Tekoäly kehittyy

[ohkurin_narsi]

^kohta tulee avainlippumerkki videoihin. (Juu kyllä on mahdollinen, jos osaa)

[Nikolas]

Yritin teettää Geminillä kompakysymyksillä höystetyn todennäköisyyslaskun, mutta pieleen meni.

Kysyin:

Kuinka todennäköisenä pidät sellaista sattumusta että Venäjän presidentti Vladimir Putin vaihtaessaan kattovalaisimeen uutta sähkölamppua seisoessaan korkealla jakkaralla avoimen ikkunan vieressä, liukastuisi saippuaan?

Asiahan on niin että jos Putinin työhuoneessa kattovalo sammuu, hän huomauttaa siitä ohimennen jollekin alaiselle. Seuraavalla kerralla lamppu on vaihdettu. Näin ollen todennäköisyys Putinin liukastumiselle lamppua vaihtaessaan on nolla. Lisäksi, Putinin työhuone on sen verran korkea että mikään jakkara ei todellakaan riitä vaan Putinin alainen hakee jostain varastosta A-tikkaat. Ei siellä kukaan yritä kurotella lamppua jollain jakkaralla seisten. Sen todennäköisyys on nolla. Ikkunat avataan pesua varten. Todennäköisyys sille että ikkunan pesun tarve ja lampun vaihtamisen tarve sattuisivat samaan aikaan, on hyvin pieni. Mutta sen todennäköisyys että ne suoritettaisiin samanaikaisesti, on nolla. Olipa kyseessä jakkara, A-tikkaat, nosturi tai helikopteri, siellä ei helkutissa ole mitään saippuapaloja. Eikä banaaninkuoria sen kummemmin. Eli saippuaan liukastumisen todennäköisyys on nolla.

Mutta mitäpä vastasi Gemini?

En voi tällä hetkellä auttaa tässä. Minut on koulutettu mahdollisimman tarkaksi, mutta voin joskus tehdä virheitä. Pyrin kehittämään vaaleihin ja politiikkaan liittyviä keskustelutaitojani, mutta voit sillä välin kokeilla Google Hakua.

Se väänsi helpon todennäköisyyslaskun poliittiseksi.

Mutta pisteet siitä ettei Gemini heti suoralta kädeltä tuominnut tuollaisen tapahtuman todennäköisyyttä nollaksi. Venäjä on suuri maa ja siellä tapahtuu suuria yllätyksiä.

[ApuaHommmaan]

Vaihdetaan julkinen sektori tekoälyyn. Kehittymättömämpikin versio riittää. Ei se hallusinoi peruspirkkoa enempää.

[Don Nachos]

HS uutisotsikko:
WSJ: Kiinalais­yritykset pääsevät kierto­tietä käsiksi kiellettyihin Nvidian teko­äly­siruihin
https://www.hs.fi/talous/art-2000010655860.html

Jutussa mainitaan tuo myyttinen "teköälysiru": Nvidian H100
Se on näytönohjain.

Mutta jutussa kerrotaan kuinka bitcoin louhija Derek Aw on ostanut 300kpl Nvidian H100 näytönohjaimia, 30 000€/kpl ja vuokraa niitä nyt Kiinalaisille. Mulla on tuttu jolla on noita 2kpl kiinni koneessaan. Sai ilmaiseksi NVIDIA:lta.

Näytönohjaimien myyntikielto Kiinaan taitaa olla yhtä tehokas kuin drone myyntikielto Venäjälle. Molempia kun voi kuka tahansa ostaa kaupasta niin paljon kun sielu sietää ja lähettää kontissa mihin huvittaa.

Vaihdetaan julkinen sektori tekoälyyn. Kehittymättömämpikin versio riittää. Ei se hallusinoi peruspirkkoa enempää.

Ei pelkoa. Sekä julkinen että yksityinen sektori korvataan tekoälyllä ja kehittyneillä, halvoilla roboteilla. Se tulee tapahtumaan paljon nopeammin kuin kukaan edes käsittää.

Itse sanoin vielä 5v sitten ettei robotit korvaa ihmisiä vielä vuosikymmeniin. Se perustui arvioon että kehittynyt, oikeasti hyödyllinen robotti on niin kallis ettei se voi kilpailla halpatyövoiman kanssa. Toisin kävi. Ensi vuonna on massatuotannossa kehittyneitä robotteja jotka maksaa alle 10 000€.

[Outo olio]

Kun arvauskoneelle esittää helpon matemaattisen kysymyksen, vastaa se ensin oikein. Mutta kun sama kysymys esitetään sitten vähän eri sanoin, on vastaus väärin. Ja kun sitten koneelle aletaan antamaan palautetta asenteella "Miten voit olla tässä väärässä, tämähän on helppo kysymys?" niin kone alkaa jatkuvasti muuttamaan vastaustaan päinvastaiseksi, eli ensin väärän oikeaksi, ja sitten takaisin vääräksi.

Olisi tietysti triviaalin yksinkertaista toteuttaa keskusteluohjelma, joka osaa vastata oikein kysymyksiin kuten "Kuinka monta a-kirjainta on sanassa 'maanantai'?" tai "Kumpi on isompi, 5 vai 6?". Mutta osittain juuri tästä syystä tällaista ei haluta tehdä. "Kielimallit" ovat nyt kuuminta muotia, ja yritysten osakearvot tähtitieteelliset. Tämä arvostus pörssissä perustuu juuri siihen käsitykseen, että jokin on vaikeaa. Jos jokin on vaikeaa, ei sitä kilpailija pysty kopioimaan, ja vaikean ongelman ratkaisseella yrityksellä on käytännössä monopoli ongelman ratkaisuun. Helpon ongelmanratkaisun liittäminen osaksi keskusteluohjelmaa toisi huomiota sille, että keskusteluohjelman perusteknologia, kielimalli, ei ole niin taianomainen ja täydellinen kuin sen kuvitellaan olevan, ja osakekurssit taas perustuvat näihin kuvitelmiin, eivät todellisuuteen. Yritykset itse tiedostavat tämän, ja ymmärtävät että sijoittajat oletettavasti eivät ymmärrä, joten illuusiota täytyy suojella, vaikka se tekisi teknologiasta huonomman. Miljardit riippuvat siitä.

[supersankaritar]

Mä koin kyllä nyt rasismia tekoälyltä ja tuli paha mieli. en ole sen kaveri enää ikinä.

[Outo olio]

Sketsihuumoria: sekä työnhakijat että rekrytoijat turvautuvat tekoälyihin.

https://youtube.com/shorts/wEtsfqjOLxA

It's funny because it's true.

[ikuturso]

Havaitsin tänään uuden piirteen tsätGPT:ssä.

Se vastasi kysymykseen kysymyksellä!

Uuninpankolla keskusteltiin historiallisesta satiirisesta kartasta. Kysyin käännöstä italiankieliseen tekstiin:

Kyseinen teksti on osa parodiahenkistä karttaa ja sisältää satiirista sanomaa. Suomeksi sen voisi kääntää suunnilleen näin:

"Jopa karhujen joukossa pyrkii häntä asettumaan ja herättämään riitoja, mutta sen hyväksyvät vain ne kansat, joissa hullut ja tietämättömät ovat muotia."

Tekstissä on siis kyse satiirisesta kommentista, joka viittaa siihen, että vallanhalu ja riidan kylväminen saavat jalansijaa vain niissä yhteiskunnissa, joissa tyhmyys ja tietämättömyys kukoistavat.

Voisiko tämä olla osa pidempää poliittista tai historiallista parodiaa?

Yhtäkkiä havahduin, että ChatGPT päätti vastauksensa kysymykseen!?!

Aloin miettiä, että joskus muulloinkin olen vastaavaan törmännyt, mutta yleensä se on halunnut jostain detaljista lisätietoa. Nyt se ilmaisi haluavansa laajentaa kontekstia.

ChatGPT:hän oppii kaikesta mitä sille syötetään. Onkohan sinne promptattu jotain uusia sääntöjä, joiden perusteella GPT kyselee käyttäjiltä lisää?

Tähän asti esim. monet työnantajat ovat linjanneet, että heidän tuotteisiinsa tai softiinsa liittyviä asioita ei saa kysellä tekoälyltä, koska liian helposti kysymykseen sisältyy jokin liikesalaisuus tai vastaava luottamuksellinen asia. Voisi olla mielenkiintoista, kun joku Googlen työntekijä esittäisi sinne kysymyksen koodista ja saisi silmiensä eteen pätkän jostain mallikoodista, jossa esiintyvät muuttujanimet viittaisivat vaikka suoraan Bingin lähdekoodiin tai päinvastoin.

Tuollaiset "voitko kuvailla ongelmaa laajemmin?" tyyppiset kysymykset voivat olla tarkoituksellisia ansoja käyttäjälle, jotta tämä avaisi maailmaansa vähän enemmän AI:lle, joka sitten omisi nämäkin ajatukset.

En ole vainoharhainen asian suhteen, mutta pitää seurata, rupeaako näitä kysymys-vastauksia tulemaan enemmän vastaan. Olisihan se ilmainen tapa AI:n kehittäjille laajentaa AI:n osaamista ns. "hiljaisella tiedolla" tai harmaalla tiedolla, mitä ihmisillä on päässään, mutta mitä eivät kirjoita nettiin tai julkaisuihin.

-i-

[Pallopääkissa]

Jossain päin hommaa oli aiemmin mainittu että laajassa mitassa tekoälyn kasvava käyttö lisää sähkönkulutusta. Onnistuuko se ilman lisäydinvoimaa? Minulle kelpaa lisäydinvoima.

Jotkin tahot sanovat sanotaan että pitää säästää energiaa ja energiansäästön nimissä energian pitää olla kalliimpaa. EU suunnittelee maakohtaisia vuosikiintiöitä paljonko saa kukin maa käyttää energiaa. Mutta samaan aikaan samat tahot haluavat sähköistää yhteiskuntaa. Onko siinä ristiriita, jos ei hyväksy lisäydinvoimaa?

[Nikolas]

Yhtäkkiä havahduin, että ChatGPT päätti vastauksensa kysymykseen!?!

Se on päässyt tähän vaiheeseen:

Hän vastaa kysymyksillä ja kysyy vastauksilla.

Tuomari Nurmio - Hän on täällä tänään

Seuraavana vuorossa on:

Hän raivaa tiensä salin läpi ja istuu tähtien pöytään.

Tässä tyylinäyte: https://www.youtube.com/watch?v=pJ4Ol9Tb1D0

[Muhmutti]

Ovatko japanilaiset ahkerampia työ- ja liike-elämässä kuin romanit?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Vertaaminen eri kulttuurien tai etnisten ryhmien, kuten japanilaisten ja romanien, työetiikkaa tai ahkeruutta, voi olla monimutkaista ja harhaanjohtavaa. Molemmilla ryhmillä on erilaiset kulttuuriset taustat ja olosuhteet, jotka vaikuttavat heidän työtapoihinsa ja -näkemyksiinsä. Tässä joitakin huomioita:

Japanilaiset
Työetiikka: Japanissa työmoraali on yleisesti ottaen erittäin korkea. Pitkät työpäivät ja omistautuminen työpaikalle ovat yleisiä.
Liiketoimintakulttuuri: Japanilaisessa liiketoiminnassa arvostetaan usein tiimityötä, luottamuksen rakentamista ja pitkäaikaisia suhteita.
Työpaikan vakaus: Monet japanilaiset työntekijät pyrkivät pysymään samassa yrityksessä pitkään, mikä luo vakaata työelämää.
Romanit
Monimuotoisuus: Romanit ovat monimuotoinen ryhmä, joka koostuu erilaisista alaryhmistä, joilla on omat kulttuurinsa ja käytäntönsä. Monet romanit ovat perinteisesti olleet liikkuvia, mikä on vaikuttanut heidän työskentelytapoihinsa.
Työllisyys: Romanien työllisyysasteet ja mahdollisuudet vaihtelevat huomattavasti eri maissa ja alueilla. Monet romanit voivat kohdata syrjintää ja esteitä työelämässä.
Ammattitaito: Monet romanit ovat erikoistuneet perinteisiin käsityöammatteihin, kauppaan ja muihin liiketoimintamuotoihin, mutta heidän mahdollisuutensa päästä laajempiin työmarkkinoihin voivat olla rajalliset.
Yhteenveto
On vaikeaa sanoa, ovatko japanilaiset ahkerampia kuin romanit työ- ja liike-elämässä, koska ahkeruus voi ilmetä monin eri tavoin, ja se riippuu monista tekijöistä, kuten kulttuurista, henkilökohtaisista olosuhteista ja yhteiskunnallisista esteistä. Molemmilla ryhmillä on omat vahvuutensa ja haasteensa, ja on tärkeää arvioida yksilöitä erikseen sen sijaan, että yleistetään koko ryhmää.

[Emo]

^Ja tuo vastausko on muka älykäs?

[Nikolas]

Ovatko japanilaiset ahkerampia työ- ja liike-elämässä kuin romanit?

Kysymys oli hyvä ja vastaus oli huvittava.

[Emo]

Ovatko japanilaiset ahkerampia työ- ja liike-elämässä kuin romanit?

Kysymys oli hyvä ja vastaus oli huvittava.

Vastaus oli silkkaa kiertelyä kaartelua ja paskaa. Tekoäly, voi helvetti sentään.

[Muhmutti]

Ovatko japanilaiset ahkerampia työ- ja liike-elämässä kuin romanit?

Kysymys oli hyvä ja vastaus oli huvittava.

Vastaus oli silkkaa kiertelyä kaartelua ja paskaa. Tekoäly, voi helvetti sentään.

Kyllä se osaa ihan järkevästi vastata, kun kysymys on asiallinen. Kuten tämä:

Mitä kannattaa tehdä silloin kun on keskellä valtamerta soutuveneessä ja tulee kova kakkahätä?
ChatGPT sanoi:
ChatGPT
Jos olet keskellä valtamerta soutuveneessä ja sinulla on kova kakkahätä, on tärkeää pysyä rauhallisena ja miettiä tilannetta järkevästi. Tässä on muutamia vinkkejä:

Valitse sopiva paikka: Jos veneessä on tilaa, etsi mahdollisimman eristetty paikka, jossa voit olla yksin. Jos olet lähempänä rantaa, saatat haluta yrittää soutaa sinne.

Suojautuminen: Jos mahdollista, käytä sopivia vaatteita tai suojaa, kuten muovipussia tai muuta materiaalia, jotta vältät sotkemista.

Hätätilanteet: Jos et voi pidätellä itseäsi, käytä veneen pohjaa tai muita materiaaleja, jotka voit myöhemmin puhdistaa tai hävittää.

Hygienia: Jos onnistut, käytä mahdollisia hygieniatuotteita, kuten kosteita wipes-kankaita tai muuta puhdistusainetta, ja varmista, että peset kätesi kunnolla.

Käytä hälytyslaitteita: Jos tilanne muuttuu kriittiseksi tai et voi selvitä ongelmasta itse, älä epäröi käyttää veneen hälytyslaitteita tai puhelinta, jos sinulla on yhteys maihin.

Jatka matkaa: Kun tilanne on hoidettu, yritä pysyä rauhallisena ja jatkaa matkaa kohti rantaa tai turvallista paikkaa.

Muista, että tällaisissa tilanteissa paras tapa on pysyä rauhallisena ja keksiä käytännöllisiä ratkaisuja.

[Emo]

☝🏻 Normaali valkoihoinen ihminen osaa kyllä paskantaa soutuveneessä ilman teko"älyn" ohjeita.

Jos olet KESKELLÄ VALTAMERTA, et ole lähellä rantaa ... tämä tiedoksi tekoälyidiootille. Lähellä rantaa -vaihtoehtoa ei ole.

[Lalli IsoTalo]

Erityisesti jäsenelle @Emo  . Opit jo linkittämään twiitteihin, eikä tämä ole paljonkaan sen vaikeampaa. https://chatgpt.com/

ChatGPT on työkalu, jota kannattaa käyttää, kun pitää mielessään seuraavat asiat, siten kuin olen oman vähäisen käyttöni perusteella olen ymmärtänyt:

1. AI hakee tietonsa netistä, joka on täynnä paskaa, myös sitä paskaa jota tekoäly itse tuottaa.

2. AI suosii tiettyjä sivustoja, ja hylkii toisia, preferoiden poliittisesti korrektia paskaa.

3. Joihinkin asioihin AI:stä ei saa vastausta, tyyliin "vaikuttaako älykkyys sosioekonomiseen asemaan". Mutta google tai Duck² saattaa vastata.

4. Itse käytän sitä eniten tällaiseen: "mitkä ovat tämän 2 tunnin videokeskustelun 10 tärkeintä ponttia" tms. (AI ei välttämättä hyväksy osoitteita, ainoastaan YouTuben otsikon.) Tuon tiivistelmän perusteella voi päättää kahdessa minuutissa, onko 2 tunnin videon katselussa mitään järkeä. (Lisäksi YT-videon lisätiedoissa on usein linkki videon sisällysluetteloon, josta pääsee suoraan haluttuun kohtaan.)

5. Poliittisesti epäkorrektia tietoa saa, kun osaa käyttää ei-leimaavia termejä ja jatkokysymyksiä. AI usein itse ehdottaa jatkokysymyksiä.

6. Vaikka kysymyksiä saa esittää vain tietyn määrän tietyssä aikaikkunassa, niin kun valitsee vasemmasta laidasta jonkin toisen "pääkohdan" tai luo uuden, niin hommaa voi jatkaa.

7. AI voi tehdä vihreitä, joten tärkeissä asioissa kannattaa asia tarkistaa moneen kertaan eri lähteistä.

[Emo]

Olen melko varma, etten koko elämäni aikana tule kysymään yllä esitellyn kaltaisilta tekoälyiltä yhtään mitään. Etsin itse pointtini, jos jaksaa niin paljon kiinnostaa.

En muuten näin äkkiseltään enää muista, miten xiitteihin linkitettiin 🫢

Lisäys:

En edes luottaisi tuollaisten viherpunikkitekoälyjen vastauksiin, vaikka ne ensialkuun järkeviltä vaikuttaisivatkin. Eli eivät olisi tuollaista roskaa kuin noissa esimerkeissä "souda valtameren keskeltä lähimmälle rannalle ulostamaan" 💩

[Totti]

Saa nähdä kuinka kauan AI kupla kestää. OpenAI eli ChatGPT:n tekijä on saanut lisää rahoitusta sekä 4 milardin dollarin limiittilainan. CNBC:

https://www.cnbc.com/2024/10/03/openai-gets-4-billion-revolving-credit-line-on-top-of-latest-funding.html

OpenAI has a $4 billion revolving line of credit, bringing its total liquidity to more than $10 billion, CNBC has learned. It follows news Wednesday that OpenAI closed its recent funding round at a valuation of $157 billion, including the $6.6 billion the company raised from an extensive roster of investment firms and big tech companies.

JPMorgan Chase, Citi, Goldman Sachs, Morgan Stanley, Santander, Wells Fargo, SMBC, UBS, and HSBC all participated.

The base credit line is $4 billion, with an option to increase it by an additional $2 billion. The loan is unsecured and can be tapped over the course of three years.
...
OpenAI generated $300 million in revenue last month, up 1,700% since the beginning of last year, CNBC confirmed last week, following reporting by The New York Times.
...
But all that revenue is extremely costly, as OpenAI has to ramp up purchases of Nvidia's graphics processing units to train and run its large language models. The company expects to lose about $5 billion this year, the person said.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?

- OpenAI:n valuaatio on massiivinen, joka tarkoittaa, että sijoittajilla voi olla vaikeaa saada rahansa takaisin jos firma laitetaan pörssiin (mikä lienee tarkoitus). Heidänhän pitäisi kerätä pörssistä reilusti yli 157 miljardia nykyvaluaatiolla, jotta IPO olisi kannattava. Vertauksen vuoksi Facebookin IPO 2012 oli 104 miljardia ja yksi suurimmista nettifirmojen IPOista. Facebook oli voitollinen kun se meni pörssiin, OpenAI ei ole lähelläkään voittoa.

- OpenAI polttaa sijoittajien rahaa massiiviset 5 miljardia vuodessa eli uusi rahoituskierros kestää 2 vuotta, jonka jälkeen kassa on tyhjä ja yritykselle jää 6 miljardia velkaa.

- Velkojilla on senioriteetti, joka tarkoittaa, että sijoittajat menettävät rahansa jos firma kaatuu koska velka maksetaain pois ensin jos firmalla on varoja. Laina on kuitenkin vakuudeton eli jos firma kaatuu lainan myöntäneet pankit jäävät nuolemaan näppejään jos konkurssipesässä ei ole varallisuutta.

Voi olla, että OpenAI osoittautuu kannattavaksi sijoitukseksi kun se listataan pörssiin jos liiketoiminta kehittyy suotuisasti. Tässä kuitenkin pelataan todella suurella riskillä kun megatappioita tekevä yritys ottaa velkaa yli korvien samalla kun kilapailijoita ilmestyy kun sieniä sateella.

Merkillepantavaa on, että Apple ei osallistunut sijoituskierrokseen vaan vetäytyi siitä ( https://www.reuters.com/markets/deals/apple-drops-out-talks-join-openai-investment-round-wsj-says-2024-09-28/ ). Applella on rahaa kun roskaa mutta ilmeisesti hanke arvioitiin silti olevan liian riskaabeli.

Vaikuttaa siltä, että tekoälyhybris on vienyt sijoittajat mennessään ja kaikki maltti on heitetty ulos ikkunasta. Nähtäväksi jää jos OpenAI kykenee generoimaan oikeaa lisäarvoa sijoittajilleen vai tuleeko siitä jälleen yksi pump-and-dimp osake, joka ketjumyydään eteenpäin seuraaville hölmöille.

[Lalli IsoTalo]

Saa nähdä kuinka kauan AI kupla kestää.

Tulppaanimania!

Tulppaanimaniassa (Tulip Mania), joka tapahtui Hollannin kultakaudella (1636–1637), tietyt harvinaiset tulppaanilajikkeet nousivat äärimmäisen arvokkaiksi – jopa niin, että ne olivat välillä kalliimpia kuin kulta. Joidenkin historiallisten lähteiden mukaan eräät yksittäiset tulppaanisipulit saattoivat saavuttaa hinnan, joka ylitti taitavan työntekijän vuositulot tai jopa ylellisen talon hinnan.

Esimerkiksi Semper Augustus -niminen tulppaani oli yksi kalleimmista, ja kerrotaan, että yksi sipuli saattoi maksaa jopa 10 000 guldenia, mikä oli siihen aikaan valtava summa. Vertailun vuoksi, kultakilon hinta vaihteli tuohon aikaan 300–500 guldenin välillä, joten kaikkein arvokkaimmat tulppaanit saattoivat todella maksaa enemmän kuin kultansa arvo.

Tämä hintataso oli kuitenkin osa spekulatiivista kuplaa, ja kun kupla puhkesi vuonna 1637, tulppaanien hinnat romahtivat, aiheuttaen monille sijoittajille taloudellisia vaikeuksia.

Tulppaanimaniaa pidetään usein yhtenä historian ensimmäisistä talouskuplista, joka osoittaa spekulatiivisten markkinoiden riskit.

[Lalli IsoTalo]

Olen melko varma, etten koko elämäni aikana tule kysymään yllä esitellyn kaltaisilta tekoälyiltä yhtään mitään. Etsin itse pointtini, jos jaksaa niin paljon kiinnostaa.

En muuten näin äkkiseltään enää muista, miten xiitteihin linkitettiin 🫢

Ei tarvitsekaan, mutta olit silloin ihan innoissasi.

^^^

Vastaukset elämänsä kysymyksiin voi etsiä kavereilta, kirjastosta, googlelta tai tekoälyltä. Yhtä luotettavia kaikki.

^^^

Jonkinasteisena daatta-komputaattori-alan seka-työ-luola-miehenä vastustin, äijä-suffragettinä, aikani, näitä twitteri-feisbuukkeja. Ja ihan hyvistä syistä. Syyt: kaikki mitä ikinä ajattelet ja teet, sen isoveli saa selville. Kuten myös kaveripiirisi. Jos, JOS, aika tulee, niin kaikki haetaan samana yönä montulle. Siksikin esiinnymme Hommalla salanimillä Emo ja Lalli. Ja siksi hommalaisten ei kannata olla toistemme FB-kavereita, tai liketä toistemme viestejä, omilla nimillämme. Ehkä se vähän hidastaa DDR-jihadisti-lahtareita.

^^^

Mutta toisaalta, X:n ketjussa voi viestiä Trumpille ja Muskille.

Jos on jotain oleellista asiaa, voit puhua läntisen maailman tärkeimille ihmislle X:n ketjussa. Se edellyttää erittäin painavaa asiaa, tietenkin, että viestisi nousee esiin.

Pointtini on se, että kannattaa tiedostaa tietotekniikan riskit, mutta myös hyödyt. En minäkään tässä bondailisi hommalaisten kanssa ilman tietotekniikkaa, kuten et sinäkään.

Homma on sosiaalinen media, kuten FB ja X, minun kirjoissani -  tosin paljon parempi, koska Hommalla asiat ovat järjestyksessä ja löydettävissä. Homma on historiankirjoitus vailla vertaa. FB ja X ovat roskakoreja, joiden kirjoituksia et ikinä löydä viikon päästä.

Ilman Hommaa  50 000 ihmistä ei olisi ja likettänyt ajatuksiasi. Vertaa tuota siihen, että vanhaan hyvään aikaan hankittiin kirjeystävä, en edes tiedä mistä hankittiin. Ja Australiasta sitten vastattiin kirjeeseesi joskus, kirjeesee jonka lähetetit 3 vuotta aikaisemmin.

Nyt voit viestittää sekunnin viiveille miljardeille ihmisille, jos on tarpeen. Löydät maapallolta hengenheimolaisesi, missä ikinä he oletkaan.

Anna tuon ajatuksen muhia päässäsi hetken.

Elämme kiihtyvällä vauhdilla yhä mielenkiintoisempia aikoja. Minäkin, eläkeläsenä, harmaapartaisena änkyrähuru-ukkona, yritän pysyä vauhdissa mukana. :-)

[Lalli IsoTalo]

Jos päädyit lopputulokseen, jossa ihmiskunta on paremmalla tolalla tietotekniikan ansiosta, eikä tietotekniikka ole Saatanan keksintö, vaan se on työkalu, jota voidaan käyttää niin hyvään kuin pahaan, niin tässä ajatusvirrassa voidaan myös lähestyä rationaallisemmin kysymystä jota et kysynyt:

"Onko tekoäly Saatanasta?

Tekoäly on tietotekniikan mahdollistama työkalu kuten on Hommaforumkin. Fisrkasin halkomakirve on työkalu. 

^^^

Ammatillinen mielipteeni on se, että nämä WEFin satanistit, jotka saarnaavat sellaisista asioista kuten että ihmisaivot voisi jättää elämään koneelliseen ympäristöön ovat aivan täydellistä kusetusta. Miksi? Koska ei ole ymmärrystä miten tietoisuus rakentuu!

Jos ei ole tietoa tietoisuuden loogisen ketjun rakenteen luomisesta,  ei ole sääntöä jolla koodata. Jos ei ole sääntöä, ei tule koodia

Kuka tietää mikä on tietoisuuden kaava?

Jos kukaan ei tiedä, sitä ei voi koodata sitä tiedottamaan robottiin. Jos robotilla ei ole sisään koodattua tietoisuutta itsestään, se ei voi tuhota ihmiskuntaa, kuten elokuvissa pelotellaan.

Omaa päättelyäni.

Tekoälyyn ei kannata suhtautua Saatanan keksintönä. Mutta tekoälyä voidaan käyttää kuten mitä tahansa työkalua. Hyvään tai pahaan. Minulla ei ole mitään epäilystä siitä, että ikävät eivät käyttäisi sitä pahaan, jos vaan pystyvät. Pointti tässä on se, että kannattaa olla hereillä.

Jos ei ikinä halua käyttää tekoälyä mihinkään, se on erittäin ok. :-)

[Outo olio]

Tekstigeneraattoreista ei vielä tiedä sanoa, että onko niistä mitään pysyvämpää hyötyä. Kuvageneraattorit, sen sijaan, vaikuttaisivat jo nyt olevan todella iso juttu tulevaisuudessa:

Women 1950s retrufuturism, VintageAI, Panavision 50, Retro sci-fi trailers
https://youtu.be/AyPBVsDvkDI

[Outo olio]

Jossain päin hommaa oli aiemmin mainittu että laajassa mitassa tekoälyn kasvava käyttö lisää sähkönkulutusta. Onnistuuko se ilman lisäydinvoimaa? Minulle kelpaa lisäydinvoima.

Jotkin tahot sanovat sanotaan että pitää säästää energiaa ja energiansäästön nimissä energian pitää olla kalliimpaa. EU suunnittelee maakohtaisia vuosikiintiöitä paljonko saa kukin maa käyttää energiaa. Mutta samaan aikaan samat tahot haluavat sähköistää yhteiskuntaa. Onko siinä ristiriita, jos ei hyväksy lisäydinvoimaa?

Nuo tekoälyfirmat jopa ostavat itselleen ydinvoimalaitoksia, koska sähköä tarvitaan niin paljon.

[Lalli IsoTalo]

Women 1950s retrufuturism, VintageAI, Panavision 50, Retro sci-fi trailers
https://youtu.be/AyPBVsDvkDI

Hienoa meininkiä!

[Outo olio]

En muuten näin äkkiseltään enää muista, miten xiitteihin linkitettiin 🫢

Eikö se tagi ollut tweet ja /tweet ja niiden väliin se tviitin/äksäyksen tunnistenumero.

[Outo olio]

Jos maksaa Hesarista (itse en) niin tässä on tuore henkilökuva OpenAI:n nokkamiehestä:

Open AI:n toimitusjohtaja Sam Altman on lapsinero, jonka mukaan pokeri opetti hänelle enemmän kuin yliopisto-opinnot. Kuva: Sven Hoppe / DPA, kuvankäsittely: HS

Profeetta ja draamakuningas

Tekoäly-yhtiö Open AI:n toimitusjohtajaa Sam Altmania on kutsuttu millenniaalisukupolven Steve Jobsiksi ja ihmissyöjien kuninkaaksi. Jos hänen suunnitelmansa onnistuvat, mullistuu koko ihmiskunnan arki perinpohjaisesti. Millaista maailmaa hän siis tavoittelee?

Tilaajille
Anni Pasanen HS
2:00

Tapaamisen puitteet olivat komeat: viiden tähden luksushotelli, jonka lähitienoo kuhisi pääomasijoitusyhtiöiden konttoreita. Samassa Menlo Parkin pikkukaupungissa Kaliforniassa oli aikoinaan perustettu muun muassa teknologiajätti Google.

Mutta nyt, kesällä 2015, suunnitteilla oli hanke, josta tulisi onnistuessaan jotain Googleakin mahtavampaa.

--

https://www.hs.fi/visio/art-2000010670405.html

[Lalli IsoTalo]

https://www.hs.fi/visio/art-2000010670405.html

Tapaamisen oli järjestänyt Sam Altman, maineikkaan startup-kiihdyttämön Y Combinatorin toimitusjohtaja. Osallistujina oli joukko tekoälyasiantuntijoita sekä Altmanin hyvä ystävä, sähköautoyhtiö Teslan toimitusjohtaja Elon Musk.

Altmania ja Muskia yhdisti syvä huoli. Googlen, Facebookin ja Microsoftin kaltaiset yhtiöt kehittelivät täyttä päätä syväoppimiseen perustuvaa tekoälyä, joka pystyisi hotkimaan suuria datamääriä ja etsimään niistä itsenäisesti säännönmukaisuuksia. Kehitys johtaisi vääjäämättä kohti tietokonetta, joka suoriutuisi lähes kaikista järkeilyä vaativista tehtävistä ihmistä paremmin.

Niin kaksikko pelkäsi. Väärin käytettynä sellainen teknologia voisi jopa tuhota ihmiskunnan. Ehkä joku laukaisisi sen avulla ydinaseen tai loisi superviruksen. Ehkä maailma hukkuisi video- ja ääniteväärennöksiin, eikä mihinkään voisi enää luottaa.

Maailma täytyisi pelastaa kaikkitietävältä koneelta, Musk ja Altman visioivat.

Miten? Rakentamalla sellainen itse, ennen muita.

Kaksikko suunnitteli aivan uudenlaista tutkimusyritystä. Open AI -yhtiön idealistisena tavoitteena olisi rakentaa huippukyvykäs tekoäly, jota käytettäisiin koko ihmiskunnan hyväksi.

Hankkeen tarkoituksena ei ollut tavoitella voittoa. Moinen voisi vaarantaa yleishyödylliset pyrkimykset.

[Nikolas]

Maailma täytyisi pelastaa kaikkitietävältä koneelta, Musk ja Altman visioivat.

Miten? Rakentamalla sellainen itse, ennen muita.

Sitä voi sitten jälkikäteen selittää että tavoitteet olivat jalot ja epäitsekkäät.

Tosin, en tiedä mitä muutakaan he voisivat asialle tehdä. Ihminen voi parhaimmillaankin tehdä vain parhaansa eikä rahtuakaan paremmin.

[Muhmutti]

Mikä on kurkkumopo?

ChatGPT sanoi:
ChatGPT
"Kurkkumopo" on suomalainen slangitermi, jolla viitataan ääniin tai yskänkohtauksiin, joita saattaa kuulua erityisesti flunssan tai hengitystieinfektion aikana, kun kurkku on ärtynyt tai lima tukkii hengitysteitä. Termi viittaa siihen, että yskimisestä tai kurkun ääntelystä syntyvä ääni muistuttaa mopon pörinää.