DOGE Suomi - Eikö muka mistään voi leikata?

[Pallopääkissa]

Yksi syy miksi valtiontaloutta ei meinata saada tasapainoon tai plussalle, on se kun virkamiehet ja muut julkisen sektorin työntekijät ovat suuri äänestäjäryhmä. Sitten on julkisrahoitteisten järjestöjen puuhastelijat.

Molemmista tarttis vissiin tehdä pienempiä äänestäjäryhmiä. Pidän järkevä sitä Trumpin 1. kauden ohjelmaa, jossa eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata ketään, vaan työt priorisoidaan ja tärkemmät nakitetaan jäljelle jääville.

Yksi syy miksi valtiontaloutta ei meinata saada tasapainoon tai plussalle, on se kun virkamiehet ja muut julkisen sektorin työntekijät ovat suuri äänestäjäryhmä. Sitten on julkisrahoitteisten järjestöjen puuhastelijat.

Tuo on suurin syy miksi mikään puolue Suomessa ei ala ajaa julkishallinnon rationointia. Julkisen sektorin ja sitä palvelevan pseudo-'yksityisen' sektorin työntekijät sekä näitten ryhmien eläkeläiset, noita on valtaisa määrä. Mikä tahansa puolue joka ilmoittaa tavoitteekseen ko. ryhmien supistamisen ja/tai näiden etujen kaventamisen voi unohtaa vaalivoiton.

Lisäksi tulee vielä suomalaisten maailmanmitassa ainutlaatuinen lapsellinen valtiouskovaisuus. Jopa Jorma Ollila kiinnitti tähän huomiota viime viikkoisessa kirjoituksessaan missä hän peräsi talouskasvun palauttamista kansakunnan ykkösprioriteetiksi (yleensä kuvitellaan että tuo olisi itsestään selvää, mutta Suomessa ei ole).

En edelleenkään usko että julkishallinnon uudistusta saadaan Suomessa aikaiseksi muuten kuin talousromahduksen kautta.

Pitäisikö julkisen sektorin työntekijöiltä ottaa äänioikeus pois? Tässä pitäisi sitten todistaa mikä on julkinen sektori. Kierrettäisiinkö tuota jotenkin, esim. irtisanoutumalla ennen vaaleja, ja vaalien jälkeen takaisin virastoon?

Ehkä persuilla on sen verran vähän virkamiesäänestäjiä että sillä voisi olla mahdollisuudet toteuttaa virkamiesten irtisanomisia, virkojen lakkauttamisia sekä virkojen täyttämättä jättämisiä.

@JoKaGO totesi että valtion tai oliko se koko julkisen sektorin voisi supistaa siihen missä se oli 1960. Tuohon aikaan julkisella sektorilla oli vähemmän tehtäviä kuin nyt eikä valtio ollut pahasti velkaantunut.

[Nikolas]

Pitäisikö julkisen sektorin työntekijöiltä ottaa äänioikeus pois?

Mitä jos vain kokeiltaisiin demokratiaa? Se on toiminut muualla, joten ehkä se toimisi myös Suomessa.

[DuPont]

@JoKaGO totesi että valtion tai oliko se koko julkisen sektorin voisi supistaa siihen missä se oli 1960. Tuohon aikaan julkisella sektorilla oli vähemmän tehtäviä kuin nyt eikä valtio ollut pahasti velkaantunut.

Maailma on muuttunut, kuten julkissektori kasvanut... Javier Milei Argentiinassa karsi tuota julkissektoria, me vasta mietimme (liki maailman suurimman julkissektorin kanssa), voisimme karsia miljoonia, vaikka tarve on 12 miljardia!

[DuPont]

Yhteiskuntamme on sosialistisoitunut (joo, on tuo sana). Joku viksu aikoinaan sanoi, että kaikki organisaatiot, jotka eivät ole oikeistolaisia, vasemmistolaistuvat. Jokainen julkinen organisaatio vasemmistolaistuu, valtiollistuu, byrokratisoituu, kasvaa tarkoitustaan suuremmaksi.

Siksikin Suomi tarvitsisi Muskin kaltaista karsijaa julkissektorillemme. Meillä Marinin hallituksen aikoina oli puhetta jopa nuohousvalvonnasta ja kompostitarkastajista, mikä hyvin kuvaa sitä ilmiötä, miten kasvanut byrokratia laajentaa itseään keksien itselleen uusia tehtäviä. = Joihin tarvitaan uusia virkamiehiä, vähintään avustajia.

Ylikasvanut julkissektori on Suomen keskeisimpiä ongelmia. Me olemme eräs sosialistisimpia maita maailmassa, siksi taloutemme ei enää toimi. Ainoa lääke tuohon on karsia julkissektoriamme rankasti, 30-50% siis. Samalla täytyy poistaa monia turhia lakeja, kuntien/julkissektorin velvoitteita tms. Yhteiskuntajärjestelmä vaatii yksinkertaistamista.

Tärkeintä olisi silti ehkä asennemuutos Suomen sisällä, jotta emme näkisi valtiota enää meitä elättävänä ja imettävänä lehmänä, vaan näkisimme itsemme vapaina, jopa valtiosta. Jotain oppia amerikkalaisisita voisi ottaa, kun eivät enää halua pitää valtiota pomonaan, vaan palvelijanaan. Emme tarvitse kymmenientuhansien virkamiesarmeijaa, tarvitsemme vain toimivaa hallintoa. Emme tarvitse määräyksiä enempää, vaan vapauksia enemmän.

Suomi on tilanteessa, jossa yhteiskunnan rappio pakottaa muutoksiin. Julkissektorin suuruus johtaa meitä konkurssin tielle. Kuten Pave sanoi aikoinaan = "On Muutoksen Aika".

[Pallopääkissa]

^Se on O´Sullivanin laki, mihin viittaat.
https://www.suomenuutiset.fi/media-kirkko-ja-yliopistot-politisoituvat-vauhdilla-osullivanin-laki-ennusti-jo-30-vuotta-sitten-etta-kaikki-organisaatiot-jotka-eivat-ole-oikeistolaisia-muuttuvat-ajan-myota-vasemmistolaisiksi/

Törmäsin joskus termiin "sosialistinen mielenlaatu". Se taitaa olla miksi suomalaiset haluavat koko ajan lisää palveluja ja tulonsiirtoja.

Sitten on arveltu onko "sosialistinen mielenlaatu" peräisin muinaissuomalaisilta ajoilta. Ajatellaan että jos toivottaa toiselle onnea, se on itseltä pois, ja näin pienentää omaa onnea.

Eikös usein sanota että hallituspuolueen kannattaa tehdä inhottavat päätökset aikaisessa vaiheessa ja pois alta. Näin ne ehditään unohtaa ennen vaaleja.

@Lalli IsoTalo on sanonut että Suomessa ei ole oikeistopuolueita vaan eriasteisia sosialidemokraattisia puolueita. Tässä on kyse siitä mikä puolue on vähiten sosialidemokraattinen.

En halua syyttää kansaa enkä äänestäjiä mutta voi kysyä onko kansalla "sosialistinen mielenlaatu". Miksi vaalit voitetaan yleensä lupaamalla palveluja ja tulonsiirtoja? Miksi vaaleja ei voiteta sillä että saat pitää aiempaa enemmän itse hankkimistasi rahoista ja että sääntö-Suomi-holhusvaltion otetta löysätään.

Valtiovarainministerin erityisavustaja Jussi Lindgren: leikkaukset & verotus | Keijocast #95
https://www.youtube.com/watch?v=ut7ad66VAWc

00:00:00 Jussi esittäytyy
00:02:55 Leikkaukset, velka & inflaatio
00:46:15 Verotus
01:00:15 EU:n & euron tulevaisuus

Keijocastin vieraana Tekniikan tohtori, tietokirjailija, valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja Jussi Lindgren, kuka on myös Helsingin kuntavaaliehdokkaana Helsingissä. Jaksossa keskustelemme mm. leikkauksista, verotuksesta sekä EU:n ja euron tulevaisuudesta.

[tweet]1887757245389177106[/tweet]

[skyuu]

Mites toi feministinen kiroiluiltama? Kuka/mikä/minä? rahoittaa moista toimintaa ja jos veronmaksajien rahoilla niin miksi muumissa?
Meillä oli veronmaksajien rahoittama sovinistinen kiroilu aamuiltama (vrt. iltama) joskus vuonna nakki&vasara kun spadet nukkuivat pommiin ja me ei saatu aamupalaa eikä edes aamuteetä. Vettä satoi ja oli aika holotna ilmakin vielä. Ärräpäät pärisivät kun järsittiin mars-patukoita ja muita mutta ei siinä auttanut muu kuin lähteä kun komentoja huudeltiin. Palautetta toki annettiin sitten sinne keittiöporukalle... 
Mutta joo! Feministinen kiroiluiltama. För helvete!

[DuPont]

Mutta joo! Feministinen kiroiluiltama. För helvete!

Ihan vapaasti joo, muttei valtion tai USAID:n kaltaisten (Sitra?) kautta kiertäen verorahoilla. Omilla rahoillaan toki....

[Pallopääkissa]

Riikka Purra: Kuinka paljon haluaisit leikata? | Keijocast #97

https://www.youtube.com/watch?v=-0eDFukegjI
00:00:00 Riikka esittäytyy
00:01:39 Verotus & leikkaukset
00:14:25 Ketkä ovat sosialisteja?
00:20:22 Hyvinvointivaltio & maahanmuuttopolitiikka
00:23:18 Sanoitko ennen vaaleja, ettei Perussuomalaiset halua leikata pienituloisilta?
00:27:27 Julkisen sektorin koko & yritystuet
00:35:15 Yleisökysymykset: Suomeen oma DOGE & järjestötuet
00:37:42 Javier Milei & Donald Trump
00:40:45 Loppusetit: Arki Valtiovarainministerinä & suhtautuminen mediaan

Keijocastin vieraana Valtiovarainministeri ja Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra. Jaksossa keskustelemme mm. verotuksesta, leikkauksista ja budjetista, maahanmuutosta, julkisen sektorin koosta, sosialistien määrittelystä, vaalilupauksista, DOGE:sta, Javier Mileistä, Donald Trumpista ja mediasta.

RIIKKA PURRA
https://x.com/ir_rkp

[ikuturso]

Myönnän, että tarvittavien säästöjen saamiseen liittyy ns poliittisia ongelmia, mutta ne selviävät parlamentaarisella demokratialla jos ja kun on enemmistö.

Tuohan se todellinen ongelma on, että niiden äänestäjien määrä, jotka ovat saamapuolella yhteiskunnalta lisääntyy koko ajan (valtion ja kuntien viranhaltijat, sosiaaliavustusten avulla elävät, kolmannen sektorin työntekijät, tuetut toimialat, apurahojen saajat, jne.) ja yhteiskunnalle maksavien määrä vähenee.

Sehän on meillä mielenkiintoinen tilanne tulevaisuudessa, kun äänestysuurnan edessä saajien rivi on huomattavasti pidempi kuin maksajien, ja suurin osa ei usko, että henkilökohtaisen talouden ja yhteiskunnan talouden pelisäännöt ovat samat: jos rahat eivät riitä, niin kusessa ollaan.

Tästä on klassinen esimerkki se ravintolaseurue, joka päätti jakaa illan aterian hinnan osallistujien tulojen suhteessa. Rikkain maksoi eniten. Sitten keskituloinen. Ja lopulta köyhin sai syödä ilmaiseksi. Tähän järjestelyyn päädyttiin demokraattisesti. Äänestämällä. Seurueessa oli köyhiä enemmän kuin rikkaita.

Todellisuus iski lopulta vasten kasvoja, kun rikkain ei enää ilmaantunut yhteisille lounaille. Hyvinvointiyhteiskunta ja vasemmistolainen riisto perustuu siihen, että he kuvittelevat, että rikkain kansanosa ei voi ns. "poistua pöydästä", vaan säilyy kansalaisena ja veronmaksajana maailman tappiin. Liika sosialismi johtaa siihen, että rikkaat vievät rahansa pois yhteisestä pöydästä ja keskituloisesta tulee kärsijä. Ostovoima laskee ja kohta kaikki ovat köyhiä ja (toivottavasti ei) sosialisteja.

Juurihan Minja Koskela televisiossa kertoi, miten he kunta- ja aluevaaleissa kampanjoivat hoitavansa hyvinvointialueiden rahoituksen: Maakuntavero ja hän sanoi suoraan: "otetaan rikkailta".

-i-

[Lalli IsoTalo]

Tästä on klassinen esimerkki se ravintolaseurue, joka päätti jakaa illan aterian hinnan osallistujien tulojen suhteessa.

Sitten on toinen ravintolaseurue, joka jakaa yhteislaskun tasan kaikkien kesken. Tällöin jokainen yrittää syödä mahdollisimman hyvää ja kallista, koska se ei hänen omaa laskuaan kasvata, ja kaikki muutkin tekevät saman. Ravintola hyötyy, köyhimmät köyhtyvät, mutta kaikki syövät hyvin.

En näin aamutuimaan muista oliko tällä tarinalla joku opetuskin. 

[Lalli IsoTalo]

^ Ai niin joo. Köyhillä ei ole varaa standardoituun kollektiivisyömiseen. Vain hullu mies Huittisista syö enemmän kuin tienaa.

[Hohtis]

Suurempi joukko köyhiä painostaa johtajansa Sannan (nimi keksitty) johdolla vähemmistörikkaan Björnin (nimi keksitty) maksamaan kaikkien ruuat. Sannan motiivi on esiintyä populistisena hyväntekijänä ja päästä köyhien suosioon.

Eipä ihme, että Björn häipyy rahoineen maasta. Koska voi (kuvitteellinen esimerkki).

[MinäVuan]

Suurempi joukko köyhiä painostaa johtajansa Sannan (nimi keksitty) johdolla vähemmistörikkaan Björnin (nimi keksitty) maksamaan kaikkien ruuat. Sannan motiivi on esiintyä populistisena hyväntekijänä ja päästä köyhien suosioon.

Eipä ihme, että Björn häipyy rahoineen maasta. Koska voi (kuvitteellinen esimerkki).

Hmmm... puhutko tästä tilanteesta?

Oppitunti sosiaalidemokratiaan

Ajatusleikkinä kymmenen henkeä menee joka ilta ulos syömään illallista. Lasku kaikille yhteensä on 100€. Jos he jakaisivat laskun samassa suhteessa kun maksamme tuloveroa, jako menisi suunnilleen näin: Neljä ensimmäistä – köyhimmät – eivät maksaisi mitään, viides maksaisi 1€, kuudes maksaisi 3€, seitsemäs 7€, kahdeksas 12€, yhdeksäs 18€. Kymmenes – rikkain – maksaisi 59€.

He päättivät jakaa laskun niin. He söivät illallista joka päivä ja tunsivat itsensä suhteellisen tyytyväisiksi. Kunnes eränä päivänä ravintoloitsija päätti antaa heille alennusta. "Koska olette niin hyviä asiakkaita" hän sanoi "saatte 20€ alennusta". Illallinen kymmenelle maksaisi vastedes vain 80€.

Mutta miten alennus jaettaisiin heidän kesken? 2€ per nuppi? Mutta neljä söi jo ilmaiseksi. Tasan kuuden maksajan kesken ? 3,33€? Ravintoloitsija ehdotti että olisi oikein säilyttää suurin piirtein aikaisempi maksusuhde.

Tulos oli että viides sai syödä ilmaiseksi, kuudes maksoi 2€, seitsemäs 5€, kahdeksas 9€, yhdeksäs 12€ ja kymmenes 52€. Kaikki kuusi saivat alennusta ja neljä ensimmäistä söivät edelleen ilmaiseksi.

Mutta illallisen jälkeen ravintolan ulkopuolella synty kahakka. "Minä säästin vain 1€ kahdestakymmenestä" aloitti kuudes. "Mutta kymmenes tienasi 7€!"

"Aivan" jatkoi viides "Minäkin sain vain 1€. Se on epäoikeudenmukaista, rikas öykkäri sai seitsemän kertaa enemmän kuin minä!".

"On se niin väärin" jatkoi seitsemäs." Miksi öykkäri saa 7€ kun minä sain vain 2€?".

"Hetkinen" huusivat neljä ensimmäistä yhteen ääneen. "Me emme saaneet mitään!". "Köyhiä riistetään!". Kaikki yhdeksän vetivät yhdessä kymmenennettä kunnolla turpiin.

Seuraavana iltana hän ei tullutkaan illalliselle, joten muut yhdeksän söivät ilman "öykkäriä". Kun lasku tuli, heiltä puuttui 52€.

[Simo Hovari]

Jos leikattavaa* haluaa etsiä, niin kannattaa perehtyä liberaalipuolueen leikattavaa löytyy -listaa, siellä on ihan hyviä ajatuksia: https://liberaalipuolue.fi/leikattavaaloytyy/

* tämä julkisten varojen säästäminen pitäisi brändätä paremmin, "leikkaamisella" on aika paha kaiku. Varsinkin kun joku nimeltä mainitsematon valtionvarainministeri poseeraa kuvissa saksien kanssa, todella typerää toimintaa. Sana "tehostaminenkin" on jo kulunut ja joillekin se saa aikaan oksennusreaktion. Nimiehdotuksia kehiin!

[Hiiden hirvi]

^Englanninkielisessä mediassa käytetään asiasta laajalti termiä selective culling, mikä tarkoittaa valikoivaa lahtausta. Tuo on osuva koska nimenomaan lopullisesta karsinnasta on kyse. Asioista pitää puhua niitten oikeilla nimillä, kiertoilmauksia käyttämättä.

Lahtaus on hyvä ja ytimekäs termi.

[Caucasian]

Mites toi feministinen kiroiluiltama? Kuka/mikä/minä? rahoittaa moista toimintaa ja jos veronmaksajien rahoilla niin miksi muumissa?
Meillä oli veronmaksajien rahoittama sovinistinen kiroilu aamuiltama (vrt. iltama) joskus vuonna nakki&vasara kun spadet nukkuivat pommiin ja me ei saatu aamupalaa eikä edes aamuteetä. Vettä satoi ja oli aika holotna ilmakin vielä. Ärräpäät pärisivät kun järsittiin mars-patukoita ja muita mutta ei siinä auttanut muu kuin lähteä kun komentoja huudeltiin. Palautetta toki annettiin sitten sinne keittiöporukalle... 
Mutta joo! Feministinen kiroiluiltama. För helvete!

Joku vihreiden oma juttu. Verirahoja mennee vain puoluetuessa. Mutta toi Diarran vatutus koski sitä omaa ihonväriä. Minua puolestaan valuttaa nuo rodullistujat, jotka aina pelaa tuota rotukorttia ja pyrkivät hyötymään väristä ja tietenkin syyllistämään värittömiä.

[Aimo Räkä]

Nimiehdotuksia kehiin!

Sääliä veronmaksajille.

[Caucasian]

Jos leikattavaa* haluaa etsiä, niin kannattaa perehtyä liberaalipuolueen leikattavaa löytyy -listaa, siellä on ihan hyviä ajatuksia: https://liberaalipuolue.fi/leikattavaaloytyy/

* tämä julkisten varojen säästäminen pitäisi brändätä paremmin, "leikkaamisella" on aika paha kaiku. Varsinkin kun joku nimeltä mainitsematon valtionvarainministeri poseeraa kuvissa saksien kanssa, todella typerää toimintaa. Sana "tehostaminenkin" on jo kulunut ja joillekin se saa aikaan oksennusreaktion. Nimiehdotuksia kehiin!

No jos säästämisestä on kyse, niin jospa vain sitten säästetään?, tehdään säästöjä.
Puita ja pensaita karsitaan huonoista oksista.
Olisiko karsiminen parempi kuin leikkaaminen?

[Paawo]

Puita ja pensaita karsitaan huonoista oksista.
Olisiko karsiminen parempi kuin leikkaaminen?

Seistään läpitunkemattoman ryteikön äärellä. Ensin on pakko kaataa että mahdutaan karsimaan.

Ja ei, ongelma ei ole ne puiden alimmat oksat vaan se joka suuntaan toistensa lomassa kiivaasti leviävä latvusto jonka johdosta kaataminen tuntuu ajatuksenakin hankalalta koska tilaa ei ole puiden kaatua.
Mutta kun alulle on päästy alkaa päivä paistamaan puiden allakin.

Muskin toimintatavalla metsikköön ammutaan pari kranaattia mutta jostakin täytyy Suomessakin aloittaa. Joko jostain metsikön reunasta painelee Ponsse tai Timberjack sisään tai sitten alkaa metsuriporukka pikkuhiljaa tekemään hommaa harvennushakkuuna. Muita vaihtoehtoja ei ole.

[Möhömaha]

Törmäsin joskus termiin "sosialistinen mielenlaatu". Se taitaa olla miksi suomalaiset haluavat koko ajan lisää palveluja ja tulonsiirtoja.
Sitten on arveltu onko "sosialistinen mielenlaatu" peräisin muinaissuomalaisilta ajoilta. Ajatellaan että jos toivottaa toiselle onnea, se on itseltä pois, ja näin pienentää omaa onnea.

Olen kuullut sellaisen sanonnan, että suomalainen maksaa satasen siitä, että naapuri ei saa viittäkymppiä.

[qwerty]

[tweet]1889302022106591425[/tweet]

Työllisyys on laskussa

Johtajien määrän muutos herättää kysymyksen, voisiko taustalla olla hyvinvointialueuudistus...

Hallintojohtajat ja kaupalliset johtajat +121,7%
Tuotantotoiminnan ja yhteiskunnan peruspalvelujen johtajat +58,6%

Kahdessa vuodessa.

[Lalli IsoTalo]

Eipä tietenkään lahjus vaikuttanut sisältöön mitenkään. Kenen leipää söit, sen lauluja et tietenkään laulanut.

[tweet]1889209192222712217[/tweet]

Antero@iamAntero

Yhdysvaltojen virastot ovat jakaneet avokätisesti rahaa suomalaisille toimijoille vuoden 2017 jälkeen. Asia selvisi, kun IS kahlasi läpi Yhdysvaltojen virastojen rahoituspäätöksiä sisältävän rekisterin.
USAID "Faktabaari" THL Yliopisto

Trumpin ja Bidenin hallinnot ovat lahjoittaneet Suomeen miljoonia – katso, minne rahat menivät

Yhdysvaltojen virastot ovat jakaneet avokätisesti rahaa suomalaisille toimijoille vuoden 2017 jälkeen. Asia selvisi, kun IS kahlasi läpi Yhdysvaltojen virastojen rahoituspäätöksiä sisältävän rekisterin.

9:05 AM · Feb 11, 2025

[repo]

* tämä julkisten varojen säästäminen pitäisi brändätä paremmin, "leikkaamisella" on aika paha kaiku. Varsinkin kun joku nimeltä mainitsematon valtionvarainministeri poseeraa kuvissa saksien kanssa, todella typerää toimintaa. Sana "tehostaminenkin" on jo kulunut ja joillekin se saa aikaan oksennusreaktion. Nimiehdotuksia kehiin!

rakenneuudistus
toiminnan sopeutus
elvytys

Viimeinen ei tarkoita säästämistä vaan päinvastaista, jotta ihmisillä säilyisi usko tähän touhuamiseen. Kuitenkin elvytyksellä saadaan aikaiseksi juuri päinvastaista - julkisen sektorin menot ja rahoitusvaje vain kasvaa ja kasvaa. Nämä ovat kaikki olleet ahkerassa käytössä ja tulokset ovat...

[Pallopääkissa]

Silloin tällöin julkisessa keskustelussa joku sanoo että leikkaukset ja säästöt ovat laittomia, koska menot ovat lakisääteisiä. Menot ovat lakisääteisiä, koska niillä rahoitetaan lakisääteisiä velvoitteita. Lisäksi osa menoista on sidottu indeksiin, joten ne kasvavat automaattisesti. Tällainen on esim. Ylen budjetti.

Julkiset menot ovat lakisääteisiä, koska yhteiskunnalle on säädetty velvoitteita. Menojen leikkaus ja käytettäväksi annetun rahan uudelleen priorisointi edellyttää lakimuutoksia.

Onko koskaan käyty keskustelua siitä miten paljon tai miten vähän yhteiskunnalla pitäisi olla lakiin kirjattuja velvoitteita?

Onko koskaan keskusteltu siitä mikä on yhteiskunnan rooli ja mikä on yksilön rooli? Missä menee roolijako ja roolien rajat?

Onko koskaan käyty keskustelua siitä mikä on yksilön oikeus, vastuu ja velvollisuus?

[JoKaGO]

^Kun joku yrittää, niin alkaa pelottelu "yövartija-valtiosta".

[Sangbert]

Sitä vaan jotta valtion palveluksess on reilusti vajaa 100 000 työntekijää. Kyllä sielläkin varmaan vähä karsittavaa, mutta säästöt tulee siellä hyvinvointialueilla ja kunnisa.

[Nikolas]

Onko koskaan käyty keskustelua siitä miten paljon tai miten vähän yhteiskunnalla pitäisi olla lakiin kirjattuja velvoitteita?

Varsinkin kunnilla on liikaa lakisääteisiä velvoitteita. Tähän tilanteeseen on päästy siten että aiemmin valtiolle säädettyjä velvoitteita on siirretty kunnille, niitä velvoitteita on paisutettu, ja kun uusiakin velvoitteita on keksitty, niitä on tuoreeltaan sälytetty kunnille. Tästä johtuen jokaisessa kunnassa on valtava määrä byrokratiaa, mikä johtuu tästä rakenteellisesta moninkertaisuudesta. Vuonna 2025 Suomessa on 308 kuntaa. Tästä voi jotain päätellä.

[Sangbert]

Onko koskaan käyty keskustelua siitä miten paljon tai miten vähän yhteiskunnalla pitäisi olla lakiin kirjattuja velvoitteita?

Varsinkin kunnilla on liikaa lakisääteisiä velvoitteita. Tähän tilanteeseen on päästy siten että aiemmin valtiolle säädettyjä velvoitteita on siirretty kunnille, niitä velvoitteita on paisutettu, ja kun uusiakin velvoitteita on keksitty, niitä on tuoreeltaan sälytetty kunnille. Tästä johtuen jokaisessa kunnassa on valtava määrä byrokratiaa, mikä johtuu tästä rakenteellisesta moninkertaisuudesta. Vuonna 2025 Suomessa on 308 kuntaa. Tästä voi jotain päätellä.

Mitäkätä ne muuten ne valtiolta kunnille siirtyneet tehtävät mahtaa olla?

[Vesa Heimo]

Onko koskaan käyty keskustelua siitä miten paljon tai miten vähän yhteiskunnalla pitäisi olla lakiin kirjattuja velvoitteita?

Onko koskaan keskusteltu siitä mikä on yhteiskunnan rooli ja mikä on yksilön rooli? Missä menee roolijako ja roolien rajat?

Onko koskaan käyty keskustelua siitä mikä on yksilön oikeus, vastuu ja velvollisuus?

On. Siitä on keskusteltu iät ja ajat Esson baarissa, sitten intternetissä, eri puolueiden jäsenistöjen kesken, ja ihan kansanedustajienkin toimesta. Eli siitä on kyllä ihan tasan varmasti keskusteltu.

Minäkin olen yrittänyt keskustella että pitäs leikata aika paljon sosiaalietuuksista sekä sairaanhoidosta, koska ne ovat suurimmat menot joihin ihminen yleensä pystyy itse vaikuttamaan miten paljon niihin tukea tarvitsee.

Koulutukseen pitäisi pistää lisää, koulutus vähentää tarvetta sosiaalietuuksiin ja monesti myös sairaanhoitoon. Mutta koulutukseen käytetään pieni osa vrt. noi kaksi mitkä ovat pääosin yksilön omien valintojen seurausta.

Mutta ainiin. Kun koko ajan saa kuulla olevansa vassari, niin toi on kait sitä vassaripolitiikkaa että haluaa leikata reippaasti siellä missä sitä leikattavaa on. Joku Pihtiputaan nuorisoteatteri on ihan merkityksetön tuossa potissa.

[Nikolas]

Mitäkätä ne muuten ne valtiolta kunnille siirtyneet tehtävät mahtaa olla?

Grok väittää näin:

Suomen itsenäisyyden aikana on tapahtunut useita hallinnollisia uudistuksia, jotka ovat siirtäneet valtion tehtäviä kunnille. Tässä on joitakin merkittäviä esimerkkejä tehtävistä, jotka alun perin kuuluivat valtiolle, mutta ovat siirtyneet kunnille itsenäisyyden aikana:

• Sosiaalihuolto: Alun perin sosiaalihuolto oli valtion vastuulla, mutta 1940-luvulta alkaen sosiaalihuollon tehtäviä siirrettiin asteittain kunnille. Vuonna 1956 voimaan tullut laki kunnallisesta sosiaalihuollosta vahvisti kuntien roolia sosiaalipalveluiden järjestäjänä.
  
  
• Terveydenhuolto: Kunnallinen terveydenhuolto alkoi kehittyä varsinkin 1970-luvulla, kun valtion terveyskeskukset siirrettiin kuntien hallintaan. Ennen tätä terveyspalvelut olivat osittain valtion vastuulla, erityisesti maaseudulla, missä valtion terveyskeskukset olivat merkittävä osa terveydenhuoltoa.
  
  
• Koulutus: Peruskoulun myötä vuonna 1972 kunnille siirtyi entistä enemmän vastuuta perusopetuksesta ja sen järjestämisestä. Vaikka kunnat olivat jo aiemmin vastanneet osittain koulutuksesta, peruskoulujärjestelmän käyttöönotto merkitsi laajempaa vastuun siirtoa valtiolta kunnille.
  
  
• Ympäristönsuojelu: Kunnille annettiin lisää vastuuta ympäristönsuojelusta 1980-luvulla, kun ympäristönsuojelulaki uudistettiin ja kunnille annettiin valtuudet ympäristönsuojelutehtävissä, kuten ilman ja veden laadun valvonnassa.
  
  
• Rakentaminen ja kaavoitus: Alun perin kaavoitus oli enemmän valtion ohjauksessa, mutta 1950-luvulta lähtien kuntien rooli kasvoi, ja 1990-luvun alussa voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki vahvisti entisestään kuntien vastuuta kaavoituksesta ja rakentamisesta.

Näissä tapauksissa vastuu ja valtuudet siirtyivät vähitellen valtiolta kunnille, mikä on osa Suomen hallinnon hajauttamista ja paikallisen päätöksenteon vahvistamista. On kuitenkin huomattava, että tämä siirtymä on ollut pitkä prosessi, ja eri aikakausina on tehty erilaisia muutoksia ja uudistuksia hallinnon rakenteisiin.

Siispä valtaa ja vastuuta on siirretty valtiolta kunnille, ja näin valtaa on hajautettu. Mutta tässä vallan hajauttamisen hurmoksessa on unohdettu mitä tämä merkitsee vastuun puolella. Se on johtanut kunnallisverojen kasvuun, ja ilmiöstä kärsivät erityisesti pienen kunnat.