Mitä pakollisia aineita poistaisit peruskoulusta?

[Jorma M.]

Prosentin ja prosenttiyksikön pitää tietää. Kertolasku pitää osata unissaankin.

niin pitääkin, mutta ei onnistu. Liikaa apukoululaisia peruskoulussa.

[AcastusKolya]

Ikuturson ehdotus "Liikuntaan telinevoimistelua, koordinaatiota ja tasapainoa vaativaa liikuntaa lisää ja juoksua pururadalla. Hapenottoa hapenottoa ja läskienpolttoa." on täydellinen osoitus täysin sadistisesta mielenlaadusta. Itse olen peruskoulussa ollut juuri tuontyyppisen liikuntasadismin kohteena ja lopputuloksena puhdas viha liikuntatunteja kohtaan. 🤬

Liikuntatuntien pitäisi olla aina viimeisenä, jolloin ei tule mitään suihkunöyryytyksiä. Sisällön tulisi olla sellainen, että jokainen voi valita mitä lajia (resurssien rajoissa) voi tehdä. Arvostelun tulisi perustua alussa mitattuihin kuntotesteihin niin, että arvosana riippuu tulosten kehittymisestä.

[Caucasian]

Matikassa ja muissakin aineissa tulisi sen läppärin ohella olla oppikirjat. Läppäriopiskelun huono puoli on, että pitää aina mennä erikseen etsimään laskukaavaa, mallia, kielioppisääntöä, sanaa, eli siis pois tehtävästä. Kirja ohessa, niin tarvittava sivu aina nähtävillä.

[Lalli IsoTalo]

Lisäisin päässälaskua.

[ikuturso]

Ikuturson ehdotus "Liikuntaan telinevoimistelua, koordinaatiota ja tasapainoa vaativaa liikuntaa lisää ja juoksua pururadalla. Hapenottoa hapenottoa ja läskienpolttoa." on täydellinen osoitus täysin sadistisesta mielenlaadusta. Itse olen peruskoulussa ollut juuri tuontyyppisen liikuntasadismin kohteena ja lopputuloksena puhdas viha liikuntatunteja kohtaan. 🤬

Liikuntatuntien pitäisi olla aina viimeisenä, jolloin ei tule mitään suihkunöyryytyksiä. Sisällön tulisi olla sellainen, että jokainen voi valita mitä lajia (resurssien rajoissa) voi tehdä. Arvostelun tulisi perustua alussa mitattuihin kuntotesteihin niin, että arvosana riippuu tulosten kehittymisestä.

Meillä oli ala-asteella vastavalmistunut miesopettaja liikunnassa. Osasi olla taitava. Kun tehtiin telinevoimistelua, niin kaikki saivat tehdä taitojensa mukaan. Ja kömpelömpiä osallistettiin avustajina. Tukemaan toisten käsilläseisontoja, katsomaan urhonhypyssä (puolivoltti poikittaisen arkun yli) ettei kädet lipsahda arkun päältä jne. Ketään ei halveksittu eikä nöyryytetty. Minäkin olin joukkuepeleissä aivan täysin ulkona, mutta olin siinä porukassa, jotka pääsi kuudennen luokan joulujuhlassa näyttämölle tekemään voltteja.

Tiimityönä sitäkin tehtiin.

Mutta tässä tullaan taas siihen, että mistä saadaan tuhat tuollaista liikunnanopea Suomen eri ala-asteille? Ei mistään.

Ja hölkkä/juoksu/hapenotto ei ole liikuntaa vaan perusterveydestä ja jaksamisesta huolehtimista. Itse tulin tupakoivasta kodista ja hapenottoni oli aivan paska. Mutta jos en olisi koulussa joutunut juoksemaan en olisi varmaan missään juossut. Juokseminen vitutti, mutta tiesin, että se on tarpeellista.

-i-

[Murkula]

Ikuturson ehdotus "Liikuntaan telinevoimistelua, koordinaatiota ja tasapainoa vaativaa liikuntaa lisää ja juoksua pururadalla. Hapenottoa hapenottoa ja läskienpolttoa." on täydellinen osoitus täysin sadistisesta mielenlaadusta. Itse olen peruskoulussa ollut juuri tuontyyppisen liikuntasadismin kohteena ja lopputuloksena puhdas viha liikuntatunteja kohtaan. 🤬

Liikuntatuntien pitäisi olla aina viimeisenä, jolloin ei tule mitään suihkunöyryytyksiä. Sisällön tulisi olla sellainen, että jokainen voi valita mitä lajia (resurssien rajoissa) voi tehdä. Arvostelun tulisi perustua alussa mitattuihin kuntotesteihin niin, että arvosana riippuu tulosten kehittymisestä.

Vähän samat kokemukset on liikuntatunneista. Ja eipä sitä sitten tullut paljoa harrastettuakaan kymmeneen vuoteen, kunnes salilla havaitsi että tämähän on ihan mukavaa hommaa, kun ei olla sellaisessa koulusta tutussa nöyryytysympäristössä. Sellainen kuvastus oli opettajanakin, ettei tiennyt edellisellä välkällä että missä liikuntatunti edes on, sekä siten kirjoitteli myöhästymislappuja kun mentiin väärään paikkaan. Puolet ajasta pelattiin jotain pallopelejä pakkeina nuorten-SM-tasoisten urheilijoiden nöyryytettävänä. Sellaista hevonpaskaa, jossa hyvät numerot sai sen perusteella, että oli jo valmiiksi huippu-urheilija ja ei kertaakaan unohtanut verkkareita. Vaan eipä estänyt tuota vasemmistolaista saamasta vuoden opettajan ja rehtorin titteliä pian koulusta lähtemisen jälkeen...

[Tavan]

Ruotsi joutaa.

Uskonto on oppianeista tärkein. Paitsi että oppiaineen tuntimäärää pitäisi tuplata, täytyisi myös pitää huolta että uskonnon luonne olisi poikkioppiaineellinen. Esimerkiksi että äidinkielenkirjat käsittelisivät kristillisiä tekstejä ja näytelmiä, historiassa hahmotettaisiin Kaikkivaltiaan kädenjälki, ja biologian tunneilla elämää käsiteltäisiin skolastisesti eikä darwinistisesti.

Opettajat ovat alunpitäen pappissäädyn jäseniä. Uskonto on kaiken ymmärryksen ja sivistyksen ohjaava periaate. Jos koulussa ei tunnusteta kristinuskoa, siellä tunnustetaan jotain muuta, enemmän tai vähemmän hämärästi määriteltyä, uskoa.

Mikäli koulusivistys auttaa ja ohjaa ihmistä terveen ja totuudellisen jumalasuhteen saavuttamisessa, on kyseessä suurin lahja mikä ihmiselle voidaan antaa.

[Franklin]

Ruotsin kielen merkitys Suomea sekä suomalaisuutta luodessa ja jäsentäessä oli niin valtava, että kansallismielisenä toivon sen jäävän pakolliseksi oppiaineeksi. Kansanedustajaani Keskisarjaa kiitän tämän mielipiteen popularisoimisesta ja normalisoimisesta hommalaisuudenkin viitekehyksessä.

Uskontojen opetus sen sijaan voisi sisällyttää muihin oppiaineisiin, kuten historiaan. Tunnustuksellisen uskonnon opiskelun voi kukin sitten hoitaa jossain muualla kuin peruskoulussa.

[Lalli IsoTalo]

^Lapset saapuvat erilaiseen maailmaan kuin vanhempansa, isovanhempansa ja esi-isänsä. Saataisi olla virhe yrittää opettaa heitä elämään menneessä maailmassa. Siksi: ei pakkoruotsia.

[Siener]

Minä PALAUTTAISIN sellaisen joitakin vuosia opetusohjelmassa olleen (johon itsekin osallistuin) aineen, kuin kansalaistaito (1970-luvulla, jolloin ei Suomessa mamuja juurikaan ollut).

Jenkeissäkin on iät ja ajat ollut home economics, "home ec".

Meillä ovat sormi suussa arjen asioista niin vanhemmat kuin ne eroperheiden puolikkaan vanhemman saavat lapset.

Oman talouden pyörittämiseen löytyy apua vain kaupallisilta toimijoilta.

Korjatkaa mielellään, jos olen väärässä.

[ikuturso]

JOUKKO-OPPI TAKAISIN MATEMATIIKKAAN!

-i-

[Nikolas]

Tietääkseni peruskoulussa ei opeteta lainkaan joitain taitoja, jotka olisivat kaikille kansalaisille erittäin hyödyllisiä. Esimerkiksi talousasiat ovat tällaisia. Jos taloustaito olisi peruskouluissa pakollinen oppiaine, eikö se olisi hyvä asia? Matematiikan opetus voisi tukea taloustaidon opetusta hyvinkin paljon.

On aina hyvä tukeutua lähteisiin jos niitä löytyy. Ettei tarvitse kaikkea itse keksiä tai päätellä.

Rahoitusprofessori on huolissaan alan opiskelijoiden huonoista taloustaidoista – Edes korkojen laskeminen ei suju monilta

Professori Mervi Niskanen täyttää 60 vuotta ja iloitsee naisten ryntäyksestä rahoitusalalle. Huolta hänelle aiheuttaa alan opiskelijoiden heikko talousosaaminen, jonka yksi syy löytyy hänen mukaansa lukion pitkän matematiikan opetuksesta.

Mervi Niskasen yritysrahoituksen oppikirja on tuttu monelle rahoitusalaa opiskelleelle yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijalle. Teoksesta on otettu jo kahdeksan painosta.

Parinkymmenen vuoden korkeakoulu-uransa aikana Niskanen on opettanut lukuisia laskentatointa ja rahoitusta opiskelevia nuoria aikuisia.

– Oman tarkasteluni perusteella yliopistoon tulevat nuoret hallitsevat taloustaitoja keskimäärin melko heikosti. Tilanne ei ole kehittynyt merkittävästi parempaan suuntaan urani aikana.

Kansainvälisesti suomalaiset nuoret mielletään matemaattisilta taidoiltaan enemmänkin kärkikastiin kuin peränpitäjiksi. Niskanen on huolestunut nimenomaan taloustaidoista, sillä peruskoulussa ja lukiossa sekä taloustiedon kursseilla että matematiikassa on viime vuosiin asti keskitytty muuhun.

– Koulussa ei opeteta henkilökohtaisen talouden hallintaan liittyviä asiakokonaisuuksia. Kun opiskelijat tulevat Kauppakorkeakouluun, noin puolet heistä ei hallitse korkolaskuja. Kun edetään monimutkaisempiin asioihin kuten siihen, miten korot käyttäytyvät ja millaista lainaa kannattaa ottaa, osaajien määrä laskee selvästi.

Prosenttilasku on tärkeä kansalaistaito

Niskasen mukaan tuhannen taalan kysymys onkin se, miksi matemaattiset taidot eivät johda käytännön taitoihin.

– Olen seurannut omien lasteni kautta pitkän matematiikan opintoja: käsitellään asioita, jotka valmentavat etupäässä tekniikan tai luonnontieteiden opintoihin. Talousmatematiikka jää aika heikoille. Jos korkolaskut ovat opiskelijalle vaikeita, se kertoo yleisesti osaamistasosta. Korkolaskut eivät ole kovin vaikeita.

Haasteeseen on tartuttu vasta viime opetussuunnitelmassa. Pakollinen talousmatematiikan kurssi kuuluu nyt myös pitkän matematiikan kokonaisuuteen.

– Toivon mukaan tilanne korjaantuu. On tärkeä kansalaistaito osata laskea prosentteja, vaikka jostakin kumman syystä niin ei ole mielletty.

Niskasta on ilahduttanut alalle hakeutuvien naisten kasvava määrä.

– Kymmenisen vuotta sitten vuosikurssilla saattoi olla pari naista. Nyt heitä on melkein puolet.

Lähde: https://www.apu.fi/artikkelit/taloustaidot-heikot-nuorilla-yksi-syy-lukion-pitka-matematiikka

Mervi Niskanen on siis tehnyt saman havainnon kuin minä, mutta jutusta ilmenee että ongelma on peruskoulun lisäksi myös lukiossa ja yliopistossa.

[Nikolas]

Minä PALAUTTAISIN sellaisen joitakin vuosia opetusohjelmassa olleen (johon itsekin osallistuin) aineen, kuin kansalaistaito (1970-luvulla, jolloin ei Suomessa mamuja juurikaan ollut).

Kansalaistaito poistettiin vuonna 2000.

https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2000/20000142

[parpoltos]

Sinällään kaikissa peruskoulun oppiaineissa on tärkeitä oppisisältöjä, mutta kaikilta ei niiden osaamista ole kohtuullista vaatia. Itse muuttaisin oppiainepalettia yhdistelemällä osan oppiaineista ja sitten niiden sisällä tarjoamalla oppijan kiinnostuksen ja motivaation mukaan vaihtoehtoja.

Matematiikan, uskonnon, elämänkatsomustiedon ja osan äidinkielestä yhdistäisin filosofiaksi; siis jälkimmäisistä lähinnä kriittistä ajattelua yms., sillä toki pitäisin äidinkielen ja kirjallisuuden myös erillisenä oppiaineena. Eri uskonnoista voisi lukea omina kursseinaan.

Biologian ja maantiedon, ympäristöopin, fysiikan ja kemian, ehkä terveystiedonkin, yhdistäisin luonnontieteeksi.

Pointtina on, että noista "mega-aineista" olisi yhteiset pakolliset minimivaatimukset, jotka liki jokainen pystyy omaksumaan kohtuuvaivalla, mutta sitten halutessaan ja resurssien riittäessä voisi oppivelvollinen lukea vaikka kuinka paljon lisää. Opetuksen tulisi tukea vaihtoehtoisia oppimistapoja (esimerkiksi joku voi hyvinkin haluta korvata pulpetissa istumisen yhdellä isolla työllä, jossa osoittaa opettajalle omaksuneensa kurssin oppisisällön - jotain tämänsuuntaista tiedän viime vuosituhannen puolella tapahtuneen).

Liikunnan on omasta mielestäni syytä olla jatkossakin pakollinen oppiaine, ainakin tietyssä laajuudessa, mutta ehdottomasti lähteä enemmän yksilön omista tarpeista ja toiveista kuin nykyään.

[Nikolas]

Liikuntatuntien pitäisi olla aina viimeisenä, jolloin ei tule mitään suihkunöyryytyksiä.

Tämän voisi ehkä toteuttaa siten että koulupäivän päättyminen porrastettaisiin lukujärjestykseen riittävän vahvasti, jotta kaikille luokille jäisi tilaisuus tällaiseen koulupäivän viimeiseen liikunnantuntiin. Tosin tästä seuraisi vääjäämättä että alkupäivästä liikuntatilat olisivat vajaakäytöllä.

[Lalli IsoTalo]

JOUKKO-OPPI TAKAISIN MATEMATIIKKAAN!

-i-

EI!

[Lalli IsoTalo]

Matematiikan, uskonnon, elämänkatsomustiedon ja osan äidinkielestä yhdistäisin filosofiaksi;

EI !!!

... kriittistä ajattelua  ...

Kyllä! Nuorena vitsa väännettävä.

[Nikolas]

Tosin tästä seuraisi vääjäämättä että alkupäivästä liikuntatilat olisivat vajaakäytöllä.

Tämän voisi ehkä ratkaista siten että aamupäivän liikunnantuntia seuraisi aina hyppytunti. Hyppytunnin aikana koulun liikuntatilat eivät olisi minkään seuraavaksi saapuvan porukan käytössä. Tällaisen järjestelyn ansiosta lähellä koulua asuvat oppilaat voisivat käväistä vaikka kotona peseytymässä, ja muut ehtisivät peseytyä liikuntatilojen suihkuissa.

[Tabula Rasa]

Tosin tästä seuraisi vääjäämättä että alkupäivästä liikuntatilat olisivat vajaakäytöllä.

Tämän voisi ehkä ratkaista siten että aamupäivän liikunnantuntia seuraisi aina hyppytunti. Hyppytunnin aikana koulun liikuntatilat eivät olisi minkään seuraavaksi saapuvan porukan käytössä. Tällaisen järjestelyn ansiosta lähellä koulua asuvat oppilaat voisivat käväistä vaikka kotona peseytymässä, ja muut ehtisivät peseytyä liikuntatilojen suihkuissa.

Miksi tarvitsisi? Jos haluaa istua hikisenä luokassa, niin siitä vaan. Toisaalta koulut voisi rakentaa niin että joukkuesuihkun sijaan on kaksikymmentä pukuhuone-vessa/suihku yhdistelmää jossa jokainen luokkalainen voi käydä itsekseen.

[Murkula]

Tietääkseni peruskoulussa ei opeteta lainkaan joitain taitoja, jotka olisivat kaikille kansalaisille erittäin hyödyllisiä. Esimerkiksi talousasiat ovat tällaisia. Jos taloustaito olisi peruskouluissa pakollinen oppiaine, eikö se olisi hyvä asia? Matematiikan opetus voisi tukea taloustaidon opetusta hyvinkin paljon.

Kyllähän näitä kuului sekä kotitalouden, että yhteiskuntaopin oppimäärään. Tietysti opetuksen laatu ja määrä lienee varsin vaihtelevaa tässäkin jutussa. Toisille opetetaan silittämistä ja budjetointia, toisille pelkkää pullapaistamista ja SAK:n merkitystä. Monissa tapauksissa ei myöskään ole aikaa opettaa edes kaikkea sitä, mitä esimerkiksi köksäntunnilla olisi pitänyt opettaa....

[Dangr]

 

[Atte Saarela]

Yksi asia mikä ärsyttää peruskoulussa:

Opiskelu on pakkotahtista. Tahti ei siis välttämättä ole kovin kova sinänsä, mutta oppilaita rangaistaan siitä, että opiskelevat asioita omaan tahtiin, siis muiden edellä.

Oppilas kuulemma todellakin voi saada Wilma-merkinnän esim. siitä jos tekee kirjan tehtäviä etukäteen ennen kuin tunnilla on päästy kyseiseen kohtaan.

Tämä on täysin järjetöntä ja rohkaisee oppilaita juuri päinvastaiseen suuntaan kuin mihin pitäisi.

Koulussahan ei oikeasti opi yhtään mitään ilman oma-aloitteista työntekoa. Oppilaita nimenomaan pitäisi kannustaa lueskelemaan oppikirjoja ja tekemään tehtäviä itsenäisestikin..

[valkovuokko]

Pakollinen ruotsi vapaavalinnaiseksi. Vaihtoehdoksi muun oppiaineen lisäkursseja.
Samalla on poistettava kaikista tutkinnoista vaatimus ruotsin osaamisesta.
Korkeakoulututkinnoissa voisi edellyttää kahden vieraan kielen opintoja, esim englanti ja jonkun muun kielen alkeet (saksa/ranska/venäjä/ruotsi/viro/espanja jne)

[Emo]

Yksi asia mikä ärsyttää peruskoulussa:

Opiskelu on pakkotahtista. Tahti ei siis välttämättä ole kovin kova sinänsä, mutta oppilaita rangaistaan siitä, että opiskelevat asioita omaan tahtiin, siis muiden edellä.

Oppilas kuulemma todellakin voi saada Wilma-merkinnän esim. siitä jos tekee kirjan tehtäviä etukäteen ennen kuin tunnilla on päästy kyseiseen kohtaan.

Tämä on täysin järjetöntä ja rohkaisee oppilaita juuri päinvastaiseen suuntaan kuin mihin pitäisi.

Koulussahan ei oikeasti opi yhtään mitään ilman oma-aloitteista työntekoa. Oppilaita nimenomaan pitäisi kannustaa lueskelemaan oppikirjoja ja tekemään tehtäviä itsenäisestikin..

Aineita voisi olla enemmänkin ja kännykät pitää poistaa ja kaunokirjoitus palauttaa. Pakkoruotsi tietenkin vapaaehtoiseksi.

Ala-asteella tein ympäristöopin, bilsan, terveystiedon ym. tehtäväkirjasta tehtävät omin päin heti kun sain kirjan. Matikastakin tein kivoja juttuja puuhakirjan omaisesti. Ikinä siitä ei moitittu. En käsittänyt miksi pitäisi odottaa kuukausitolkulla, että pääsee tekemään jotain kirjan lopusta.

Toisaalta taas enkun ope oli kolmannella luokalla kertonut äidilleni, että olin ilmoittanut tunnilla, etten vielä ole siellä asti missä muu luokka. Opettaja oli kysynyt missä asti minä olen, ja olin ollut noin 30 sivua jäljessä muita.

Itseohjautuvuus ja omatahtisuus ei siis ole mikään uusi tämän päivän keksintö.

[Muuttohaukka]

Poistaisin ruotsin. Takaisin @Emo toisin kaunokirjoituksen ihan ensimmäisenä. Käsialakirjoitus oli alaluokilla se kiva oppiaine. Oppilaat kirjoittelivat ja kuuntelivat samalla musiikkia.

Itseohjautuvuus eli INO teki minulle sellaisen stopin, että muistan sen ikuisesti. Yksi oppilas ei tuonut koko keväänä kaunokirjoitustaan nähtäväksi. Oppilaat saivat aina sivun tehtyään leiman ja kokosivat noita leimoja innokkaana. Tämä kakkosluokkalainen poika ei ollut sitten kiinnostunut leimosta.
Tajusin ihan kaksi viikkoa ennen lukukauden loppua, että ei prkl ei ainuttakaan kirjainta harjoiteltu, eikä yhtään sivua ole tehty.
Sitten teimme ne pakko-opinnolla valmiiksi mutta käsialan vahvistaminen kyllä jäi heikolle. Se siitä itseohjautuvuuden käsityksestä. Toistamiseen ei sellaista tapahtunut.

Kännykät ja ne tabletit heti komeroon. Tabletit eivät ole ikinä toimintakykyisiä. Pois!

Itse laskin matematiikan seuraavan vuoden laskutoimitukset aina kesäloman aikana. Muita lukuaineita en ikinä tehnyt yhtään enempää kuin määrätyt tehtävät. No, ruotsin ja saksan tehtäviä tein lukiossa omaan tahtiini etukäteen.

@Emo sinun 30 sivun jälkimatka on kyllä hyytävä. Omatahtinen ei toiminut sinunkaan kohdallasi. Lisätehtäviä saa aina halutessaan ja niitä kyllä pitää riittää vaikka kuinka paljon. Mutta jälkijunaan ei saa jäädä jumimaan.

Alaluokilla olin aika villi tapaus ja istuin usein jälki-istunnossa miettimässä tekemisiäni. Enemmän kiinnosti välitunnit ja koulumatkan kurvailut. Koulun aloittaessani olin vasta kuusivuotias ja oikea paikka olisi ollut leikkipuistossa kasvaminen koululaiseksi.

[ikuturso]

Tunnustuksellisen islamin opettamisen (verorahoin).

-i-

[dothefake]

Silloin kun opettelin kaunokirjoitusta, niin meillä oli mustepullot ja mustekärkikynät, jotka piti aina kastaa sinne musteeseen.

[Nikolas]

Liikunnanopetuksen päätavoitteiden tulisi olla:

• Oppilaat eivät vahingossa opi vihaamaan liikuntaa.
• Oppilaat löytävät itselleen jonkin mielekkään tavan liikkua terveellisesti.
• Oppilaat oppivat millä tavoin liikunta voi edistää terveyttä ja pidentää elämän pituutta ja laatua.

[Niobium]

^ Liikunta on kyllä yksi tärkeimmistä aineista.

Siihen ei tarvita mitään ihmeellistä varustelua perusjuttuihin ja tulee nostettua perse ylös penkistä.

Minkään hikiliikunnan ystävä en ikinä ole ollut ja vihaan hiihtoa. Mulle sopii pitkä kävely, joka on yhtä tehokasta arkiliikuntaa, kuin juoksu. Metsässä kävely vahvistaa selkää ja vastapuolta, kun joutuu pitämään tasapainoa yllä epätasaisella alustalla. Vaarana on hapen yliannostus ja uusien maisemien näkeminen.

Se, minkä poistaisin koulusta, ovat tietotekniikkaan liittyvät jutut. Nuoriso oppii ihan perusjutut muutenkin, alalle suuntautuvat oppivat ihan omalla ajalla koodaamaan jos haluavat.

Nykymaailmassa on häiritsevän paljon erilaisia tietokantoja, joita pitää oppia käyttämään. Joissain toimii tabulaattori kenttien välillä siirtymiseen, joissain yksikin väärä painallus tyhjentää koko sivun ja saa aloittaa alusta. Millä ihmeellä kouluissa voitaisiin muka opettaa kaikkien koodareiden mielenmaisemaa?

Kuinkakohan monta tietokantauudistusta on mennyt reisille ja kustannuksista piittaamatta?

Yo-kirjoituksiin kynä ja paperi, siinä oppii hahmottamaan tehtävän aivan eri tavalla.

[Murkula]

^ Vitut tietotekniikkaan liittyviä juttuja sopii poistaa, kuka oikeasti nykypäivänä palkkaa sellaisen, joka ei tiedä mikä on Word ja Outlook? Aivan kuin sekään olisi vahingollista, että perus HTML Hello World tai Cad piirtäminen käydään läpi. Mutta se hevonpaska mitä opetetaan "koodaamisena" yritysmaailmassa tuntemattomalla Pythonilla, josta opettajakaan ei ymmärrä mitään, se saisikin mennä ja samalla myös noiden opettajat suoraan kortistoon.

Niin ja erityisesti se tietotekniikan sotkeminen muihin aiheisiin, kaikenmaailman tablettiopetus, etäopetukset ja vastaavat, siitä sopisi karsia tosissaan jo tänään. Kuka oikeasti oppii jollain opetusohjelmalla mitään, siellä se kyttää onko jokin sana tai kaava kirjoitettu täsmälleen oikein, eikä pätkääkään sitä onko oppilasta tajunnut että miten se lasketaan tai sanotaan.


Niin ja se liikunnan opettaminen, niin mitä jos sielläkin opetettaisiin liikkumaan? Niin kuin näin esimerkiksi edes ihan kävelemään eteenpäin kantapää edellä, niin ettei ole kumossa jatkuvasti? Entä jos siellä opetettaisiin kunnollinen tehokas juoksuaskel, eikä vain katseltaisi päältä kun lyhyellä askeleella tulee huono coopperin tulos? Tietävätkö edes puolet opettajista vastaavista mitään?

Ei kun oppilaat pitää laittaa saman tien sinne pelaamaan lätkää ja yrittämään pysyä pystyssä pakkina, vaikka ekaa kertaa olisi luistimet jalassa. Anna armias, jos jotain työtäkin pitäisi tehdä ja oikeasti opettaa jotain liikunnasta, saati sitten jos että pitäisi mietiä että kykeneekö edes läski oppilasta kyseiseen treeniin. On niin hiton paljon helpompaa vain laittaa kakarat kaukaloon kaatuilemaan, sekä selailla itse vain kännykkää.


Mutta mitä näillä ja monilla muilla vastaavilla on yhteyttä, niin valitettavan kyvyttömät, laiskat ja vasemmistolaiset opettajat. Sellaiset joille tärkeää ei ole se, että oppilaat oppisivat jotain oikeaa, vaan se että niistä opetetaan kunnon vasemmistolaisia ajatuksista riisuttuja byrokraattilappujen täyttäjiä.