2009-09-27 HS: Pääkaupunkiseudulle alkanut syntyä maahanmuuttajien keskittymiä

[JHT]

HS: Pääkaupunkiseudulle on pikku hiljaa alkanut syntyä maahanmuuttajien keskittymiä. Esimerkiksi muslimienemmistöisistä maista muuttanutta väkeä on kerääntynyt etupäässä itäiseen Helsinkiin, Espoossa kolmeen kaupunginosaan ja Vantaalla pariin, kolmeen paikkaan.

Samaan aikaan Itä-Helsingin joillain asuinalueilla suomalaiset perheet muuttavat pois, vaihtavat vuokra-asunnon omistusasuntoon tai siirtyvät lähemmäksi työpaikkaa. Kun vuokra-asuntoja vapautuu, niihin muuttaa usein maahanmuuttajia.

Helsingin Sanomat on koonnut tietoja väestön keskittymisestä alan tutkijoita ja väestötilastoista.

Nykyinen kehitys huolettaa yhdyskuntasuunnittelun professoria Kimmo Lapintietä Aalto-yliopistosta, joka arvioi pääkaupunkiseudun kokevan suuria muutoksia maahanmuuttajien lisääntyessä.

Voiko Helsinkiin, Espooseen tai Vantaalle syntyä jopa samantapaisia maahanmuuttajalähiöitä kuin Tukholman Rinkeby ja Tensta, joissa asukkaista 80 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia?

"Aihe on tabu, vaikka maahanmuuttajista iso osa asuu pääkaupunkiseudulla ja heitä tulee jatkuvasti lisää. Edessä on iso muutos", Lapintie sanoo.

Maahanmuuttajien kerääntyminen samoille asuinalueille pystyttäisiin professorin mielestä estämään, jos ongelmista ja ratkaisuista ryhdyttäisiin keskustelemaan avoimesti. Muslimit kaipaisivat asuinalueelle esimerkiksi omaa moskeijaa, ja suuret perheet isompia perheasuntoja.

Eriytyminen merkitsee monelle maahanmuuttajalle nyt sitä, että he eivät koskaan opi suomea, mikä puolestaan vaikeuttaa työllistymistä.

Maahanmuuttajien keskittymät huolestuttavat myös heitä itseään, kertoo tutkija Hanna Dhalmann Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta. Dhalmann on haastatellut väitöskirjaansa varten muun muassa yli 20 somalia.

Tutkijan mukaan somaliperheet ilmoittivat toivovansa lastensa oppivan suomen kieltä. Perheet ovat harmissaan siitä, että joissakin päiväkodeissa maahanmuuttajalapsia voi olla niin paljon, että heidät eristetään omaan ryhmäänsä.

Pitkään Suomessa asuneen tansanilaisen väitöskirjatutkijan Humphrey Kalanjeen mukaan islaminuskoisille on tärkeää varsinkin ramadanin aikana, että moskeija löytyy läheltä kotia. Hänen mukaansa moskeijoiden kylkeen tarvittaisiin myös vanhainkoteja ja muita yhteisiä palvelutiloja.

Kantaväestön poismuutosta väitöskirjaa valmistelevan Katja Vilkaman muuttoliikettä voidaan torjua peruskorjaamalla vuokrataloja ja pitämällä ympäristö viihtyisänä.

Myös täydennysrakentamisella voidaan tasapainottaa asukasrakennetta: Lähiöihin pitäisikin rakentaa lisää houkuttelevia omistusasuntoja.

Islamilaiseksi kääntynyt hyvinkääläinen Leila Kalliomaa tietää kokemuksesta, minkälaista elämä voi olla maahanmuuttajien kansoittamalla asuinalueella.

Kalliomaa muutti ghanalaisen miehensä kanssa Paavolan kaupunginosaan 20 vuotta sitten, kun pakolaisena Suomeen tullut aviomies sai työpaikan suuresta leipomosta.

"Paavola oli slummi. Sen vuokra-asuntoihin ajautuivat kaikki maahanmuuttajat somaleista irakilaisiin, indonesialaisista vietnamilaisiin. Joukossa oli alkoholisoituneita ja syrjäytyneitä suomalaisia."
________________________

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/P%C3%A4%C3%A4kaupunkiseudulle+alkanut+synty%C3%A4+maahanmuuttajien+keskittymi%C3%A4/1135249614847

Uutisen suhteen en ihmettele mitään muuta kuin että sen julkaisi Hesari.

[Loosti]

Ensin puhutaan mamu-keskittymistä, sen jälkeen moskeijoiden rakentamisesti ympäriinsä ja sen jälkeen "muuttoliikettä voidaan torjua peruskorjaamalla vuokrataloja ja pitämällä ympäristö viihtyisänä".

[Kala]

Ei taida näillä toimilla mikään muuttua. Ympäristöä voi muokata vaikka miten kivaksi, mutta jos siellä on liikaa maan tapoihin tottumattomia maahanmuuttajia, niin kantaväestö häipyy.

Viimeinen kappale on räikeyden huippu. "Paavola oli slummi", kunnes sinne muutti "maahanmuuttajia", koska sitä ennen siellä "oli alkoholisoituneita ja syrjäytyneitä suomalaisia". Yhtäkään negatiivista asiaa ei sanottu "maahanmuuttajista", mutta suomalaisia syytetään slummiuttamisesta, epäkohdasta jonka uudet asukkaat korjasivat.

Puhutaan isoista väistämättömistä muutoksista. Kuinka tyypillistä.

[metsämies]

Viimeinen kappale on räikeyden huippu. "Paavola oli slummi", kunnes sinne muutti "maahanmuuttajia", koska sitä ennen siellä "oli alkoholisoituneita ja syrjäytyneitä suomalaisia". Yhtäkään negatiivista asiaa ei sanottu "maahanmuuttajista", mutta suomalaisia syytetään slummiuttamisesta, epäkohdasta jonka uudet asukkaat korjasivat.

Kannattaisikohan nyt edes vähäsen löysätä sitä propellihattua? Lukee kuin piru raamattua, eli niinkuin hommalainen hesaria.

[far angst]

Viimeinen kappale on räikeyden huippu. "Paavola oli slummi", kunnes sinne muutti "maahanmuuttajia", koska sitä ennen siellä "oli alkoholisoituneita ja syrjäytyneitä suomalaisia". Yhtäkään negatiivista asiaa ei sanottu "maahanmuuttajista", mutta suomalaisia syytetään slummiuttamisesta, epäkohdasta jonka uudet asukkaat korjasivat.

Kannattaisikohan nyt edes vähäsen löysätä sitä propellihattua? Lukee kuin piru raamattua, eli niinkuin hommalainen hesaria.

Kannattaisikohan nyt edes vähäsen löysätä sitä piippalakkia? Lukee kuin piru raamattua, eli niinkuin  kitisijäkommari Hommaforumia.

[juge]

Tutkimuksen mukaan somalit eivät halua eristäytyä

MARJA SALMELA

Maahanmuuttajien keskittymät huolestuttavat heitä itseään, kertoo tutkija Hanna Dhalmann Helsingin yliopiston maantieteen laitokselta. Dhalmann on haastatellut väitöskirjaansa varten muun muassa yli 20 somalia.

Tutkijan mukaan somalit eivät halua eristäytyä omille nurkilleen Helsingissä.

Perheet ilmoittivat toivovansa lastensa oppivan suomen kieltä.

He pettyvät, sillä monissa päiväkodeissa on paljon maahanmuuttajalapsia. Jossain päiväkodeissa maahanmuuttajalapset jopa pannaan eri ryhmään kuin suomalaiset. Niinpä he ovat omissa porukoissaan ja suomalaiset omissaan.

"Kielen oppimista se tuskin edistää", Dhalmann arvelee.

Monet somaliperheet asuvat edelleen samalla asuinalueella, jonne he muuttivat Suomeen tullessaan.

"He ovat havainneet, että kun alueelle tulee lisää ulkomaalaistaustaista väkeä, kantaväestön asenteet kiristyvät", tutkija kuvaa haastateltaviensa kokemuksia.

Leimaaminen vuokrataloissa pelottaa somaliperheitä. "Jos yksi somaliperhe aiheuttaa häiriötä, kaikki muutkin leimataan oikopäätä vaikeiksi", Dhalmann kertoo.

Somalit ilmoittivat, etteivät halua konflikteja suomalaisten kanssa. Siksi jotkut heistä etsivät turvaa hakeutumalla alueille, joissa asuu jo paljon heidän maanmiehiään ja muita maahanmuuttajia.

[juge]

Pitkä matka moskeijaan

MARJA SALMELA

Hyvinkääläinen Leila Kalliomaa tietää, minkälaista elämä on maahanmuuttajien kansoittamalla asuinalueella. Islaminuskoon kääntynyt nainen muutti ghanalaisen miehensä kanssa Paavolan kaupunginosaan 20 vuotta sitten.

Pakolaisena Suomeen tullut aviomies sai silloin työpaikan suuresta leipomosta Hyvinkäältä.

"Paavola oli slummi. Sen vuokra-asuntoihin ajautuivat kaikki maahanmuuttajat somaleista irakilaisiin, indonesialaisista vietnamilaisiin. Joukossa oli alkoholisoituneita ja syrjäytyneitä suomalaisia huumeporukoista saatanan palvojiin."

Nuoren äidin mieltä kuitenkin lämmitti se, että maahanmuuttajaäidit soittivat ovikelloa, piipahtivat kylässä ja tarjosivat apuaan. "Yksikään 'suomalainen' naapuri romaneita lukuun ottamatta ei poikennut kysymään kuulumisia."

Kun Kalliomaan tyttäret menivät ala-asteelle, perjantaisin huivia käyttäviä tyttöjä kiusattiin. "Opettajat eivät osanneet puuttua, vaikka yrittivät parhaansa. Heidän oli sopeuduttava nopeasti kasvavaan maahanmuuttajalasten määrään."

Kun lapsikatras kasvoi vielä kahdella pojalla, perhe hakeutui pois Paavolasta ja muutti Hakalaan paritaloon. Naapurissa asui suomalainen perhe. "Meillä oli mukavat, normaalit naapuruussuhteet."

Kuusihenkisellä perheellä on nyt pienkerrostalossa 80 neliön koti: kolme huonetta, keittiö, kylpyhuone ja kaksi vessaa. Asunto on sisustettu kauniisti, seinät ja valaisimet on koristeltu muratin oksin.

"Yksi huone lisää olisi tarpeen. Kun tulee vieraita, miehet ja naiset voisivat seurustella rauhassa eri huoneissa", Leila Kalliomaa kertoo.

Toinenkin harras toive hänellä on: moskeija pitäisi saada parempien kulkuyhteyksien päähän. Nyt perhe matkaa moskeijaan Munkkiniemeen, jonne on matkaa yli 55 kilometriä. Rukoushetkessä käynti vie tuntikausia.

Lisäksi kellarissa sijaitseva moskeija on niin pieni, etteivät naiset ja lapset aina mahdu sinne.

Juhlapäivinä tuhannet muslimit käyvät rukoilemassa liikuntahalleissa. "Ei se kovin juhlavalta tunnu."

"Jos vain saisimme junayhteyksien viereen moskeija-alueen, jossa olisi kokouspaikka, ravintola, meidän omien lääkäreidemme vastaanotto, kampaamo, kirjasto ja kauppoja, joista voisi ostaa halal-lihaa", Kalliomaa hahmottelee.

"Ja pieni hotelli. Monen maahanmuuttajan luona vierailee sukulaisia kotimaasta."

[juge]

Maahanmuuttajat unohtuvat uusien asuinalueiden suunnittelussa

MARJA SALMELA

Voiko Helsinkiin, Espooseen tai Vantaalle syntyä samantapaisia maahanmuuttajalähiöitä kuin Tukholman Rinkeby ja Tensta, joissa asukkaista 80 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia?

"Aihe on tabu, vaikka maahanmuuttajista iso osa asuu pääkaupunkiseudulla ja heitä tulee jatkuvasti lisää. Edessä on iso muutos", vastaa yhdyskuntasuunnittelun professori Kimmo Lapintie Aalto-yliopistosta.

Väestötilastot paljastavat, että pääkaupunkiseudulle on pikku hiljaa alkanut syntyä maahanmuuttajien keskittymiä. Esimerkiksi muslimienemmistöisistä maista muuttanutta väkeä on kerääntynyt etupäässä itäiseen Helsinkiin, Espoossa kolmeen kaupunginosaan ja Vantaalla pariin, kolmeen paikkaan.

"Uhka eriytymiseen on olemassa, koska kaupunkisuunnittelussa ei oteta huomioon heidän kulttuuriaan, tarpeitaan ja toiveitaan", Lapintie sanoo.

Eriytyminen merkitsee monelle, että he eivät koskaan opi suomea, mikä puolestaan vaikeuttaa työllistymistä.

Maahanmuuttajien kerääntyminen samoille asuinalueille pystyttäisiin professorin mielestä estämään, jos ongelmista ja ratkaisuista ryhdyttäisiin keskustelemaan avoimesti.

Lapintie viittaa maankäyttö- ja rakennuslakiin, joka vaatii kaupunkisuunnittelussa ottamaan huomioon heikot ryhmät kuten lapset, vanhukset ja vammaiset.

"Laissa ei ole mainintaa eri kulttuureista ja uskontokunnista tulevista ihmisistä. Siksi heille ei järjestetä mahdollisuutta osallistua vuorovaikutusprosesseihin", hän sanoo.

Pääkaupunkiseudulle rakennetaan lähitulevaisuudessa valtavia uusia asuinalueita. Ja silloin keskelle nousee aina luterilainen kirkko, eikä moskeijasta edes keskustella.

Suunnittelijat tarvitsisivat Lapintien mielestä ymmärrystä ja tietoa maahanmuuttajista. Monissa kulttuureissa käsitys perheestä on laajempi kuin Suomessa, mikä vaikuttaa asuntojen suunnitteluun.

Tietoa on ainakin tulossa, sillä tansanialainen Humphrey Kalanje valmistelee väitöskirjaansa ja egyptiläinen Hossam Hewidy diplomityötään. Molemmat ovat asuneet pitkään perheineen Suomessa ja kummallakin on täällä syntyneitä lapsia.

Pasilassa asuva Hewidy on pureutunut muslimiväestön arkielämän toiveisiin haastattelemalla heitä.

Islaminuskoisille on tärkeää varsinkin ramadanin aikana, että moskeija löytyy läheltä kotia. Rukoilemassa pitää käydä usein.

"Koska moskeijoita on harvassa, perheet tulevat usein autolla kaukaakin. Ja sen takia tarvitaan normaalia enemmän pysäköintipaikkoja", Hewidy kertoo esimerkin suunnittelun haasteesta.

Hänen mukaansa moskeijoiden kylkeen tarvittaisiin vanhainkoteja ja muita yhteisiä palvelutiloja.

Kaupunginosiin tarvitaan Kalanjen ja Hewidykin mielestä paikkoja, joissa niin kantaväestö kuin maahanmuuttajat tapaavat luontevasti toisiaan.

"Jalkapallokenttä kerää suomalaiset ja maahanmuuttajat yhteen. Jääkiekko on Afrikasta kotoisin oleville outo peli", Kalanje huomauttaa.

Työllistymistä tutkijat pitävät äärimmäisen tärkeänä. Heidän kulttuurissaan on tapana hankkia elanto usein pikkukauppiaana, kahvilan tai ravintolan pitäjänä.

Isoihin kauppakeskuksiin pikkuyrittäjillä ei ole kuitenkaan pääsyä.

"Joillekin alueille olisi hyvä saada katutason liiketiloja. Suomessa sääolot ovat kovat, joten pikkukatuja voisi kattaa niin kuin basaareissa", miehet ehdottavat.

Basaarista voisi tulla nähtävyys, joka saattaisi houkutella turistejakin, he arvelevat.

[juge]

Kantaväestö muuttaa pikkuhiljaa pois

tä-Helsingin joillain asuinalueilla on käynnissä hidas ja huomaamaton ilmiö. Suomalaiset perheet muuttavat pois ja vaihtavat vuokra-asunnon omistusasuntoon tai siirtyvät lähemmäksi työpaikkaa.

Kun vuokra-asuntoja vapautuu, niihin muuttaa usein maahanmuuttajia.

Ilmiö tunnetaan Ruotsissa. Suomessa sitä on kartoittanut ensimmäisenä Helsingin yliopiston maantieteen laitoksella Katja Vilkama, joka valmistelee aiheesta väitöskirjaa.

"Pois muuton syitä ja lähtijöiden mielipiteitä aiotaan selvittää", tutkija kertoo.

Hänen mukaansa ilmiön taustalla on muun muassa se, että maahanmuuttajilla on erilainen asumisura kuin kantaväestöllä. Helsinkiläisistä puolella on omistusasunto, länsimaista tulleilla 34 prosentilla, venäläisillä 17 prosentilla, mutta Afrikasta tulleilla vain parilla prosentilla.

"On erittäin tärkeää, että maahanmuuttajat työllistyvät ja vaurastuvat, jotta hekin pääsisivät asumisurallaan eteenpäin."

Poismuuttoa voidaan Vilkaman mielestä torjua peruskorjaamalla vuokrataloja ja pitämällä ympäristö viihtyisänä. Myös täydennysrakentamisella voidaan tasapainottaa asukasrakennetta. Lähiöihin pitäisi rakentaa lisää houkuttelevia omistusasuntoja.

MARJA SALMELA

[Teekkari Tampereelta]

Tulin tänään kotiin.
Asun omistamassani asunnossa.
Avasin parvekkeen oven.

Vielä vuosi sitten puhuttiin yhtiökokouksessa siitä, kuinka yhtiön pihan nurmikkoalueelle asetettu kieltotaulu: "Läpikulku kielletty", oli merkittävästi lisännyt asuinalueen rauhallisuutta ja parantanut asumismukavuutta tuomalla kauniin nurmikon. Vuoden aikana on asuinalueelleni muuttanut ainakin kymmenen somaliperhettä, pyytämättä ja yllättäen. Naisilla on kauniit kaavut.

Mitä näenkään? Noin kymmenen väritteistä lasta telmimässä kyseisellä nurmikolla. Huuto ja meteli oli kauhea, yksi lapsista piirteli seinään.

Suljin oven ja laitoin musiikkia kovemmalle. Verhot kiinni.

Vittuako tässä pitäisi enää mitään yrittää?

Sinä nimeltämainitsematon käpykaartilaisten jälkeläinen: Tiedä, että olet paljon pahempaa ihmissaastaa kuin nämä viattomat lapsukaiset; naurat elinpiirini tuholle!

Viimeinen kappale on räikeyden huippu. "Paavola oli slummi", kunnes sinne muutti "maahanmuuttajia", koska sitä ennen siellä "oli alkoholisoituneita ja syrjäytyneitä suomalaisia". Yhtäkään negatiivista asiaa ei sanottu "maahanmuuttajista", mutta suomalaisia syytetään slummiuttamisesta, epäkohdasta jonka uudet asukkaat korjasivat.

Kannattaisikohan nyt edes vähäsen löysätä sitä propellihattua? Lukee kuin piru raamattua, eli niinkuin hommalainen hesaria.

[rähmis]

Mitä pikaisesti paperilehdestä vilkaisin, Hesarin suurin huolenaihe näytti olevan se, että moskeijaan on nyt liian pitkä matka. Sikäli lehden juttu oli vallankumouksellinen, että tuskin koskaan kukaan missään on älynnyt ehdottaa white flightin torjumista peruskorjaamalla viihtyisiä moskeijoita kaikkiin lähiöihin.

Eilen ennen nukkumaan menoa luin tälle päivälle päivätyn jutun samasta aiheesta, mutta Tukholmaan liittyen. Melkein 30% Tukholman asukkaista oli viime vuonna ulkomaalaistaustaisia. Rinkebyssä prosentti oli 89,3%. Ulkomaalaistaustaisiksi lasketaan ulkomailla syntyneiden lisäksi ne Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat ovat ulkomailla syntyneitä.

Flemingsberg 56,3 - 69,2
Vårby - 60,0 - 75,0
Västra Skogås 38,9 -  52,5
Alby 65,1 - 77,3
Fittja 84,0 - 89,9
Hallunda-Norsborg 54,6 - 70,6
Jordbro 40,4 - 59,1
Husby 71,0 - 83,2
Rinkeby 85,4 - 89,3
Rågsved 39,6 - 62,8
Skärholmen 55,6 - 72,3
Tensta 79,6 - 85,9
Fornhöjden 45,9 - 64,7
Geneta 49,1 - 71,7
Hovsjö 71,6 - 85,5
Ronna 66,0 - 83,6
Fisksätra 51,6 - 62,1

Stockholms stad 22,3 - 28,1
Botkyrka 29,4 - 51,4
Haninge 22,8 - 28,0

Edit: Vasemmalla ulkomaalaistaustaisten osuus vuonna 1997, oikealla 2008. Olisivatpa heittäneet vielä ennustuksen vuodelle 2020!

Tervemenoa helvettiin.

Dagens Nyheter

[juge]

(http://farm4.static.flickr.com/3484/3957229073_c1de8b72c4_o.jpg)

http://farm4.static.flickr.com/3484/3957229073_c1de8b72c4_o.jpg

[Maltillinen]

Tutkimuksen mukaan somalit eivät halua eristäytyä

Onpas merkittävä huomio!
Voisin kuvitella että jos samaa linjaa jatkettaisiin, alkoholistit eivät haluaisi alkoholisoitua, eivätkä tupakoijat addiktoitua, ja väkivallasta tuomitut eivät haluaisi elää väkivaltaisesti...

Toisaalta löytääkseen ongelmaan ratkaisu, pitää ongelma ensin myöntää ja tunnistaa.

Uutisoinnissa kyllä ihmettelen Hesarin takinkääntöä. Liekö viimeinkin riittävän moni lopettanut tilaamisen ja kertonut syyn?
Kuten Tuomioja aikanaan totesi, on vain poliittista ja kaupallista mediaa ... ehkä Hesarissa joku talouspuolen kaveri on keksinyt, ettei rahaa tule muilta kuin mainostajilta/tilaajilta.

... vai olisiko niin, että pinnan alla muhii uusi vaalirahaskandaali, josta otetaan nyt kiireesti irtiottoa?

[Viggo]

Lapintie viittaa maankäyttö- ja rakennuslakiin, joka vaatii kaupunkisuunnittelussa ottamaan huomioon heikot ryhmät kuten lapset, vanhukset ja vammaiset.

Siis oikeasti heikot ryhmät, heitä  nyt varmasti löytyy maahanmuuttajistakin, ei liene tarpeen erikseen muilla perusteilla huomioida.

"Laissa ei ole mainintaa eri kulttuureista ja uskontokunnista tulevista ihmisistä. Siksi heille ei järjestetä mahdollisuutta osallistua vuorovaikutusprosesseihin", hän sanoo

Miksi heille pitäisi mitään erikseen järjestää, mielestäni kaikilla siihen oikeuden omaavilla on lähtökohtaisesti yhtäläiset mahdollisuudet osallistua "vuorovaikutusprosesseihin".

[juge]

Ihan kivasti Pravda toi asioita esille, mutta johtopäätösten tekeminen jätettiin lukijoille. Oma tulkintani on:

1. Muslimit eivät työllisty, jonka takia he päätyvät slummiuttamaan halvimpia asuinalueita.
2. Tämä ei ole hyväksi.
3. Muslimien haaliminen pitää lopettaa.

[Kala]

Kannattaisikohan nyt edes vähäsen löysätä sitä propellihattua? Lukee kuin piru raamattua, eli niinkuin hommalainen hesaria.

Kyllähän siinä alkaa hiiltymään, kun lukee jutun kaltaisia hölmöyksiä kantaväestön pois muuttamisen hillitsemisestä, eikä "maahanmuuttajien" tapoihin ole edes tarve puuttua. Aivan lopuksi ainoat esille tuodut huonot tavat koskevat suomalaisia. Sekin kappale oli sitten irrotettu kontekstistaan.



Ps. Käsittelen turvapaikanhakijoina tulleita maahanmuuttajia lainausmerkeissä, koska en pidä heitä varsinaisina maahanmuuttajina, koska sinällään tarkoitus ei ole pitkäaikainen pysyminen maassa, vaan lähinnä pakolaisuutta vailla YK:n mukaista pakolaisstatusta. Pakolaiset tietysti eivät myöskään ole maahanmuuttajia. Opiskelijoita en myöskään pidä itseasiallisina maahanmuuttajina, elleivät jää opiskelun jälkeen maahan asumaan. "Maahanmuuttaja" merkitsee maahan pysyvästi tullutta ihmistä. Tosin se näyttää näillä väliaikaisilla tulijoilla olevan tarkoitus sekä henkilökohtaisella että poliittisella tasolla, vaikka näin ei pitäisi olla (ks. Jyrki "2 miljoonaa maahanmuuttajaa" Katainen).

[Kala]

Ihan kivasti Pravda toi asioita esille, mutta johtopäätösten tekeminen jätettiin lukijoille. Oma tulkintani on:

Uskonnolla ei pitäisi olla pääasiallista merkitystä, vaan sillä mistä ihmisiä otetaan Suomeen. Tietysti useimmat näistä heikosti sopeutuvista maista on islamilaisia, mutta joukkoon mahtuu pari muutakin.

Yksinkertaisesti turvapaikanhakijoita ei pitäisi ottaa maahan, sillä kyse on alunperin poikkeusmenettelystä. Nykyään tosin poikkeusmenettelyn varjolla maahan tulee enemmän ihmisiä kuin pakolaisina. Pakolaiskiintiöhän on olemassa nimenomaan sen takia, ettei täysin vieraista kulttuureista tulleet ihmiset ylittäisi maan vastaanottokykyä, kun kyseessä on pääosin kouluttamattomia ja kielitaidottomia ihmisiä. Poikkeusmenettelyllä maahan pääsee monta kertaa enemmän ihmisiä ja sen päälle perheenyhdistämiset, eikä valtaosassa tapauksissa ole mitään syytä myöntää oleskelulupaa turvapaikanhakijalle.

[Maltillinen]

Pitkä matka moskeijaan

MARJA SALMELA

Hyvinkääläinen Leila Kalliomaa tietää, minkälaista elämä on maahanmuuttajien kansoittamalla asuinalueella. Islaminuskoon kääntynyt nainen muutti ghanalaisen miehensä kanssa Paavolan kaupunginosaan 20 vuotta sitten.

"Jos vain saisimme junayhteyksien viereen moskeija-alueen, jossa olisi kokouspaikka, ravintola, meidän omien lääkäreidemme vastaanotto, kampaamo, kirjasto ja kauppoja, joista voisi ostaa halal-lihaa", Kalliomaa hahmottelee.

"Ja pieni hotelli. Monen maahanmuuttajan luona vierailee sukulaisia kotimaasta."

Jos vain saisimme? Mistä?

Mikä estää neuvottelutaitoisia rikkauksia keräämästä porukkaa ja ostamasta/vuokraamasta kokoontumistilaa ja sisustamasta sitä moskeijaksi?
Hotelli ja lihakauppa kaiketi ovat ihan normaaliyrittämisen sääntelyn mukaisia (tosin hallal teurastuksesta en ole varma).

Valdenko nämä pitäisi järjestää?

Entä kun jediuskovaiset alkavat vaatimaan kuolontähteä (kaikki uskonnothan ovat tasa-arvoisia)?

[pjentti]

Pitkä matka moskeijaan
Lisäksi kellarissa sijaitseva moskeija on niin pieni, etteivät naiset ja lapset aina mahdu sinne.

Miehet mahtuvat kuitenkin aina. Merkillistä!

[Blanc]

Lyhyesti ja rumasti:

• 1) Maahanmuuttajat ovat ongelma, koska he tuovat omat tapansa mukanaan.
  (Yhteiskunta koostuu ihmisistä)
  
  
• 2) Kun populaation X konsentraatio kasvaa suureksi, alue muuttuu vääjäämättä slummiksi.
  (Esimerkkejä löytyy ympäri Eurooppaa)
  
  



• 3) Tämä tuo luo merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia.
  (Esimerkiksi Malmö)
  
  



• 4) Nämä ongelmat eivät synny vahingossa, vaan niitä luo nykyinen maahanmuuttopolitiikka.
  (Esimerkit: Ruotsi, Ranska)
  
  

Asiaan on hyvin yksinkertainen ratkaisu. Ongelma on maahanmuuttajien työllistymisessä. Maahantulijat on pisteytettävä sen mukaan riittääkö heidän osaamisensa Suomen työmarkkinoilla työpaikkaan. Tulijoita on lisäksi karsittava enemmän talouden taantuman aikana. Tällöin maahan saa ja voi tulla, mutta se ei tapahdu muiden kustannuksella.  

[JM-K]

Taas kerran ihanaa älyllistä epärehellisyyttä mukamastutkijalta:

"Dhalmann on haastatellut väitöskirjaansa varten muun muassa yli 20 somalia".

Yli 20?

Paljonko yli? 200000000000000000jne.? Vai peräti 21?

Tuommoisilla vippaskonsteilla mokuttaja yrittää saada "tutkimuksensa" näyttämään tieteellisiltä. Todellisuudessa tuollaisilla "tutkimuksilla" ei ole mitään tekemistä esim. yleistettävyyden kannalta.

Sama suomeksi: tuommoisilla höpöhöpö-tutkimuksilla ei tee yhtikäs mitään.

[Nikopol]

"Meidän omien lääkäreidemme?"

Mutta eihän me eristyä haluta!

Hieno askel tosiasioiden tunnustamisen suuntaan Pravdalta. Ehkä pian he myöntävät että aurinko laskee länteen ja että hauki on kala.

[M.]

"Jos vain saisimme junayhteyksien viereen moskeija-alueen, jossa olisi kokouspaikka, ravintola, meidän omien lääkäreidemme vastaanotto, kampaamo, kirjasto ja kauppoja, joista voisi ostaa halal-lihaa" - -.

Miksi muuten halal-kidutettua lihaa saa myydä Suomessa, jos sen teurastaminenkaan ei ole sallittua? Eikö tuo ole hieman epäjohdonmukaista.

[Uljanov]

"Jos vain saisimme junayhteyksien viereen moskeija-alueen, jossa olisi kokouspaikka, ravintola, meidän omien lääkäreidemme vastaanotto, kampaamo, kirjasto ja kauppoja, joista voisi ostaa halal-lihaa" - -.

Miksi muuten halal-kidutettua lihaa saa myydä Suomessa, jos sen teurastaminenkaan ei ole sallittua? Eikö tuo ole hieman epäjohdonmukaista.

En tiedä mikä on asianlaita näissä halal-puodeissa, mutta kuulin (tällä foorumilla, lähteitä tosin en saanut), että ainakin mäkkärin halal-liha ei ole varsinaista halal-kidutettua lihaa, vaan se on teurastettu aivan normaalein metodein, joiden lisäksi muslimi lukee teuraseläimille rukouksen.

Olisiko jollain muuten heittää ihan faktaa pöytään, onko perinteisin metodein halal-kiduttaminen sallittua Suomessa, tai saako noin teurastettua lihaa tuoda ulkomailta? Metodi muistuttaa kai aika paljon juutalaisten kosheria, joten varmaan asiaa koskeva lainsäädäntökin on sama.

[matkamasentaja]

"Ja pieni hotelli. Monen maahanmuuttajan luona vierailee sukulaisia kotimaasta."

No, kuka estää perustamasta hotellia?. Lupa-asiat kondikseen ja hotelli yrittäjäksi. Vai pitäisikö tuokin antaa valmiina ("jos saisimme")?.
Varmasti ajatuksena vielä Valden tuki hintojen pitämisenä riittävän alhaisena jotta ne köyhemmätkin sukulaiset voisivat vierailla (ilmaiseksi).

Ja onhan noita basaareja jo, niitä kutsutaan suomessa (kirppu)toreiksi.

[Rauli]

Taas kerran ihanaa älyllistä epärehellisyyttä mukamastutkijalta:

"Dhalmann on haastatellut väitöskirjaansa varten muun muassa yli 20 somalia".

Yli 20?

Paljonko yli? 200000000000000000jne.? Vai peräti 21?

Tuommoisilla vippaskonsteilla mokuttaja yrittää saada "tutkimuksensa" näyttämään tieteellisiltä. Todellisuudessa tuollaisilla "tutkimuksilla" ei ole mitään tekemistä esim. yleistettävyyden kannalta.

Sama suomeksi: tuommoisilla höpöhöpö-tutkimuksilla ei tee yhtikäs mitään.

Tällehän on kaunisteleva nimitys: kvalitatiivinen analyysi. Kun kyvyt eivät riitä tilastolliseen testaukseen, niin sitten turvaudutaan haastatteluihin eli laadulliseen analyysiin. 20 otos ei kerro yhtikäs mitään, kaupan päälle haastattelutilanteissa haastateltava usein kertoo mitä olettaa vastapuolen haluavan kuulla. Onkohan Dahlmann edes ottanut otokseen 10 miestä ja 10 naista?

Vilkaman tutkimus vaikuttaa minusta mielenkiintoisemmalta, koska olen kvantitatiivisen tutkimuksen vakaa kannattaja. Ottamalla vertailuun dataa Tilastokeskukselta ja Helsingin kaupungin asuntotoimistolta voidaan helposti selvittää, kuinka voimakkaaksi white flight tietyiltä asuinalueilta on muodostunut. Ja sitten ei muuta kuin selvittämään, mitä muuta alueella on tapahtunut esim. koulujen, asuntojen hintojen, rikollisuuden taso jne. Varmaankin Vilkaman tutkimuksesta on enemmän iloa muille tutkijoille.

Ja asian sivusta. Arvopaperi.fi keskustelusivuilla joku kommentoi, että mitä järkeä on ostaa sijoitusasunto jostain itä-Helsingin elementtibunkkerista, koska a.) asuntoa odottaa kymmenien tuhansien remontit ja b.) asujaimiston muutoksen vuoksi on turha odottaa arvonnousua.

[juge]

No, kuka estää perustamasta hotellia?. Lupa-asiat kondikseen ja hotelli yrittäjäksi. Vai pitäisikö tuokin antaa valmiina ("jos saisimme")?.
Varmasti ajatuksena vielä Valden tuki hintojen pitämisenä riittävän alhaisena jotta ne köyhemmätkin sukulaiset voisivat vierailla (ilmaiseksi).

Ja onhan noita basaareja jo, niitä kutsutaan suomessa (kirppu)toreiksi.

Suomalainen "hyvinvointiyhteiskunta" opettaa todella nopeasti esittämään ties mitä hämmästyttäviä vaatimuksia. Oikea asenne olisi todellakin perustaa itse basaari, jos sellaista kaipaa eikä odottaa että joku sosiaaliviraston täti tulee ja antaa avaimet käteen.

**



Muuan tunnettu henkilö kirjoitti vuonna 2000 näin:

"Hyvinvointivaltion suuri riski on siinä itsessään. Kun valtio ottaa yhä useammalla alueella vastuun kansalaisen elämästä, huolehtii hänestä kehdosta hautaan, huolehtii toimeentulosta, liikkumisesta, työstä, koulutuksesta, terveydestä ja mistä kaikesta, niin se samalla vapauttaa yksilön sitoutumasta yhteisöönsä - ja tällöin menettää paljon niin yksilö kuin yhteisökin... Monet kokevat yhteiskunnan vastuunoton signaaliksi yksilölle vastuusta vapautumisesta... Hyvää tarkoittavakin lainsäädäntö - ja usein vielä hyviä tuloksiakin tuottava lainsäädäntö - tuo usein mukanaan seurauksia, joita ei aavistettu eikä missään tapauksessa tavoiteltu."

Asiantuntemattoman puhetta? Oikeistolaista tekstiä? Vai peräti uusliberaali kaivamassa maata hyvinvointivaltion alta?

Tuskin. Lainaus on Kalevi Sorsan kirjasta "Ihmisiä, ilmiöitä", missä hän pohtii laajasti hyvinvointivaltion kansalaisten oikeuksia ja velvollisuuksia.

[M.]

20 otos ei kerro yhtikäs mitään, kaupan päälle haastattelutilanteissa haastateltava usein kertoo mitä olettaa vastapuolen haluavan kuulla. Onkohan Dahlmann edes ottanut otokseen 10 miestä ja 10 naista?

Kyllä 20 otoksella on mahdollista kertoa jotain, esimerkiksi sen millaisia erilaisia mielipiteitä maahanmuuttajilla voi jostakin aiheesta olla. Tällaisessa tutkimuksessa saturaatiopiste voidaan saavuttaa jo ennen kuin kaikkia kahtakymmentä on haastateltu (eli uusia variaatioita jostain mielipiteestä ei enää esiinny esim. 15 haastattelun jälkeen). Yleistäminen ei tietenkään ole mahdollista tällaisen tutkimuksen perusteella; ei voida siis sanoa jonkin yksittäisen mielipiteen yleisyydestä maahanmuuttajien keskuudessa yhtään mitään. (Mielipide A, jonka ilmaisee vain yksi haastateltava, voi osoittautua myöhemmässä satunnaisotantaan perustuvassa tutkimuksessa yleisemmäksi kuin siinä 20 otokseen perustuvassa haastattelututkimuksessa esiintynyt mielipide B, jonka ilmaisi 15 haastateltavaa.)

Tämä ei toki estä tutkijatätejä tekemästä täysin perusteettomia yleistyksiä ns. mukavuusotantaan perustuvan näytteensä perusteella (http://en.wikipedia.org/wiki/Sampling_(statistics)#Convenience_sampling).

[St. Quentin]

Pitkä matka moskeijaan

MARJA SALMELA

...

"Paavola oli slummi. Sen vuokra-asuntoihin ajautuivat kaikki maahanmuuttajat somaleista irakilaisiin, indonesialaisista vietnamilaisiin. Joukossa oli alkoholisoituneita ja syrjäytyneitä suomalaisia huumeporukoista saatanan palvojiin."

...


"Jos vain saisimme junayhteyksien viereen moskeija-alueen, jossa olisi kokouspaikka, ravintola, meidän omien lääkäreidemme vastaanotto, kampaamo, kirjasto ja kauppoja, joista voisi ostaa halal-lihaa", Kalliomaa hahmottelee.
...

Ensimmäinen ja jälkimmäinen lause osoittavat vahvasti sen että minkään
asteista integraatiota ei ole tarkoituskaan saavuttaa.
Jälkimmäisestä saa sellaisen kuvan vieläpä että pitäisi olla oma alue = oma hallinto = oma valtio (valtiossa).


Ei hyvää päivää...

[L. Brander]

Taas kerran ihanaa älyllistä epärehellisyyttä mukamastutkijalta:

"Dhalmann on haastatellut väitöskirjaansa varten muun muassa yli 20 somalia".

Yli 20?

Paljonko yli? 200000000000000000jne.? Vai peräti 21?

Tuommoisilla vippaskonsteilla mokuttaja yrittää saada "tutkimuksensa" näyttämään tieteellisiltä. Todellisuudessa tuollaisilla "tutkimuksilla" ei ole mitään tekemistä esim. yleistettävyyden kannalta.

Sama suomeksi: tuommoisilla höpöhöpö-tutkimuksilla ei tee yhtikäs mitään.

Veikkaisin 21, jos haastatellun koko suku oli lorvimassa paikalla.


LB