2009-09-29 Yliopisto-verkkolehti: Maahanmuuttajat tutustuivat korkeakouluihin

[Femakko]

Komps haastatellulle ulkomaalaisopiskelijalle kielitaidon merkityksen ymmärtämisestä. Tähän voisin lisätä, että työllistyminen vajavaisella kielitaidolla on myös aika haastavaa ja että ei kielitaitoa ole kauhean helppo petrata muutenkin vaativien korkeakouluopintojen ohessa.

Metropolialueen yliopistot ja ammattikorkeakoulut esittelevät koulutustarjontaansa erityisesti maahanmuuttajataustaisille nuorille tänään Lasipalatsissa.

Helsingin yliopisto on mukana nyt jo toista kertaa vuoden sisällä järjestettävässä tapahtumassa. Edellisellä kerralla Lasipalatsiin tiensä löysi noin 300 korkeakouluopinnoista kiinnostunutta maahanmuuttajaa.

– Pääkaupunkiseudun on huomioitava maahanmuutto ihan toisella tavalla kuin muiden. Jo kymmenen prosenttia alueen väestöstä on ulkomaalaistaustaisia. Korkeakouluilla on keskeinen tehtävä uusien asukkaiden kouluttamisessa ja kotouttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan, toteaa tapahtumaa koordinoiva Kati Isoaho.

Pitäisikö maahanmuuttajien tietä korkeakouluopintoihin sitten helpottaa?

– Korkeakoulut voisivat miettiä koulutukseen hakeutumisen edellytyksiä. Tarvitseeko esimerkiksi kielitaidon olla täydellinen jo koulutukseen hakeutuessa? Toisaalta myös muualla suorittujen tutkintojen soveltumista ja hyväksymistä pitäisi pohtia sekä korkeakouluissa että julkisen alan työpaikoissa.

Helsingin yliopistossa viimeistä vuotta proviisorin koulutusohjelmassa opiskeleva Anna Sysi-Aho ei innostu maahanmuuttajille suunnatusta omasta sisäänotosta. Itse hän ehti opiskella suomea vuoden ennen osallistumistaan pääsykokeisiin.

– Jos kieltä ei hallitse, ei pärjää. Pääsykoekirjoja saa usealla kielellä ja monessa oppiaineessa opiskella voi englanniksi. Kielitaitoisen on kuitenkin helpompi ystävystyä opiskelutovereihin ja verkostoitua muutenkin. Opinnoissakin pärjää paremmin, jos edes ymmärtää kieltä.

Ennestään Sysi-Aholla on unkarin kieliopin, kirjallisuuden ja etnografian opettajan tutkinto.

– Olisin voinut jatkaa tohtoriopintoihin omalla alallani, mutta halusin laajentaa osaamistani. Työllistyminen on helpompaa, kun on konkreettinen ammatti.

Opetuksen lisäksi Sysi-Aho arvostaa Viikin kampuksen puitteita.

– Oppimateriaaleja on aina saatavilla ja tietokoneet kunnossa, alueella on myös monta opiskelijaravintolaa.

Teksti ja kuva: Sanna Agullana

Yliopisto-verkkolehti

[Femakko]

Näin viime vuonna. Jossain toisessa ketjussa joku muuten toivorikkaasti sanoi, että yliopiston kielikursseillehan pääsee helposti. Kuten alta olevasta voidaan päätellä, ei pääse.

Helsingin yliopisto esittäytyi maahanmuuttajille yhdessä alueen muiden yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa Lasipalatsissa

Lasipalatsin Urabaarissa kuhisee. Metropolialueen yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat yhdessä esittelemässä koulutustarjontaansa erityisesti maahanmuuttajataustaisille nuorille. Helsingin yliopistosta tietoa ja neuvoja ovat antamassa Ninni Ojanen hakijapalveluista sekä kemian toisen vuoden opiskelija Arber Mehmeti.

Kumpulan kampuksella hyvin viihtyvä Mehmeti on asunut Suomessa lähes koko ikänsä, eikä koe taustansa vaikuttaneen opiskeluihin tavalla eikä toisella. Hän kuitenkin epäilee, että monella kynnys yliopisto-opintoihin tuntuu suurelta.

– Haluan rohkaista muitakin korkeakouluopintojen pariin. Ulkomaalaistaustaisista ystävistäni juuri kukaan ei ole hakeutunut yliopistoon, Mehmeti kertoo.

Mehmeti arvelee, että opintojaan aloittelevien olisi hyvä tietää, mitä opiskelu tarkoittaa käytännössä. Harppaus lukiosta voi tuntua suurelta ja opistojen vapaamuotoisuus voi yllättää. Valintaansa hän on joka tapauksessa tyytyväinen.

– Mitä enemmän opiskelee, sitä enemmän tietoisuus kasvaa. Tuntuu kuin yliopistossa aikuistuisi nopeammin, Mehmeti naurahtaa.

Helsingin yliopisto satsaa maahanmuuttajiin tulevaisuudessa yhä enemmän. Kaupungin asukkaista lähes 10 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. Alueen koulutus- ja työmarkkinoilla maahanmuuttajilla on keskeinen merkitys.

– Nyt maahanmuuttajille suunnattuja opintokokonaisuuksia tarjoaa pääasiassa soveltavan kasvatustieteen laitos ja suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden laitos, sanoo Ojanen.

Yliopiston ja kaupungin kansainvälistymisestä kertonee sekin, että yliopiston järjestämät Suomea maahanmuuttajille -kurssit ovat jatkuvasti täynnä.

Teksti ja kuva: Sanna Agullana

Yliopisto-verkkolehti

[Eve]

Näin viime vuonna. Jossain toisessa ketjussa joku muuten toivorikkaasti sanoi, että yliopiston kielikursseillehan pääsee helposti. Kuten alta olevasta voidaan päätellä, ei pääse.

Ei se silti tarkoita, että kielitaitovaatimuksia tulisi rukata alaspäin maahanmuuttajien osaamista (tai osaamattomuutta) kohtaamaan.