Maanviljelijäprotestit: Poliisi avasi tulen maanviljelijöitä kohti Alankomaissa

[Veikko]

Maataloudessa kaiketi käytetään kaasua aika paljon monenlaiseen lämmitykseen? Itselle ainakin tulee melko yllätyksenä tämän artikkelin nopea aikataulu siirtymisessä pois kaasusta... 

--

Ja minun käsittääkseni Alankomaissa on aloitettu melko laajamittainen biokaasun tuotanto niin maatiloilla kuin joissain kaupungeissakin jo vuosia sitten. Mutta kun elukat lahdataan lopullisesti, niin eihän sitä p..kaa tietenkään enää tule biokaasun tuottamiseen.

Eli kaikki tuotanto alas, myös mielekäs energiaomavaraisuus. Tehdään ruokakin tuulivoimaenergialla ja aurinkopaneeleilla.

[Faidros.]

Suomalaisessa maataloudessa työskentelee paljon ulkomaalaista työvoimaa. Ukrainan sota ja koronapandemia herätti huolta maatalousyrittäjien keskuudessa, sillä muun muassa ukrainalaiset ja thaimaalaiset maataloustyöntekijät ovat merkittävässä roolissa suomalaisessa maataloudessa. Maataloudessa usein puhutaan kuinka kotimaista ruokaa pitäisi suosia, mutta kotimaisen vaihtoehdon suosiminen unohtuu työvoimaa palkatessa. Ihmekös tuo: ulkomaalainen työvoima lienee halvempaa. Mitä sitä suotta maksaa suomalaisesta enemmän, kun ulkomaalaista saa halvemmalla.

Maataloustukia tullaan arvioimaan kriittisesti jatkossa. Maatalousyrittäjien tulee kantaa itse vastuu yritystoiminnastaan eikä veronmaksajien.

Laita nyt jotain lukuja väitteeseesi siitä, että maataloudessa työskentelee paljon ulkomaalaista työvoimaa.
Mansikanpoimijat kausityöntekijöinä ovat ehkä suurin ryhmä? Thaimaalaiset marjanpoimijat eivät mielestäni kuulu maatalouden piiriin.
En mitenkään keksi missä tämä suuri "ulkomainen työvoima" työskentelee maataloudessa?
Jäsen @Hae-won , valista meitä asiasta tietämättömiä.

Marjat ovat osa maataloutta. Matalat palkat ja syrjäiset sijainnit eivät houkuttele kotimaista työvoimaa, mutta kehitysmaista löytyy tekijöitä. Mediassa on muutenkin ollut juttuja ulkomaalaisen työvoiman hyväksikäytöstä maataloudessa. Närpiö taisi olla yksi esimerkki. Hyväksyn työperäisen maahanmuuton (erityisesti hyvätuloisia mamuja olisi hienoa saada enemmän Suomeen), mutta hommalla moni on suhtautunut kriittisesti työperäisiin tai ainakin matalasti palkattuihin työperäisiin mamuihin, joten heitä luulisi tämän asian kiinnostavan.

Ruoka tulee omasta maasta, mutta sen tekijät yhä harvemmin
30.maaliskuu 2020

Ulkomaisesta kausityövoimasta on tullut välttämättömyys maatalousalalla. Ilman sitä ei ole pärjätty enää vuosiin. Nyt on kuitenkin pakko, ellei ulkomaisen työvoiman maahantuloa kiireesti helpoteta.

Ulkomaisen kausityöntekijöiden osuus on eri tilastojen pohjalta laskettuna 15 prosenttia 2. ja 3. vuosineljänneksen maatalouden työllisistä. Maatalouden kausityövoimasta ulkomaalaisten osuus on jopa kaksi kolmannesta, eli noin 15 000 työntekijää. Se on paljon. Ei siis ihme, että alalla ollaan huolestuneita työvoiman saatavuudesta kylvö- ja istutuskauden kynnyksellä nyt, kun rajat on suljettu.

Miksi Suomessa on jouduttu tilanteeseen, jossa Suomen ruokahuollon kriittisin tekijä on ulkomaisen työvoiman saatavuus? Ala ei houkuttele matalan palkkatason ja sijainnin takia.

https://www.ptt.fi/ajankohtaista/uutiset/ruoka-tulee-omasta-maasta-mutta-sen-tekijat-yha-harvemmin.html

Kun olet noin nerokas, laskepa sitten sitten kuinka paljon ulkomaalaisten työntekilöiden palkat on suomalaisen maatalouden kokonaistuloksesta.

Ps: Faidroksen mielestä on todella outoa, että Ukrainasta tullaan tänne satoja mansikanpoimintaan, mutta nyt on pula mansikanpoimijoista vaikka
Ukrainasta tullaan tuhansittain pakolaisina Suomeen!

[pingviini]

Ps: Faidroksen mielestä on todella outoa, että Ukrainasta tullaan tänne satoja mansikanpoimintaan, mutta nyt on pula mansikanpoimijoista vaikka
Ukrainasta tullaan tuhansittain pakolaisina Suomeen!

Ne jotka tulivat nyt tässä pakolaisaallossa ja ovat ennen olleet mansikkatiloilla Suomessa, ovat nytkin suurimmaksi osaksi.  Muille ei sitten kelpaakkaan kuin "koneinsinöörin" hommat, vähän niinkuin somaleille

[Mangustin]

Hollannin Natura 2000 -luonnonsuojelualueet voivat huonosti osin typpipäästöjen vuoksi. Eurooppalainen lainsäädäntö velvoittaa Hollantia tekemään asialle jotain.

Tää on pelkkä tekosyy. Nykyinen maailmantilanne (pandemia, tuotannon ja logistiikan häiriöt, Venäjän hyökkäyssota, inflaatio, energia- ja ruokapula) päinvastoin velvoittaa valtiot tekemään kaikkensa ruuantuotannon tehostamiseksi.

Hollannissa ei ole mitään luonnontilaista ollut tuhanteen vuoteen, ja nuo Natura-alueet on pelkkiä puistoja. Jos maa oikeasti olisi tarkoitus ennallistaa luonnontilaan, niin siinä olisi metrikaupalla merivettä päällä. Ravinnevalumien hallintaan on kyllä hyvä olla luonnonhoitokosteikkoja, jotka samalla voi toimia monien villien lajien elinympäristönä, mutta luonnontilaan ja koskemattomuuteen niissäkään ei kannata pyrkiä, vaan ravinteita pitää välillä poistaa. Ravinnesiepparikosteikon vesipengerryksissä voi kasvattaa kalaa, rapuja ja simpukoita, parhaassa kasvuiässä olevat sonnit voi laiduntaa typpeä naudanlihan aminohapoiksi ja pusikosta saa energiahaketta.

Alankomaat on ihmisen muokkaama kulttuuriympäristö joka kuuluu sen raivanneille alkuperäisasukkaille. Ei EU:lle, ei WEF:ole, ei kehitysmaalaisille.

PS. ostakaa varastot täyteen kuivana säilyvää ruokaa. Nyt ei ole enää heikkoja signaaleja vaan holodomoria pakotetaan ihan tosissaan.

[stefani]

Jos valtio ja kansa demokraattisesti päättävät, että maatiloja ruvetaan sulkemaan, ja ruoan tuotantoa vähentämään, maanviljelijöiden pitäisi hyväksyä se, eikä lähteä kadulle riehumaan.

Ja milloin asiasta on Hollannissa kansa saanut demokraattisesti (=kansanäänestyksellä) päättää? Jossa olisi suoraan kysytty, että haluatteko leikata kotimaisen ruuan tuotantoa?

Tiedetäänhän se, miten demokratia toimii. Kansa äänestää edustajia parlamenttiin, ja edustajat tekevät siellä päätöksiä. Äänestäjät ovat sitten osittain vastuussa edustajien päätöksistä. Jos alankomaalaiset ovat tosissaan maatalouden suojelemisen suhteen, niin hehän voivat vaikka uhata äänestää joitain uusia puolueita seuraavissa vaaleissa?

[Tabula Rasa]

Jos valtio ja kansa demokraattisesti päättävät, että maatiloja ruvetaan sulkemaan, ja ruoan tuotantoa vähentämään, maanviljelijöiden pitäisi hyväksyä se, eikä lähteä kadulle riehumaan.

Ja milloin asiasta on Hollannissa kansa saanut demokraattisesti (=kansanäänestyksellä) päättää? Jossa olisi suoraan kysytty, että haluatteko leikata kotimaisen ruuan tuotantoa?

Tiedetäänhän se, miten demokratia toimii. Kansa äänestää edustajia parlamenttiin, ja edustajat tekevät siellä päätöksiä. Äänestäjät ovat sitten osittain vastuussa edustajien päätöksistä. Jos alankomaalaiset ovat tosissaan maatalouden suojelemisen suhteen, niin hehän voivat vaikka uhata äänestää joitain uusia puolueita seuraavissa vaaleissa?

Tuo ei ole demokratiaa, se on edustuksellista demokratiaa. Vähän samalla tapaa kuin pilaantunut ruoka ei ole ruokaa.

[Dangr]

Kiire, muutama asia mietittäväksi. Kuuluisi ehkä ennemminkin maatalousketjuun, kuten suuri osa ketjun muistakin kirjoituksista...

-Suomen pellot ovat kalliit koska pinta-alaperusteiset tuet. Tämä johtaa hankaluuksiin sukupolvenvaihdoksissa ja huonoihin tuottoihin pääomalle. Lisäksi kaikki korot ja maksut valuvat alueelta pois.1

-Kaikki muutokset voitaisiin laittaa pariksi vuodeksi lepäämään. Maailma on niin epävakaa nyt.

-Peltojen hiilenpäästö on huikeaa, jopa 400kg/ha/v. Eli multa häipyy ilmaan. Tämä voisi olla hyvä ottaa mietintään.2,3

-Paljonko  maatalouden tuista menee valvontaan, neuvontaan ja byrokratiaan?

1 https://like.fi/kirjat/nykyaikainen-paikallistalous/
2 https://carbonaction.org/wp-content/uploads/2020/01/BSAG-hiiliopas-1.-painos-2020.pdf
3 https://www.bsag.fi/fi/hiilta-sitomaan/

Ei pelkästään Gretaa varten:
"Peltomaan hiilikato on huolestuttavaa monessa mielessä. Mitä vähemmän hiiltä maaperässä on, sitä huonompi on maan rakenne. Maan rakenteen heiketessä yhä enemmän hiiltä karkaa ilmaan ja ravinteita vesistöihin. Vähähiilisen maan vedenpidätyskyky on heikko. Veden lilluessa lätäköissä maa kuivuu hitaasti muokkauskuntoon ja toisaalta sadonkorjuuseen joudutaan monesti menemään liian märälle pellolle, jolloin maa tiivistyy entisestään ja jäljet näkyvät vuosikausia.

Vähähiilisessä maassa pienikin hiilimäärän lisäys kohentaa maan vedenpidätyskykyä. Keväällä vesi imeytyy nopeammin maahan ja pelto on nopeammin kylvökunnossa. Kuivuuden iskiessä tällainen maaperä luovuttaa pidempään vettä kasveille. Vastaavasti sadonkorjuun aikaan hyvä veden sitomiskyky mahdollistaa pellolle menon nopeammin, mikäli sattuu märkä syksy. Ja kun vettä sitoutuu maaperään, myös ravinteet ovat paremmin kasvien käytettävissä."

[Huolestunut Kansalainen]

Ps: Faidroksen mielestä on todella outoa, että Ukrainasta tullaan tänne satoja mansikanpoimintaan, mutta nyt on pula mansikanpoimijoista vaikka
Ukrainasta tullaan tuhansittain pakolaisina Suomeen!

Mikä tässä nyt on niin outoa? Se, että jotkut tulevat tänne poimimaan marjoja ei tosiaan tarkoita sitä, että satunnainen otanta Ukrainan populaatiosta konvertoituisi samantien marjanpoimijoiksi  Idea tässä oli vissiin jotain sen suuntaista että ukrainalaiset ovat pakolaisia, ja toisaalta maahanmuuttokriittisen aksiooman mukaan jokainen pakolainen on laiska, joten näin voidaan kätevästi pitää keskeiset teesit taas ehyenä.

[viisitoista]

[tweet]1545826449730453505[/tweet]

[Väestönvaihtaja]

Ps: Faidroksen mielestä on todella outoa, että Ukrainasta tullaan tänne satoja mansikanpoimintaan, mutta nyt on pula mansikanpoimijoista vaikka
Ukrainasta tullaan tuhansittain pakolaisina Suomeen!

Ukrainalaiset pakolaiset saattavat asua kaupungeissa ja he voivat olla koulutetumpaa väkeä, jotka mieluummin etsivät koulutustaan vastaavaa duunia.

Yksi asiaan vaikuttava tekijä voi olla maiden hintatasot. Ukrainassa asuvien ukrainalaisten kannattaa tehdä matalasti palkkattuja töitä länsimaissa Ukrainan matalan hintatason ansiosta. Ukrainan hintataso on huomattavasti Suomea alhaisempi. Ukrainassa tyypillinen kuukausipalkka on 200-300 euroa. Tällöin ukrainalaisten kannattaa tulla Suomeen tekemään matalasti palkattuja töitä, sillä suomalaisittain pienestä palkasta voi säästää summan, jolla elää Ukrainassa pitkään.

Jos ukrainalainen maataloustyöntekijä säästää Suomessa työskennellessään vaikka 1500 euroa, niin se vastaa useamman kuukauden keskipalkkaa Ukrainassa. Ukrainalainen voi sitten elää kotimaassaan muutaman kuukauden leppoisasti 1500 euron säästöillään - eikä mitenkään kituuttaen, vaan kuten keskituloinen ukrainalainen. Suomessa asuvalla ihmisellä ei ole tälläistä luksusta: kaikki tiedämme, että Suomessa 1500 eurolla ei eletä kuukausia keskiluokkaisesti.

Tuo on köyhien maiden kouluttamattomalle väestölle houkutteleva vaihtoehto. On kuitenkin selvää, ettei kalliissa maassa (kuten Suomessa) asuville matalasti palkatut työt syrjäisissä sijainneissa ole yhtä houkuttelevia. Suomessa asuva kohtaa täysin erilaisen hintatason kuin Ukrainassa asuva. Ukrainassa asuvalle matalasti palkatut duunit länsimaissa ovat palkitsevampia kuin Suomessa asuville. Tämän takia suomalainen maatalous palkkaa kehitysmaalaisia.

[ämpee]

Hyvä että poliisi laittaa riehujat kuriin. Kuri ja järjestys on kaiken A ja O: takkutukkamaista riehuntaa protesteissa ei kaivata. Riehuminen vähentää sympatioita, olipa kyseessä sitten anarkomarkot, maanviljelijät tai vaikka kurdimielenosoittajat.

Tälläinen näkemys on jokseenkin käsittämätön.
Kun verrataan pelkästään noita kahta osapuolta keskenään, niin maanviljelijät ovat noista kahdesta arvokkaampia.
Ilman poliisia tullaan jotenkin toimeen mutta ilman ruokaa ei mitenkään.

Sitten jos kuluerä poliisit ammuskelee kulueriä anarkomarkot tai kutsumattomina vieraina saapuneita, niin koko tapahtumasta on pelkästään kansantaloudellista hyötyä.
Eri riehuvilla ryhmillä on erillainen arvo, ja sitä pitäisi välttää että maanviljelijät joutuvat viimeisenä keinonaan riehumaan, sillon jo pitäisi virheitä aikomuksia suitsia.

[Aimo Räkä]

Kirjassa ilmeisesti Pakistanista tuleva maahanmuuttaja tarkkailee Hollannin elämää ja ennustaa maan hajoamisen.

Länsimaiseen sivistykseen mieltynyt paki päätti kertoa hollantilaisille terveellisiä totuuksia ja heti saatanan synagoga kiirehti hiljentämään totuudenpuhujan. Tilanne on hallinnassa.

[viisitoista]

[tweet]1546053106353377281[/tweet]

[tweet]1546052070834413568[/tweet]

[-PPT-]

[tweet]1546053106353377281[/tweet]

[tweet]1546052070834413568[/tweet]

Siinä maassahan tosiaankin on ääridemokraattinen vaalijärjestelmä. Koko maa on yksi vaalipiiri ja ainoa äänikynnys on 1/150 siis 150 on paikkojen määrä.

Viime vaaleissa läpi pääsikin 17 puoluetta.

[Pallopääkissa]

Alahuoneen eli edustajainhuoneen (Tweede Kamer) vaalien äänikynnys on hyväksyttyjen äänten määrä jaettuna 150. Viimeksi hyväksyttyjä ääniä oli 10422852 joten se jaettuna 150 oli 69486. 69486/10422852 tekee 0,67 prosenttia.
https://nl.wikipedia.org/wiki/Tweede_Kamerverkiezingen_2021#Uitslag

Alankomaissa on käytössä D'Hondtin menetelmä niinkuin Suomessa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Elections_in_the_Netherlands

Kun koko maa on yksi vaalipiiri edustajainhuoneen vaaleissa, kiinnostaisi tietää mitkä ovat parlamentin jäsenten kotipaikat. Käyvätkö ne kotoa käsin parlamentissa, vai hankkivatko ne kakkosasunnon Haagista? Tietääkö joku Alankoimaissa aikaa viettänyt? @Mindy

Parlamentin molemmat kamarit ovat Haagissa. Perustuslain mukaan pääkaupunki on Amsterdam mutta Haagissa ovat parlamentti, kuningashuone, hallitus, korkein oikeus ja ulkomaiden diplomaattiset edustustot.

https://en.wikipedia.org/wiki/Amsterdam#National_capital
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Hague
https://en.wikipedia.org/wiki/Capital_of_the_Netherlands

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Suomessa on yksi sektori, jonka päästöt eivät ole vähentyneet. Maatalous. Sen sijaan Suomen kokonaispäästöt ovat vähentyneet huomattavasti. On selvää, ettei maatalous tule olemaan vapaamatkustaja, joka jättää päästövähennykset muiden harteille. Mitä vähemmän maatalouden päästöt vähenevät, sitä enemmän päästöjä pitää vähentää muualta. On kohtuullista, että maatalous tulee laskemaan päästöjä muiden sektorien tavoin.

Onko Alankomaissa samanlainen tilanne?

Ei wattu mitä paskaa. Meillä ruoka ennätyskallista ja huolena jotkin "päästöt" Maanviljelijät tuntuu aina olevan kahjojen ja vihervasemmiston syntipukkina. Paskoo itämerenkin, vaikka 70-80% päästöistä on sisäistä kuormitusta. Paljon kohtuullisempaa olisi jos nyt turvattaisiin jonkinlainen elintarvikkeiden tuotanto, ja jos mahdollista niin koitettaisiin saada ylijäämääkin.

[Pallopääkissa]

Tuntiruuan varaan jääminen tarkoittaisi sitä että rahaa menisi enemmän ulkomaille. Siinä sitten pahenisi vaihtotaseen alijäämä. Kotimaisen maatalouden tukemisessa sentään raha pyörisi paljolti kotimaassa.

[sancai]

Suomessa on yksi sektori, jonka päästöt eivät ole vähentyneet. Maatalous. Sen sijaan Suomen kokonaispäästöt ovat vähentyneet huomattavasti. On selvää, ettei maatalous tule olemaan vapaamatkustaja, joka jättää päästövähennykset muiden harteille. Mitä vähemmän maatalouden päästöt vähenevät, sitä enemmän päästöjä pitää vähentää muualta. On kohtuullista, että maatalous tulee laskemaan päästöjä muiden sektorien tavoin.

Onko Alankomaissa samanlainen tilanne?

Ei wattu mitä paskaa. Meillä ruoka ennätyskallista ja huolena jotkin "päästöt" Maanviljelijät tuntuu aina olevan kahjojen ja vihervasemmiston syntipukkina. Paskoo itämerenkin, vaikka 70-80% päästöistä on sisäistä kuormitusta. Paljon kohtuullisempaa olisi jos nyt turvattaisiin jonkinlainen elintarvikkeiden tuotanto, ja jos mahdollista niin koitettaisiin saada ylijäämääkin.

Juuri näin. Ei voi kun ihmetellä, miten todellisuudesta irrallaan norsunluutorneissaan osa yhä kyhjöttää, vaikka maailma on ollut myllerryksessä jo 2,5 vuotta. Meillä on aivan oikea uhka päällä nyt, että jopa Eurooppa kohtaa nälänhädän ensi talvena. Yhtään liioittelematta. Kaikki ne globaalit ketjut ja järjestelmät, joilla maapallon räjähdysmäisesti kasvava väestö on ruokittu ovat romahtaneet tai romahtamassa. Me elämme globaalissa maailmassa nykyään. Mikäli ensi talvena esimerkiksi Intia, Bangladesh ja Nigeria romahtavat kuten Sri Lanka romahti kuluneella viikolla ja Kiina sulkee koko maan lockdowneihin energia- ja ruokapulan takia, olemme syvällä kusessa. Meillä ei ole montaa kuukautta aikaa vakauttaa tätä menoa ennen katastrofia, ainakin kehitysmaissa, mutta porukka vaan jankuttaa yhä päästöistä ja vihreästä siirtymästä.

Toivon todella, että olen vain yksi lukuisista maailmanlopun ennustajista, mutta tällä hetkellä minusta tuntuu kuin vuoden 2020 tammikuussa, kun uutiset koronasta alkoivat hiipiä muualle maailmaan, mutta kukaan ei korviaan lotkauttanut, vaan alkoi möykkä kiinalaisvastaisesta rasismista ja sitä rataa.

[Vesa Heimo]

Juuri näin. Ei voi kun ihmetellä, miten todellisuudesta irrallaan norsunluutorneissaan osa yhä kyhjöttää, vaikka maailma on ollut myllerryksessä jo 2,5 vuotta. Meillä on aivan oikea uhka päällä nyt, että jopa Eurooppa kohtaa nälänhädän ensi talvena.

No ei ainakaan suomessa. Täällä on rahaa siihen että läskit vetää ruokajonossa kaljaa ja röökiä. Siitä on nälänhätä vielä aika kaukana.

[sancai]

Juuri näin. Ei voi kun ihmetellä, miten todellisuudesta irrallaan norsunluutorneissaan osa yhä kyhjöttää, vaikka maailma on ollut myllerryksessä jo 2,5 vuotta. Meillä on aivan oikea uhka päällä nyt, että jopa Eurooppa kohtaa nälänhädän ensi talvena.

No ei ainakaan suomessa. Täällä on rahaa siihen että läskit vetää ruokajonossa kaljaa ja röökiä. Siitä on nälänhätä vielä aika kaukana.

Vielä vuonna 2016 venezuelalaisista noin 25% oli lihavia ja yli puolet ylipainoisia. 2016 näyttää olevan viimeinen vuosi, jolta on tilastotietoa. Paradoksaalisesti, lihavuus on saattanut jopa lisääntyä Venezuelassa, vaikka aliravittujen osuus on noussut 2,5 prosentista vuonna 2011 31 prosenttiin vuonna 2018 ja absoluuttisesti köyhien määrä 77 prosenttiin. Uutiskuvien lihaville venezuelalaisille täällä Hommallakin aikoinaan naureskeltiin.

Ainakin mikäli uskomme tätä lähdettä:
https://globalnutritionreport.org/resources/nutrition-profiles/latin-america-and-caribbean/south-america/venezuela-bolivarian-republic/

Edit, lisäys:

Kannattaa tutkia, miten inflaatio on tähän mennessä vaikuttanut ruuan hintaan Suomessa. Liha, kala, kananmunat, vihannekset kallistuneet eniten, virvoitusjuomat, jäätelö, valmisateriat jne. vähiten. Ei se ole mitenkään paradoksaalista, että osa väestöstä saattaa jopa lihoa lisää ruuan kallistuessa.   

Ylen ruokakone: https://yle.fi/uutiset/3-12437562

[-PPT-]

Nykymaailmassa ruokapula on täysin manipuloitu asia. Vahvimmatkin yhteiskunnat alkavat murentua jos ruokapula iskee. Mikä mahtaa olla sen tahon lopputavoite joka tätä ruokapulaa tosissaan ajaa?

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Nykymaailmassa ruokapula on täysin manipuloitu asia. Vahvimmatkin yhteiskunnat alkavat murentua jos ruokapula iskee. Mikä mahtaa olla sen tahon lopputavoite joka tätä ruokapulaa tosissaan ajaa?

Monet arabi ja ählämimaat eivät kykene tuottamaan omia ruokiaan. Venäjä taitaa olla se taho, joka ajaa kaaosta. Nyt pitäisi toivoa johtajilta vahvuutta pistää häirikkö kuriin.

[Mindy]

Alahuoneen eli edustajainhuoneen (Tweede Kamer) vaalien äänikynnys on hyväksyttyjen äänten määrä jaettuna 150. Viimeksi hyväksyttyjä ääniä oli 10422852 joten se jaettuna 150 oli 69486. 69486/10422852 tekee 0,67 prosenttia.
https://nl.wikipedia.org/wiki/Tweede_Kamerverkiezingen_2021#Uitslag

Alankomaissa on käytössä D'Hondtin menetelmä niinkuin Suomessa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Elections_in_the_Netherlands

Kun koko maa on yksi vaalipiiri edustajainhuoneen vaaleissa, kiinnostaisi tietää mitkä ovat parlamentin jäsenten kotipaikat. Käyvätkö ne kotoa käsin parlamentissa, vai hankkivatko ne kakkosasunnon Haagista? Tietääkö joku Alankoimaissa aikaa viettänyt? @Mindy

Parlamentin molemmat kamarit ovat Haagissa. Perustuslain mukaan pääkaupunki on Amsterdam mutta Haagissa ovat parlamentti, kuningashuone, hallitus, korkein oikeus ja ulkomaiden diplomaattiset edustustot.

https://en.wikipedia.org/wiki/Amsterdam#National_capital
https://en.wikipedia.org/wiki/The_Hague
https://en.wikipedia.org/wiki/Capital_of_the_Netherlands

Oheisessa linkissä näkyy Tweede Kamer-edustajien kotipaikat. https://www.tweedekamer.nl/kamerleden_en_commissies/alle_kamerleden

Aika paljon on Haagista, Amsterdamista, Rotterdamista, Utrechtistä ja muualta nk. Randstad-alueelta. Mikä sinällään oli odotettavissa, koska siellä on suurin osa Alankomaiden väestöstä. Todennäköisesti osa muualla asuvista ajaa tai matkustaa junalla edestakaisin kodin ja Haagin välillä. Esim. Eindhovenista Haagiin pääsee junalla n. 1,5 tunnissa. Autolla riippuu vähän ruuhkista. Avomieheni on ollut projekteissa Haagissa ja ajanut päivittäin edestakaisin kotoa Eindhovenista Haagiin. Monet hänen IT- konsulttikollegansa ovat pitempien työmatkojen päässä olevissa projekteissa hyödyntäneet mahdollisuutta majoittua muutamaksi yöksi firman piikkiin hotelliin päivittäisen edestakaisin ajamisen sijasta.

Olettaisin, että osalla edustajista on kakkosasunto Haagissa tai he majoittuvat muutamaksi yöksi viikossa hotelliin istuntokauden aikana. Varsinkin pitkämatkalaiset esim. Groningenista varmaankin valitsevat tämän vaihtoehdon. Mutta osa menee varmasti päivittäin kotiin, koska Alankomaissa etäisyydet ovat pieniä ja 1,5 tunnin yhdensuuntaiset työmatkat ovat melko tavallisia.

[Hohtis]

Juuri näin. Ei voi kun ihmetellä, miten todellisuudesta irrallaan norsunluutorneissaan osa yhä kyhjöttää, vaikka maailma on ollut myllerryksessä jo 2,5 vuotta. Meillä on aivan oikea uhka päällä nyt, että jopa Eurooppa kohtaa nälänhädän ensi talvena.

No ei ainakaan suomessa. Täällä on rahaa siihen että läskit vetää ruokajonossa kaljaa ja röökiä. Siitä on nälänhätä vielä aika kaukana.

Ei Suomessa nähdä nälkää vielä 2023 keväällä, vaikka globaali ruokakriisi iskisi. Meillä vaan lohi maksaa 60e/kg ja jauheliha 40e/kg. Osalla kansasta ei ole enää varaa syödä Savoyssa tai Haraldissa, ja arvaas kuka maksaa tässä vihervasemmistokommunismissa sen, eihän ihmiset voi olla eriarvoisessa asemassa. Pihvisatasia luvassa niille, jotka eivät tienaa itse omia rahojaan. Ne jotka tienaavat, lähtevät helvettiin täältä niin kauan kuin pääsevät.

Ei Rooma eikä Venezuelakaan romahtanut yhdessä vuodessa.

[JoKaGO]

Ei tästä niin montaakaan vuotta ole, kun Venäjällä oli pulaa perunasta, minkä vuoksi perunan hinta nousi myös Suomessa. Siis maataloustuella ja huoltovarmuuttamme varten kasvatetun perunan vähittäismyyntihinta nousi S-ssä ja K-ssa, koska venäläisiltä oli perunat loppu.

En hyväksy maataloustukia juuri tästä syystä. Siitä hyötyy vain kauppa ja globaalit sikailijat, Suomi-pojat maksavat tukiaisten lisäksi myös sikailijoiden voitot sekä kalliit S- ja K- ryhmän perunat 

[Lalli IsoTalo]

Ehkäpä Suomessa pitäisi määritellä mitkä tuotteet ovat elintarviketurvallisuuden kannalta oleellisia, ja tukea vain niiden tuotantoa, kuten possua, kanaa, viljaa ja kasviksia¿  Brasiliasta voidaan sitten tuoda sisäfilettä, jos sitä on tarjolla. Ja siian mätiä voidaan tuottaa kotimaassa, mutta ilman valtion tukia.

[Hohtis]

Ei se montaa kymmentä neliötä maata tarvitse, että voi kasvattaa sata kiloa pottua itse. Puolenkymmentä hompanssia kun löisi valtakunnanmarkkansa pinoon, ostaisi muutaman hehtaarin kiinteistön, pellon, polttopuumetsän ja joen sekä kaivon ja traktorin niin olisi täysin omavarainen kaiken muun paitsi aggregaatin bensiinin ja traktorin dieselin osalta. Jokaisella oma punainen tupa omassa nurkassaan. Jos maailmanloppua ei tulekaan, niin voisi perustaa maaseutumatkailuyrityksen.

Jos se kiinteistö rajautuu valtion maahan, voi perustaa metsästysseurueen ja hakea lupia hirvenmetsästykseen valtion mailla.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Ei tästä niin montaakaan vuotta ole, kun Venäjällä oli pulaa perunasta, minkä vuoksi perunan hinta nousi myös Suomessa. Siis maataloustuella ja huoltovarmuuttamme varten kasvatetun perunan vähittäismyyntihinta nousi S-ssä ja K-ssa, koska venäläisiltä oli perunat loppu.

En hyväksy maataloustukia juuri tästä syystä. Siitä hyötyy vain kauppa ja globaalit sikailijat, Suomi-pojat maksavat tukiaisten lisäksi myös sikailijoiden voitot sekä kalliit S- ja K- ryhmän perunat 

Tukien ansiosta köyhilläkin on aina varaa ruokaan. Ja se perunan hinnannousu taisi olla mallia 0,1€ KG kaikista halvimmasta teollisuusperunasta.

[Jaska Pankkaaja]

Ei se montaa kymmentä neliötä maata tarvitse, että voi kasvattaa sata kiloa pottua itse. Puolenkymmentä hompanssia kun löisi valtakunnanmarkkansa pinoon, ostaisi muutaman hehtaarin kiinteistön, pellon, polttopuumetsän ja joen sekä kaivon ja traktorin niin olisi täysin omavarainen kaiken muun paitsi aggregaatin bensiinin ja traktorin dieselin osalta. Jokaisella oma punainen tupa omassa nurkassaan. Jos maailmanloppua ei tulekaan, niin voisi perustaa maaseutumatkailuyrityksen.

Jos se kiinteistö rajautuu valtion maahan, voi perustaa metsästysseurueen ja hakea lupia hirvenmetsästykseen valtion mailla.

No nämä "Sointulat" eivät ole olleet kaksisia menestystarinoita missään..

[Väestönvaihtaja]

Hyvä että poliisi laittaa riehujat kuriin. Kuri ja järjestys on kaiken A ja O: takkutukkamaista riehuntaa protesteissa ei kaivata. Riehuminen vähentää sympatioita, olipa kyseessä sitten anarkomarkot, maanviljelijät tai vaikka kurdimielenosoittajat.

Tälläinen näkemys on jokseenkin käsittämätön.
Kun verrataan pelkästään noita kahta osapuolta keskenään, niin maanviljelijät ovat noista kahdesta arvokkaampia.
Ilman poliisia tullaan jotenkin toimeen mutta ilman ruokaa ei mitenkään.

Näkemykseni on hyvin valtavirtainen. Yli kolme neljäsosaa hollantilaisista pitää maanviljelijöiden mielenosoituksia ylimitoitettuna. Olen Hollannin kansan syvien rivien kanssa samaa mieltä. Jos kansallismielisten mielestä on käsittämätöntä ajatella, että poliisiautojen tuhoaminen ja koteihin tunkeutuminen ei ole hyväksyttävää käytöstä, niin sitten joudun toteamaan, että on ihan hyvä, ettei kansallismieliset ole vallassa.

Poliisit eivät ole kuluerä. Poliisit pitävät huolen, että kaikenmaailman hörhöt eivät pääse luomaan anarkiaa. Jos pitää poliisia turhana kulueränä, niin kannattaa muuttaa Somalian anarkistialueille. Siellä on paljon maanviljelijöitä, sillä Somalia on maatalousvaltainen yhteiskunta. Maatalous työllistää enemmistön Somalian väestöstä. Poliisia ei tarvitse pelätä.

Suomessa on yksi sektori, jonka päästöt eivät ole vähentyneet. Maatalous. Sen sijaan Suomen kokonaispäästöt ovat vähentyneet huomattavasti. On selvää, ettei maatalous tule olemaan vapaamatkustaja, joka jättää päästövähennykset muiden harteille. Mitä vähemmän maatalouden päästöt vähenevät, sitä enemmän päästöjä pitää vähentää muualta. On kohtuullista, että maatalous tulee laskemaan päästöjä muiden sektorien tavoin.

Onko Alankomaissa samanlainen tilanne?

Ei wattu mitä paskaa. Meillä ruoka ennätyskallista ja huolena jotkin "päästöt" Maanviljelijät tuntuu aina olevan kahjojen ja vihervasemmiston syntipukkina. Paskoo itämerenkin, vaikka 70-80% päästöistä on sisäistä kuormitusta. Paljon kohtuullisempaa olisi jos nyt turvattaisiin jonkinlainen elintarvikkeiden tuotanto, ja jos mahdollista niin koitettaisiin saada ylijäämääkin.

Kaikki muut ovat vähentäneet päästöjään paitsi maatalous. On aivan selvää, että maatalous tulee muiden tavoin osallistumaan ilmastotalkoisiin. Maanviljelijöiltä saman vaatimista kuin muilta ei ole mitään syntipukkina pitämistä. Mitä vasemmistoon tulee, oikeistolaisin ratkaisu olisi laskea maataloustukia ja alentaa verotusta tukia laskemalla säästetyillä rahoilla.

Suomessa maanviljelijöiden määrä on vähentynyt viimeisten vuosikymmenten aikana, muttei se ole aiheuttanut nälänhätää Suomeen. Nälänhädän sijaan ylipaino on merkittävä ongelma Suomessa. Maatalouslobbyn mukaan aina kun veronmaksajat eivät suostu kaikkiin heidän vaatimuksiinsa iskee nälänhätä. Todellisuus on aivan jotain muuta.

Suomessa tuotetaan elintarvikkeita sen verta paljon, että niitä viedään veronmaksajien tukemana Kiinaan. Li, Zhang, Yang jne. kyllä pärjäisivät ilman suomalaisten veronmaksajien tukia. En näe, että kiinalaisten lihansyömisen tukeminen on suomalaisen veronmaksajan tehtävä. Kannattaako kansallismieliset yleensäkkin tälläistä rahojen lähettämistä maailmalle?

[tweet]1530449304187461633[/tweet]

No ei ainakaan suomessa. Täällä on rahaa siihen että läskit vetää ruokajonossa kaljaa ja röökiä. Siitä on nälänhätä vielä aika kaukana.

Juuri näin. Huomattava osa suomalaisista on ylipainoisia. Heidän kannattaisi syödä vähemmän oman terveytensä ja elämänlaatunsa takia. Laihana niin yksilö kuin yhteiskunta säästää rahaa. Ruokalaskut pienenee ja ylipainosta aiheutuvien sairauksien määrä vähenee. Liitteenä THL:n ennuste lihavuuden esiintyvyydestä Suomessa. Synkältä näyttää, lihavien määrä senkun kasvaa vain.