Mitä pakollisia aineita poistaisit peruskoulusta?

[Atte Saarela]

Itse poistaisin ruotsin, uskonnon, musiikin ja kuvaamataidon opiskelun pakollisuuden peruskoulusta.

- Ruotsin kielen osaaminen on nykyään melko turha vaatimus, tietysti lainsäädäntöön tarvitaan muitakin muutoksia jotta olisi mahdollista.

- Musiikin ja kuvaamataidon poistaisin, koska ei niiden osaaminen ole aikuisena mikään välttämättömyys, ja jotkut ihmiset vain ovat toivottoman epämusikaalisia tai ei ollenkaan kiinnostuneita visuaalisesta ilmaisusta, tällaisille ihmisille musiikin tai kuvaamataidon tunnit eivät myöskään ole mitenkään rentouttavia tai "vastapainoa muulle opiskelulle".

- Uskonnon poistaisin, koska se ei tarjoa mitään mistä olisi oikeassa elämässä hyötyä, eikä käytännössä mitään eväitä myöskään moraaliseen kehitykseen. Elämänkatsomustiedon kanssa sama juttu. Nämä asiat voi aivan hyvin jättää ihmisen itsensä pohdittaviksi, sillä ne ovat niin moniulotteisia, ettei peruskoulun opetusohjelmassa niitä pysty käymään läpi kovinkaan hedelmällisesti.

Näiden tilalle voisi ottaa joko lisää valinnaisaineita, lisää muita aineita tai lisää vapaa-aikaa oppilaille.

[Tabula Rasa]

Käsityöt ja kotitalous. Koulun ei tule olla kodin korvike vaan nämä perustaidot opetellaan kotona.

Lähtisin enemmänkin siitä mitä tulee opettaa.

Äidinkieli, eli suomi on tietysti ydintehtäviä. Tähän voisi laajentaa ymmärrystä keskustelutaidosta ja klassisesta logiikasta tms. Periaatteessa siis vastata kysymykseen miksi näin eikä noin.

Laskutaito, fysiikka, kemia, biologia eli, klassiset tieteet jotka toimivat maailmassa jota tällä hetkellä hahmotamme näin.

Liikunta kansanterveydelle ja nk häirikköjen juoksuttamiseksi niin väsyksiin että jaksaa istua pulpetissa paikallaan.

Kaikki muut pois, valinnaisiin voidaan jättää muut kielet tms oikeasti elämässä hyödylliset taidot. Mutta muut pois.

[JoKaGO]

- Ruotsin kielen osaaminen on nykyään melko turha vaatimus, tietysti lainsäädäntöön tarvitaan muitakin muutoksia jotta olisi mahdollista.

Mitä helvetin muutoksia muka? Virkamies-ruotsi voi olla vaatimuksena julkisiin virkoihin länsi- ja etelärannikolla, muualla sitä ei tarvitse yhtään. Pois-pois, turhake!
Vapaaehtoisesti voi lukea ne kaukaa viisaat, jotka ymmärtävät, että voisi saada paremmin töitä, kun on ruotsin kielen arvosana YO-tokarissa. Joensuulainen hitsari ei ruotsin kielitaitoa tarvitse.

[Muuttohaukka]

Oman kokemukseni pohjalta poistaisin ruotsinkielen. Yläasteella on niin monta kaveria, joita ei vain ruotsi innosta, eikä kiinnosta. Vitonen ysiluokan todistuksessa on uskomattoman monella. Kutosen saa, jos on osannut sanakokeessa 5/10. Ruotsin oppimista haluavien porukka harvenee, vaikka oppilaitokseni sijaitsee rajamailla. Opetus on aivan epätoivoista yritystä kahdenkymmenen sanan jankkaamista  sanakokeeseen.
Rajakaupoissa puhutaan suomea, joten so? Meänkieltä osaa ilman kahta ruotsin viikkotuntia oikein mallikkaasti. Ruotsin aloitus jo ala-asteella on aivan pässimäinen juttu.

Uskonnon poistaisin samoin tein. Uskonnonhistorian voi sisällyttää yleiseen historiaan.  Elämänkatsomus oppiaineena outoa mukajotakinsinnetännesohaamista.

Lisäisin matemaattisten aineiden tuntimääriä ja lisäisin paljon. Äidinkieltä on aivan liian vähän mutta  yläasteen sisältöä muokkaisin ja paljon muokkaisinkin.

Itse pidän ruotsinkielestä todella paljon ja luen, kuuntelen, katson ruotsalaisia tv-kanavia. Mutta se kieli ei aukea ilman kiinnostusta. Kielioppi on yksinkertaisen selkeä ilman suuria poikkeuksen poikkeuksia.
Kieliopin ymmärtäminen vaatii kielentajua ja sitä kiinnostusta. Kun ei sitä suomenkielenkään kielioppia osata, miten sitten vierasta kielioppiin painottuvaa kieltä. Ei mitenkään.

[Paawo]

Kovin nopeilla liikkeillä en tekisi mitään muutoksia.

Ruotsin kieli varmaan ensimmäisenä poistolistalla ja muutos siten että opiskelu peruskoulussa tapahtuu ainoastaan vapaaehtoispohjalta. Kukaan ei virkamiehen pestissä tässä oikeassa maailmassamme aloita ysiluokan jälkeen. Ei tätä muutosta oikeasti vastusta kuin Rkp vaikka masinoitua ulinaa kuuluu sieltä ja täältä.

Enemmän haluaisin elämänkatsomustiedon poistettavaksi. Perusteena se että kaikissa tietämissäni tapauksissa (eli omien kaverien + lasten kaverien + muuten tuttujen tapauksissa) kyse on ainoastaan julkivasemmistolaisten vanhempien egon tyydyttämisestä ja/tai yleisestä mullaonoikeus-protestista evlut-kirkon edustamaa konservatiivista yhteiskuntamallia kohtaan. Pääosa elämänkatsomustiedon oppimatskusta vastaa täysin sitä mitä uskonnontunneillakin opetetaan mutta on selkeästi enemmän mokumyönteisestä näkökulmasta tehtyä.

Ylipäätään yleissivistyksellisiä aineita kuten uskonto, historia jne en lähtisi ronkkimaan koska juuri nämä aineet antavat selityksiä maailman tapahtumille sekä auttavat myös hahmottamaan pienempiä elämän kysymyksiä.

[ikuturso]

En mitään.

Sen sijaan puuttuisin opetussuunnitelmaan raskaalla kädellä.

Liikuntaan telinevoimistelua, koordinaatiota ja tasapainoa vaativaa liikuntaa lisää ja juoksua pururadalla. Hapenottoa hapenottoa ja läskienpolttoa.

Kuvaamataitoon laajemmin takaisin eri työtapoja. Itse olen pakottanut kuparia, leikannut linoleumista painolevyjä, käyttänyt vesivärejä ja akryylivärejäkin joskus kokeilin, hiilipiirustusta. Lisäisin sarjakuvatyöpajat pakollisiksi. Kuvallinen kerronta. Sitten perus kuvankäsittelytaidot jollain muullakin kuin valmisfilttereillä.

Uskonnonopetukseen haluaisin perehtyä ja miettiä miten sen reformoisin. Haluaisin lasten ymmärtävän, mikä ero on vaikkapa kristinuskolla ja pastafarismilla. Toinen on syntynyt ja toinen on synnytetty tietoisesti parodiaksi toiselle.

Ruotsin kielen pitäisin pakollisena vain yhtenä vuonna: Ala-asteen viidennellä tai kuudennella luokalla tunti viikossa "tutustuminen ruotsin kieleen", jossa opetettaisiin kohteliaisuudet, pieni sanavarasto ja peruskielioppi ja jonka perusteella lapset voisivat miettiä ottavatko sen valinnaiseksi kieleksi yläasteella. Samalla kurssilla voitaisiin kertoa myös miksi Suomi on kaksikielinen ja yrittää perustella lapsille, miksi koulussa ei samalla tavalla opeteta venäjää ja arabiaa.

Käsitöissä laittaisin pojat taas puutöihin ja opettaisin ne lohenpyrstöliitokset, tapitukset ja löylykauhat ja periskoopit, joilla saadaan ymmärrys miten talot ja rakenteet pysyvät kasassa. Nykyään etenkin pienissä kouluissa otetaan vanerinkappaleita, kulmarautoja ja ruuveja, jotka väännetään vinoon ja joilla saadaan joku häkkyrä pysymään pystyssä sen aikaa, että se kannetaan kotiin. Puutyöt tai tekstiilityöt lapsille valinnaisiksi kiinnostuksen mukaan.

-i-

[Lalli IsoTalo]

^Jeps! Koska tutustuminen käsitöihin voi aloittaa innostuksen ja jopa ammatinharjoittamisen, ja on tarpeellista arkipäivän fiksauksissa. Kaikista aineista poistaisin kaiken mikä vähänkin haiskahtaa mokutukselta. Palauttaisin luokalle jäämisen, perinteisen arvosteluasteikon, tarkkailuluokat ja jälki-istunnot. Koska tilanne on päässyt niin pahaksi, jonkinlainen vartijakaksikko tarvittaisiin ainakin isoihin kouluihin, kunnon oikeuksilla.

Enemmän miehisiä miehiä opettajiksi, koska maailma tarvitsee esikuvia!

[Epäluottamusmies]

Kaikki kielet paitsi englanti valinnaisiksi mutta pakollisiksi. Ruotsi ei tarvitse mitään erityisasemaa. Lukiossa voi olla introkurssi niille jotka eivät ole sitä aiemmin valinneet. Muuten kielipaukut englantiin ja 1-2 muuhun maailmankieleen.

Käsityö on siitä tärkeä aine että harva pääsee kotona käsittelemään työkoneita,  hitsaamaan jne. Sähköhommatkin olisi hyvä oppia kun laitteet ja tilat on kunnossa. En minä ainakaan kaupunkilaisena päässyt sahaamaan, höyläämään tai edes maalaamaan muualla. Samaa voi sanoa kuviksesta. Kouluilla on ihan eri resurssit, ja ne saa käyttöönsä "ilmaiseksi". Köksä on vähän siinä kinthaalla onko se järkevää ajan ja resurssien käyttöä. Liikuntaa voisi olla tuplasti, vaihtelevaa ja riittävän rasittavaa. Ja kaikki käyvät suihkussa.

Oman uskonnon, Suomessa siis kristinuskon perusasiat ovat niin tärkeä osa kulttuuriperintöä ettei niitä voi maallistumiskiimassa sivuuttaa. Myös pakanoiden tavat ja uskomukset on hyvä tuntea. Oma aine näille on kuitenkin ihan liikaa. Jos nämä leivotaan osaksi historiaa, pitäisi senkin tuntimäärä vaikka tuplata ja nimetä uudestaan kulttuurin ja historian tuntemukseksi.

[Lalli IsoTalo]

Köksää en poistaisi. Ja pitäisi aloittaa oikealla keittiöveitsen käyttötekniikalla, että homma ei mene nelisormiksi. Ruokavalion merkitys elämässä ja lihavuuden välttelyssä. Oikean ostamisen taidot. 10 hyvää ja terveellistä reseptiä ilman tolkutonta sähkön käyttööä. Sesonkiostaminen, ruoan haku metsästä. Yms. Kyllähän näitä tarvitaan, kun monet yksinhuoltajaäidit/isät eivät osaa opettaa lapsilleen muuta kuin pizzan tilaamisen puhelimen esivalinnalla.

[Hippo]

Muuttaisin kielten opetuksen sellaiseksi, että poistaisin pakkoruotsin ja kaikkien olisi pakko opiskella kahta valinnaista vierasta kieltä.

[Caucasian]

Sisältöä pitäisi muuttaa. Lähes joka aineessa tuputetaan jollain tasolla monikulttuuria ja intersektionaalista feminismiä. Englanninkielen materiaaleissa löytyy rutkasti BLMää, genderiä ynnä muuta vihervasemmistolaista aivopesua. Tätä on lähes joka aineessa. Jälkikasvu on oppinut koulunpenkillä tehokkaasti, että "ei ole ookoo" se tämä ja tuo.

[tommeli]

Pakkoruotsi pois. Marginaalikielen opiskelua emme tarvitse.

Musiikki pois. Koulun musiikki ei tee kenestäkään muusikkoa. Nokkahuilun vingutus lähinnä aiheuttaa kuulovaurioita kun ilkeillään ja mennään puhaltamaa luokkatoverin korvaan. Musiikki olkoon valinnaisena oppiaineena.

Uskonto omana oppiaineena pois. Uskonnot voitaisiin sisällyttää terveystietoon muutamaksi kappaleeksi kun puhutaa psyykkisistä asioista ja historiaan historiallisesta näkökulmasta.

Kuvaamataito oppiaineena tulisi uudistaa käytännölliseen suuntaan. Lopetettaisiin kaikenmaailman laveeraukset ja opeteltaisiin piirtämään jotain hyödyllisiä ja käytännöllisiä asioita kuten vaikka karttoja tai teknisiä piirrustuksia.

Liikunta oppiaineena tulisi muuttaa urheiluksi. Liikuntasalien välinevarastosta kaikenmaailman hernepussit saisi heittää samalla roskakoriin.

[Luotsi]

Köksää en poistaisi. Ja pitäisi aloittaa oikealla keittiöveitsen käyttötekniikalla, että homma ei mene nelisormiksi. Ruokavalion merkitys elämässä ja lihavuuden välttelyssä. Oikean ostamisen taidot. 10 hyvää ja terveellistä reseptiä ilman tolkutonta sähkön käyttööä. Sesonkiostaminen, ruoan haku metsästä. Yms. Kyllähän näitä tarvitaan, kun monet yksinhuoltajaäidit/isät eivät osaa opettaa lapsilleen muuta kuin pizzan tilaamisen puhelimen esivalinnalla.

Köksä ja käsityö olivat näin jälkeenpäin muistellen sekä virkistävää tekemistä teorian keskellä että oikeasti hyödyllisiä. Ei niitä taitoja itsestäänselvästi missään himassa opi ja voi jopa oppia väärin/kehnosti, kaikkien vanhemmat kun eivät välttämättä mitään tuhattaitureita ole - voivatpa olla suorastaan poropeukaloita.
Vieraissa kielissä motivaatio on tietysti olennaista tulosten kannalta eli vapaavalintaisiksi of course.

[Lalli IsoTalo]

Vieraissa kielissä motivaatio on tietysti olennaista tulosten kannalta eli vapaavalintaisiksi of course.

Motivaatiota voisi lisätä parempi viikkoraha osallistumisesta. Follow the money!

Menee vähän ohi aiheesta, mutta lukiossa yksi paremmista oppilaista sanoi, että faija lupasi VW Golfin, jos hän kirjoittaa ällän paperit.

Suosittelen siis koululaisten lahjomista tuloksia vastaan!

[Roope]

Kaikki kielet paitsi englanti valinnaisiksi mutta pakollisiksi. Ruotsi ei tarvitse mitään erityisasemaa. Lukiossa voi olla introkurssi niille jotka eivät ole sitä aiemmin valinneet. Muuten kielipaukut englantiin ja 1-2 muuhun maailmankieleen.

Muuttaisin kielten opetuksen sellaiseksi, että poistaisin pakkoruotsin ja kaikkien olisi pakko opiskella kahta valinnaista vierasta kieltä.

Tällaisia ihmettelen. Kuten pakkoruotsista on nähty, kieliä ei opi, ellei ole motivaatiota opiskella niitä. Maailmankielten opiskelu on ihan samanlainen kiviriippa kuin pakkoruotsikin, jos sellaiseen ei ole kiinnostusta.

Itse ehdotan, että pakkoruotsi korvattaisiin äidinkielen lisätunneilla. Niitä tarvitaan.

[Caucasian]

Liikunta oppiaineena tulisi muuttaa urheiluksi.

Tässä on ideaa. Voisi olla tavoitteellisempaa. Kouluilla voisi olla omia joukkueita, kuten ameriikoissa.
Valinnaisuutta lisää. Musiikki voisi ehkä olla kokonaan valinnainen. Ehkä lisäliikunta vaikka koulun joukkueessa valinnaisena tms. Valinnaisia kieliä laajempi kirjo.
Pakollisissa ainakin ns kovat tieteet + äidinkieli ja liikunta.

[Hippo]

Muuttaisin kielten opetuksen sellaiseksi, että poistaisin pakkoruotsin ja kaikkien olisi pakko opiskella kahta valinnaista vierasta kieltä.

Tällaisia ihmettelen. Kuten pakkoruotsista on nähty, kieliä ei opi, ellei ole motivaatiota opiskella niitä. Maailmankielten opiskelu on ihan samanlainen kiviriippa kuin pakkoruotsikin, jos sellaiseen ei ole kiinnostusta.

Mitään ei opi jollei ole motivaatiota opiskella. Toiset eivät motivoidu matematiikasta ja jotkut liikunnasta. Voiko samalla perusteella sitten jättää kaikki oppiaineet pois jos ei ole pakon luomaa motivaatiota?

Ajattelisin kuitenkin, että vieraiden kielten tunteminen on osa yleissivistystä siinä missä muutkin koulussa opittavat asiat. Kuten nytkin, voisi toinen olla pidempään opiskeltava kieli ja toinen sitten lyhyempi oppimäärä.

[Murkula]

Köksää en poistaisi. Ja pitäisi aloittaa oikealla keittiöveitsen käyttötekniikalla, että homma ei mene nelisormiksi. Ruokavalion merkitys elämässä ja lihavuuden välttelyssä. Oikean ostamisen taidot. 10 hyvää ja terveellistä reseptiä ilman tolkutonta sähkön käyttööä. Sesonkiostaminen, ruoan haku metsästä. Yms. Kyllähän näitä tarvitaan, kun monet yksinhuoltajaäidit/isät eivät osaa opettaa lapsilleen muuta kuin pizzan tilaamisen puhelimen esivalinnalla.

Juurikin näin, näitä uskonnonopetuksen poistattajia osasin odottaa, vaikka maailma onkin täynnä esimerkkiä siitä mihin ongelmiin se johtaa, mutta mitä nämä kotitalouden poistattajat ovat?

Eikö se nyt ole selvää, että kotitaloutta pitäisi päinvastoin opettaa lapsille enemmän eikä vähemmän. Meillä tosiaan on nuoria täällä, joilla ei ole mitään käsitystä paitsi ruuanlaitosta, niin myöskään tiskaamisesta, pyykkäämisestä, tahranpoistamisesta, silittämisestä tai vielä pahempaa yleisestä taloudenpidosta ja ylläpitämisestä. Nykytilanne on suorastaan katastrofi, kun nykypäivän uusavuttomat eivät osaa laittaa edes tikkuaskia ikkunan väliin, vaan katsovat vain sen olevan kostea ja vaihtavat sitten homehtuneen uuteen, ihan vain yllättyäkseen siitä että seuraavaksi kylmin ikkuna alkoi kostumaan ja lasiliike nauraa partaansa.

Niin ja voisiko se kotitalous koulutus tapahtua paremmin, kuin kyttäämällä että repiikö salaatin oikein ja onnistuuko litran pullataikinassa, niin ehdottomasti voisi. Mutta että lopettaa pääasiassa siksi, että nykypäivän kermaperseen ei ole tarvinnut tehdä ruokaa kotona. Kyllä ne huonot ajat ovat sieltä tulossa, kun sitä ruokaa ei ole varaa ostaa kebabbilasta ja ikkunaa ei ole varaa vaihdattaa huvin vuoksi. Silloin olisi parempi osata.

[Caucasian]

Kuria pitäisi lisätä eli opettajille oikeus fyysiseen puuttumiseen. Vaksi voisi tarvittaessa poistaa luokasta niskaperseotteella ja ihmisoikeus/rasismi valituksiin ei pitäisi antaa oikeutta. Osittaista paluuta siis 50-luvulle.

[Roope]

Muuttaisin kielten opetuksen sellaiseksi, että poistaisin pakkoruotsin ja kaikkien olisi pakko opiskella kahta valinnaista vierasta kieltä.

Tällaisia ihmettelen. Kuten pakkoruotsista on nähty, kieliä ei opi, ellei ole motivaatiota opiskella niitä. Maailmankielten opiskelu on ihan samanlainen kiviriippa kuin pakkoruotsikin, jos sellaiseen ei ole kiinnostusta.

Mitään ei opi jollei ole motivaatiota opiskella. Toiset eivät motivoidu matematiikasta ja jotkut liikunnasta. Voiko samalla perusteella sitten jättää kaikki oppiaineet pois jos ei ole pakon luomaa motivaatiota?

Ajattelisin kuitenkin, että vieraiden kielten tunteminen on osa yleissivistystä siinä missä muutkin koulussa opittavat asiat. Kuten nytkin, voisi toinen olla pidempään opiskeltava kieli ja toinen sitten lyhyempi oppimäärä.

Mielestäni tuollainen 80-luvun näkemys peruskoulutason yleissivistyksestä on jo pahasti vanhentunut Suomen ja maailman muuttuessa. Kenelle sitä yleissivistystä pitäisi osoittaa olemattomalla kielitaidolla, joka useimmille jäisi käteen?

Vastenmielisiksi koettujen pakkokielten turhuutta korostaa tapahtunut äidinkielen osaamisen romahtaminen.

[ikuturso]

Vastenmielisiksi koettujen pakkokielten turhuutta korostaa tapahtunut äidinkielen osaamisen romahtaminen.

Ehkä äidinkieltä voisi opiskella jollain tapaa vaikka kääntämällä muista kielistä Suomeksi Oikealla^TM kielellä. Miten kertoa netistä/elokuvista/ulkomaisista oppikirjoista opitut asiat ilman anglismeja tai ylinäppäriä lainasanoja.

Pelkkä inessiivielatiiviillatiivi-lisääminen ei auttaisi ja aine/esseekirjoituksesta tulleet korjausmerkinnät ovat oppilaille hepreaa eivätkä nämä niitä juuri katso.

Ja lisää yleisiä ja helppoja tapoja opetella kielioppia ja oppia muistamaan sääntöjä. Yleinen yhdyssanasääntö esimerkiksi on monelle vieras. Jos epäilet, onko sana yhdyssana, laita siihen adjektiivi väliin. Jos se kuulostaa hyvältä adjektiivi välissäänkin, sanat kirjoitetaan erikseen.
Rasistinen linja-auto, linja rasistinen auto. Eka toimii, toka ei. Yhdyssana.
Rasistinen kaasuhella, kaasu rasistinen hella. Eka toimii, toka ei. Yhdyssana.
Rasistinen lainan korko, lainan rasistinen korko. Molemmat toimii. Kirjoitetaan erikseen.

-i-

[Nikolas]

Pakollista liikuntaa en poistaisi kouluista. Mutta jotain muuta kyllä tekisin sille. Sen ei tarvitsisi olla oppiaine. Sen sijaan tekisi koululaisille hyvää liikkua vaikka joka koulupäivä, ja periaatteessa koulu voisi tämän mahdollistaa. Siispä pieni määrä pakollista liikuntaa voisi olla ohjelmassa vaikka joka päivä, mutta liikunnanohjaajan ei tarvitsisi keskittyä arvostelemaan suorituksia vaan hän voisi auttaa koululaisia löytämään mielekkään tavan liikkua, niin että säännöllisestä koululiikunnasta voisi olla apua myös heikommin motivoituneille oppilaille oman elämäntavan säätämisessä.

Ruotsin opiskelun tulisi olla vapaaehtoista. Miten siihen päästäisiin? Siihen täällä Hommalla on omistettu pitkä keskustelu, joka ei ole päättynyt.

Taideaineiden pakollisuutta voi olla vaikea perustella. Esimerkiksi: Mitä käytännön hyötyä niistä tavallinen kansalainen saa? Lisäksi ne liittyvät hyvin paljon ihmisen synnynnäisiin taipumuksiin.

Tietääkseni peruskoulussa ei opeteta lainkaan joitain taitoja, jotka olisivat kaikille kansalaisille erittäin hyödyllisiä. Esimerkiksi talousasiat ovat tällaisia. Jos taloustaito olisi peruskouluissa pakollinen oppiaine, eikö se olisi hyvä asia? Matematiikan opetus voisi tukea taloustaidon opetusta hyvinkin paljon.

Uskonnon opetuksen ongelma on lähinnä historiallinen: Mistä ja miten kouluopetus sai alkunsa?

Kansanopetus oli 1800-luvun puoleen väliin saakka kirkon hallinnassa. Periaatteessa kaikilla vanhemmilla oli velvollisuus opettaa lapsensa lukemaan ja tuntemaan kristinopin alkeet. Tätä valvottiin 1600-luvun lopulta alkaen kinkereillä, joilla papisto kuulusteli lasten ja aikuisten kristinopin tuntemusta.

Lähde: Wikipedia

Papisto opetti kansaa lukemaan, ilmeisesti jotta kansa voisi omin silmin tutustua Raamattuun ja kristinoppiin. Näin pakollisella uskonnon opetuksella on takana useiden vuosisatojen perinne. Tosin siitä perinteestä on jo lipsuttu, kun uskonnon rinnalle perustettiin elämänkatsomustieto.

[Nikolas]

Sen sijaan tekisi koululaisille hyvää liikkua vaikka joka koulupäivä, ja periaatteessa koulu voisi tämän mahdollistaa.

Harmillista että Suomessa koulujen liikuntatilat on alimitoitettu tällaista käyttöä ajatellen. Erityisesti suihkujen ja pukeutumistilojen vähäisyys rajoittaa mahdollisuuksia päivittäiseen liikuntaan. Pitäisi olla sellainen järjestely että kun yksi porukka poistuu liikuntasalista suoritettuaan puolen tunnin jumpan, toinen porukka juoksee sisään samalla sekunnilla. Mutta sellaiseen toimintaan tietenkin tarvittaisiin runsaat ja erinomaisen hyvin toimivat pukuhuoneet ja suihkut. Edellisten lisäksi oppilaiden liikuntavaatteille ja pyyhkeille pitäisi olla lukolliset peltikaapit, mutta eipä niillekään ole varattu tiloja.

[ikuturso]

Mutta sellaiseen toimintaan tietenkin tarvittaisiin runsaat ja erinomaisen hyvin toimivat pukuhuoneet ja suihkut. Edellisten lisäksi oppilaiden liikuntavaatteille ja pyyhkeille pitäisi olla lukolliset peltikaapit, mutta eipä niillekään ole varattu tiloja.

Etenkään teinitytöt eivät juuri käy liikuntatunnin jälkeen suihkussa. Lisää dödöä vaan ja jatkoon.

Ja nykyisen sukupuolien moninaisuuden aikana voi olla entistä vaikeampi saada ihmisiä suihkuun...

-i-

[Suurmestari]

Koulussa tulee vaan tyhmemmäksi.

[Lalli IsoTalo]

Koulussa tulee vaan tyhmemmäksi.

Oikeastaan olisi parempi olla tietämättä monia asioita, kuin tietää ne väärin koulun ja valemedia kautta. Väärintietäminen johtaa suvakismiin, ja suvakismi johtaa väestönvaihtoon ja kansaitsemurhaan.

[Augustus]

Hyvä kysymys, vastaan, että en poistaisi mitään noista.

Jos olisi valittava joku, niin silloin lähtisi ruotsin kieli, mutta en edes ruotsia poistaisi.

Asiaa pohtiessani huomasin jotenkin ensin ajattelevani jotain sellaista mitä työelämässä tarvitaan ja mitä ei tarvita jne. Mutta kyseessä olikin peruskoulu, eikä mikään toisen asteen opinnot. Liikunnasta on hyötyä(terveys), kuvaamataidosta on hyötyä (elämme visuaalisessa maailmassa), musiikista on hyötyä (elämme äänien maailmassa), uskonto/elämänkatsomustieto, no joo, en tiedä ihan tarkkaan mitä se on peruskoulussa, luultavasti on hyvä antaa perustiedot uskonnoista jne.

Sellainen työelämäorientoituneempi opetus kuuluu mielestäni toiselle asteelle tai korkea-asteelle, lapset saa mun puolesta esimerkiksi piirrellä kuviksen tunnilla edelleen, koska se on kuitenkin lähes ainoita tunteja, jossa lapset voivat olla luovia ilman suurempia rajoja.

Opetetaanko missään lapsia käyttämään tietotekniikkaa vai jääkö kännyköiden käytön opettaminen lapsen/vanhempien ja kaverien vastuulle, koulu ei kai opeta esimerkiksi Android-käyttöjärjestelmästä (tms) mitään, vaikka lapset räplää kännyköitä jatkuvasti. Luultavasti tähän pitäisi panostaa koulussa. Maailma on täynnä sovelluksia, joita pitää osata käyttää alkaen vaikka matkalipuista alkaen. Tavallaan ihmeellistä, että näin ei tehdä kouluissa, vaikka on selvää, että nyky-yhteiskunnassa ei oikein pärjää, jos ei osaa käyttää kännyä...

[Epäluottamusmies]

Kaikki kielet paitsi englanti valinnaisiksi mutta pakollisiksi. Ruotsi ei tarvitse mitään erityisasemaa. Lukiossa voi olla introkurssi niille jotka eivät ole sitä aiemmin valinneet. Muuten kielipaukut englantiin ja 1-2 muuhun maailmankieleen.

Muuttaisin kielten opetuksen sellaiseksi, että poistaisin pakkoruotsin ja kaikkien olisi pakko opiskella kahta valinnaista vierasta kieltä.

Tällaisia ihmettelen. Kuten pakkoruotsista on nähty, kieliä ei opi, ellei ole motivaatiota opiskella niitä. Maailmankielten opiskelu on ihan samanlainen kiviriippa kuin pakkoruotsikin, jos sellaiseen ei ole kiinnostusta.

Itse ehdotan, että pakkoruotsi korvattaisiin äidinkielen lisätunneilla. Niitä tarvitaan.

Ajattelen asian niin että altistuminen vieraille kielille on nettopositiivinen asia, vaikkei paljoa oppisikaan. Englannin pakollisuudesta ei tänäpänä voi joustaa, se on kansalaistaito. Toinen pakollinen kieli siksi että jos lapsuusaika hukataan kielten oppimiselta siksi että se on vaikeaa tai epämieluisaa, kielet jäävät opiskelematta myös monilta niiltä jotka kuitenkin oppisivat, vaikka kovallakin työllä. Itsehän en tajunnut enkä tajua matematiikasta paskaakaan, ja olisin jättänyt pois viimeistään sinin, kosinin ja tangentin astuessa areenalle. Onneksi systeemi pakotti niitä paukuttamaan.

Englannin lisäksi olisi sitten valittava yksi pakollinen muu kieli. Ja valinnaisesti joku kolmas, jos siitä selviää ja taipumusta on. Ja näitä valinnaisia pitäisi pystyä vaihtamaan, eikä sitoutua vuosiksi johinkin mistä ei selviäkään. Suunta on kohti yksilöllistä opetussuunnitelmaa, mikä nyt on sinänsä idiotiaa, mutta ainepaletin suhteen mitään joustoa ei sitten olekaan.

Mutta vähän boksin ulkopuolelta ehdotan että myönnettäisiin ihmisten erilaisuus. Ne joille kielten oppiminen nyt vaan on ylivoimainen ponnistus, voisivat saada merkinnän suorittamisesta ilman jatko-opintoihin vaikuttavaa numeroarvostelua. Ja tavoitteet sen mukaan, eli tasokurssit takaisin yläasteelle. Kysehän on _taito_aineesta - kieli on taito, eivätkä kaikki ole kaikessa taitavia.

[Jorma M.]

PAKOLLISIA poistaisin ruotsin, kuviksen, uskonnon, liikunnan.

LISÄKSI muuntaisin useita eri aineita (ehkä kaikki) tasoryhmiin.

Ainoa aine jonka totaalipakollisuutta ehkä voisin olla muuntelematta on suomi. Kaikki muut vaihtoehtoisiksi joko kokonaan tai 2 tai 3 tasoon. Matikan varsinkin. On mielenvikaista että ysiluokilta valmistuu väkeä jotka ei tajua yhteen- ja vähennyslaskua.

Ennen vanhaan, hyvinä aikoina, naureskeltiin että maailman älykkäimmät ihmiset on palkattu MTK:hon (mitä paskempi sato sen paremmat tienestit). Nykyään ne on matikan lobbarit OAJ:ssa tai OPM:ssä (jengi ei ysiluokan jälkeen tajua mikä on plus, mikä miinus,)

[Lalli IsoTalo]

Prosentin ja prosenttiyksikön pitää tietää. Kertolasku pitää osata unissaankin.