2009-09-20 US Pian rapsahtaa: 7km/h ylinopeussakot tulevat

[Veli Karimies]

On toki, oisko tämän ketjun sivuilla about 30-40.

En jaksanut selata edes puoliväliin. Mutta googlaamalla löytyi tää: http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/Hbase/crstp.html#c2

Sielä laskeskeltiin 120 km/h ja 127 km/h nopeuksien vaikutusta jarrutusmatkojen pituuteen teoreettisessa tilanteessa identtisissä olosuhteissa. 127 km/h kulkeva ajoneuvo vaati pysähtyäkseen 7-8 metriä pidemmän matkan. 120 km/h nopeudella ajoneuvo kulkee 33 metriä sekunnissa, eli 7-8 metrin matkan se kulkee noin 0,2 sekunnissa.

[possu]

Tuossakin oli jotain: http://en.wikipedia.org/wiki/Car_accident#Motor_vehicle_speed

[Pliers]

Olisikohan kyse vain siitä etta autokanta nuorenee vuosi vuodelta, ja myös nuorilla on varaa hankkia turvallisempi auto ensimmäiseksi autoksi..

Todennäköisesti. Tässä ketjussa on taannoin esitetty kehittyneen teknologian onnettomuuksia vähentävä vaikutus. Miksi uudella turvallisella autolla ajavia sakotetaan ylinopeudesta, kun rajoitukset on asetettu 60-luvun menopeleille?

[Pliers]

Voisiko todella olla, ettei nopeudella ole niin suurta merkitystä, kuin ollaan haluttu uskotella.

Paljonko nopeus vaikuttaa jarrutusmatkaan ja liike-energiaan?

Näkökulma on kohtalaisen yhdentekevä useimmissa tapauksissa.

Se, että nopeuden kasvaessa jarrutusmatka tai liike-energia lisääntyy, ei ole ylinopeuksista huolimatta konkretisoitunut onnettomuuksiksi siten kuin aiemmin on haluttu uskotella.

[Pliers]

"Terve ihminen ajaa kuolonkolarin harvoin", sanoo Uudenmaan liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan lääkärijäsen, professori Timo Tervo.

Tervo nostaa esimerkiksi vuosien 2008–2009 kuolonkolarit. 488 kolarin kuskeista vain 43 eli alle joka kymmenes oli täysin vailla terveysriskejä.

Tämä on täsä ketjussa todistettu jo usein. Ylinopeudesta johtuvat liikennekuolemat ovat äärimmäisen harvinaisia. Liikennekuolemia on kuitenkin haluttu vähentää juuri kameratolpilla. Tulee mieleen Uuno Turhapurosta poimittu lääkärin kommentti: "Koittakaa tartuttaa siihen sellainen tauti, että se sopii tähän lääkkeeseen."

[Veli Karimies]

Nopeus on tekijä silloin, kun onnettomuustilanne sattuu täysin ilman ennakkovaroituksia. Tällöinkään nopeus ei ole aiheuttanut onnettomuutta. Onnettomuuden seuraukset ovat toki pahempia suurimmilla nopeuksilla.

[Pliers]

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/01/1689746/ylinopeussakot-entista-harvinaisempia---vauhdit-entisellaan

Ylinopeussakot entistä harvinaisempia – vauhdit entisellään

Liikennerikkomusten määrä väheni poliisin ennakkotietojen mukaan viime vuonna selvästi edellisvuoteen verrattuna. Liikkuva poliisi arvioi, että hurjastelijoita ja rattijuoppoja on liikenteessä kuitenkin entiseen malliin – he vain jäävät aiempaa harvemmin kiinni.

Liikennerikokset ja -rikkomukset vähenivät Savon Sanomien saamien poliisin ennakkotietojen mukaan Suomessa viime vuonna noin 14 % edellisvuoteen verrattuna. Rikkomuksia tehtiin noin 76 000 vähemmän kuin vuonna 2011.

Toisaalta Liikenneturvan viime kesänä julkistaman selvityksen mukaan ylinopeuden ajaminen ei ole vähentynyt. Suurin syy liikennerikosten ja -rikkomusten vähenemiseen onkin se, että poliisi on vähentänyt liikenteen valvontaa.

Eniten on vähentynyt automaattinen liikenteenvalvonta, eli peltipoliisien käyttö.

Niiden kautta kuljettajille annettiin viime vuonna yli 17 000 maksullista terveistä vähemmän kuin edellisvuonna. Poliisin mukaan kameroiden määrää ja käyttöaikaa on vähennetty, koska kuvien käsittelystä on vähennetty väkeä.

Kun kissa on poissa...
Ylikonstaapeli Teemu Äikäs Liikkuvasta poliisista kertoo, että Liikkuvan poliisin kokonaistyöaika väheni viime vuonna noin 17 % edellisvuoteen verrattuna. Liikennevalvontaan käytetyn työajan määrä väheni viime vuonna noin 14 %.

Sitä mukaa myös esimerkiksi rattijuopumusvalvonta väheni edellisvuoteen verrattuna.

Äikäksen mukaan rattijuoppoja on liikenteessä kuitenkin valitettavasti yhtä paljon kuin ennenkin.

– Liikennerikkomukset ovat pitkälti valvontarikoksia. Jos vaikkapa rattijuoppoja ei valvota, heitä ei liikenteestä löydy. Mutta eihän se tilannetta silti paranna, eivätkä rattijuopot siitä vähenne.

Liikkuva poliisi on Äikäksen mukaan panostanut viime aikoina erityisesti turvalaitteiden, kuten turvavöiden, käytön valvontaan, raskaan liikenteen valvontaan ja liikennevalovalvontaan.

LISÄYS:
http://www.tuulilasi.fi/artikkelit/liikenneturvallisuus-parani-vuonna-2012

Tieliikenteen henkilövahingot -11 % edellisvuoteen verrattuna

Voidaanko vetää johtopäätös, että kun liikennevalvonta vähenee 14%, niin liikenne muuttuu 11% turvallisemmaksi?

Tästä olisi ainakin näyttöä enmmän kuin nollatoleranssin tehosta, jonka Hangon tiellä havaittiin lisäävän onnettomuuksia ja kuolemia ja, kuitenkin toleranssia tiukennettiin.

[Pliers]

Nopeus on tekijä silloin, kun onnettomuustilanne sattuu täysin ilman ennakkovaroituksia. Tällöinkään nopeus ei ole aiheuttanut onnettomuutta. Onnettomuuden seuraukset ovat toki pahempia suurimmilla nopeuksilla.

Poislukien suurilla nopeuksilla tapahtuneet suistumisonnettomuudet.

Nopeus on luonnollisesti yksi tekijä, mutta vain yksi tekijä muiden joukossa. Miksi se kuitenkin on se tekijä, johon nimenomaisesti puututaan. 1. Se on numeraalinen. 2. Se on helposti valvottavissa.

Nämä kaksi tekijää johtavat siihen, että sillä on voimakas fiskaalinen vaikutus, jolloin motivaatiokin on iso.

[possu]

Onnettomuuden seuraukset ovat toki pahempia suurimmilla nopeuksilla.

Niin kuin tässä: http://www.liikenneturva.fi/vanhat/153/tormaysnopeus.swf

[Veli Karimies]

Onnettomuuden seuraukset ovat toki pahempia suurimmilla nopeuksilla.

Niin kuin tässä: http://www.liikenneturva.fi/vanhat/153/tormaysnopeus.swf

Juuh tämä on malliesimerkki typerästä propagandasta. Todellako, 20 metriä niin huomaat jalankulkijan? Tilanne on vedetty jo itsessään niin äärimmäisyyksiin, eikä mitään ennakointia ole otettu huomioon, jolloin päädytään juurikin tälläsiin absurdeihin tilanteisiin joilla voidaan sitten demonisoida nopeuksia.

[Pliers]

http://www.taloussanomat.fi/autot/2013/01/03/aamulehti-tutki-bemarikuskit-hurjastelevat-pahiten/201399/304

Myös muut saksalaiset automerkit "loistivat" selvityksessä. BMW-kuskien jälkeen pahimpia hurjastelijoita olivat Aamulehden mukaan Volkswagen- ja Audi-kuskit.

Vähiten ylinopeutta ajavia löytyi sen sijaan Nissan-kuskeista. Heistä 53 prosenttia ajoi ylinopeutta.

Ihan hyvä, että tämäkin on tutkittu. Samaan lopputulokseen tulee omalla empirialla. Nissanit tapaavat tula perä edellä vastaan. Onko myös niin, että Nissanit ovat aliedustettuina liikennekuolemissa, ja Saksalaismerkit yliedustettuna. En löytänyt todisteita asialle, mutta oma empiria väittäisi, että asia on juuri toisin päin.

[Veli Karimies]

Ihan hyvä, että tämäkin on tutkittu. Samaan lopputulokseen tulee omalla empirialla. Nissanit tapaavat tula perä edellä vastaan. Onko myös niin, että Nissanit ovat aliedustettuina liikennekuolemissa, ja Saksalaismerkit yliedustettuna. En löytänyt todisteita asialle, mutta oma empiria väittäisi, että asia on juuri toisin päin.

Nissaneissa on paljon pienilitraisia kauppakasseja, kun taas Audeissa ja BMW:issa on paljon isolitraisia show-off autoja.

[risto]

Voisiko todella olla, ettei nopeudella ole niin suurta merkitystä, kuin ollaan haluttu uskotella.

Paljonko nopeus vaikuttaa jarrutusmatkaan ja liike-energiaan?

Tilannenopeus, tilannenopeus.

Ei se rajoituksien orjallinen noudattaminen tee kuskia turvalliseksi, vaan oikean tilannenopeuden valinta. Joskus se on erittäin reilusti alle sallitun, monesti se voi olla reippaasti yli.

Tästä ketjusta useita sivuja taaksepäin löytynee tilastot, joiden mukaan kuolonkolareiden osalta ylinopeuden vaikutus ei ollut kovinkaan merkittävä. Sen sijaan kaikki muut syyt olivat paljon ratkaisevampia, kuten alkoholi, alkoholi sekä alkoholi. Kolmen tyypillisimmän syyn jälkeen tulivat sitten mm. huonokuntoinen auto, ajo- tai arviointivirhe, väsymys sekä liian suuri tilannenopeus (tässä tapauksessa ei tarkoita ylinopeutta) ja muita, mutta näiden keskinäisestä järjestyksestä en muista sen enempää. "Merkittävä ylinopeus" ei kutenkaan näiden tilastojen valossa ollutkaan niin merkittävä, kun kännikuskit ja itsemurhakandidaatit (joilla usein on merkittävä ylinopeus ihan vain mukavuussyistä) suodatetaan tilastoista pois.

Ps. Nyt olen nähnyt kaiken. Kokonaista 8 km/h ylinopeutta, kun 80 km/h maantie muuttuu 50 km/h taajamaksi. Pienin mahdollinen rangaistus, mutta silti 85€. Lihaa ja verta oleva poliisi tuskin olisi antanut tuosta paikasta ulkopaikkakuntalaiselle sakkoa. On näillä peltipoliiseilla kyllä tilannetaju kohdallaan.

[Pliers]

"Merkittävä ylinopeus" ei kutenkaan näiden tilastojen valossa ollutkaan niin merkittävä, ...

Saati sitten muutaman kilometrin ylinopeus.

Ps. Nyt olen nähnyt kaiken. Kokonaista 8 km/h ylinopeutta, kun 80 km/h maantie muuttuu 50 km/h taajamaksi. Pienin mahdollinen rangaistus, mutta silti 85€. Lihaa ja verta oleva poliisi tuskin olisi antanut tuosta paikasta ulkopaikkakuntalaiselle sakkoa. On näillä peltipoliiseilla kyllä tilannetaju kohdallaan.

Aivan. Taas jäi kiinni suuri liikenteen vaarantaja.

[JoKaGO]

Nyt sitten tehostetaan "autoilijoiden kameravalvontaa" muuttamalla tiedonsiirto kameroista jonnekin langattomaksi. Enää ei poliisin tarvitse käydä pyryssä ja pakkasessa penkomassa kuvia kamerasta.

http://yle.fi/uutiset/autoilijoiden_kameravalvonta_tehostuu_-_katso_pahimmat_sakkorysat/6452360

"Suomessa on kaikkiaan 900 automaattista valvontakameraa. Kamera on kuitenkin vain 90:ssä. Vastaavasti vaikkapa Ruotsissa tolppia on 1 200 ja jokaisessa on kamera."

Mitä tuo boldaamani järjettömyys oikein tarkoittaa? Tolppiako 900? Vai minkälainen on sellainen valvontakamera, jossa ei ole ollenkaan kameraa? Tätä samaa järjetöntä tekstinpätkää näkee ja kuulee kaikissa mediossa, eikö kukaan toimittaja ole sen verran edes puolijauho, että ymmärtäisi korjata virheen?

Eli nyt ne 90 kameraa asennetaan jonnekin, ja siellä ne sitten saavatkin olla, kun enää kukaan ei käy lukemassa kameran muistia ja samalla siirtämässä toiseen tolppaan?

[Jukka Wallin]

Nyt sitten tehostetaan "autoilijoiden kameravalvontaa" muuttamalla tiedonsiirto kameroista jonnekin langattomaksi. Enää ei poliisin tarvitse käydä pyryssä ja pakkasessa penkomassa kuvia kamerasta.

http://yle.fi/uutiset/autoilijoiden_kameravalvonta_tehostuu_-_katso_pahimmat_sakkorysat/6452360

"Suomessa on kaikkiaan 900 automaattista valvontakameraa. Kamera on kuitenkin vain 90:ssä. Vastaavasti vaikkapa Ruotsissa tolppia on 1 200 ja jokaisessa on kamera."

Mitä tuo boldaamani järjettömyys oikein tarkoittaa? Tolppiako 900? Vai minkälainen on sellainen valvontakamera, jossa ei ole ollenkaan kameraa? Tätä samaa järjetöntä tekstinpätkää näkee ja kuulee kaikissa mediossa, eikö kukaan toimittaja ole sen verran edes puolijauho, että ymmärtäisi korjata virheen?

Eli nyt ne 90 kameraa asennetaan jonnekin, ja siellä ne sitten saavatkin olla, kun enää kukaan ei käy lukemassa kameran muistia ja samalla siirtämässä toiseen tolppaan?

Poliisi suunnittelee nykyaikaistavansa kamerat niin että kuvat lähtevät langattomasti poliisiasemalle. Näin nopeutuu sakkojenkin kirjoittaminen. Tulevaisuudessa jos tolppavälähtää viikonloppuna niin maanantaina kun palaat töistä kotiin, on sakkolappu eteisen lattialla odottamassa. Mahdollisesti myös tällä pyritään saamaan myös moottoripyöräilijät kuriin. Ylinopeutta kameratolpalla Mäntsälässä, niin Heinolan ABC:n kahviossa käyvät sinivuokot nappaamassa ajokortin pois

[Pliers]

http://www.hs.fi/kotimaa/Peltipoliisien+m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4%C3%A4+lis%C3%A4t%C3%A4%C3%A4n+tuntuvasti/a1358751422330

Peltipoliisien määrää lisätään tuntuvasti

Liikenneviraston ja poliisin suunnitelmissa on lisätä kameravalvontaa tuhannelle lisäkilometrille vuoteen 2015 mennessä. Kameratolppia on nyt teiden varsilla ympäri maan noin 3 000 tiekilometrillä.

Uudet kameratolpat tulevat eri puolille Suomea. Muutama alue on kameravalvonnan tarpeessa aivan erityisesti, sanoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen Poliisihallituksesta. Kiireellisin kohde löytyy pääkaupunkiseudulta.

"Kehä I:llä on muihin väyliin verrattuna erityisen suuri riski joutua onnettomuuteen. Nopeudet ja liikennemäärät ovat sillä tasolla, että Kehä I:llä kameravalvonta on aivan välttämätöntä", Ihalainen sanoo.

Suunnitelmissa on pystyttää kameratolpat myös valtatie 4:lle välillä Heinola–Jyväskylä sekä samaisen valtatien varteen myös Jyväskylän pohjoispuolelle.

Poliisi suunnittelee myös kameravalvonnan nykyaikaistamista. Päätavoite on käyttää tienvarsien peltipoliiseja muuhunkin kuin vain ylinopeuden ja liikennevaloristeysten valvontaan.

Kameroita uusitaan koko ajan, sillä niiden keskimääräinen käyttöikä on noin kymmenen vuotta.

Käyttöön otetaan uutta digitaalista kameratekniikkaa ja langaton tiedonsiirto.

Niiden avulla voidaan saada viranomaiskäyttöön reaaliaikaista tietoa kuvauspaikan autojen keskinopeuksista, jonojen muodostumisesta, ruuhkasta ja turvaväleistä.

Erityisen hyödyllistä reaaliaikainen tiedonsaanti olisi, kun äkilliset säänvaihtelut hankaloittavat ajo-olosuhteita.

Live-kyttäys

[Kaptah]

Sielä laskeskeltiin 120 km/h ja 127 km/h nopeuksien vaikutusta jarrutusmatkojen pituuteen teoreettisessa tilanteessa identtisissä olosuhteissa. 127 km/h kulkeva ajoneuvo vaati pysähtyäkseen 7-8 metriä pidemmän matkan. 120 km/h nopeudella ajoneuvo kulkee 33 metriä sekunnissa, eli 7-8 metrin matkan se kulkee noin 0,2 sekunnissa.

Tämä ketju on vähän niin kuin suvaitsevaiston kanssa väittely. Otetaan vastustajan väärät tiedot, osoitetaan ne vääriksi ja hetken päästä niistä toistellaan taas totuutena.

Otetaan nyt vaikka nuo 120 ja 127 km/h ajavat autot. Oletetaanpa vielä että ajamalla pientä ylinopeutta olet virkeämpi ja reagoit nopeammin eli samassa metrimäärässä suuremmasta nopeudesta riippumatta ja oletetaan että aloitat jarruttamisen samassa kohdassa. Sillä kohtaa millä nopeudesta 120 km/h saat auton juuri ja juuri pysähtymään on sinulla vielä nopeutta noin 42 km/h, jos aloititkin jarrutuksen nopeudesta 127 km/h. Se tömähtää vaikkapa motarilla pysähtyneen autojonon perään kummasti. Myös se pientä ylinopeutta ajanut kuorma-auto tömähtää sinun perääsi kummasti.

Sellaisia sekunnin kymmenyksiä. Onko vaikea uskoa? Niin onkin. Suurin osa ihmisistä ei ymmärrä kuinka paljon se pieni ylinopeus tuntuu siinä vaiheessa kun tulee kiire. En minäkään sitä auton ratissa hahmota vaikka tiedänkin. Tähän laskelmaan eivät vaikuta kitkakertoimet, ne on supistettu pois, joten samat tulokset jäännösnopeuksiksi saat jäällä ja asfaltilla, toki jarrutusmatkoissa on eroja.

Siitä olen ihan samaa mieltä että poliisi saisi valvoa enemmän yleistä liikennekäyttäytymistä, rattijuoppoja, taparikollisia ymsymsyms ja minuakin vituttaa täräyttää 10 metriä 80-lätkän takana olevaan kameraan tyhjällä valtatiellä aamuvarhain, mutta kritisoidaan nyt sitten sitä missä on kritisoimista eli valvonnan toteutusta ja painotusta eikä väitetä puutaheinää nopeudesta ja jarrutusmatkoista.

Edit: Sen jäännösnopeuden, eli mitä vauhtia ylinopeutta ajanut törmää esteeseen kun nopeusrajoitusta noudattanut saa juuri pysäytettyä, voi laskea kaavasta:

jäännösnopeus = neliöjuuri ( (suurempi_nopeus^2) - (pienempi_nopeus^2) )

Kaavat on johdettu liike-energian määritelmästä. Jarrutuksessa liike-energiaa muutetaan lämmöksi joko jarruissa. Ajoneuvon massa samoin kuin renkaan ja tien välinen kitkakerroin supistuvat pois. Käytännössä näillä on jotain hyvin pientä eroa johonkin suuntaan, mutta mitään ratkaisevaa eroa ne eivät tee enkä nyt osaa sanoa lisäävätkö vai pienentävätkö ne jäännösnopeutta. Tämä kaava jättää huomiotta sen, että reaktiomatka on suurempi ylinopeutta ajavalla, joten todellisuudessa jäännösnopeus on suurempi.

Esimerkiksi se olematon ylinopeus mistä niitä ärsyttäviä pilkunviilaussakkoja tulee eli 80-alueella 89 km/h tarkoittaa jäännösnopeutena 39 km/h. Samaten kaupunkinopeuksissa jos ajatkin vaikka 58 km/h viidenkympin alueella tarkoittaa jäännösnopeutena 29 km/h. Siinä kopsahtaa suojatielle juoksevaan lapseen ihan eri tavalla kuin jos saisikin juuri pysäytettyä.

Jossain Kehä I:llä on aika standardiratkaisu ajaa kuudenkympin alueella sellaista kahdeksaakymppiä. Se tarkoittaa että kun nopeusrajoitusta ajava saa juuri pysäytettyä ennen tielle hajonnutta autoa, törmää kahdeksaakymppiä ajava siihen 53 km/h.

[Pliers]

Jossain Kehä I:llä on aika standardiratkaisu ajaa kuudenkympin alueella sellaista kahdeksaakymppiä. Se tarkoittaa että kun nopeusrajoitusta ajava saa juuri pysäytettyä ennen tielle hajonnutta autoa, törmää kahdeksaakymppiä ajava siihen 53 km/h.

Kyllä kyllä. Kuinka monta kertaa elämässään keskivertoautoilija joutuu lyömään jarrut lukkoon? Siis ihan lukkoon maantienopeudesta. Itse ajan 50 000 kilometria vuodessa. Kortti on ollut yli 20 vuotta. Luultavasti 90% noista kilometreista on taitettu vähintää 10km/h ylinopeutta, enkä ole sellaiseen tilanteeseen joutunut kertaakaan.

[risto]

Jossain Kehä I:llä on aika standardiratkaisu ajaa kuudenkympin alueella sellaista kahdeksaakymppiä. Se tarkoittaa että kun nopeusrajoitusta ajava saa juuri pysäytettyä ennen tielle hajonnutta autoa, törmää kahdeksaakymppiä ajava siihen 53 km/h.

Kyllä kyllä. Kuinka monta kertaa elämässään keskivertoautoilija joutuu lyömään jarrut lukkoon? Siis ihan lukkoon maantienopeudesta. Itse ajan 50 000 kilometria vuodessa. Kortti on ollut yli 20 vuotta. Luultavasti 90% noista kilometreista on taitettu vähintää 10km/h ylinopeutta, enkä ole sellaiseen tilanteeseen joutunut kertaakaan.

Jos jätetään pois ekstraliukkaat kelit, itse en ole joutunut kertaakaan tekemään lukkojarrutusta. Ennakointi ja oikea tilannenopeus on päivän sana. Riittävä turvaväli on myös kova juttu, näin voi myös itse ajaa taloudellisesti, vaikka edessä joku urpo jurnuttaisi vakionopeudensäätimellä ylä- ja alamäessä.

Käsittämättömän surkeat talvirenkaat ovat yllättäneet kaksi kertaa, ja molemmilla kerroilla alla oli eri laina-auto. Uusi asfaltti, jonka päällä oli vettä yllätti silloin n. puoli vuotta kortin omistaneen kertaalleen. Näissä tilanteissa piti lukkojarrutella. Kaikille näille tilanteille yhteistä oli se, että ajoin rajoitusten mukaan, mutta tilannenopeus oli väärä. Yhdestä näistä tuli kuitenkin vielä peräänajo, vaikka turvaväli oli huikea ja nopeus rajoitusten mukainen. Sitä se jäätynyt alamäki + vaaralliseen risteykseen(*) pysähtynyt auto + surkeat talvirenkaat teettää. Jälkikäteen jäi harmittamaan, että en vetänyt pehmeään lumipenkkaan, vaikka aikaa oli monta sekuntia.

Nopeurajoituskyltillä ei ole asiaan suurempaa vaikutusta, koska viranomaisten määräämä kattonopeus on monissa tilanteissa aivan liikaa, ja usein aivan perustelemattoman alhainen.

(*) samassa risteyksessä on tullut niin paljon peräänajoja, että nyt siinä on vaarallisen risteyksen merkki.

[Kaptah]

Kyllä kyllä. Kuinka monta kertaa elämässään keskivertoautoilija joutuu lyömään jarrut lukkoon? Siis ihan lukkoon maantienopeudesta. Itse ajan 50 000 kilometria vuodessa. Kortti on ollut yli 20 vuotta. Luultavasti 90% noista kilometreista on taitettu vähintää 10km/h ylinopeutta, enkä ole sellaiseen tilanteeseen joutunut kertaakaan.

Näin ABS-aikakaudella ei ikinä, koska niitä ei saa lukkoon. Vuosittain kuitenkin syntyy henkilövahinkoja noin 250-300 ja jokunen kuoleekin peräänajossa, jotka aika selvästi johtuvat siitä, että takana tulija ei pysähdy tarpeeksi nopeasti. Itse veikkaisin että niitä oikeasti tiukkoja jarrutuksia maantienopeuksissa tulee ehkä kerran 30-50 000 ajokilometriä, jos jätetään ne kävelyvauhtia risteyksessä kaupungissa liukumiset pois. Itse olen kerran jarruttanut kyllä kahdeksastakympistä stoppiin kun edellämenijä päätti yhtäkkiä kääntyä vasemmalle vilkuttamatta, mutta joutui jäämään seisomaan kaistalle koska vastaan tuli auto. Ei jäänyt varmaan kahta metriä väliä. Kerran olen jarruttanut noin satasesta stoppiin koska tiellä oli porotokka ja niitä joissa ihan stoppiin ei ole tarvinnut jarruttaa, on kyllä useampiakin. Odotan toki innolla sitä vastaväitettä, jonka mukaan nämä minun ongelmani eivät koske parempia kuljettajia, jotka eivät joudu vastaaviin tilanteisiin.

Sama jäännösnopeuslogiikka pätee myös niissä tilanteissa, joissa ei jarruteta stoppiin vaan ensin ehditään jarruttaa, jonka jälkeen väistetään. Tästäkin pitäisi tehdä laskelmia, eli jos 80 km/h ajanut ehtii jarruttaa nopeuden kuuteenkymppiin ennen väistöä, millä vauhdilla 90 km/h ajanut joutuu väistöä yrittämään. Vitonen lisää vauhtia kun tekee valtavan eron kun pitäisi väistää.

Nopeurajoituskyltillä ei ole asiaan suurempaa vaikutusta, koska viranomaisten määräämä kattonopeus on monissa tilanteissa aivan liikaa, ja usein aivan perustelemattoman alhainen.

Tästä olen kyllä samaa mieltä. Ainut lohtu on se, että moni autoilija määrittelee tilannenopeutensa vielä kelvottomammin, joten huonotkin rajoitukset ovat usein pienempi paha. Näissä olisi kyllä silti paljon petraamista. 60 km/h autiolla kolmikaistaisella Kehä I:llä iltamyöhällä on naurettavaa kun taas 80 km/h jäisellä lumisella röykkyisellä kelirikkoisella pikkutiellä on itsetuhoista.

[Pliers]

Odotan toki innolla sitä vastaväitettä, jonka mukaan nämä minun ongelmani eivät koske parempia kuljettajia, jotka eivät joudu vastaaviin tilanteisiin.

Älä suotta odota, sillä sellaista ei ole tulossa. Tosin se on kylläkin totta, että kokeneille kuljettajille sellaisia tulee todennäköisesti vähemmän, kuin kokemattomille.

Tästäkin pitäisi tehdä laskelmia, eli jos 80 km/h ajanut ehtii jarruttaa nopeuden kuuteenkymppiin ennen väistöä, millä vauhdilla 90 km/h ajanut joutuu väistöä yrittämään. Vitonen lisää vauhtia kun tekee valtavan eron kun pitäisi väistää.

Asiasta voidaan tehdä laskelmia loputtomiin. Käytännössä kannattaa kuitenkin tarkastella onnettomuustilastoista onnettomuuksiin johtaneista syistä. Vähissä ovat lievät ylinopeudet syiden joukossa.

[Veli Karimies]

Tämä ketju on vähän niin kuin suvaitsevaiston kanssa väittely. Otetaan vastustajan väärät tiedot, osoitetaan ne vääriksi ja hetken päästä niistä toistellaan taas totuutena.

Otetaan nyt vaikka nuo 120 ja 127 km/h ajavat autot. Oletetaanpa vielä että ajamalla pientä ylinopeutta olet virkeämpi ja reagoit nopeammin eli samassa metrimäärässä suuremmasta nopeudesta riippumatta ja oletetaan että aloitat jarruttamisen samassa kohdassa. Sillä kohtaa millä nopeudesta 120 km/h saat auton juuri ja juuri pysähtymään on sinulla vielä nopeutta noin 42 km/h, jos aloititkin jarrutuksen nopeudesta 127 km/h. Se tömähtää vaikkapa motarilla pysähtyneen autojonon perään kummasti. Myös se pientä ylinopeutta ajanut kuorma-auto tömähtää sinun perääsi kummasti.

Sellaisia sekunnin kymmenyksiä. Onko vaikea uskoa? Niin onkin. Suurin osa ihmisistä ei ymmärrä kuinka paljon se pieni ylinopeus tuntuu siinä vaiheessa kun tulee kiire. En minäkään sitä auton ratissa hahmota vaikka tiedänkin. Tähän laskelmaan eivät vaikuta kitkakertoimet, ne on supistettu pois, joten samat tulokset jäännösnopeuksiksi saat jäällä ja asfaltilla, toki jarrutusmatkoissa on eroja.

Minun näkökulmastani sinun suhtautumisesi on fanaattista ja virheellistä. Sinä käytät äärimmäisyyksiin vietyä esimerkkiä äärimmäisen teoreettisesta tilanteesta, joka ei ota huomioon mitään realistista näkökulmaa eikä siis ole suhteessa todellisuuden kanssa. Lisäksi käytät vielä väärää mittaa arvioimaan nopeuden vaarallisuutta, eli äärimmäisyyksiin viedyn äärimmäisen teoreettisen esimerkin jäännösnopeutta. Booo! Hui! Pelätkää!

Todellisuudessa onnettomuuden ja läheltä piti tilanteen välillä on miljoonia muita asioita, joista suurin vaikuttaja on aika ennakoinnin, korjausliikkeiden ja reaktioiden välillä. Tässä yhtälössä tuo matkan suoritusnopeuksien tai jarrutukseen käytetyn ajan ero on yksi hyttysen paska, sekunnin kymmenesosia, kun todellinen onnettomuustilanteeseen valmistautuminen alkaa jo useita kymmeniä sekunteja ennen vaaratilannetta. Tämän ajan sisään mahtuu todella mainiosti ajonopeuden laskeminen/ajoneuvon pysäyttäminen moneen kymmeneen kertaan.

[risto]

Ylinopeuksien (== rajoitusten yli ajamisen) pohtiminen peräänajojen yhteydessä on turhaakin turhempaa. Peräänajot johtuvat karrikoiden siitä, että ajetaan toisten puskurissa (tai alla on laittomassa kunnossa oleva auto ja/tai renkaat, jolloin näennäisesti pitkäkin turvaväli on todellisuudessa riittämätön).

Toinen tyypillinen peräänajotilanne on se, kun moottoritiellä paahdetaan rajoitusten mukaan, vaikka näkyvyys olisi lähes nollassa. Tilannenopeus ja sumuvalot.

Hirveän moni kuljettaja roikkuu edellämenevän puskurissa. Tämä on sata kertaa vaarallisempaa kuin ylinopeus.

Pitäisin nyrkkisääntönä sitä, että jos perusrauhallisessa ajossa ylipäätään joutuu käyttämään jarrua usein muutenkin kuin täyspysähdyksiin (liikennevalot yms.), ei osaa ajaa ennakoivasti. Ennakoivan taloudellisen ajon ongelma on taas siinä, että aina välillä pitäisi erikseen muistaa tehdä voimakkaita jarrutuksia, etteivät jarrut ruostu pilalle käyttämättömyyden takia. Jarrun käyttäminen maantiellä tarkoittaa useimmiten sitä, että ajaa edellämenevän puskurissa.

[Kaptah]

Minun näkökulmastani sinun suhtautumisesi on fanaattista ja virheellistä. Sinä käytät äärimmäisyyksiin vietyä esimerkkiä äärimmäisen teoreettisesta tilanteesta, joka ei ota huomioon mitään realistista näkökulmaa eikä siis ole suhteessa todellisuuden kanssa. Lisäksi käytät vielä väärää mittaa arvioimaan nopeuden vaarallisuutta, eli äärimmäisyyksiin viedyn äärimmäisen teoreettisen esimerkin jäännösnopeutta. Booo! Hui! Pelätkää!

En yhtään epäillytkään ettetkö olisi tässäkin asiassa mielestäsi oikeassa ja muunmieliset väärässä. Laskelmia löytyy onnettomuustutkintaraporteista vaikka millä mitalla, myös todellisista onnettomuuksista.

Mikä tuossa jäännösnopeuden käyttämisessä on väärin? Yleensä onnettomuutta edeltää hätäjarrutus, eikä sen rysäyksen tuhovoima riipu niistä sekunnin kymmenyksistä vaan siitä, kuinka kovaa se sinun rottelosi kohtaa puhelinpylvään, siltarummun, vastaantulijan, edellä ajavan, hirven tai talon seinän. Näin ollen nimenomaan törmäysnopeus on oleellinen ja ne sekunnin kymmenykset eivät vaikuta mitään.

Todellisuudessa onnettomuuden ja läheltä piti tilanteen välillä on miljoonia muita asioita, joista suurin vaikuttaja on aika ennakoinnin, korjausliikkeiden ja reaktioiden välillä. Tässä yhtälössä tuo matkan suoritusnopeuksien tai jarrutukseen käytetyn ajan ero on yksi hyttysen paska, sekunnin kymmenesosia, kun todellinen onnettomuustilanteeseen valmistautuminen alkaa jo useita kymmeniä sekunteja ennen vaaratilannetta. Tämän ajan sisään mahtuu todella mainiosti ajonopeuden laskeminen/ajoneuvon pysäyttäminen moneen kymmeneen kertaan.

Totta kai siihen, joutuuko äkkijarruttamaan tai väistämään, voi vaikuttaa, mutta ei läheskään aina eikä myöskään siinä onnettomuuden edeltä välttämisessä suurempi nopeus tee kuin hallaa. Katsele vaikka Youtubesta kaikkia niitä kolarivideoita joita on tarttunut narulle, vaikkapa hakusanalla "crash dash cam". Aika monesti, ei nyt aina mutta usein, vastaantulijan auto lähtee yhtäkkiä käsistä, yhtäkkiä edellä ajava törmää johonkin tai melkein pysähtyy, ohittaja spinnaa eteen, hirvi juoksee tielle, risteyksestä kääntyy joku eteen, lapsi juoksee edellä ajavan eteen jolloin tämä lyö jarrut pohjaan tms. Niitä on vaikea ennakoida kymmeniä sekunteja etukäteen. Näissä toki auttaa myös hyvät renkaat, kunnolla kuormattu auto yms, mutta kaikken suurin ero on siinä millä nopeudella ajat.

Ymmärrän kyllä että tätä yksinkertaista faktaa on ikävä myöntää, koska kovaa ajaminen on mukavaa.

Aika moni läheltä piti -tilanne olisi päättynyt rysäykseen, jos nopeutta olisi vähän vähemmän. Aika moni kuolonkolari olisi aiheuttanut vain mustelmia, jos nopeutta olisi vähän vähemmän. Aika moni nyt kallioleikkaukseen päätynyt väistö olisi onnistunut jos nopeutta olisi vähän vähemmän. Tottahan on se, että niihin tilanteisiin ei välttämättä joudu sen useammin ajamalla ylinopeutta eikä ylinopeus ole mikään riski niin kauan kuin ei tule sitä "VOI PERKELE" -tilannetta, mutta kun tulee, niin se 10% vähemmän vauhtia tekee melkoisen eron. Onneksi niitä tulee pirun harvoin, mutta välillä niitä tulee eikä niitä aina voi ennakoida. Joka päivä lehdissä kerrotaan niistä, joille se tuli.

Ylinopeuksien (== rajoitusten yli ajamisen) pohtiminen peräänajojen yhteydessä on turhaakin turhempaa. Peräänajot johtuvat karrikoiden siitä, että ajetaan toisten puskurissa (tai alla on laittomassa kunnossa oleva auto ja/tai renkaat, jolloin näennäisesti pitkäkin turvaväli on todellisuudessa riittämätön).

Toinen tyypillinen peräänajotilanne on se, kun moottoritiellä paahdetaan rajoitusten mukaan, vaikka näkyvyys olisi lähes nollassa. Tilannenopeus ja sumuvalot.

Hirveän moni kuljettaja roikkuu edellämenevän puskurissa. Tämä on sata kertaa vaarallisempaa kuin ylinopeus.

Pitäisin nyrkkisääntönä sitä, että jos perusrauhallisessa ajossa ylipäätään joutuu käyttämään jarrua usein muutenkin kuin täyspysähdyksiin (liikennevalot yms.), ei osaa ajaa ennakoivasti. Ennakoivan taloudellisen ajon ongelma on taas siinä, että aina välillä pitäisi erikseen muistaa tehdä voimakkaita jarrutuksia, etteivät jarrut ruostu pilalle käyttämättömyyden takia. Jarrun käyttäminen maantiellä tarkoittaa useimmiten sitä, että ajaa edellämenevän puskurissa.

Totta enkä kyllä itse kajoa jarruun maantiellä juuri ikinä. Ja kun jumalauta niihin tuontiautoihinkin joudutaan katsastusta varten ruuvaamaan takasumuvalot, niin KÄYTTÄKÄÄ NYT HYVÄT IHMISET NIITÄ KUN ON SUMUA TAI LUMIPYRY.

Tuo motarilla 120 km/h vaikka sataisi piikkiäkeitä on myös mielenkiintoinen ilmiö. Pakko sitä talvisin moottoriteillä olevaa miniminopeussuositusta 100 km/h kai on noudattaa 

Jonossa peräänajot johtuvat riittämättömän turvavälin ja liian suuren ajonopeuden yhteisvaikutuksesta. Liian lyhyet turvavälit aiheuttavat sen ettei ole varaa myöhästyä jarrutuksesta ja liian suuri ajonopeus aiheuttaa sen, että reaktiomatkan aikana kuljetaan niin pitkä matka, että turvaväli ei riitä. Kahden metrin päässä edellä menevän puskurista on ihan turvallista ajaa oikealla nopeudella eli alle kävelyvauhtia.

[Veli Karimies]

Faktahan Kaptah on se, että sinä puhut nyt aidenseipäästä, kun muut puhuvat aidasta. Me puhumme ylinopeudesta onnettomuuden aiheuttajana, sinä puhut ylinopeudesta onnettomuushetkellä. Kerrotko minulle, miten jäännösnopeus aiheuttaa kolarin?

Lähden tästä nyt verotoimistoon ja toivon, että saat jotain järkevää raapustettua siihen mennessä kun palaan.

[vihapuhegeneraattori]

Vaikka tilanne on kiristynyt, näen että ylinopeuden ajaminen kannattaa.. lasketaan asia esim näin:

Ajan vuodessa 18000km, keskinopeus 60kmh, eli vietän 300 tuntia autossa vuodessa. Jos ajan vaikka 10% ylinopeutta kokoajan, selviän kiinnijäädessäkin rikesakoilla. Kiinnijäämistä voi vähentää hidastelemalla kameroiden kohdalla. Itselle ei ole 'bout 20 ajovuoden aikana yhtään rikesakkoa suomessa (ulkomailla yksi). Mutta jos ajatellaan vaikka että kärähtäisit kerran vuodessa.

10% ylinopeus säästää vuodessa 30h vapaa-aikaa. Lasketaan että rikesakko on vaikka 90€, silloin tuntihinnaksi vapaa-ajalle tulee 3€/h. Mun mielestä ihan hyvä diili jo tuokin, ja jos kärähtää harvemmin tai ajaa lujempaa niin sitä parempi.

[Maatiaisjuntitar]

Pitäisin nyrkkisääntönä sitä, että jos perusrauhallisessa ajossa ylipäätään joutuu käyttämään jarrua usein muutenkin kuin täyspysähdyksiin (liikennevalot yms.), ei osaa ajaa ennakoivasti. Ennakoivan taloudellisen ajon ongelma on taas siinä, että aina välillä pitäisi erikseen muistaa tehdä voimakkaita jarrutuksia, etteivät jarrut ruostu pilalle käyttämättömyyden takia. Jarrun käyttäminen maantiellä tarkoittaa useimmiten sitä, että ajaa edellämenevän puskurissa.

Mun auton jarrut ruostuu aina. 
Pitäisi muuttaa jotenkin ajotapaani, ettei jarrut menisi aina pilalle, mutta äkkijarrutusten tekeminen ihan huvin vuoksi tuntuu jotenkin tyhmälle...

[Jack]

Neljänsadan vuoden kuluttua ihmiset ajattelevat 2000-luvun alun kaaharivainoista aivan kuten me nyt ajattelemme 1400-1600 -lukujen noitavainoista. Ihmisluonne on ilmeisesti sellainen, että aina pitää keksiä joku alempi ihmisryhmä, jota syyllistämällä korostetaan omaa paremmuutta. Aikoinaan viha kohdistui noitiin, nykyisin se kohdistuu ylinopeudella ajaviin.

1600-luvulla käytiin keskustelua noidista ja heidän paljastamisestaan ja rankaisemisestaan. Mietittiin, minkä tyyppinen kidutus olisi tehokkain tapa saada noita tunnustamaan, ja pitäisikö rovioon panna savuttavia leppäpuita vai olisiko kuumasti palava koivu sittenkin paras.

Nykyisessä noitavainossa ei ole sen enempää tolkkua kuin aikaisemmissakaan. Ihmiset eivät vain kykene näkemään ajattelunsa kieroutuneisuutta omana aikanaan. Sen näkevät vasta tulevat sukupolvet, jotka katsovat asioita aikahorisontin takaa.

Ylinopeuksissa on kyse seuraavasta "ongelmasta".

Autotehtaat valmistavat yhä tehokkaampia ja nopeampia autoja, ja samaan maanteiden nopeusrajoituksia kiristetään. Koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa autot eivät ole olleet niin nopeita kuin ne ovat nyt, ja koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa maanteille säädetyt suurimmat sallitut nopeudet eivät ole olleet niin hitaita kuin nyt.

Jos tuollainen asetelma ei johda ylinopeuksiin, niin ei sitten mikään.

Ihmiset ajavat kovaa sen vuoksi, että autot on tehty kovaa ajamiseen, ja suurta nopeutta piilomarkkinoidaan monilla eri tavoilla yhteiskunnassamme. Lehdet antavat koeajoissa autoille pluspisteitä tehokkaasta moottorista ja hyvästä kiihtyvyydestä ja nautinnollisista ajo-ominaisuuksista mutkatiellä – eli suomeksi sanottuna autoja kehutaan, jos niillä on helppoa ja vaivatonta ajaa ylinopeudella.

Jos ylinopeudet todella olisivat sellainen ilmestyskirjan peto kuin miksi ne liikennepropagandassa kuvataan, lehdetkään eivät kehuisi autojen suorituskykyä ja ajo-ominaisuuksia. Auto saisi miinuspisteitä, jos se kiihtyy hyvin, ja jos sen hyvät ajo-ominaisuudet houkuttelevat ajamaan ylinopeutta mutkatiellä.

Jos ylinopeudet haluttaisiin oikeasti loppumaan, niitä vastaan ei taisteltaisi valvontakameroilla ja poliisin nopeusvalvonnalla. Ongelma ratkaistaisiin siellä missä se on eli autojen nokkapellin alla. Jos kaikki autot olisivat "Rättisitikoita" tai 1950-luvun "Kuplavolkkareita", mitään ylinopeusongelmaa tuskin olisi.

Ylinopeudet saataisiin loppumaan samalla keinolla millä raskaan liikenteen vauhteja hillitään eli autoihin asennettavilla nopeudenrajoittimilla. Nykytekniikka on jo niin viisasta, että rajoitetun nopeuden ei tarvitsisi olla kiinteä, vaan se voisi muuttua nopeusrajoituksen mukaan. Huomauttaahan GPS-navigaattori jo nyt ylinopeudesta. Eli ei muuta kuin piuha navigaattorista kaasupolkimeen ja ylinopeuskysymys olisi ratkaistu. Ylinopeudet olisivat tämän jälkeen enää historiallinen kummallisuus aivan kuten noitavainot.

Miksi asiaa ei ratkaista tuolla menetelmällä kerralla ja lopullisesti – kun se tekniikan puolesta on mahdollista. Syy on se, että ylinopeudet ovat niin hyvä bisnes niin monille, ettei niitä haluta lopettaa.

Autotehtaat saavat parhaat katteet kalliista ja nopeista autoista. Ne eivät halua luopua voitoistaan, joten ne lobbaavat lainsäätäjiä ja vastustavat nopeudenrajoittimia.

Autoilijat ovat maksaneet tehosta ja suorituskyvystä ja niiden mukanaan tuomasta statuksesta, joten he eivät tietenkään halua luopua siitä, mistä ovat maksaneet. Sillä ei ole merkitystä, että suorituskykyä ei voi laillisesti käyttää mihinkään. Autoilijoille riittää, että se on siellä. Konepellin alla. Sinne eivät virkamiehet saa mennä sorkkimaan.

TV-yhtiöt ja iltapäivälehdet saavat tuloja ylinopeuksista. Kun lööppi kertoo jonkun julkkiksen kärähtäneen kaahaamisesta, Ilta-Sanomat revitään telineistä. TV-yhtiöt saavat mainostuloja esittämällä halvalla tehtyjä "poliisi nappaa" -tyyppisiä "reality-ohjelmia", jossa näytetään poliisin kaahailua ja takaa-ajoja ja pidätyksiä maanteillä. Jos autot eivät kulkisi ylinopeudella, tällaisia ohjelmia ei enää tehtäisi.

Valtio saa sakkotuloja, kun ihmiset ajavat ylinopeutta. Ylinopeudet takaavat tulovirran myös valvontakameroiden ja nopeudenvalvontatekniikan valmistajille.

Raha ei ole ainoa asiaa, joka ratkaisee. Ylinopeudet takaavat sen, että poliisi saa syyn olemassaololleen päästessään sakottamaan ja ajamaan takaa nopeusrajoituksia rikkovia kaahareita.

Persoonallisuushäiriöistä ja muista psyykkisistä ongelmista kärsivät ihmiset - tiedätte kyllä millaisia he ovat – saavat purettua pahaa oloaan käymällä pyhää propagandasotaa kaahareita vastaan. Kun ihmisellä ei ole mitään muuta, hän tekee hyveen siitä, että pystyy ajamaan autolla hitaammin kuin mitä liikennemerkissä lukee. Haloo.

Eikö olisi jo aika lopettaa tämä pelleily. Jos ylinopeuksista oikeasti halutaan päästä eroon, lopetetaan ne. Jos niiden halutaan jatkuvan, myönnetään tosiasiat ja lopetetaan lässytys.

http://www.sacred-texts.com/pag/mm/

[Veli Karimies]

En yhtään epäillytkään ettetkö olisi tässäkin asiassa mielestäsi oikeassa ja muunmieliset väärässä. Laskelmia löytyy onnettomuustutkintaraporteista vaikka millä mitalla, myös todellisista onnettomuuksista.

Mikä tuossa jäännösnopeuden käyttämisessä on väärin? Yleensä onnettomuutta edeltää hätäjarrutus, eikä sen rysäyksen tuhovoima riipu niistä sekunnin kymmenyksistä vaan siitä, kuinka kovaa se sinun rottelosi kohtaa puhelinpylvään, siltarummun, vastaantulijan, edellä ajavan, hirven tai talon seinän. Näin ollen nimenomaan törmäysnopeus on oleellinen ja ne sekunnin kymmenykset eivät vaikuta mitään.

Eli kuten jo sanoin, sinä puhut nyt aidanseipäistä, kun muut puhuvat aidasta. Kameratolppia, nopeusratsioita, tehovalvontaa, nollatoleranssia jne kaikkia perustellaan ylinopeuden vaarallisuudella ja tätä vaarallisuutta pyritään osoittamaan naurettavilla keinoilla, kuten jäännösnopeudella, kun ja jos auto X olisi äärimmäisyyksiin viedyssä todellisuudesta irrallaan olevassa tilanteessa ajanut nopeammin, kuten tuossa "huomaat jalankulkijan 20 metrin päässä" -propagandapläjäyksessä.

Ihan pintapuolisella tarkastelulla kuitenkin voimme jo todeta, että 1. jäännösnopeus ei aiheuta onnettomuuksia, vaan pahentaa niiden seurauksia, 2. 7km/h ylinopeus 120km/h alueella kääntyy 0,2 sekunniksi onnettomuusketjun aikajanassa, mihin sisältyy asioita kuten ympäristön huomioiminen, vaaran huomaaminen, arvio vaarasta, reaktioaika, jarrutusaika, pysähtymisaika, reagointi vaaraan, ajonopeuden laskeminen, ajoneuvon pysäyttäminen jne.

Tämän takia "huomattava ylinopeus" on vuositasolla onnettomuuksien aiheuttajana vain noin 2% tapauksista. Ja huomaa, että kyseessä on "huomattava ylinopeus", ei siis mikään 7km/h ylinopeus, mikä on lievää ylinopeutta.