatko-opiskeluun.

Tämä sukupuolierottelun teennäinen kitkeminen on puhdasta feminististä ideologiaa, joka pyrkii aidon pseudotieteen keinoin esittämään, että tytöillä ja pojilla ei olisi eroa.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Keisarinnan_uudet_(v)aatteet

[citizen]

Thatceriahan kutsuttiin "rautarouvaksi". Malliesimerkki siitä, kuinka nainen joutuu opettelemaan miehisessä maailmassa pärjätäkseen nimenomaan miehiset tavat toimia ja käyttäytyä - eli tietoisesti irrottautumaan naisen sukupuoliroolista. Thatcher, vaikka rikkoikin korkeimman poliittisen vallan lasikaton, ei tehnyt sitä parantaakseen naisten asemaa - joissakin asioissa mentiin jopa takapakkia: http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/politics/4435414.stm

Thatcher oli nainen, joka ansaitsi asemansa eikä halunnut saavuttaa asioita sukupuolisia avuja tai kiintiöitä hyödyntäen. Siinä pitäisi kaiken järjen mukaan olla naisille hyvä esikuva.

Omalta osaltani voin vain todeta suhtautuvani hyvin nihkeästi sekä stereotyyppisiin miehiin että naisiin sekä perinteisiin sukupuolirooleihin. Johtuen joutumisestani ala-asteella "kiltin tytön" ja nössön rooliin, aloin yläasteiässä kapinoida vanhaa rooliani ja siihen liittyviä odotuksia vastaan, ja tämän yhtenä piirteenä välttelin pitkään tietoisesti kaikkea stereotyyppiseen naisen rooliin kuuluvaa. Jos ollakseen "oikeanlainen" nainen tuli pitää asioista X, Y ja Z ja olla ominaisuuksiltaan A, B ja C; päätin inhota niitä ja olla täysin päinvastainen. Esim. ensimmäisen mekon ostin vasta 17-vuotiaana ja ensimmäiset korkokengät omiin ylioppilasjuhliini. Sittemmin olen päässyt monillakin tasoilla enemmän sinuksi itseni kanssa, ja nykyään suhtaudun sukupuoleen genderblendauksen näkökulmasta: olen vapaa poimimaan rusinat kummastakin pullasta. Biologinen sukupuoli on vain yksi ominaisuus muiden joukossa - se ei määrittele muita ominaisuuksiani. Olen edelleen varsin allerginen sukupuoleen perustuvalle stereotypisoinnille ja siihen liittyvin odotuksiin; kuten työelämässä tytöttelyyn ja rooliin kokousten kahvinkeittäjänä (näistä ei onneksi ole juurikaan henk.koht. kokemuksia); mikäli joku luupää tulee keskustelutilanteessa lätisemään lapsista, muodista tai ruuanlaitosta (tms.) sillä oletuksella ja siltä pohjalta, että nämä aiheethan naisia kiinnostavat, saa melko jäätäviä vastauksia.

Feminismi lyhykäisyydessään on juuri halua poimia rusinat pullasta. He halusivat naiset armeijaan, mutta kuitenkin ilman samanlaista asevelvollisuutta mikä miehillä on. Feminismi monesti perustuu katkeruuteen ja suvaitsemattomuuteen, feministit kun eivät osaa arvostaa kahden sukupuolen luomaa monimuotoisuutta.

Feministit kuvittelevat, että juuri naisen rooli työyhteisössä olisi poikkeuksellisen vaikea. Todellisuudessa kaikkien pitää ansaita asemansa. Huhujen mukaan esim. Venäjän presidentti Medvedev oli aluksi lähinnä Putinin kahvinkeittäjä.

[JR]

Niin no, monet johtavassa asemassa olevat naiset ovat omaksuneet jonkun  kumman "äijämeiningin" ja se vasta onkin ärsyttävää. Pitää olla niin kovanaamaa että. Naisten itsensä pitäisi keksiä se naisellinen tapa johtaa, jos sellaista on olemassa, eikä yrittää apinoida miehiä, kun siitä ei kuitenkaan mitään tule.

[Siiseli]

Tämä sukupuolierottelun teennäinen kitkeminen on puhdasta feminististä ideologiaa, joka pyrkii aidon pseudotieteen keinoin esittämään, että tytöillä ja pojilla ei olisi eroa.

Älä. Kyynisempi sovinisti voisi jopa ajatella, että tässä naistutk sukupuolitutkijat yrittävät tehdä itsestään hyödyllisiä. Käsittääkseni työllisyysnäkymät eivät näillä femakoilla ole kovin kummoisia (tyttöystävälläni on naistutkijoita kavereina, joiden kanssa olen hieman "keskustellut"), mutta kun päätetään että jokaiseen kouluun on nyt pakko saada se sukupuolettomuuskoordinaattori levittämään feministisiä aatoksiaan, niin voidaan taas paremmin perustella tällaisten aineiden opetusta yliopistossa. Sillä eihän tässä nyt oikeasti olla kiinnostuneita mistään poikien tasa-arvosta, vaan halutaan joka puolella nähdä jotain naisia syrjiviä piilorakenteita, joista on päästävä eroon väkisin ja kustannuksista tinkimättä. Kai sitä vähemmästäkin tulee vainoharhaiseksi.

[Tanaquil]

Thatceriahan kutsuttiin "rautarouvaksi". Malliesimerkki siitä, kuinka nainen joutuu opettelemaan miehisessä maailmassa pärjätäkseen nimenomaan miehiset tavat toimia ja käyttäytyä - eli tietoisesti irrottautumaan naisen sukupuoliroolista.

Thatcher oli nainen, joka ansaitsi asemansa eikä halunnut saavuttaa asioita sukupuolisia avuja tai kiintiöitä hyödyntäen. Siinä pitäisi kaiken järjen mukaan olla naisille hyvä esikuva.

Oli joo - mutta Thatcher nimenomaan toimi täysin toisin kuin perinteiseen naisen sukupuolirooliin kuuluu ja opetteli toimimaan miesten maailmassa miesten tavoin (ja jos ihan perusteista lähdetään, naisen rooliin ei nyt ensinnäkään kuuluisi kiinnostua miehisestä alasta, saatika johtotehtävistä...). Tarkoitus ei ollut aiemmassa kommentissa arvottaa tätä toimintamallia suuntaan tai toiseen.

Sittemmin olen päässyt monillakin tasoilla enemmän sinuksi itseni kanssa, ja nykyään suhtaudun sukupuoleen genderblendauksen näkökulmasta: olen vapaa poimimaan rusinat kummastakin pullasta.

Feminismi lyhykäisyydessään on juuri halua poimia rusinat pullasta. He halusivat naiset armeijaan, mutta kuitenkin ilman samanlaista asevelvollisuutta mikä miehillä on. Feminismi monesti perustuu katkeruuteen ja suvaitsemattomuuteen, feministit kun eivät osaa arvostaa kahden sukupuolen luomaa monimuotoisuutta.

Ymmärrätkö nyt tahallasi väärin? Kuvittelin kyseisellä ilmaisulla kuvaavani mahdollisimman selvästi sitä, kuinka en mahdu enkä edes halua sopeutua sen paremmin naisen kuin miehen sukupuolirooliinkaan, vaan voin olla mitä ikinä olenkaan ja mikä parhaalta tuntuu. Eli minun ei tarvitse olla asioita X, Y tai Z, vaikka "oikeanlaiselta" naiselta niitä odotetaan - ja jos olen asioita A, B ja C, niin sitten olen, vaikka ne katsottaisiinkin "miehisiksi". En siedä ympäristöltä mitään nillittämistä tähän liittyen enkä valmiita muotteja, joihin pitäisi sovittautua. Jäikö tästä aiheesta nyt vielä jotain epäselväksi?

Mitä asevelvollisuuskysymykseen tulee, ymmärrän sen hiertävän monia miehiä epätasa-arvoisena. Joskus olen pohtinut mallia, jossa asevelvollisuus olisi pakollinen kaikille siihen soveltuville (eli terveydentila ja muu elämäntilanne sallii), mutta sitä laajennettaisiin sisällöllisesti ja tiivistettäisiin ajallisesti. Vanhantyyppiseen armeijapalvelukseen menisivät ne, jotka vapaaehtoisesti sinne haluavat, muille olisi pidempänä koulutuksena maanpuolustuskoulutusta, johon sisältyisi mm. koulutusta ympäristökatastrofien torjuntaan, väestönsuojeluun, varautumista kaupunkisodankäyntiin, taistelutaitojen perusteet ym...  meitsin kaltainen kolmikymppinen työssäkäyvä ei-kovin-huippukuntoinen persoona (joka ei tasan jaksaisi juosta täyspakkauksen kanssa ja kahden viikon metsäleiriltä vain liftaisi karkuun päästäkseen käymään suihkussa) ei kaipaa enää mitään "punkansijauksen ja pinkantekemisen laajaa oppimäärää", mutta sellainen malli, jossa kurssimuotoista koulutusta olisi viikonloppuisin ja kesällä joku pidempi leirimallinen koulutusperiodi, alkaisi kuulostaa jo järkevältä. HUOM! DISCLAIMER! NB! En ole mitenkään perehtynyt aiheeseen "asevelvollisuus, ammattiarmeijat ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen muodot globalisoituvassa maailmassa", joten edelläkuvatulle luonnostelmalle on ihan turha tulla räksyttämään tyyliin "etkö tyhmä tiedä, että tuo-ja-tuo-yksityiskohta olisi ihan mahdoton" ja kuinka "ei armeijassa nytkään tehdä sitä-ja-sitä ja taas tuo-ja-tuo on siellä kaiken toiminnan perusta". Sopii kertoa parempi ratkaisumalli kaikkine yksityiskohtineen, jos tuo oma ehdotukseni on kaikin puolin tyhmä-ja-perseestä-ja-viherpunafemakkojensalajuonia.

[JR]

Monesti ei armeijakeskustelussa ymmärretä, että nuoret miehet todella sitoutuvat kuolemaan maansa puolesta. On aika kova juttu ase kädessä lähteä tappotantereelle, kun käsky käy. Ei niissä pirskeissä naisia tarvita, vaikkakin on tunnustettava, että on niitä koviakin naisia. Siviilipalvelusväki on minun silmissäni aina toisen luokan porukkaa.
Joskus tuntuu, että tasa-arvon nimissä enemmänkin halutaan lopettaa koko sotaväki, kuin saada naiset armeijaan.
Naisille on paljon tärkeää tekemistä, ehkä kannattaisi joskus antaa vähän periksi tasa-arvoasioissa, kun emme me kuitenkaan ihan samanlaisia ole. Minä en ainakaan haluaisi opetella synnyttämään, yms.

[Noottikriisi]

Oli joo - mutta Thatcher nimenomaan toimi täysin toisin kuin perinteiseen naisen sukupuolirooliin kuuluu ja opetteli toimimaan miesten maailmassa miesten tavoin (ja jos ihan perusteista lähdetään, naisen rooliin ei nyt ensinnäkään kuuluisi kiinnostua miehisestä alasta, saatika johtotehtävistä...). Tarkoitus ei ollut aiemmassa kommentissa arvottaa tätä toimintamallia suuntaan tai toiseen.

Arveletko että jokin koulun piilo-opetusohjelma estää naisia toimimasta miesten maailmassa miesten tavoin vai ajatteletko että maailmassa on virhe ja johtotehtävät pitäisi korjata vaatimaan naisellista toimintatapaa?

Koko koulutus- ja opiskeluputki lapsesta aikuiseksi on nyt muokattu suosimaan tyttöjä ja naisia mutta maailma haraa vastaan ja johtotehtävät tippuvat edelleen miehille.Mitä pitäisi tehdä? Feministien mielestä koulua ilmeisesti pitää muuttaa entistä enemmän tyttöjä suosivaksi.

Mitä asevelvollisuuskysymykseen tulee, ymmärrän sen hiertävän monia miehiä epätasa-arvoisena.

Minä (miehenä) arvelen että asevelvollisuus ja palveluksen aikana opittava johtaja-alainen -koulutus on biologian jälkeen yksi tärkeimmistä tekijöistä miesten liike-elämässä menestymisen takana.

[Tanaquil]

Arveletko että jokin koulun piilo-opetusohjelma estää naisia toimimasta miesten maailmassa miesten tavoin vai ajatteletko että maailmassa on virhe ja johtotehtävät pitäisi korjata vaatimaan naisellista toimintatapaa?

Mikäli "miesten maailmassa" pärjätäkseen nainen joutuu opettelemaan miehiset tavat ja käytännöt ja olemaan naisen sijasta "hyvä jätkä" miehenä miesten joukossa, se on yksi osoitus siitä, kuinka sukupuolijärjestelmässä nainen ja naisellisina pidetyt asiat arvotetaan miehisiä alemmas. Aiemmin lainaamastani Wikipedia-pätkästä: "naisten roolit tuntuivat selvemmin rajoittavilta kuin miesten yhteiskunnassa, jossa naisiin yhdistetyt ominaisuudet estivät heitä saavuttamasta itsenäistä asemaa ja arvostusta julkisessa elämässä ja jossa miehiset ominaisuudet arvostetaan naisisten yli". Piilo-opetussuunnitelmaan en tässä kontekstissa ota kantaa, mutta eikö sinusta ole ongelma, mikäli tytöille opetetaan (implisiittisesti), että "tytöt ja pojat ovat erilaisia ja tämä on hyvä asia" (tämä siis mielipide, jonka tässä keskustelussa moni on ilmaissut) "mutta jos johtotehtäviin tai miesten alalle haluat, ei olekaan hyvä asia olla nainen, vaan sinun täytyy opetella olemaan mies"? Mitä johtotehtäviin tulee, olen ymmärtänyt nykyisessä johtamisilmastossa olevan tietyiltä osin korjaamisen varaa - johtotehtävissä ja aivan erityisesti liike-elämässä toimii muistaakseni moninkertaisesti enemmän psykopaatin määritelmät täyttäviä tyyppejä kuin mitä psykopaattien osuus on väestöstä keskimäärin. En puhuisi "naisellisista toimintatavoista", mutta stereotyyppisesti naisellisena ominaisuutena pidettyä sosiaalista älykkyyttä ja empaattisempaa otetta nähtävästi kaivattaisiin suomalaiseen "Management by perkele" -johtamiseen. Yhtenä pikku esimerkkinä kannattaa googlettaa Taloussanomissa vastikään ollut juttu "Onko sinullakin mielipuoli pomo?".

Koko koulutus- ja opiskeluputki lapsesta aikuiseksi on nyt muokattu suosimaan tyttöjä ja naisia mutta maailma haraa vastaan ja johtotehtävät tippuvat edelleen miehille.Mitä pitäisi tehdä? Feministien mielestä koulua ilmeisesti pitää muuttaa entistä enemmän tyttöjä suosivaksi.

En ilmaisisi asiaa niin yksioikoisesti, että koulu suosisi tyttöjä - pikemminkin se saattaa suosia tietyntyyppisiä oppimistapoja ja temperamentteja: eri asia taas, miten nämä jakautuvat sukupuolen mukaan. (Ideaalitapauksessa tietysti koulussa tulisi ottaa paremmin huomioon kaikenlaiset temperamentit, persoonallisuudet ja oppimistyylit.) Edelleen suosittelisin lukemaan aiemmin linkkaamani englanninkielisen artikkelin, joka käsittelee lyhyesti ja selkeästi piilo-opetussuunnitelman ilmentymiä koulumaailmassa. Väite siitä, kuinka "koulujärjestelmä suosii tyttöjä" on historiallisesti tarkasteluna siinä mielessä ihmeellinen, että koko nykyisen koululaitoksen perusta on valettu aikoina, jolloin ainoastaan pojilla oli pääsy korkeimpaan koulutukseen ja pidettiin itsestäänselvyytenä, että tyttöjen koulutus about kansakoulua pidemmälle oli turhaa, koska naimisiinmenon jälkeen vaimon kuului jäädä kotiin hoitamaan huushollia ja lapsia. Eli lyhyesti ilmaistuna koulutusputki oli tarkoitettu pojille, joiden odotettiin menevän töihin ja toimivan perheensä elättäjinä. Yliopistojen naisenemmistö (eräitä matemaattis-luonnontieteellisiä ja teknisiä aloja lukuunottamatta) on hyvinkin tuore ilmiö - pitääkö tästä siis vetää se johtopäätös, että vanha kunnon kansakoulu, jossa pojat pidettiin taatusti kovemmassa kurissa kuin nykyisessä peruskoulussa ja tarvittaessa jopa fyysisellä väkivallalla, suosi tyttöjen sijaan poikia, koska jatko-opintoasteet olivat tuohon aikaan järjestään miesvaltaisia?

Minä (miehenä) arvelen että asevelvollisuus ja palveluksen aikana opittava johtaja-alainen -koulutus on biologian jälkeen yksi tärkeimmistä tekijöistä miesten liike-elämässä menestymisen takana.

Sattuneesta syystä en ole suorittanut asevelvollisuutta enkä täten omaa siitä ensikäden empiiristä tietoa, mutta olen useiden miesten kuullut kertovan, kuinka armeijassa ei opi muuta kuin lusmuilemaan sekä runkkaamaan siten, ettei peitto heilu. Arvelen parempaakin johtajakoulutusta olevan saatavilla kuin intissä.

[reino]

... eikö sinusta ole ongelma, mikäli tytöille opetetaan (implisiittisesti), että "tytöt ja pojat ovat erilaisia ja tämä on hyvä asia" (tämä siis mielipide, jonka tässä keskustelussa moni on ilmaissut) "mutta jos johtotehtäviin tai miesten alalle haluat, ei olekaan hyvä asia olla nainen, vaan sinun täytyy opetella olemaan mies"? Mitä johtotehtäviin tulee, olen ymmärtänyt nykyisessä johtamisilmastossa olevan tietyiltä osin korjaamisen varaa - johtotehtävissä ja aivan erityisesti liike-elämässä toimii muistaakseni moninkertaisesti enemmän psykopaatin määritelmät täyttäviä tyyppejä kuin mitä psykopaattien osuus on väestöstä keskimäärin.

tuota voisi miettiä siltäkin kantilta, että ovatko ne johtavan psykopaatin tehtävät nyt sitten sellainen asia, jota kohden kannattaa ponnistella?

Onko ihmiselle (miehelle tai naiselle) hyväksi olla (mies- tai naispuolinen) Margaret Thatcher? Onko ihmiselle hyväksi olla sellainen johtaja, joka on Esko Kiesin tai Pekka Herlinin mielestä "hyvä johtaja"?

Oma näkemykseni on, että johtajan duuneista maksetaan niin paljon juuri siksi, että eivät ne niin mukavia hommia ole. Ja sellaiset ihmiset, jotka päättävät panostaa elämässään johonkin muuhun kuin ylipääjohtajan uraan, ovat tehneet (tietoisesti tai tietämättään) ratkaisun, jossa elämänlaatu painottuu rahan edelle.