Eduskuntavaalit 2023 -yleisketju: hallitusspekuloinnit, tulosseuranta ym.

[Alaric]

Eduskuntavaaleihin on aikaa enää vähän reilu kolme kuukautta, joten polkaistaanpa yleinen vaaliketju käyntiin

Tänne voisi alkaa keskittää esimerkiksi vaalien ennakkoasetelmiin, vaalikampanjointiin, vaaliväittelyihin, tulevan hallituksen mahdolliseen kokoonpanoon, ehdokkaisiin jne. liittyvää keskustelua, niin löytyypä jutut sitten ainakin samasta paikasta. Vaali-iltana sitten tulosseurantaa, tulosten analysointia ym. ja vaalien jälkeen hallitusneuvottelujen seurantaa.

Ennakkoäänestys kotimaassa järjestetään aikavälillä 22. – 28.3.2023 ja varsinaisen vaalipäivän äänestys tapahtuu sunnuntaina 2.4.2023 klo 9 – 20.

---

Yleistä tietoa vaaleista:

https://vaalit.fi/aikataulut

Aikataulut vuoden 2023 eduskuntavaaleissa

Vuoden 2023 eduskuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 2.4.2023 ja muut tärkeät ajankohdat ovat seuraavat:

- vaalirahoituslain ja puoluelain mukainen kampanja-aika alkaa: sunnuntai 2.10.2022
- vaalipiirien kansanedustajapaikkamäärien vahvistuminen: maanantai 31.10.2022
- ulkomaille tilattavien kirjeäänestysasiakirjojen tilauspalvelu avautuu: maanantai 2.1.2023
- äänioikeusrekisterin tietojen poimintapäivä (minkä kunnan kohdalle kukin on merkitty äänioikeutetuksi): perjantai 10.2.2023
- ehdokashakemukset jätettävä vaalipiirilautakunnille: viimeistään tiistaina 21.2.2023 ennen klo 16
- ehdokasasettelun vahvistaminen vaalipiirilautakunnissa: torstai 2.3.2023
- äänioikeusrekisteri lainvoimainen: tiistai 21.3.2023
- kotiäänestykseen ilmoittautuminen päättyy: tiistai 21.3.2023 klo 16
- ennakkoäänestys kotimaassa: keskiviikosta tiistaihin 22. – 28.3.2023
- ennakkoäänestys ulkomailla:  keskiviikosta lauantaihin 22. – 25.3.2023
- vaalipäivän äänestys:  sunnuntai  2.4.2023 klo 9 – 20
- tulosten vahvistaminen: keskiviikko 5.4.2023.

Wikipediasta löytyy listaus kansanedustajista, jota eivät asetu enää ehdolle sekä vaalipiirikohtaiset paikkamuutokset.

01 Helsinki, 23 paikkaa, muutos +1
02 Uusimaa, 37 paikkaa, muutos   +1
03 Varsinais-Suomi, 17 paikkaa
04 Satakunta, 8 paikkaa
05 Ahvenanmaa, 1 paikka
06 Häme, 14 paikkaa
07 Pirkanmaa, 20 paikkaa, muutos +1
08 Kaakkois-Suomi, 15 paikkaa, muutos −2
09 Savo-Karjala, 15 paikkaa   
10 Vaasa, 16 paikkaa   
11 Keski-Suomi, 10 paikkaa
12 Oulu, 18 paikkaa   
13 Lappi, 6 paikkaa, muutos −1

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_2023

Eduskuntavaalit 2023

Suomen 39. eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina 2. huhtikuuta 2023, ja niissä valitaan kansanedustajat eduskuntaan vaalikaudelle 2023–2027.

Vaalikamppailu

Suomi allekirjoitti ja lähetti ratifioitavaksi Nato-jäsenyyshakemuksen toukokuussa 2022. Nato ei siten luultavimmin nouse vaalikamppailussa tärkeäksi kysymykseksi.[2]

Eduskuntavaaleihin 2023 lähdetään asetelmasta, jossa julkinen talous on ollut 7,6 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2022 ja on 7,4 miljardia euroa alijäämäinen vuonna 2023.[3] Oppositiopuolueet perussuomalaiset ja kokoomus ovat vaatineet jo nykyistä hallitusta tasapainottamaan julkista taloutta ja hillitsemään valtion velkaantumista etsimällä valtion menoista leikkauskohteita.[4]

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuun lopussa 2022, maaöljyn maailmanmarkkinahinta nousi terävästi ja bensiinin ja dieselin litrahinnat nousivat uusiin ennätyksiin. Perussuomalaiset on pyrkinyt profiloitumaan puolueena, joka on huolestunut korkeista pumppuhinnoista ja puolueen nuorisojärjestö onnistui bensakapina-aloitteessaan.[5] Puolueen puheenjohtaja Riikka Purra on ehdottanut, että EU:n päästökauppa voitaisiin poistaa muutamaksi vuodeksi energiasta aiheutuneiden lisäkustannusten takia.[6]

Lisäksi inflaatiosta, sähkön ja energian hinnoista sekä hyvinvointialueiden rahoituksesta on povattu isoja vaaliteemoja, joista puolueet kilpailevat.[6] Oppositiopuolue kokoomus on ehdottanut noin miljardin euron veronkevennyksiä ansiotuloverotukseen. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtajan mukaan kyseiset toimet parantaisivat työllisyyttä.[6] Hallituspuolue vasemmistoliitto on ehdottanut, että energiakriisissä tavanomaista suurempia voittoja tehneille energiayhtiöille asetettaisiin lisävero niin sanotuille windfall-voitoille.[6]

SDP ei aio leikata, vaan Sanna Marinin mukaan talouskasvu ja edelleen noin 75 prosentin tasolta koheneva työllisyysaste riittävät. SDP siis nojaa tulopuolen kasvamiseen eikä tarkastele menopuolta leikkauskohteita etsien.[7]

Ennen vaaleja talvikaudella kansalaisia peloteltiin sähkön jopa neljän euron kilowattituntihinnoilla, joka on 4000 euroa megawattitunnilta.[8] Joulukuussa 2022 eduskuntapuolueet kannattivat hintakattoa sähkön hinnalle. Perussuomalaisten mielestä he esittivät hintakattoa ensimmäisenä loppukesästä.

...

[Alaric]

Avaan pelin postaamalla tänään julkaistun Iltalehden jutun, jossa Petteri Orpo kovin itsevarmana sanelee mitä kokoomus mahdollisilta isoimmilta hallituskumppaneilta eli demareilta tai persuilta odottaa.

Julkisuudessa on spekuloitu jo jonkin aikaa tulevan hallituksen ponnistavan sinipunapohjalta, mutta Orpon mukaan demarien on nöyrryttävä varsinkin talous-/verotusasioissa. Persujen suuntaan viesti on sen sijaan jotakuinkin se, ettei fanaattisesta EU:n lipomisesta ja halpaneekerien tuonnista oikein voida joustaa. Tosin Orpo on ollut huomaavinaan persujen puheissa jonkinlaista muutosta:

"– Olen ollut huomaavinani perussuomalaisten puheissa muutosta, että heidänkin mielestään tänne tarvitaan väkeä työhön. Heidän huolensa on siinä, että järjestelmää ei käytetä hyväksi ja että muu maahanmuutto on hallinnassa. Me ajattelemme siitä pragmaattisesti ja samankaltaisesti, Orpo vihjaa kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyön mahdollisuudesta."

RKP:n hallituspaikka on ilmeisesti jo taputeltu, mikäli kokoomus pääministeripuolueeksi pääsee.

Mitäs ajatuksia haastattelu herättää?

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/867fa053-fee9-4a72-b24e-caafa5488038 (26.12.2022)

"Kaikkiin tuloluokkiin" – Petteri Orpo asettaa veroehdon sinipunalle Marinin kanssa

IL-haastattelussa Orpo arvioi vaihtoehdot seuraavaksi hallituspohjaksi. Hän ei ole käytettävissä kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi.

...

Mikä tahansa muu kuin suurimman puolueen asema olisi kokoomukselle karvas pettymys.

– Kokoomuksen pitää voittaa vaalit, jotta saamme aikaan muutoksen. Jos saamme vaaleissa valtakirjan ja vedämme hallitustunnusteluja, katsomme ensiksi, millä koalitiolla muutos saadaan aikaan, Orpo kertoo.

SDP:n puheenjohtaja ja nykyinen pääministeri Sanna Marin on sanonut, että demarit eivät tee hallitusyhteistyötä perussuomalaisten kanssa.

Silloin politiikan polttavin kysymys on seuraava: olisivatko Orpon johtamassa hallituksessa kokoomus ja SDP vai kokoomus ja perussuomalaiset.

– Meidän täytyy saada talous kestävään kasvuun ja velkaantuminen taittumaan. Haluamme turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut, eli vakauttaa julkisen talouden. Se ratkaisee, kenen kanssa luomme tähän realistisen polun, Orpo painottaa.

Sinipunan esteet

Orpo kertoo kokoomuksen laatineen pohjapapereita hallitustunnusteluihin ja hallitusneuvotteluihin. Hän toivoo, että vaalitulos tarjoaisi vaihtoehtoja hallituspohjaksi.

– Olemme valmistautuneet todella hyvin. Parasta olisi se, että olisi aidot neuvottelut, hän kiteyttää.

Sinipunaa pukkaa, epäilevät monet kansalaiset.

Orpo toppuuttelee. Kokoomus ei muodosta hallitusta SDP:n kanssa, ellei sosialidemokraattien talouslinja muutu.

– SDP:n talouspolitiikasta olemme todella kaukana. Marinin puheet ovat olleet vähintäänkin epäselviä sen suhteen, näkeekö hän sopeuttamisen tarpeellisena muillakin keinoilla kuin veronkorotuksilla. Jos he eivät näe sitä tarpeellisena, se tarkoittaisi, että sama meno jatkuisi, Orpo pohtii.

...

Kokoomuksen puheenjohtaja asettaa ehdoksi hallitusyhteistyölle sen, että hallitusneuvotteluissa sovitaan julkisen talouden tervehdyttämisohjelmasta ja talouden tasapainottamisesta.

Kokoomus myös haluaa, että ensi kaudella työn verotusta lasketaan.

Ehto talouden tasapainottamisesta koskee kaikkia puolueita. Varsinkin vasemmistopuolueille hyvätuloisten tuloverotuksen keventäminen saattaa olla vaikea pala.

– Haluamme keventää työn verotusta ja jatkaa veroremonttia siten, että verotuksen painopistettä siirretään kulutukseen, haittoihin ja välilliseen verotukseen.

...

Nyt Orpo lupaa, että mikäli kokoomus nousee pääministeripuolueeksi, työn verotus kevenee kaikilla suomalaisilla.

– Työn verotuksen kevennys tulee kaikkiin tuloluokkiin. Painotus on pieni- ja keskituloisille. Sen lisäksi parannamme työtulovähennystä opiskelijoille, eläkeläisille ja työllistyville pitkäaikaistyöttömille. Kevennämme verotusta, jotta motivaatio tehdä työtä kasvaa, Orpo painottaa.

Työn on oltava Orpon mielestä aina selvästi kannattavampaa kuin sosiaaliturvan varassa elämisen.

Siksi kokoomus lyhentäisi ja porrastaisi ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja korottaisi sosiaalietuuksia vain maltillisesti.

...

Perussuomalaiset vaihtoehto

Talouspolitiikasta kokoomus todennäköisesti löytäisi sovun perussuomalaisten kanssa, mutta EU-politiikassa ja työperäisessä maahanmuutossa puolueiden linjat ovat kaukana toisistaan.

– EU-politiikassa meillä on perussuomalaisten kanssa isoja näkemyseroja, samoin suhtautumisessa työperäiseen maahanmuuttoon. Kokoomuksen ja perussuomalaisten välillä on ero, Orpo korostaa.

Orpon mukaan iso kysymys on seuraava: mihin perussuomalaiset ovat työperäisessä maahanmuutossa valmiita?

– Olen ollut huomaavinani perussuomalaisten puheissa muutosta, että heidänkin mielestään tänne tarvitaan väkeä työhön. Heidän huolensa on siinä, että järjestelmää ei käytetä hyväksi ja että muu maahanmuutto on hallinnassa. Me ajattelemme siitä pragmaattisesti ja samankaltaisesti, Orpo vihjaa kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyön mahdollisuudesta.

EU-myönteisyydestä kokoomus ei jousta

Mutta EU-politiikan isosta linjasta eli myönteisestä suhtautumisesta Euroopan unioniin kokoomus ei hallitustunnusteluissa käy kauppaa.

– EU on Suomen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle aivan oleellinen asia. Meidän pitää ajaa määrätietoisesti Suomen etua EU:ssa. Asiat ovat niin isoja, että emme voi niistä joustaa.

Yllättäen Orpo nostaa esille Ruotsin poliittisen asetelman.

Kokoomuksen sisarpuolueen moderaattien puheenjohtaja Ulf Kristersson johtaa pääministerinä vähemmistöhallitusta, jota ruotsidemokraatit tukevat.

Ruotsidemokraattien puoluejohto oli mukana sopimassa hallitusohjelmasta, ja puolueella on valtiosihteerin tasoisia edustajia Kristerssonin hallituksen kansliassa.

– Kyllä minä seuraan tarkasti, mitä Ruotsissa tapahtuu. Olen Kristerssonin kanssa yhteydessä. Ruotsissa tehdään oikeita asioita, eikä siellä mitään järisyttävää ole tapahtunut, vaikka jotkut sitä ovat pelänneet, Orpo arvioi.

...

Onko RKP kokoomuksen kanssa samassa hallituksessa?

– No, käydään ne vaalit, Orpo tuumaa.

Poliitikon pokerikasvoille kohoaa kuitenkin hymy, joka paljastaa todellisen vastauksen.

...

[Väestönvaihtaja]

Orpo siinä esittikin selväsanaisesti mitä hän persuilta vaatii. Persujen on rohkeasti uskallettava tuoda esille myönteisyytensä työperäistä maahanmuuttoa kohtaan tai muuten edessä on vähintään neljä vuotta oppositiossa oloa. Tässä on nyt persuilla paikka uudistaa imagoaan ja tehdä puolueesta hallituskelpoinen.

[Lahti-Saloranta]

Orpo siinä esittikin selväsanaisesti mitä hän persuilta vaatii. Persujen on rohkeasti uskallettava tuoda esille myönteisyytensä työperäistä maahanmuuttoa kohtaan tai muuten edessä on vähintään neljä vuotta oppositiossa oloa. Tässä on nyt persuilla paikka uudistaa imagoaan ja tehdä puolueesta hallituskelpoinen.

Eiköhän se Soinin tekemä imagon uudistus riitä varoittavaksi esimerkiksi. Ei hallitukseen kannata mennä jos ei saa ajettua tärkeinä pitämiään asioita. Se työperäinen maahanmuutto on paljolti kiinni tulijoista. Seinät pysyvät kyllä pystyssä ilman kannattelijoitakin. Suomi vain ei ole kovin houkutteleva vaihtoehto sellaisille maahanmuuttajille jotka työllään elättävät itsensä ja perheensä mutta tosi houkutteleva niille jotka elävät tulonsiirtojen varassa ja saavat perheensäkin tänne sossun elätettäväksi.

[Leostoa]

Eiköhän tuo kokoomus käytä jälleen kerran PS-vaihtoehtoa lähinnä sellaisena korttina jolla yrittää pelotella demareita suostumaan omiin ehtoihinsa. Orpo tietää että nyky-PS edellyttää kokoomukseltakin vastaantuloa, mihin kokoomuksen johto ei suostu.

Demarit ymmärtävät ettei Kok-PS -yhteistyön ole totta ja että hallitusneuvotteluissa kokoomus yrittää vedättää senkin jälkeen kun neuvottelut ovat ohi. Kovaan vastataan kovalla, edellisissä hallitusneuvotteluissa petterille näytettiin peräti ovea. Yhteistyöhön kuitenkin lähdetään mikäli kokoomuksen kannatus on riittävän kova. Lopputulos on sitten varsin kallis kompromissi ja näivettyvä Suomi.

Seuraavalla hallituskaudella rahaa tuhlataan välttämättömien kulujen lisäksi yhteisesti hyväksyttyihin kohteisiin (tukipaketit, neekeröinti yms.) sekä demarien ja kokoomuksen vaatimiin erityiskohteisiin samalla kun verotusta kiristetään. Kokoomus tulee kehumaan itseään siitä ettei verotusta kiristetty kuitenkaan ihan niin paljon kun pelkona oli, koska he pääsivät hallitukseen. Lisäksi verotuspeukaloruuvin tuska jakautuu nyt tasaisemmin. Demarit taas tulevat kehumaan itseään siitä ettei suomalaisilta leikattu nyt niin paljon kuin pelkona ohi, koska he pääsivät hallitukseen.

Sinipunassa myös RKP on tyytyväinen koska ovat taas Orpon hallituksessa, joka hyväksyy Marinin hallituksen tavoin sen että suomalaislapset pakotetaan v. 2023 alkaen oppimaan lisää pakkoruotsia peruskoulussa. RKP jatkaa linjallaan, ja alkaa yhä painokkaammin vaatia ruotsia lukion yo-kirjoituksiin pakolliseksi aineeksi kaikille suomalaisnuorille. Vihreät mahtuvat hyvin hallitukseen, koska allekirjoittavat hallituskumppaneiden vaatimukset pieniä myönnytyksiä vastaan. Vastineeksi he saavat taas sisäministerin pestin, josta käsin voivat estää suomalaisten turvallisuuden kannalta edulliset päätökset.

[Lahti-Saloranta]

Kokoomuksen ja demareiden yhteiseloa tulee olemaan hauska seurata. Petterikään kun ei oikein voi haukkua edellistä hallitusta kun joutuu kokemaan sen harjoittaman politiikan seuraukset. Kepuli jää todennäköisesti oppositioon eikä sekään voi haukkua edellisen hallituksen toimia. Toivottavasti Persut on vaaleissa toiseksi suurin puolue. Voi olla että demareista alkaa valumaan porukkaa persuihin tai oikeammin uusia ei tule korvaamaan hiippakuntaa vaihtavien tilalle tarpeeksi.
Veikkaisin että seuraava hallitus on kokoomus, demarit, vasuri ja/tai vihreät ja tietysti RKP. Siinä kun jaetaan jokaiselle jotakin niin hyvä tulee ja päästään elvyttämään etelän maita ja saadaan työvoimapulan paikkaajia.

[Jorma M.]

Kokkarit kirjoitutti Lauri Nurmella joulunpyhiksi omat edellytyksensä vaaleiksi ja hallituskuvioiksi.

Orpon mukaan Marin ei ota persuja omaan tai muihin sdp:n hallituksiin. Eikä toisaalta Orpo itse ota persuja ellei persut toista vuotta 2015. Eikä Orpo ota demareita elleivät he muuta talouslinjaansa.

Todennäköisesti asetelma tarkoittaa persuille sitä että
1) persut jatkavat oppositiossa (eli kokkarit eikä sdp suostu yhteistyöhön persujen kanssa koska "arvopohja".)
2) persut myyvät perseensä, menevät pelleksi hallitukseen, ja kannatus puolittuu nopeasti. Puolue ehkä hajoaa.
3) persut peittoaa SDP:n vaaleissa ja panee kokkareille kovan kovaa vastaan. Eikä suostu pelleksi hallitukseen eli katsoo kortit. Ja luultavasti päätyy oppositioon, koska kokkarien kansanmurhalinja on liian sairas.

Mikään noista ei ole hyvä, mutta tuo 2) on katastrofi. 3) on parempi kuin 1)

Sitten on teoriassa muitakin vaihtoehtoja. Ainoa persujen kannalta toimiva olisi fantasia missä persut olisi suurin puolue, mikä sitten aiheuttaisi myllerryksiä muissa.

Nyt vaaditaan persuilta kylmää päätä.

[Roope]

Orpo siinä esittikin selväsanaisesti mitä hän persuilta vaatii. Persujen on rohkeasti uskallettava tuoda esille myönteisyytensä työperäistä maahanmuuttoa kohtaan tai muuten edessä on vähintään neljä vuotta oppositiossa oloa. Tässä on nyt persuilla paikka uudistaa imagoaan ja tehdä puolueesta hallituskelpoinen.

Perussuomalaiset on ollut tässä asiassa selväsanainen. Työperäisen maahanmuuton pitää olla Suomea hyödyttävää 3 000 euron vähimmäispalkalla. Kokoomus puolestaan ajaa veronmaksajien subventoimaa halpatyövoiman maahanmuuttoa vaatimalla saatavuusharkinnan poistamista. Tähän ei pidä ikinä suostua.

[Pallopääkissa]

Persujen ei kannata ottaa kantaa hallituspohjaan ennen vaaleja. Vaalit pitää ensin lusia ja kellottaa vaalitulos. Hallitukseen ei mennä olemaan, nauttimaan ministerinpalkkaa tai istumaan virka-auton penkille. 2015 ei saa toistua.

Hallitukseen mennään totuttamaan puolueen tavoitteita. Jos hallituksessa ei ole mahdollista toteuttaa tavoitteita, sitten sinne ei pidä mennä, tai jos on menty, pitää lähteä ulos.

Mitä tavoitteiden toteuttaminen edellyttää? Maksimaalisen suurta vaalitulosta joka tuo tarpeellisen vipuvarren hallitusneuvotteluihin ja mahdollisuuden valita tavoitteiden toteuttamisessa tarvittavia ministerin salkkuja.

Voiko persujen asema suurimpana puolueena saada aikaan sen että muut tulevat persujen linjoille, tinkivät tai luopuvat "arvopohjasta" ja alkavat myydä persettä?

Persujen täytyy tavoitella suurimman puolueen paikkaa. Täytyy pitää omia tavoitteita esillä eri tavoin ja eri paikoissa. Jakaa vaikka miljoona vaalilehteä postilaatikoihin, somemainontaa, torikojuja, kaikkea.

[ämpee]

Persujen täytyy tavoitella suurimman puolueen paikkaa.

Voimme unelmoida, toivoa, ja haluta vaikka mitä, mutta kansa saa sellaiset johtajat jotka se on ansainnutkin.
Valitettavasti.

[Lalli IsoTalo]

YLE-uutisista: PS:n epävarmojen äänestäjien määrä laskenut viime vaaleista. Tämä voi kuulemma olla huono uutinen PS:lle!

https://yle.fi/a/74-20009851

Erityisesti perussuomalaisten kannattajien epävarmuus näyttäisi selvästi vähentyneen viime eduskuntavaaleista. Vuonna 2018 samaan aikaan perussuomalaisten kannattajista oli epävarmoja lähes 35 prosenttia, nyt enää reilut 16 prosenttia.

Perussuomalaiset on kannattajien varmuudessa jo lähes kokoomuksen ja SDP:n tasolla. Kokoomuksella epävarmoja on nyt 14,3 prosenttia ja SDP:llä 15,9 prosenttia.

– Perussuomalaisilla on perinteisesti aika epävarmat äänestäjät. Tällä hetkellä näkyy se, että he ovat erittäin hyvin pystyneet pitämään kiinni niistä äänestäjistä, jotka ovat äänestäneet heitä 2019 eduskuntavaaleissa. Perussuomalaisten vanhoissa äänestäjissä ei ole samassa määrin kannastaan epävarmoja ihmisiä kuin vuonna 2018 tässä vaiheessa vuotta.

Tämä voi olla perussuomalaisille myös huono uutinen, kun puolueen tavoite on nousta vaaleissa suurimmaksi puolueeksi.

– Perussuomalaisilla ei välttämättä ole nyt mahdollisuutta samanlaiseen kannatusloikkaan kuin alkuvuodesta 2019, Taloustutkimuksen Tuomo Turja sanoo.

[Lahti-Saloranta]

YLE-uutisista: PS:n epävarmojen äänestäjien määrä laskenut viime vaaleista. Tämä voi kuulemma olla huono uutinen PS:lle!

https://yle.fi/a/74-20009851

– Perussuomalaisilla on perinteisesti aika epävarmat äänestäjät. Tällä hetkellä näkyy se, että he ovat erittäin hyvin pystyneet pitämään kiinni niistä äänestäjistä, jotka ovat äänestäneet heitä 2019 eduskuntavaaleissa. Perussuomalaisten vanhoissa äänestäjissä ei ole samassa määrin kannastaan epävarmoja ihmisiä kuin vuonna 2018 tässä vaiheessa vuotta.

Tämä voi olla perussuomalaisille myös huono uutinen, kun puolueen tavoite on nousta vaaleissa suurimmaksi puolueeksi.

– Perussuomalaisilla ei välttämättä ole nyt mahdollisuutta samanlaiseen kannatusloikkaan kuin alkuvuodesta 2019, Taloustutkimuksen Tuomo Turja sanoo

.

Mahtoikohan tutkija ottaa huomioon sellaisen jutun että muita puolueita 2019 äänestäneet jotka ovat nyt epävarmoja kannastaan harkitsevat äänestyskäyttäytymisensä muutosta eli ne äänet on uudestaan jaossa. Toinen juttu on se että 2019 nukkumaan jääneet voivat innostua käyttämään äänioikeuttaan tulevissa vaaleissa ja voihan ne uudetkin äänestäjät käydä äänestämässä.
Ennustaakohan tutkija tuota kannatusloikkaa kun käyttää tuota "ei välttämättä" ilmaisua.
En ole tutkia mutta oma ennustus on että se kannatusloikan tulo tai tulematta jäänti riippuu paljolti siitä käyvätkö nykymenoon kyrpiintyneet uurnilla eikä siitä ketä äänestivät edellisissä vaaleissa

[Nikolas]

Taloustutkimuksen Tuomo Turja tekee hätäisiä päätelmiä. Kumpi nyt on puolueelle parempi asia: paljon epävarmoja äänestäjiä vai vähän epävarmoja äänestäjiä? En oikein näe että se olisi sekä että.

Hyvä uutinen olisi mille tahansa puolueelle se, että omat äänestäjät ovat erittäin varmoja kannastaan, ja muiden puolueiden äänestäjät erittäin epävarmoja.

[Alaric]

Sanna Ensimmäisen henkilökohtainen suosio on edelleen demarien kannatusta korkeammalla: 26 prosenttia tuoreen kyselyn vastaajista haluaisi hänet myös seuraavan hallituksen pääministeriksi. Seuraavina tulevat Orpo (21 %), Purra (9 %) ja Andersson (prosenttilukua ei mainittu).

Netissä toteutetun Kantar Publicin kyselyn virhemarginaali on suurimmillaan 3 %-yksikköä.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009291944.html (27.12.2022)

Marin on suosituin seuraavaksi pää­ministeriksi – Orpon suosio heikompi kuin kokoomuksen

...

26 prosenttia suomalaisista näkisi mieluiten Marinin myös seuraavan hallituksen pääministerinä. Toiseksi suosituin on oppositiossa olevan kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. Hänet valitsi suosikikseen 21 prosenttia kansalaisista.

...

Kolmanneksi mieluisin pääministeri suomalaisille on perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra, jota toivoisi pääministeriksi yhdeksän prosenttia suomalaisista. Neljänneksi suosituin on vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson

...

[Pallopääkissa]

Lallia lainaten kokoomusta ei voi muuttaa sisältä päin koska sitä ohjataan ulkoa päin. Kokoomus on tässä mielessä menetetty tapaus.

Kokoomuksen muuttaminen edellyttäisi ulkoa päin ohjaavien tekijöiden muuttumista tai katoamista.

Kokoomuksen EU-myönteisyys on vakaumuksellinen, kategorinen, periaatteellinen  joustamaton ja tinkimätön. Se on suorastaan eksistentiaalinen asia ja osa identiteettiä. Tämä yksinään on syy siihen ettei persujen kannata kuvitella että vain kokoomus suostuisi hallitukseen persujen kanssa.

Muutenkin kokoomuksen suhtautuminen ylikansallisiin organisaatioihin ja päätösvallan siirtoon niille pitäisi tehdä selväksi mitä se haluaa. Kokoomuksessa käytetään ilmaisua "läntiset yhteistyöjärjestöt" ja "läntiset arvot" jne. tarkoituksena ylläpitää positiivista mielukuvaa mikä termeillä oli YYA-aikana. Ikään kuin saataisiin turvaa ja vaikutusvaltaa.

Ehkä jopa Marin-vapaa, nahkansa uudestaan luonut SDP olisi EU-kriittisempi kuin kokoomus. Siis ehkä, mahdollisuuksien rajoissa.

[Alaric]

PS on noussut kokkarien piiripäättäjien suosikkihallituskumppaniksi, mutta todennäköisesti tällaisistakin asioista päätetään tilataksiin mahtuvan porukan kesken, joten eipä tällä taida kauheasti olla väliä, jos ja kun "vastuullinen" ja EU:ta mielistelevä sinipuna houkuttelee.

Persuissa tuntuu olevan halua kimppaan kokoomuksen kanssa.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mtv-uutisten-kysely-perussuomalaiset-on-noussut-kokoomuksen-piiripaattajien-suosikiksi-mahdollisena-hallituskumppanina/8599692 (27.12.2022)

MTV Uutisten kysely: Perussuomalaiset on noussut kokoomuksen piiripäättäjien suosikiksi mahdollisena hallituskumppanina

...

Neljän suurimman puolueen piiripäättäjille tehty kysely osoittaa, että mieltymykset mahdollisista hallituskumppaneista voivat myös muuttua.

Kokoomuksen ykköspuolue perusuomalaiset

Kokoomuksen piiripäättääjien mieluisimmaksi hallituskumppaniksi on noussut perussuomalaiset peräti 30 prosentin osuudella. Vielä viime vuonna perussuomalaisten suosio kokoomusvastaajien joukossa oli vain 15 prosenttia.

Kokoomuksen seuraavat suosikit ovat RKP ja SDP vajaan parinkymmenen prosentin osuuksilla. Kokoomuksen hallituskumppani-inhokki on vasemmistoliitto nollan prosentin kannatuksella.

...

Perussuomalaiset mieluiten hallitukseen kokoomuksen kanssa

Perussuomalaisten hallituskumppanisuosikki on kokoomus 42 prosentin kannatuksella.

Myös kristillisdemokraatit saa kovaa kannatusta hallituskumppanina. SDP sen sijaan ei perussuomalaisia innosta. Kannatus jää kahteen prosenttiin.

...

Kysely tehtiin 28.11.–22.12. välisenä aikana neljän suurimman puolueen piirihallitusten jäsenille.

Keskustan vastausaktiivisuus oli 48 prosenttia (149 vastaajaa), SDP 61 prosenttia (91 vastaajaa), kokoomus 65 prosenttia (104 vastaajaa) ja perussuomalaiset 48 prosenttia (172 vastaajaa).

...

[-PPT-]

Omituista että Satakunta sai säilyä omana vaalipiirinään vaikka se olisi luontevaa yhdistää Varsinais-Suomen kanssa kun Etelä-Savo yhdistetiin Kaakkois-Suimeen ja Pohjois-Karjala Pohjois-Savon kanssa.

Uusimaa alkaa olla jo keinotekoisen suuri. Toisaalta, siellä suhteellisuus toteutuu parhaiten.

[Pallopääkissa]

Persut hyötyy siitä että Satakunta on oma vaalipiiri. Persujen suurin kannatus on ollut Satakunnassa. Lisäksi vihreät ei ole saanut edustajaa Satakunnasta.

[Uuno Nuivanen]

Maikkarin uutimet sanoivat, että sekä kokkareiden että persujen ykkössuosikki hallitukseen on vice versa. Minusta se on hyvä uutinen. Jostakin on toki luovuttava, että saadaan jotain toista. Vaihtoehtona on se totuttu ettei saada mitään.

Trollit ja heikkolahjaiset toki ähisevät, että Persut on paska kun ei ole tarpeeksi sitä ja tätä. Mutta:

It's a Long Way to the Top (If You Wanna Rock 'N' Roll)

https://www.youtube.com/watch?v=GChhRrU6BJU

[Jaska Pankkaaja]

YLE-uutisista: PS:n epävarmojen äänestäjien määrä laskenut viime vaaleista. Tämä voi kuulemma olla huono uutinen PS:lle!

Joo, en voinut olla hymyilemättä: PS äänestäjät varmempia kuin koskaan ja kesKustan epävarmempia kuin koskaan -> PS jää gallupeista mutta kesKusta voittaa!

Taattua YLEn antoa!

[Lalli IsoTalo]

YLE-uutisista: PS:n epävarmojen äänestäjien määrä laskenut viime vaaleista. Tämä voi kuulemma olla huono uutinen PS:lle!

Joo, en voinut olla hymyilemättä: PS äänestäjät varmempia kuin koskaan ja kesKustan epävarmempia kuin koskaan -> PS jää gallupeista mutta kesKusta voittaa!

Taattua YLEn antoa!

Vaaleissa jotkut äänestäjät haluavat mukaan voittajan vankkureihin, tuntien siten itsensäkin voittajaksi. Vaikutus voi olla jopa pari prosenttiyksikköä. Siksi PS:n esitetään gallupeissa tulevana "häviäjänä" (siis jos nousu ei olekaan yhtä hyvä kuin aiemmin).

– Perussuomalaisilla ei välttämättä ole nyt mahdollisuutta samanlaiseen kannatusloikkaan kuin alkuvuodesta 2019, Taloustutkimuksen Tuomo Turja sanoo.

[Lalli IsoTalo]

HS on jo poistanut Wagon -ilmiötä käsitelleen artikkelin (13.4.2011), mutta se löytyy välimuistista ja Hommalta.

https://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:vblpV7HhFg8J:https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/vaaleissa_vetavat_voittajan_vankkurit&cd=1&hl=fi&ct=clnk&gl=fi

Juttu vuodelta 2011.

Vaaleissa vetävät voittajan vankkurit
13.4.2011
Gallupmenestys poikii perussuomalaisille lisää kannatusta.

Eräänä syksyisenä iltapäivänä Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Jari Pajunen rikkoo avokonttorin tasaisen hälinän. Hän on innoissaan: kuuluisa bandwagon-efekti – suomalaisittain voittajan vankkurit -vaikutus – on nyt nähty itse teossa! Pajunen on tarkastellut kuukausittain Yleisradiolle tehtäviä puolueiden kannatusmittauksia niin, että niistä paljastuvat viikoittaiset vaihtelut. Tulos: perussuomalaisten kannatus sahaa voimakkaasti ylös ja alas kunkin kuukauden aikana. Heti sen jälkeen, kun gallupien tulokset on julkaistu, kannatus nousee jopa kaksi–kolme prosenttiyksikköä. Tutkimusjakson loppua kohden se kuitenkin normalisoituu ja asettuu vain hieman edellisen mittauksen yläpuolelle. Nämä viikoittaiset kannatushuiput eivät näy julkisuuteen toimitettavissa tiedoissa. Niissä kerrotaan vain kuukauden aikana tehtyjen mittausten keskiarvo.

Hyvät luvut houkuttelevat

Aineiston perusteella näyttää selvältä, että perussuomalaiset saavat vauhtia voittajan vankkureista, ihmisten taipumuksesta seurata niitä, jotka todennäköisesti pärjäävät hyvin. Kun äänestäjät kuulevat uutisista, että puolueen kannatus on taas noussut, moni innostuu ja haluaa tulla mukaan menestystarinaan.Ilmiötä on tutkittu erityisen paljon Yhdysvalloissa, mielipidemittausten kotimaassa. Tulokset kertovat, että tieto gallupmenestyksestä saattaa todella lisätä puolueen tai ehdokkaan kannatusta silloin, kun suosio on muutenkin nousussa. Erityisen voimakkaana ilmiö näkyy henkilövaaleissa, kuten presidentinvaaleissa, joissa kilpailuasetelma on selvä ja vähimmillään äänestäjä valitsee kahdesta ehdokkaasta. Eräässä 2006 julkaistussa yhdysvaltalaistutkimuksessa tieto kannatusmittauksista selitti noin kuusi prosenttia äänestäjien käyttäytymisestä. Samansuuntaisia tuloksia gallupien merkityksestä on saatu meillä. Taloustutkimus kysyi vuoden 2008 kuntavaalien alla äänestäjiltä, miten he arvioivat kannatusmittausten vaikuttavan äänestyskäyttäytymiseensä. Noin kahdeksan prosenttia vastaajista arvioi äänestävänsä mieluiten ehdokasta, joka saa hyviä tuloksia gallupeissa ja on siten todennäköinen voittaja.Eri tutkimustuloksia yhdistelemällä voi karkeasti arvioida, että vankkurit vaikuttavat äänestystuloksiin viisi–kymmenen prosenttia. Toisin sanoen: jos kannatusmittauksia ei lainkaan tehtäisi ja julkaistaisi, tulokset poikkeaisivat tuon verran siitä, mitä ne nykyisin ovat.

[aged]

Kaikenlaisia Wgoneita aina löytyy, kun persuja pitää jotenkin väheksyä. Esim. mikäli uskomme kuplatodellisuutta, niin ei persuille hyvä heilu. Janne Saarikivi sen meille kertoo:
"Persujen kannatus näyttää gallupeissa aina paremmalta kuin se todellisuudessa on"
[5:50] https://areena.yle.fi/1-1479835

Onneksi emme kaikki usko, sillä toisaalla oikeassa maailmassa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Puoluekannatus_Suomessa#Eduskuntavaalit_2019

[Lalli IsoTalo]

Optimisti voisi olettaa, että kokkarijohdon Rydman-sikailu näkyisi kannatuksessa keväällä, koska - edelleen optimistisesti olettaen - äänestäjät tuskin ovat yhtä punavihreän arvopohjallisia kuin nykyjohto.  Optimisti veikkaisi vuotoa PS:ään ja Liike Nyt:tiin. Vuotoa samaan suuntaan myös  myös kepusta.

Voisi myös kuvitella, että miljardien vetäminen wc-pöntöstä alas ja "oma kansa alas" -ajattelu saisi hereillä olevia punavihreitä äänestäjiä jäämään nukkumaan.

[Väestönvaihtaja]

Samaa mieltä Meren kanssa. Persuja ei tule sulkea etukäteen pois hallituksesta, mutta tietenkään persuja ei pidä automaattisesti hallitukseen päästäkään. Kokoomuksella on hyvä asema kilpailuttaa persut ja demarit tulevissa hallitusneuvotteluissa.

[tweet]1608082189740040195[/tweet]

[tavallinen jantteri]

Spekulointi on varsin hauskaa ja itse arvelisin Kokoomuksen olevan vaalien jälkeen suurin. Seuraavien järjestyksellä ei ole suurta merkitystä sillä hallitus kasataan jotenkin näin:

- Orpo ilmoittaa ettei Kokoomus tingi tavoitteistaan ja kyselee sdp:n ja PS:n halua joustaa tavoitteistaan.
- Sdp ilmoittaa että ei tingi vaatimuksistaan. Tai ehkä hieman jostain mutta ei ainakaan mistään mikä kurkistaa Suomen tilannetta
- PS ilmoittaa että voi tulla vastaan useassa asiassa, mutta maahanmuuttoa on tiukennettava ja Suomen kansalaisten pärjäämistä on parannettava.
- Kokoomus ilmoittaa että hallitusyhteistyö PS:n kanssa ei onnistu koska PS ei ole valmis kompromisseihin.
- Hallituksen muodostavat kok. sdp. vih. vas. kesk. ja rkp. koska puolueet jakavat saman arvopohjan.
- Sama uusiksi 2027 mutta ehkä taas sdp tai kesk vetoisesti.

[Roope]

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi väläyttää kokoomukselle vaihtoehdoksi vähemmistöhallitusta, jossa ei olisi demareita, mutta kylläkin vihreät tai rkp.

Kertomatta jää, olisiko siinä myös perussuomalaiset, mutta ei kai Romakkaniemi voi tosissaan ehdottaa alle 40 prosentin kannatuksen vähemmistöhallitusta. Toisaalta perussuomalaisten vastavoimaksi julistautuneet vihreät ja rkp eivät sovi perussuomalaisten kanssa samaan hallitukseen, joten sekään ei toimisi.

Voiko Suomi saada seuraavaksi vähemmistöhallituksen?

Mieluummin strateginen vähemmistöhallitus kuin huono enemmistöhallitus, kirjoittaja sanoo.

Eduskuntavaalit käydään sunnuntaina 2. huhtikuuta. Seuraava hallitus on valtavien haasteiden edessä. Jo aiemmin Suomen julkista taloutta vaivanneiden pitkän aikavälin kestävyysvajeen sekä väestön ikärakenteen muutoksen lisäksi nykyhallitus on kasannut uusia ongelmia seuraajalleen. Valtiontalous on saatettu tällä kaudella myös lyhyen ajan rakenteelliseen alijäämään. Velkaantuminen jatkuu kasvavana myös tulevina vuosina ilman korjaavia toimenpiteitä. Syynä tähän eivät ole koronatoimet tai Venäjän sodan seurauksena kasvatetut puolustusmenot. Syynä ovat näihin liittymättömät menot. Piikki on ollut auki kaikessa.

Kenen johdolla ja millä joukolla Suomen taloutta sitten ryhdytään laittamaan kuntoon? Ylen joulukuun kannatustutkimus ei tuonut kamppailun suurimman puolueen asemasta suuria muutoksia. Koko tutkimuksen merkittävin muutos oli keskustan kannatuksen laskun syveneminen kaikkien aikojen pohjalukemiin.

[...]

Neuvoni kokoomukselle onkin: nyt pitää takapuolen kestää merivettä. Linja on valittu jo vaihtoehtobudjeteissa ja ohjelmissa. Nyt siitä pitää uskaltaa rohkeasti pitää kiinni, vaikka kuinka tulisi lunta tupaan. Kohtuuttomat heitot veronalennuksista velaksi ja vääristelevät väitteet köyhien kyykyttämisestä lentelevät varmasti. Jokainen niistä pitää ottaa mahdollisuutena kertoa rauhallisesti omat, hyvät perustelut esitetyille toimille. On kerrottava, miksi vähemmän velkaa kokonaisuudessaan ottaminen, työnteon verotuksen rakenteellinen keventäminen sekä sosiaaliturvan kannustavuuden lisääminen on lopulta parasta meille kaikille Suomessa.

[...]

Näkemyserot talouspolitiikasta ja eri asiakysymyksissä ovat olleet merkittävät puolueiden välillä. Siksi toimintakykyisen enemmistöhallituksen kokoaminen saattaa olla vaikeaa, erityisesti jos aiempien vaalien tavoin kannatuserot tasaantuvat ja enemmistöhallitukseen tarvitaan useita puolueita. Alusta alkaen huonoa hallitusta ei kannata kuitenkaan johtaa. Vuoden 2011 hallitusneuvotteluiden jälkeen, kolmannella kokoonpanolla ja neljännellä yrityksellä, käyntiin saatu sixpack -hallitus on esimerkki sellaisesta. Pienimmän yhteisen nimittäjän kompromisseilla kasaan kudotun hallituksen lopputulema oli nettonegatiivinen, vaikka hyviäkin päätöksiä se sai aikaan.

Neuvoni kokoomukselle onkin: jos et saa strategista, yhteiseen visioon sitoutunutta enemmistöhallitusta kasaan, on syytä miettiä jotakin muuta. Kokoomuslainen pääministeri tekemässä sosialidemokraattista talouspolitiikkaa on paitsi huonoa Suomelle, myös tuhoisaa kokoomukselle.

Suomessa ei ole normaaliparlamentarismin aikana yritetty hallita vähemmistöhallituksella kuten välillä muissa Pohjoismaissa toimitaan. Mieluummin kuin huono enemmistöhallitus, niin strateginen vähemmistöhallitus.

Rakentamalla sen esimerkiksi vihreiden tai RKP:n kanssa, voisi hajottaa opposition niin, ettei se pystyisi tekemään yhtenäistä oppositiopolitiikkaa. Sosiaaliliberaalille rohkeiden rakenneuudistusten politiikalle olisi mahdollista rakentaa eduskunnassa erilaisia enemmistöjä eri uudistuspaketeille yksi kerrallaan. Antaa sitten opposition kaataa hallitus ja viedä maa uusiin vaaleihin epäonnistuneen hallitustunnustelijan sijaan, jos niikseen. Uskon että kysyttäessä uudestaan kansalaisilta, saa rohkea uudistuspolitiikka aina vain suuremman kannatuksen.

Verkkouutiset 24.12.2022

Tuntuu siltä, että Romakkaniemi haluaa ohjata keskustelua toisaalle ilmeisestä. Kokoomuksen on valittava joko demareiden tai perussuomalaisten väliltä ja kipuilusta ja kainostelusta huolimatta demarit ovat nykyiselle kokoomuksen johdolle kuten Romakkaniemelle itselleenkin selvästi mieluisampi vaihtoehto.


Siirsin viestin "PS:n ja kokoomuksen yhteiselo" -ketjusta tänne, niin saadaan tulevaan hallitukseen liittyviä juttuja koottua samaan paikkaan.

[Lalli IsoTalo]

Seuraavaksi kaupallisia tiedotteita. Älkää karatko mihinkään!

[Roope]

Kokoomuksen puoluesihteeri kertoo syyn, miksi perussuomalaiset nousi MTV:n kyselyssä sen lempihallituskumppaniksi – 5 vuotta sitten puolueiden arvot olivat liian erilaiset

Perussuomalaiset on noussut kokoomuksen piiripäättäjien keskuudessa suosituimmaksi hallituskumppaniksi MTV Uutisten teettämässä kyselyssä, joka julkaistiin aiemmin tällä viikolla.

Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko arvioi MTV Uutisille, että tulos kertoo kokoomuslaisten huolesta liittyen nykyhallituksen talouspolitiikkaan ja valtion velkaantumiseen.

– Kauaa ei voi näitä ongelmia velkarahalla hoitaa, sanoo Kokko MTV Uutisten haastattelussa.

Vuonna 2017 kokoomuksessa linjattiin, että puolue ei voi jatkaa hallitusyhteistyötä Jussi Halla-ahon johtoon siirtyneiden perussuomalaisten kanssa erilaisten arvojen vuoksi.

Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokon mukaan kokoomuksen perusarvot eivät ole muuttuneet vaan jakamaton ihmisarvo ja muut länsimaiset arvot ovat tärkeitä. Perussuomalaisten arvojen mahdollista muutosta hän ei lähde arvioimaan.

MTV 30.12.2022

Itse jutussa tai sen oheisessa haastatteluvideossa puoluesihteeri Kristiina Kokko ei mainitse sanallakaan puolueiden erilaisia arvoja tai ylipäätään perussuomalaisten arvoja, vaan vain vakuuttelee, että kokoomuksen arvot eivät ole muuttuneet.

[Roope]

Helsingin Sanomien toimituksessa ollaan huolissaan, että kokoomus saattaa purjehtia vaalien läpi sammutetuin lyhdyin yhteiseen hallitukseen perussuomalaisten kanssa, vaikka maahanmuutto on "Suomen kohtalonkysymys". Kyse on kuluttajansuojasta, toisin kuin vaikkapa viime vaalien jälkeen takataskusta tempaistun maailman äärimmäisimmän ilmastolain kanssa, jonka kustannuksista hallitus ei ole vieläkään esittänyt laskelmia.

Pääkirjoitus: Puolueet etsivät kannatusta ja kumppaneita

Jos sympatiat ratkaisisivat, seuraava hallitus muodostettaisiin kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan.

[...]

Sen sijaan nykyiset suuret oppositiopuolueet kokoomus ja perussuomalaiset vaikuttavat MTV Uutisten perusteella löytäneen toisensa. Kyselyn mukaan perussuomalaiset on noussut kokoomuksen piiripäättäjien suosikiksi hallituskumppanina. Peräti 30 prosenttia kokoomuspäättäjistä haluaisi hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Tunne on molemminpuolinen: perussuomalaisten piiripäättäjistä 42 prosenttia haluaisi hallituskumppaniksi kokoomuksen.

Porvaripuolueet saavat todennäköisesti enemmistön seuraavaan eduskuntaan, mutta porvarihallitusta se ei välttämättä merkitse. Keskusta lähtee luultavasti oppositioon etsimään itseään, ellei puolue saa vaaleissa selvästi nykyistä kyselykannatusta parempaa tulosta. Rkp:ta ja perussuomalaisia taas olisi vaikeaa mahduttaa samaan hallitukseen.

PUOLUEKENTÄN tärkein jakaja on perinteisesti ollut suhtautuminen talouspolitiikkaan. Tärkeä se on nytkin, sillä seuraava hallitus joutuu tekemään kovia valintoja, jos Suomi halutaan pitää taloudellisesti kestävällä pohjalla.

Sen rinnalla on kuitenkin voimistunut arvoliberaalien ja konservatiivien vastakkainasettelu, joka halkoo nyt varsinkin kokoomusta. Kysymys ei ole pelkistä identiteettiasioista vaan Suomen tulevaisuuden kohtalonkysymyksistä, kuten suhtautumisesta maahanmuuttoon ja monikulttuuristumiseen.

Kokoomus yrittää estää kuilua repeämästä, sillä se voisi vaarantaa puolueen vaalivoiton. Siksi puolue menisi vaaleihin mielellään suomalaisen politiikan perinteiseen tapaan eli sammutetuin lyhdyin.

Suomessahan on totuttu ajattelemaan, että ensin käydään vaalit ja vasta sitten tehdään hallitus. Esimerkiksi Ruotsissa toimitaan toisin: vaihtoehdot ovat selvästi esillä. Se voi olla Suomenkin suunta. Heti piiripäättäjäkyselyn julkitulon jälkeen poliittiset vastustajat alkoivat levittää viestiä, jonka mukaan ääni kokoomukselle on ääni perussuomalaisille.

Kokoomuksen ja perussuomalaisten varaan rakentuva hallitus olisi arvomaailmaltaan niin kaukana kokoomuksen ja Sdp:n hallituksesta, että äänestäjän olisi ihan kuluttajansuojansakin kannalta kohtuullista tietää, kummalle hän äänensä antaa.

Kokoomus toivoo kannatuskyselyjen ykkösenä isoa vaalivoittoa, mutta puolueen kannattaa muistaa, että jos yrittää kalastaa yhtä aikaa kahdesta lammikosta, voi jäädä kokonaan ilman kalaa.

Helsingin Sanomat 31.12.2022

Kuinkahan paljon haittamaahanmuuttoa on tarpeeksi Helsingin Sanomille?