Eduskuntavaalit 2023 -yleisketju: hallitusspekuloinnit, tulosseuranta ym.

[Hohtis]

Ongelma tässä(kin) on se, että jokainen äänestypaikalla ääniä laskemassa ollut voi vielä saman illan aikana tarkistaa äänetyspaikan tuloksen medioiden vaalisivuilta. Eli kaikkien äänestyspaikalla olevien pitäisi olla mukana tässä suunnitelmassa.

Alkaa mennä vähän jankkaamisen puolelle enkä aio tästä enää jatkaa mutta minusta tuntuu, että jompi kumpi ei nyt ymmärrä mistä puhutaan.

Jos ääniä lisätään äänestyspaikan (eli vaali-illan) laskennan päälle, ne tulevat ilmi vasta tarkastuslaskennassa joka valmistuu vasta vuorokausi(a) vaali-illan tuloksen jälkeen. Sitä ei siis ole mitenkään mahdollista havaita tuloksesta, joka perustuu laskentaan ENNEN tarkastuslaskentaa.

[Alaric]

Tänään on avautunut Iltalehden vaalikone: https://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2023/vaalikone#/

Itselleni tuli tästä sopivimpiin ehdokkaisiin myös jonkin verran persuja (Uusimaa).

1. Nina Metsälä, SML, 88 %
2. Oona Soinio, SML, 88 %
3. Ari Koponen, PS, 88 %
4. Valtteri Annala, SML, 87 %
5. Arja Juvonen, PS, 87 %
6. Ossi Laine, SML, 87 %

[ikuturso]

Ongelma tässä(kin) on se, että jokainen äänestypaikalla ääniä laskemassa ollut voi vielä saman illan aikana tarkistaa äänetyspaikan tuloksen medioiden vaalisivuilta. Eli kaikkien äänestyspaikalla olevien pitäisi olla mukana tässä suunnitelmassa.

Alkaa mennä vähän jankkaamisen puolelle enkä aio tästä enää jatkaa mutta minusta tuntuu, että jompi kumpi ei nyt ymmärrä mistä puhutaan.

Jos ääniä lisätään äänestyspaikan (eli vaali-illan) laskennan päälle, ne tulevat ilmi vasta tarkastuslaskennassa joka valmistuu vasta vuorokausi(a) vaali-illan tuloksen jälkeen. Sitä ei siis ole mitenkään mahdollista havaita tuloksesta, joka perustuu laskentaan ENNEN tarkastuslaskentaa.

Vaalilakia:

87 § (28.6.2013/496)
Äänten tarkastuslaskenta
Vaalipäivää seuraavana maanantaina viimeistään kello 12 on ryhdyttävä tarkastamaan vaalipäivän äänestyksessä annettuja äänestyslippuja sekä vaalilautakuntien ja 82 §:n 4 momentissa tarkoitettuja kuntien keskusvaalilautakuntien laskelmia. Tarkastuslaskennassa on päätettävä, mitkä äänestysliput luetaan ehdokkaiden hyväksi ja mitkä jätetään mitättöminä huomioon ottamatta.

Kunkin ehdokkaan hyväksi ennakkoäänestyksessä ja vaalipäivän äänestyksessä annetut hyväksytyt äänet on laskettava yhteen.

Eli tarkastuslaskenta alkaa heti vaalipäivää seuraavana maanantaina ja tällöin joko kunnan keskusvaalilautakunnalla tai vaalipiirilautakunnalla (valtiolliset vaalit) on käsissään jo kaikki se materiaali minkä perusteella laskenta tehdään.

Vaalipäivän vaalituloksen ilmoittaa keskusvaalilautakunta tai vaalipiirilautakunta sen perusteella mitä paikalliset vaalilautakunnat äänestysalueilta ovat puhelimella ilmoittaneet.
Eli siis vaali-iltana julkaistava vaalitulos on laskettu yhteen niistä äänistä, mitä on ilmoitettu, kun vähintään kolme henkilöä ja kaikki haluamansa puolueiden tai ehdokaslistojen valtuutetut jäsenet ovat yhdessä äänet laskeneet ja tulos ilmoitettu kaikkien läsnä ollessa puhelimella keskusvaalilautakunnalle tai vaalipiirilautaukunnalle, jossa on tuloksia kirjaamassa ja yhteistuloksia laskemassa/ilmoittamassa vähintään viisi ihmistä.

81§
Äänestyslippujen ja vaalipöytäkirjan toimittaminen vaalilautakunnista
Vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja yhden muun jäsenen on yhdessä viipymättä vietävä äänestysliput sisältävä lähetys ja vaalipöytäkirjan sisältävä lähetys aluevaaleissa ja kuntavaaleissa kunnan keskusvaalilautakunnalle ja muissa vaaleissa vaalipiirilautakunnalle. (29.6.2021/649)

Vaalipiirilautakunta ja kunnan keskusvaalilautakunta voivat määrätä myös lähetysten muunlaisesta toimittamisesta.

Kun puhelu on soitettu, viedään sinetöity kuori vähintään kahden henkilön toimesta viipymättä keskusvaalilautakunnalle tai vaalipiirilautakunnalle.

Kukaan ei vie niitä yksin, eikä materiaali makaa missään. Se viedään sinne käytännössä lyhintä tietä.

78 §
Vaalipäivän äänestyksen päättäminen ja alustava ääntenlaskenta
Vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan julistettua vaalipäivän äänestyksen päättyneeksi otetaan äänestysliput viipymättä vaaliuurnasta ja lasketaan niiden lukumäärä. Samoin lasketaan niiden henkilöiden lukumäärä, jotka vaaliluetteloon tai äänioikeusrekisteriin tehtyjen merkintöjen mukaan ovat käyttäneet äänioikeuttaan vaalipäivänä.

Kun äänestyslippujen lukumäärä on laskettu, vaalilautakunta tarkastaa äänestysliput. Ne äänestysliput, jotka on katsottava mitättömiksi, erotetaan eri ryhmäksi. Jäljellä olevat liput jaotellaan siten, että kunkin ehdokkaan hyväksi annetut liput ovat omana ryhmänään. Kussakin ryhmässä olevien äänestyslippujen lukumäärä lasketaan (alustava ääntenlaskenta).

Vaalilautakunnan on suoritettava äänestyslippujen jaotteleminen ja laskeminen keskeytyksettä loppuun.

Sen jälkeen kun alustava ääntenlaskenta on suoritettu, laitetaan äänestysliput, jaoteltuina 2 momentin mukaisesti, kestävään päällykseen, joka suljetaan huolellisesti sinetöimällä se oikeusministeriön määräämällä tavalla. Päällykseen merkitään 81 §:n 1 momentissa tarkoitetun vastaanottajan osoite, lähetyksen sisältö ja lähettäjä.

79 §
Vaalipöytäkirja
Vaalilautakunnan on määrättävä yksi jäsenistään pitämään vaalipöytäkirjaa, johon merkitään:

1) päivä sekä kellonajat, jolloin vaalipäivän äänestys alkoi ja julistettiin päättyneeksi;

2) läsnä olleet vaalilautakunnan jäsenet;

3) vaaliavustajat ja äänestäjien itsensä valitsemat avustajat;

4) äänestäneiden lukumäärä;

5) annettujen äänestyslippujen kokonaismäärä ja niiden lukumäärä kussakin ryhmässä, joihin ne 78 §:n 2 momentin mukaisesti on jaoteltu;

6) päivä ja kellonaika, jolloin äänestysliput suljettiin päällykseen; (2.4.2004/218)

7) äänestyslippuja jaoteltaessa ja laskettaessa saapuvilla olleet puolueiden, valitsijayhdistysten ja yhteislistojen vaaliasiamiehet tai heidän valtuuttamansa henkilöt sekä muut läsnä olleet henkilöt, joilla on ollut siihen oikeus; (2.4.2004/218)

8  ) pienillä äänestysalueilla, joilla 5 kohdassa mainittuja tietoja ei merkitä, tiedot vaalisalaisuuden turvaamisesta johtuvasta 82 §:n mukaisesta menettelystä. (2.4.2004/218)

Pöytäkirjaan merkitään myös ne kunnan keskusvaalilautakunnan jäsenet, jotka ovat tuoneet äänestyspaikkaan vaalikuoret sen mukaisesti kuin 82 §:ssä säädetään, sekä heidän tuomiensa vaaliuurnaan pantujen äänestyslippujen lukumäärä. (2.4.2004/218)

Pöytäkirjaan on liitettävä vaalilautakunnalle annetut 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettujen vaaliasiamiesten valtuuttamien henkilöiden valtakirjat.

Lopuksi pöytäkirja luetaan julki, tarkastetaan ja varustetaan vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään yhden muun jäsenen allekirjoituksin sekä suljetaan liitteineen päällykseen, johon merkitään 81 §:n 1 momentissa tai 82 §:n 2 momentissa tarkoitetun vastaanottajan osoite, lähetyksen sisältö ja lähettäjä.

Joka vaiheessa on enemmän kuin yksi henkilö paikalla.



Jos äänestysalueella on vilpillinen vaalilautakunta, niin hehän voivat yhdessä junailla tuloksen. Hyvin epätodennäköistä, että moinen vilppi pysyisi salassa. Lisäksi tuota on vaikea suunnitella etukäteen, koska minkä tahansa puolueen nimeämä  edustaja saattaa virallisen lautakunnan lisäksi vaatia päästä paikalle, jos ei kuulu varsinaiseen lautakuntaan.

Tässä välissä alustava tulos ilmoitetaan keskusvaalilautakunnalle ja siitä viranomaisille.

Jos keskusvaalilautakunnassa on vilpillistä jengiä, nämä voivat ilmoittaa vilpillisen tuloksen. Sen jälkeen heidän pitää pystyä myös väärentämään viralliset äänestyslaput ja pöytäkirjat vastaamaan ilmoittamaansa tulosta. Siksi epätodennäköistä, että alustava tulos olisi mitään muuta kuin äänestyspaikoilta puhelimitse ilmoitetut. Tämäkin on epätodennäköistä, sillä joku voi aina sairastua ja siellä tarkistuslaskennassa onkin eri miehitys, kuin vilpillisen tuloksen ilmoittaneet, eikä se dokumenttien väärentäminen enää onnistukaan.

Jos taas äänestysalueen puheenjohtaja ja valitsemansa toinen vaaliltk jäsen ovat vilpillisiä, avaavat kuoren, sujauttelevat lippuja matkalla keskusvaalilautakuntaan, niin nämä väärennetyt liput ja pöytäkirjat siis päätyvät tarkastuslaskentaan:
Jos tarkastuslaskennan tulos oleellisesti poikkeaa alustavasta tuloksesta, herää aika paljon kysymyksiä.

Vaatisi aika paljon pelisilmää puukottaa lipukenippua niin, että alustavan laskentatuloksen ja tarkastuslaskennan tuloksen eroavuus ei ylittäisi uutiskynnystä.



Jos jotain tästä kuviosta puuttuu ja jotain voitaisiin vielä parantaa, on että vaalilautakunnille äänestyspaikoille annettaisiin äänestyslipukkeita tarkkaan laskettu määrä. Vaikka viidenkymmenen lipun sinetöityjä lippuja. Sitten vaalien jälkeen myös käyttämättömät lipukkeet laskettaisiin tarkkaan.
Tämä vaatisi myös sen, että jos äänestäjä kertoisi kirjoittaneensa vahingossa väärän numeron lappuun (ennen uurnaan pudottamista toki) ja pyytäisi uutta lippua, kaikki tuhotut liputkin kirjattaisiin vaalipöytäkirjaan ja lopuksi laskettaisiin käytetyt liput, tuhotut liput, jäljellä olevat käyttämättömät liput ja varmistettaisiin, että lukumäärät vastaavat toisiaan.

-i-

[IDA]

Jos ääniä lisätään äänestyspaikan (eli vaali-illan) laskennan päälle, ne tulevat ilmi vasta tarkastuslaskennassa joka valmistuu vasta vuorokausi(a) vaali-illan tuloksen jälkeen. Sitä ei siis ole mitenkään mahdollista havaita tuloksesta, joka perustuu laskentaan ENNEN tarkastuslaskentaa.

Tarkastuslaskennan tulos tulee myös julkiseksi. Itse en 2011 ollut toimitsijana, mutta voin koska tahansa hakea tarkastetun tuloksen miltä tahansa äänestysalueelta erittäin helpolla haulla.

https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2011/kunta/kotka_285_tavastila_026.html

Saman voi tehdä kaikista vaaleista. Jos tarkastuslaskennan tulos poikkeaa huomattavasti ilmoitetusta jollain äänestyspaikalla se herättää jo tarkastuslaskijoidenkin huomion. Tarkastuslaskenta on muuttanut tuloksia viimeisen läpipäässeen osalta joitain kertoja, mutta silloin ero ehdokkaiden vertailuluvuissa on ollut hyvin pieni.

[Siili]

Pirkka-Pekka Petelius heittää hanskat tiskiin.

Pirkka-Pekka Petelius jättää edus­kunnan

...

Uudellamaalla vihreät ovat viimeiseen asti pantanneet tietoa siitä, lähteekö kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius hakemaan jatkokautta.

Vastaus on: ei lähde. Viimeisenä listalle on nimetty Tommi Liinalampi Espoosta ja Jaakko Kyrö Mäntsälästä.

Uudenmaan vihreiden ehdokaslistalla on myös eläkkeelle siirtynyt poliisi ja sotarikostutkija Thomas Elfgren, joka on aiemmin ollut ehdolla Rkp:n listoilla.

...

Petelius sai edellisissä vaaleissa 6331 ääntä ja oli niillä niukasti Uudenmaan Vihreiden suosituin ehdokas.  Eduskunnassa hän taisi olla puhdas napinpainaja, ilman sen kummempia aloitteita tai merkittävää toimintaa valiokunnissa.

Onko Uudenmaan Vihreissä tällä kertaa ehdolla ketään nykyistä tai entistä viihdeammattilaista keräämässä pois Petelius-Toivola-linjan ääniä?


Lainaus artikkelista näkyviin.

[Penan kaveri Eki]

... HS:n tekoäly ehdottaa minulle ehdokkaaksi RKP:n Karl Åberg 94%:n matsillä (enkä saannut vastattavaksi yhteenkään ruotsinkieleen liittyvään kysymykseen). Hemmo oli tätä ennen minulle kyllä täysin nevö hööd, mutta isompi kysymys on, miten tällainen ilmeisen äärioikeiston aatteilla kyllästetty kaveri, on päästetty eduskuntavaaleissa RKP:n listoille?
...

Samaan oikeaan ylänurkkaan IL:kin asetti minut ja sama RKP:n Karl Åberg oli pitkään mukana 100% matsillä, mutta hävisi listoilta, kun kyseltiin hoitsujen palkkatasosta. (Mielestäni tulee korottaa).

Kun päästiin maaliin, niin kolmantena vaihtoehtona IL listasi, tällä kertaa, Ilkka Sysimetsän

Sinänsä ei ihme, koska tummia maahanmuuttajia karsastava Reetu, on kai jo ollut ehdokkaana kaikkien puolueiden, paitsi Vasemmistoliiton listoilla.

[ikuturso]

ˆ mielenkiintoinen pallomeri.

Yhteiskunta polarisoituu enemmän oikeistokonservatiivit - vasemmistoliberaalit akselille.

Ennen oli enemmänkin noita oikeistoliberaaleja ja vasemmiston puolellekin riitti konservatiivejä.

Johtuuko tuosta polarisoitumisesta, että taulua tehdessä ja painopisteitä miettiessä liberaaliset kysymykset nähdään jo lähtökohtaisesti vasemmistolaisena ja konservatiiviset oikeistolaisena? Perinteinen vasemmisto-oikeisto -akseli on jo aikoja sitten hämärtynyt. Suhtautuminen rotuihin tuntuu olevan nykyään äärivasemmisto-vasemmisto-oikeisto-äärioikeisto -ajattelun perusteena.

-i-

[ikuturso]

Iltalehden vaalikone antoi minulle pirkanmaalta perusnaiskolmikon

Marika Puolimatka, Auri Saarelainen ja Erja Pelkonen.

Ensin mainittua ajattelin äänestääkin.

-i-

[Hohtis]

Kiitos ja anteeksi jo etukäteen.

Muutamia poimintoja MOT-ohjelmasta:
https://areena.yle.fi/1-50105058?utm_medium=social&utm_campaign=areena-ios-share


Roihuvuori 3B, 1006 rekisteröityä äänestäjää, 1011 ääntä vaalipäivän laskennassa. +5 (+0,5%) Äänet lisääntyneet vaali-illan laskennan aikana.

Ruskeasuo 969, 979 +10 (+1%) Äänet lisääntyneet vaali-illan laskennan aikana.

Pihlajamäki 1029, 1048, +19 (+1,8%) Äänet lisääntyneet vaali-illan laskennan aikana.

Kannelmäki 836, 893, +57 (+6,8%) Äänet lisääntyneet vaali-illan laskennan aikana.

Alamalmi B, 1529, 1522. 7 kadonnutta ääntä vaali-illan laskennassa . (-0,5%) Kenenkähän ääniä ne olivat?

Tämän jälkeen toimittaja siirtyy laskemaan säilöttyjä ääniä, jotka on toimitettu keskusvaalilautakuntaan.
Roihuvuori, 971. Tarkastuslaskennan jälkeen 943. Melko monen äänestäjän ääni on kadonnut jonnekin. (-2,9%)

***

Oikeusministeriö, vaalijohtaja Arto Jääskeläinen: "Vaaliohjeissaohjeissa vaalilautakunnalle sanotaan hyvin selkeästi, että vaaliluettelomerkintöjen ja uurnasta otettujen lippujen lukumäärän täytyy täsmätä. Ja jos ne ei täsmää, on laskettava niin monta kertaa, että ne täsmää. Ja jos eivät vieläkään täsmää, siitä on tehtävä merkintä vaalipöytäkirjaan ja selvitettävä syy miksi ne eivät täsmää".

MOT: "Äänien ja äänestäjien määrät eivät täsmää 93 äänestysalueella. Ongelmasta mainitaan yhdessä pöytäkirjassa."

Vallila B: "Puheenjohtaja sairastui, ei ollut läsnä ääntenlaskennassa" Jätetty tyhjä pöytäkirja, jossa ei merkintää äänestäjistä eikä äänistä. Tarkastuksen jälkeen +8 ääntä.

Ehdokkaille kertyneistä äänimääristä kertova liitelomake puuttuu 17 Helsingin äänestysalueen pöytäkirjasta.

Pukinmäki A:sta on saatu eri laskennan perusteella 1618, 1600, 1606 tai 1617. Mikähän näistä lienee oikea. (1,1%)

Espoon äänestysalue 23, Järvenperä: 1642, 1661, +19 (+1,2%). Äänet syntyneet vaali-illan laskennassa.

"Eikö ero ihmetyttänyt?" "Luotimme siihen, että keskusvaalilautakunta laskee ne uudestaan." Eli ollaan hyväksytty yli prosentin ero äänissä ja siirretty se keskusvaalilautakunnan murheeksi, vaikka syy pitäisi selvittää vaali-illan laskennassa. Ei keskusvaalilautakunnalla ole mitään keinoa selvittää mistä ero voi johtua.

***

15:31 näytetään tämä lähes mahdottomaksi mainittu suoritus avata sinetöityjen äänien "kirjekuori", tässä tapauksessa pahvilaatikko. Takaisin sinetöidyksi sen saa sinettiteipillä, joka on siis samojen henkilöiden hallussa kuin äänet.

***

Vantaa Päiväkumpu: Äänestäjiä 1384, vaalipäivän laskennassa eli uurnassa 1384. Tarkastuslaskennassa 1402. +18 syntynyttä ääntä vaalipäivän ja tarkastuslaskennan välillä. Ketään ei kiinnostanut selvittää syytä. Eihän se ole kuin +1,3%.

***

Jyväskylä, Vaajakoski: 3 ääntä enemmän kuin äänestäjiä. (594, 591. +0,5%). Ratkaisu: Lisätty punakynällä äänestäjien kokonaismäärään +3.  Janakassa punakynällä +24 äänestäjää lisätty. Äänestäjien määrää ei mainittu. Myös viidellä muulla äänetyspaikalla punakynämerkintöjä.

***

Tässä esitetyissä tapauksissa tuollaiset reilun yhden prosentin heitot äänten ja äänestäjien määrässä ei siis ole kiinnostanut ketään. Muutamia selvästi rajumpia yksittäistapauksiakin oli, ja nekin on hyväksytty sellaisenaan virallisiksi ääniksi sen kummemmin asiaa selvittämättä.

Tässä esitettyjä tuloksia ei tietenkään voi ekstrapoloida sellaisenaan koskemaan koko maata. Toisaalta ei ole loogista väittää, että ongelma esiintyisi vain tässä esille nousseissa äänestyspaikoissa ja vaalipiireissä.

Vuoden eduskuntavaaleissa ääniä annettiin yhteensä 3 081 916 kpl. Yksi prosentti siitä on pyöreästi 31 000 ääntä. Se on vähän enemmän kuin Riihimäen asukasluku tai vähän vähemmän kuin Savonlinnan kansalaiset yhteensä. Näköjään sen suuruusluokan heitto on hyväksyttävää suomalaisessa vaalijärjestelmässä. Kyllä minua 'riihimäkeläisenä' v1tuttaisi .

Minusta se ei ole hyväksyttävää.

[qwerty]

Etelänaapurin Coolbetin tämän hetken kertoimet

Voittajapuolue

Kokoomus 1.40
Perussuomalaiset 3.75
sdp 5.50
Joku muu 100

Ääniosuus yli/alle

Kokoomus 22 2.20-1.55
Perussuomalaiset 19 1.65-2.20
sdp 18.5 1.82-1.82

Keskusta 11 1.90-1.75
Virheet 9.5 1.82-1.82
Vasemmistoliitäjät 7.7 1.82-1.82

RKP 4.3 1.82-1.82
KD 4 1.82-1.82
Liike Nyt 1.7 1.82-1.82
Liberaalit 1.4 2.58-1.40

Osallistuu seuraavaan hallitukseen kyllä/ei

Kokoomus 1.02-8.50
RKP 1.20-3.70

sdp 1.45-2.50
Virheet 1.65-2.00
Keskusta 1.65-2.00

Perussuomalaiset 2.50-1.45
KD 3.30-1.25
Liike Nyt 6.75-1.05
Vasemmistoliitäjät 10-1.01

Liike Nyt vaikuttaa hjallituspuolueelta mutta saavatko he läpi montaakaan? Kompakerroin.

[IDA]

15:31 näytetään tämä lähes mahdottomaksi mainittu suoritus avata sinetöityjen äänien "kirjekuori", tässä tapauksessa pahvilaatikko. Takaisin sinetöidyksi sen saa sinettiteipillä, joka on siis samojen henkilöiden hallussa kuin äänet.

Ohjelmassa ei kyllä kertaakaan näytetä sitä kirjekuorta johon äänet laitetaan, vaan laatikoita joihin ne on varastoitu tarkastuslaskennan jälkeen esimerkiksi sitä varten, että sinä haluaisit mennä laskemaan ne. Sinä vain et halua.

Nimimerkki ikuturso on tässä ketjussa erittäin kuvaavasti selittänyt millainen on se paketti, joka äänestysalueelta lähtee.

Idea siitä, että tuloksen voisi väärentää laskennan jälkeen, perustuu siihen oletukseen, että kukaan virkailijoita ei viitsisi katsoa oman äänestysalueensa tuloksia netistä. Väärentäminen ennen laskentaa, tai sen aikana olisi vielä teoreettisesti mahdollista.

Nyt kun seuraavan kerran käytte äänestämässä, jos käytte, niin katsokaa niitä rouvia ja herroja, jotka siellä ovat ääniä leimaamassa ja miettikää voisiko kukaan heistä kuulua johonkin mafiaan, joka on jo ennakolta sopinut tuloksen. Jos siltä vaikuttaa, niin kannattaa mennä ensin itseensä ja jos sen jälkeenkin tuntuu siltä, niin kannattaa ottaa yhteys viranomaisiin. Ne äänet lasketaan virkavastuulla.

[IDA]

Iltalehden vaalikone antoi minulle pirkanmaalta perusnaiskolmikon

Marika Puolimatka, Auri Saarelainen ja Erja Pelkonen.

Ensin mainittua ajattelin äänestääkin.

-i-

Pirkanmaalainen, joka ei äänestä Seppo Lehtoa on minusta henkisesti epäilyttävä

[Pallopääkissa]

Kysyn uudestaan jos joku osaa vastata. Kuka tai ketkä laskee vaalipiirin vertausluvut? Missä ne lasketaan? Kuullostaa siltä että se tehtäisiin vaalipiirilautakunnassa, koska siellä tiedetään koko vaalipiirin äänimäärät puolueittain.

Millä härvelillä vertausluvut lasketaan? Onko se jokin tietokoneohjelma johon syötetään ehdokkaiden ja sitä kautta puolueiden äänimäärät? Tämä sitten jakaisi jokaiselle ehdokkaalle vertausluvut.

Lasketaanko vertauslukuja reaaliaikaisesti koko ajan kun tulee tiedot äänestysalueiden ja kuntien äänimääristä?  @IDA @ikuturso

Miten ne laskettiin aikaisempina vuosikymmeninä? Jos aloitetaan 1907 vaaleista. Miten työlästä oli laskea vertauslukuja käsipelillä ennen kuin oli taskulaskimet käytössä? Tai oliko mekaaniset laskukoneet?

[qwerty]

Uudenmaan vaalipiiri vuonna 2019

PS 15.9% (6 läpi)

Leena Meri 9807 ääntä (3.)
Mika Niikko 7613 (8.)
Riikka Purra 5960 (13.)
Arja Juvonen 5490 (21.)
Ari Koponen 5383 (26.)
Riikka Slunga-Poutsalo 4266 (32.)
--
Arto Luukkanen 3231 (39./varalla)

Kursivoituna vahvistetut ehdokkaat.

Puheenjohtajan äänimärä noin tuplaantuu edellisestä. 1.vpj pysynee liki samassa. Siinä on jo 20 000 ääntä. Niikko pitänee asemansa 7 500 kieppeillä. Koponen saattaa hiipua vähän. 4 500. RS-P äänet uusjaossa. Vahvat ehdokkaat ja iso vaalialue. Demareille pitää lyödä luu kurkkuun juuri täällä!

20% Uudeltamaalta tarkoittaisi 2 paikkaa hyvää. Iso juttu valtakunnallisesti. Keskisarja ei ainakaan heikennä tuota mahdollisuutta.

Muitakin paikallisesti vahvoja ehdokkaita lista pullollaan. Jo nyt. Vai oliko kaikki tossa. Anyway. Hyvältä näyttää täällä Uudellamaalla

[IDA]

Kysyn uudestaan jos joku osaa vastata. Kuka tai ketkä laskee vaalipiirin vertausluvut? Missä ne lasketaan? Kuullostaa siltä että se tehtäisiin vaalipiirilautakunnassa, koska siellä tiedetään koko vaalipiirin äänimäärät puolueittain.

Verailuluku lasketaan D'Hontin-menetelmällä. Puolueen eniten ääniä saanut ehdokas saa kaikki puolueelle tulleet äänet. Seuraava taas puolet siitä, kolmas kolmanneksen jne..

https://fi.wikipedia.org/wiki/D%E2%80%99Hondtin_menetelm%C3%A4

[Paawo]

Nyt kun seuraavan kerran käytte äänestämässä, jos käytte, niin katsokaa niitä rouvia ja herroja, jotka siellä ovat ääniä leimaamassa ja miettikää voisiko kukaan heistä kuulua johonkin mafiaan, joka on jo ennakolta sopinut tuloksen. Jos siltä vaikuttaa, niin kannattaa mennä ensin itseensä ja jos sen jälkeenkin tuntuu siltä, niin kannattaa ottaa yhteys viranomaisiin. Ne äänet lasketaan virkavastuulla.

Ne herrat, rouvat ja neidit jotka käyttämilläni äänestyspaikoilla ovat olleet kuuluvat ihan kaikki eri puolueiden paikallisjärjestöihin, enemmistönä ne tutut "kolme suurta" joista tosin yksi nykyään enemmän pienpuolue.

Jo kaikki se vilppi, korruptio ja laittomuuden sekä moraalittomuuden määrä mitä näidenkin puolueiden toimesta on vuosikymmenten mittaan tälle maalle tehty riittää minulle perusteeksi olla omaamatta sen kummempaa luottamusta porukkaan joka äänet vastaanottaa ja iltakahdeksan jälkeen laskee.

Ja mitään mafiaa tai taikatemppuja ei tarvita, tarvitaan vain yksittäisiä ja lojaaleja ihmisiä joilla on jonkunlainen peritty poliittinen agenda ja käyttöä setelirahalle. Yhdellä lyijykynänpätkä kourassa, toisella tehtävänä olla katsomatta vastapäätä istuvaa kynänkäyttäjää kohti, kolmannella todistaa kahden em puolesta mikäli neljäs epäilee, ja hienoutena se että kukaan kolmesta ei ole "samaa porukkaa" eikä tietoinen toistensa sivutoimista.

Toistan jälleen sanomani; muutamilla lisä-äänillä per äänestyspaikka vaikutetaan jo merkittävästi siihen miten puolueiden osuudet lopulta jakautuvat, ja muutamillakin epäselviksi muuttuneilla äänillä pudotetaan kokonaisia puolueita ulos.

Muistelkaa vielä 2019 vaalitulosta ja mikä vaikutus olisi siihen ollut viidellä lisä-äänellä per äänestyspaikka puolueelle A (nyt hallituksessa) ja viidellä epäselvänä^TM poistetulla äänellä puolueelta B (nyt oppositiossa).

[Pallopääkissa]

Kysyn uudestaan jos joku osaa vastata. Kuka tai ketkä laskee vaalipiirin vertausluvut? Missä ne lasketaan? Kuullostaa siltä että se tehtäisiin vaalipiirilautakunnassa, koska siellä tiedetään koko vaalipiirin äänimäärät puolueittain.

Verailuluku lasketaan D'Hontin-menetelmällä. Puolueen eniten ääniä saanut ehdokas saa kaikki puolueelle tulleet äänet. Seuraava taas puolet siitä, kolmas kolmanneksen jne..

https://fi.wikipedia.org/wiki/D%E2%80%99Hondtin_menetelm%C3%A4

Tiedän D´Hondtin mutta kysymykseni koski sitä kuka sen vertausluvun laskee ja missä. Onko jokin virallinen laskija ja virallinen laskukone?

[Pallopääkissa]

Vaaleista on mahdollista valittaa.
https://vaalit.fi/vaaleista-valittaminen1

Joissakin kunnissa on käyty uusitut kunnallisvaalit.

[Penan kaveri Eki]

...
Tiedän D´Hondtin mutta kysymykseni koski sitä kuka sen vertausluvun laskee ja missä. Onko jokin virallinen laskija ja virallinen laskukone?

TietoEVRYllä on porukka joka koodaa järjestelmät Valdelle. Tarjoavat myös tulostietorajapintoja tiedostusvälineille.

Per. 1968 lähinnä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy:n (nykyään Nordea) ja sen suurasiakkaiden tietojenkäsittely-yhtiöksi eli tietokonekeskukseksi; Espoo. Nimi vuodesta 1995 TT Tieto Oy, vuodesta 1998 Tieto Corporation Oyj, vuodesta 1999 Tietoenator Oyj, vuodesta 2009 Tieto Oyj, vuodesta 2019 TietoEVRY Oyj. 1976 ostettiin Finnsystems Oy. 1987 ostettiin Datema AB ja 1993 Carelcomp-yhtiöt. 1995 Tieto osti VTKK-Yhtymä Oy:n sekä fuusioi Unic Oy:n. 1996 ostettiin Avancer Oy ja 1999 ruotsalainen Enator AB (per. 1995).

https://www.porssitieto.fi/scripo/tieto.shtml

Peurja tästä:

Valtion tietokonekeskus (lyhenne Vtkk, lempimi Vetski) oli valtiovarainministeriön alainen laitos, joka hoiti valtionhallinnon tietojenkäsittelytehtäviä. Vtkk perustettiin vuonna 1964. 1990-luvulla se ensin muutettiin liikelaitokseksi ja sen jälkeen yhtiöitettiin VTKK-yhtymä Oy:ksi. Vuoden 1996 alussa se fuusioitiin Tietotehdas Oy:n ja Unic Oy:n kanssa TT Tieto Oy:ksi (nyk. TietoEVRY Oyj).

https://fi.wikipedia.org/wiki/Valtion_tietokonekeskus

Vaaleja ja puolueita koskevat asiat hoidetaan oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosaston demokratia ja vaalit -yksikössä.

https://vaalit.fi/oikeusministerio

[räsänen]

Pirkka-Pekka Petelius heittää hanskat tiskiin.

Pirkka-Pekka Petelius jättää edus­kunnan

...

Uudellamaalla vihreät ovat viimeiseen asti pantanneet tietoa siitä, lähteekö kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius hakemaan jatkokautta.

Vastaus on: ei lähde. Viimeisenä listalle on nimetty Tommi Liinalampi Espoosta ja Jaakko Kyrö Mäntsälästä.

Uudenmaan vihreiden ehdokaslistalla on myös eläkkeelle siirtynyt poliisi ja sotarikostutkija Thomas Elfgren, joka on aiemmin ollut ehdolla Rkp:n listoilla.

...

Petelius sai edellisissä vaaleissa 6331 ääntä ja oli niillä niukasti Uudenmaan Vihreiden suosituin ehdokas.  Eduskunnassa hän taisi olla puhdas napinpainaja, ilman sen kummempia aloitteita tai merkittävää toimintaa valiokunnissa.

Onko Uudenmaan Vihreissä tällä kertaa ehdolla ketään nykyistä tai entistä viihdeammattilaista keräämässä pois Petelius-Toivola-linjan ääniä?


Lainaus artikkelista näkyviin.

Peteliuksen tilalle ehdokkaaksi taitaa tulla vanha tuttumme Thomas Elfgren eli tämä aikuisten miesten adoptoija Keskusrikospoliisista. Tai ainakin ilmoitukset tuli peräjälkeen.

[Jorma M.]

Pirkka-Pekka Petelius heittää hanskat tiskiin.

Pirkka-Pekka Petelius jättää edus­kunnan

...

Uudellamaalla vihreät ovat viimeiseen asti pantanneet tietoa siitä, lähteekö kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius hakemaan jatkokautta.

Vastaus on: ei lähde. Viimeisenä listalle on nimetty Tommi Liinalampi Espoosta ja Jaakko Kyrö Mäntsälästä.

Uudenmaan vihreiden ehdokaslistalla on myös eläkkeelle siirtynyt poliisi ja sotarikostutkija Thomas Elfgren, joka on aiemmin ollut ehdolla Rkp:n listoilla.

...

Petelius sai edellisissä vaaleissa 6331 ääntä ja oli niillä niukasti Uudenmaan Vihreiden suosituin ehdokas.  Eduskunnassa hän taisi olla puhdas napinpainaja, ilman sen kummempia aloitteita tai merkittävää toimintaa valiokunnissa.

Onko Uudenmaan Vihreissä tällä kertaa ehdolla ketään nykyistä tai entistä viihdeammattilaista keräämässä pois Petelius-Toivola-linjan ääniä?


Lainaus artikkelista näkyviin.

Peteliuksen tilalle ehdokkaaksi taitaa tulla vanha tuttumme Thomas Elfgren eli tämä aikuisten miesten adoptoija Keskusrikospoliisista. Tai ainakin ilmoitukset tuli peräjälkeen.

Sehän on hyvä jos Vihreiden ainoan selkeästi heteromiehen tilalle nousisi seksuaalisuudeltaan erittäin epäselvä ruotsinkielinen viiksimies. Myhäilevä, piippua tuprutteleva, isällinen. Lukuisien afrikkalaismiesten adoptioisä.

[ikuturso]

Kysyn uudestaan jos joku osaa vastata. Kuka tai ketkä laskee vaalipiirin vertausluvut? Missä ne lasketaan? Kuullostaa siltä että se tehtäisiin vaalipiirilautakunnassa, koska siellä tiedetään koko vaalipiirin äänimäärät puolueittain.

Verailuluku lasketaan D'Hontin-menetelmällä. Puolueen eniten ääniä saanut ehdokas saa kaikki puolueelle tulleet äänet. Seuraava taas puolet siitä, kolmas kolmanneksen jne..

https://fi.wikipedia.org/wiki/D%E2%80%99Hondtin_menetelm%C3%A4

Tiedän D´Hondtin mutta kysymykseni koski sitä kuka sen vertausluvun laskee ja missä. Onko jokin virallinen laskija ja virallinen laskukone?

Eiköhän se sieltä valtion tietokonejärjestelmistä tule.

Mutta kun puolueen tai vaaliliiton kokonaisäänimäärä on tiedossa, nuo äänet laskee vaikka jakokulmassa tai helmitaululla. Joka osaa laskea päässään, pystyy helposti näkemään, että jos vaikka ryhmän äänimäärä on 25600, niin ehdokas, jonka vertailuluku on vähän yli 500 on puolueensa/ryhmänsä viidenneksi eniten ääniä saanut heebo, ja vähän reilu 600 ääntä saanut neljäs.

Jos epäilyttää joidenkin ehdokkaiden sijoittelu listassa, tuo on helppo tarkistaa. Epäilen itse asiassa, että moni sovellus laskee tuon dynaamisesti, kun vaihdat näkymää. Eli jos on vaikka ylen kone, ja tietokannassa on absoluuttiset äänimäärät, niin kun vaihdat näkymää absoluuttisista suhteellisiin, selaimesi laskee ne luvut siinä.

Suhteellinen vaalimatematiikka on niin yksinkertaista, että sen laskuvirheitä en epäilisi, koska kuka tahansa ne voi tarkistaa nopeasti ja helposti, jos joku vaa'ankielipaikka epäilyttää.

-i-

MUOKS: tulipahan mieleeni yhtä tietokantasovellusta juuri määritelleenä, että olen itse asiassa 99% varma, että tulospalvelut toimivat juuri noin. Jos tarkastuslaskennassa yhden ehdokkaan äänimäärä muuttuu, ei pidä tehdä mitään muuta kuin muuttaa tietokantaan tämä yksi äänimäärä, jolloin puolueiden kokonaisäänimääriin, suhdelukuihin ja ehdokkaiden järjestykseen ei tarvitse koskea, koska ne lasketaan aina dynaamisesti niitä kysyttäessä tai lopullisesti tilastoitaessa.

[Totti]

Nyt kun seuraavan kerran käytte äänestämässä, jos käytte, niin katsokaa niitä rouvia ja herroja, jotka siellä ovat ääniä leimaamassa ja miettikää voisiko kukaan heistä kuulua johonkin mafiaan, joka on jo ennakolta sopinut tuloksen.

On ihan satavarma, että vaaleissa on joskus yritetty huijaa, joko ehdokkaiden tai äänestäjien toimesta. Sen toimivuudesta ja merkityksestä voi sitten keskustella.

Jäsen Hohtiksen ohjelmassa nostettiin toki esiin mielenkiintoisia poikkeamia, joita ei saisi esiintyä vaalijärjestelmän uskottavuuden ylläpitämiseksi. Tältä osin vaalisäännöt ja rutiinit varmaan pitäisi täsmentää.

Mutta heitot äänilippujen ja listojen välillä perustuu todennäköisesti lähes yksinomaan vaalivirkailijoiden sekoiluun. Äänestyspaikan vaalivirkailijat ovat monesti varsin iäkästä väkeä ja yleisessä kaaoksessa listojen merkinnät saattavat unohtua, menevät väärille riveille, lasketaan väärin jne. Jo sellainen asia kun heikkokuuloisuus voi johtaa ymmärrysvirheisiin kun virkailijat puhuvat keskenään ketä ja mitä merkataan mihinkin.

Etenkin äänipaikoilla, joissa on paljon äänestäjiä voi syntyä jonoja ja meteliä, joka sotkee ikävirkailijoiden ajatukset ja asiat jää tekemättä / tehdään väärin.

Vaaliohjeistukseen ehkä pitäisi lisätä tarkistuskohtia ja redundanssia, jotta virheitä olisi vähemmän. Lisäksi olisi ehkä syytä muistuttaa virheistä pienillä sakoilla, jolloin tarkkuus ja huolellisuus lisääntyy. Niissä äänestyspaikoissa, joissa on virheitä pitäisi myös kierrättää porukkaa seuraavaan vaaleihin. Ei ole hyvä jos samat huolettomat virkailijat istuu joka vaaleissa sotkemassa paperit.

[Eino P. Keravalta]

Pirkka-Pekka Petelius jättää eduskunnan

Sketsisarja ulos, Keskisarja sisään!

Ihan turha ukkohan tuo PPP on ollut eduskunnassa. Hänen suurin tekonsa vihreänä poliitikkona on ollut tunnustaa, että hän on koomikko. Ne muutkin vihreät toki ovat koomikoita, ne vain eivät tunnusta, vaikka kaikki sen näkevät.

En sinänsä vastusta julkkisehdokkaita, mutta sen verran moraalia pitäisi olla, että olisi myös jotain osaamista eikä vain ratsastettaisi julkisuudella. Sebastian Tynkkynenkin esimerkiksi oli aikoinaan julkkisehdokas, BB-talosta tunnettu, mutta niin vain hänestä kuoriutui aktiivinen ja fiksu poliitikko.

[Lahti-Saloranta]

Mutta heitot äänilippujen ja listojen välillä perustuu todennäköisesti lähes yksinomaan vaalivirkailijoiden sekoiluun. Äänestyspaikan vaalivirkailijat ovat monesti varsin iäkästä väkeä ja yleisessä kaaoksessa listojen merkinnät saattavat unohtua, menevät väärille riveille, lasketaan väärin jne. Jo sellainen asia kun heikkokuuloisuus voi johtaa ymmärrysvirheisiin kun virkailijat puhuvat keskenään ketä ja mitä merkataan mihinkin.

Pienellä paikkakunnalla äänestäneenä olen tehnyt havainnon että usein vanhat ihmiset jäävät höpöttämään tutun virkailijan hanssa jolloin vaivautunut virkailija helposti tekee vahindossa väärän merkinnän. Minusta yleisesti ottaen vaalit Suomessa on rehelliset. Tokihan tahattomia virheitä aina sattuu samoin kuin yksittäistä vaalivilppiä mutta ei siinä määrin että niillä olisi vaalitulokseen merkitystä.

[marjanpoimija]

Ei uskoisi, että vaalit on ihan just. Niin hiljaista joka suunnalla, vai kuvittelenko vain? Okei, toki galluppeja tulee ja uutisissakin jotain horinaa aiheesta, mutta mielestäni jotenkin poikkeuksellisen hiljaista. Myös oma kiinnostus jotenkin alavireistä. Äänestämässä käyn toki ja oikeaa firmaa, se on varma.

Jos joku osaa suosittaa jotain takuu nuivaa, tolkun miestä tai naista Keski-Suomesta, niin vinkatkaa. Joko tähän ketjuun tai yyllä ja veellä ja miellään perusteiden kanssa. Täytyy varmaan noita vaalikoneita testailla ja kattoa ketä se arpoo ja tutustua ehdokkaaseen paremmin.

Mutta joo, jotenkin erikoisen hiljaista on.

Taisin löytää ehdokkaan ja varovaisesti uskallan suositella muillekin harkittavaksi, tai tutustukaa nyt ainakin.

Tomi Immonen. Wäkevät ja terveet perusarvot. Mikään ei pistänyt silmään negatiivisesti. Entinen everstiluutnatti, kokemusta kuntapolitiikasta, maanläheiset harrastukset, perhearvot kunnossa jne.

Mun ääni taitaa mennä hänelle, jos ei nyt mitään luurankoja löydy, tai löytyy joku toinen kovempi haastaja. Yritän aina etsiä arvoiltaan mahdollisimman "itseni näköisen" edustajan. Tässä olisi kyllä erinomainen vaihtoehto.

https://tomiimmonen.wordpress.com/

[IDA]

Ja mitään mafiaa tai taikatemppuja ei tarvita, tarvitaan vain yksittäisiä ja lojaaleja ihmisiä joilla on jonkunlainen peritty poliittinen agenda ja käyttöä setelirahalle. Yhdellä lyijykynänpätkä kourassa, toisella tehtävänä olla katsomatta vastapäätä istuvaa kynänkäyttäjää kohti, kolmannella todistaa kahden em puolesta mikäli neljäs epäilee, ja hienoutena se että kukaan kolmesta ei ole "samaa porukkaa" eikä tietoinen toistensa sivutoimista.

Olisiko olemassa joku parannusehdotus tähän? Ehkä kannattaisi siirtää ääntenlaskentakin maahanmuuttajille, joille ei ole ehtinyt syntyä mitään sidoksia mihinkään puolueeseen? Nykyisinkin kyllä auttamatta huomattaisiin, jos joku nysvää uurnasta kaadettuun pinoon lisää ääniä. Onnistuminen vaatisi sitä, että jokainen virkailija on juonessa mukana.

Muistelkaa vielä 2019 vaalitulosta ja mikä vaikutus olisi siihen ollut viidellä lisä-äänellä per äänestyspaikka puolueelle A (nyt hallituksessa) ja viidellä epäselvänä^TM poistetulla äänellä puolueelta B (nyt oppositiossa).

Ei sitä tarvitse muistella. Sen voi äänestysalueittain tarkistaa netistä. Melko pienellä vaivalla pääsee siihen millä äänestysalueilla mahdollinen vilppi SDP:n hyväksi olisi voinut tapahtua ja PS:n edustaja vaihtunut SDP:n edustajaan.

[Roope2]

Li Andersson Hesarissa:

"Heitellään sopeutusta tuolta ja sopeutusta täältä miljardien edestä, mutta sitä ei sanota, että esimerkiksi 500 miljoonan euron leikkaus yleiseen asumistukeen laskisi tukea saavan kotitalouden kuten yksinhuoltajaperheen tuloja keskimäärin 110 euroa kuukaudessa. Se on raju leikkaus pienituloisille tällaisessa tilanteessa, jossa nyt ollaan", Andersson sanoo STT:n puheenjohtajahaastattelussa.



https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009409814.html



Li!

Jos unohdetaan "saavutetun edun periaate", niin yhtälön voi myös tasapuolisesti ratkaista vuokraamalla jatkossa vähemmän neliöitä.

[Lalli IsoTalo]

Li!

Jos unohdetaan "saavutetun edun periaate", niin ...

Saavutetun edun periaatetta ei voi unohtaa, sen voi ainoastaan antaa murskaantua todellisuudessa.

[Möhömaha]

Lisää hesarin vaalikoneesta.Tulee "kansandemokratiat" mieleen.
[tweet]1627712423913193472[/tweet]