Kokoomuksen sisällissota: kansallismieliset tappiolla

[Lalli IsoTalo]

Rydman -ketjussa on käynyt ilmi, että Kokoomus jakautunut aika pahasti kahtia. Se ei liene yllätys kenellekään. En kopioi tänne kaikkia viestejä, koska siitä tulisi liian pitkä litania. Tässä kuitenkin yksi:

Iida Tani liittyi kokoomusnuoriin 19-vuotiaana vuonna 2015. Muutamaa vuotta myöhemmin hän toimi vuoden verran myös kokoomusnuorten liittohallituksessa.

"Järjestökulttuurin ongelmat valkenivat minulle heti ensimmäisessä liittokokouksessa. Se oli iso yllätys, kukaan ei ollut varoitellut minua."

"[Kokoomusnuoret] oli vahvasti kahtiajakautunut liberaaleihin ja konservatiiveihin. Puhuttiin meidän puolesta ja vastapuolesta."

Iida kertoo, että kun hänet ja hänen ystävänsä oli nähty keskustelemassa "vastapuolen" puheenjohtajaehdokkaan Janne Heikkisen kanssa, seurasi puhuttelu.

"Vanhempi kokoukseen osallistunut mies kutsui meidät hotellihuoneeseensa ja teki huutamalla selväksi, että noiden toisten kanssa ei pidä puhua."

Perinteinen kansallinen kokoomus - koti, uskonto, isänmaa, äidinkieli - näyttäisi olevan altavastaaja. Uusi ylikansallinen, globaali fraktio näyttäisi olevan voitolla.

Henkilökohtaisesti pahin tappio minulle oli Elina Valtosen siirtyminen globalistien leiriin. En ole ollut kokkareiden äänestäjä tällä vuosituhannella, mutta Valtosen, eh, "uskoontulon" ja Rydmanin jengihivutuksen myötä Kokoomuksen sisällissota näyttää päättyvän globalistisuvakkien voittoon.

Se on suuri sääli. Mielestäni oikea tapa tehdä vastavallankumous olisi ottaa perinteiset ei-sosialistiset puolueet takaisin ei-sosialisteille. Se ei nyt tunnu onnistuvan.

[Tavan]

Onko kokoomuksen sisällissota missään vaiheessa ollut todellista tai hallitsevaa regiimiä missään määrin uhkaavaa? Onko näkyvän vähemmistön harjoittama "uhmakas konservatismi" ollut vain falskia rekvisiittaa äänestäjäpohjan laajentamiseksi?

[Roope]

Onko kokoomuksen sisällissota missään vaiheessa ollut todellista tai hallitsevaa regiimiä missään määrin uhkaavaa? Onko näkyvän vähemmistön harjoittama "uhmakas konservatismi" ollut vain falskia rekvisiittaa äänestäjäpohjan laajentamiseksi?

Erimielisyydet ovat epäilemättä todellisia, mutta liberaalisiiven valta on nykyään betonoitu ja käytännössä mahdoton murtaa.

Puoluejohdon tukema Kirsi Piha oli jopa valmis poistamaan Rydmanin kannattajineen puolueesta tai ainakin eristämään vallasta, vaikka Rydmanilla oli kolmanneksen kannatus, kun Helsingin piiri äänesti pormestariehdokkaasta. Puolueen hajottamisen motiiviksi vahvistui myöhemmin Pihan ja Rydmanin näkemysero maahanmuuttopolitiikassa.

[Jorma M.]

Kokoomuksen johto on ollut ääriviimeistään Kataisen valinnasta lähtien woke- ja mamutuskone. Puolue on edistänyt Vihreiden ja nyky-Vasemmistoliiton tavoitteita kaikilta osin. Motiivi tosin ei ole lapsellinen maailmanparantaminen vaan raha ja valta. Kokoomus määrää esim työmarkkinoiden romahduksen ja Vastuumedian murhaavan propagandan.

Kokoomukseen kätkeytyy mielestäni koko nyky-Suomen suurin arvoitus. Miten noin sysipaha puolue voi nauttia niin suurta valtaa? Asiaa pystyy hahmottamaan monella tavalla, mutta yksi on Kokoomuksen pääsy hallitukseen 1987. Mitä sen jälkeen on tapahtunut Suomelle?

Kokoomus saneli 2019 sen että tuli tällainen mielisairas tyttöhallitus. Nyt se virnistelee kun rajavartiolakia ja valmiuslakia valmistellaan, Natoon haetaan eikä päästä, inflaatio räjähtää pian, ja saatanallinen vaalivoitto tulee syliin 2023.

Kokoomuksen ylin käytännön tavoite on, ettei yksikään perussuomalaisten tavoite toteudu.

[Tavan]

Kokoomuksen sysipahuuden juurisyitä olisi myös kiinnostavaa selvittää.

Miten puolueesta tuli tuollainen kuin se on, ja ketkä olivat avainhenkilöt tuon kehityksen alkuun saattamisessa ja maaliin ajamisessa? Mikä oli noiden avainhenkilöiden tausta ja miten he saivat avainasemansa?

Todella olen Jorman kanssa samaa mieltä, että hän joka selvittää kokoomuksen arvoituksen, selvittää samalla koko nykysuomen arvoituksen. Kokoomus on monella tapaa koko vyyhdin ydin.

Tämä on muuten jossain määrin yleismaailmallinen ilmiö. Kaikissa maissa juuri keskustaoikeistolainen puolue on se ratkaiseva voima, joka mahdollistaa mädätyksen, koska ilman sen vaikutusvaltaa koko oikeiston poliittinen voima painuisi syvälle ääreen ja muuttuisi luonteeltaan kumoukselliseksi. Keskustaoikeisto takaa leikin jatkumisen.

[sancai]

Kokoomuksen sysipahuuden juurisyitä olisi myös kiinnostavaa selvittää.

Miten puolueesta tuli tuollainen kuin se on, ja ketkä olivat avainhenkilöt tuon kehityksen alkuun saattamisessa ja maaliin ajamisessa? Mikä oli noiden avainhenkilöiden tausta ja miten he saivat avainasemansa?

Todella olen Jorman kanssa samaa mieltä, että hän joka selvittää kokoomuksen arvoituksen, selvittää samalla koko nykysuomen arvoituksen. Kokoomus on monella tapaa koko vyyhdin ydin.

Tämä on muuten jossain määrin yleismaailmallinen ilmiö. Kaikissa maissa juuri keskustaoikeistolainen puolue on se ratkaiseva voima, joka mahdollistaa mädätyksen, koska ilman sen vaikutusvaltaa koko oikeiston poliittinen voima painuisi syvälle ääreen ja muuttuisi luonteeltaan kumoukselliseksi. Keskustaoikeisto takaa leikin jatkumisen.

Se on tarina postmodernismista, globalismista ja uusliberalismista. Minä monesti painotan sitä, että ei nykymaailman meno johdu siitä, että vasemmisto on seonnut. Merkittävä osa ihmisistä on aina ollut sekaisin ja omistanut outoja näkemyksiä. Ennen vasemmisto oli jopa radikaalimpi kuin nykyään, vielä 70-luvulla fanittivat Neuvostoliittoa ja heittelivät paskaa ihmisten päälle. Vasemmiston voittokulku länsimaissa johtuu siitä, että yhtäkkiä valtavirtaoikeistolaiset ja valtavirtakonservatiivit päättivät, että me emme enää halua puolustaa instituutioitamme. Radikaali feminismi johtuu siitä, että miehet päättivät antautua ilman varsinaista syytä, me olemme edellään voimakkaampia, ei meidän tarvitsisi madella tuon väen edessä. Yliopistot tuhoutuivat, koska perinteisesti auktoriteettiasemassa olleet professorit, lehtorit ja henkilökunta päättivät antautua opiskelijoille. Edelliset sukupolvet ovat aina koetelleet rajoja, mutta toisin kuin boomerit, edellisten sukupolvien iäkkäät myös asettivat rajoja. Nuoret ovat aina olleet radikaaleja ja omanneet kapinallisia, pinnallisia aatteita, jopa voimakkaammin kuin nykyään. Ennen he suorittivat vallankaappauksia ja sisällissotia. Vasemmistolainen globalismi taas johtuu siitä, että jostain syystä oikeisto päätti, että meidän on saatava vasemmiston hyväksyntä ollaksemme moraalisia.

Yhdysvallat taitaa olla ainoa länsimaa, jossa keskustaoikeisto syrjäytettiin. Demokraateista heidät syrjäytti ensin progressiivinen siipi ja republikaaneissa heidät syrjäytettiin Trumpin populistisen aallon myötä. Tällä hetkellä jopa valtamediaan kuuluva Fox news avoimesti häpäisee, pilkkaa ja kampanjoi heitä vastaan. Puolet Trumpia vastaan äänestäneistä republikaaneista on jo ulkona ennen marraskuun välivaaleja. Valtava, valtava muutos, kun miettii, että joitain vuosia sitten Mitt Romney oli presidenttiehdokas. Yhdysvallat on osoitus, että keskustaoikeisto ei muutu sisältä päin, se pitää syrjäyttää. Katsokaa vaikka Britanniaan: populistisilla teemoilla signaloinut Boris Johnson on tuplannut maahanmuuton kaudellaan ja hän jatkaa tätä politiikkaa siitä huolimatta, että konservatiivien kannatus on romahtanut tämän takinkäännön takia. Pohjoismaissa nuivaa politiikkaa on saanut aikaan ainoastaan Tanskan demarit.

[duc]

Mielikuvat ja iskusanat - niistä on politiikka ja puolueet tehty. Nationalismi ja konservatismi ovat tunkkaista ja ahdasmielistä leimaa antavia, kun taas globalismi ja liberalismi virkistäviä ja vapauttavia, niissä piireissä, joissa nykyään on valta. Tilanne voisi olla, pitäisi olla, toisin mutta ei ole.

Rydman -ketjussa on käynyt ilmi, että Kokoomus jakautunut aika pahasti kahtia. Se ei liene yllätys kenellekään. En kopioi tänne kaikkia viestejä, koska siitä tulisi liian pitkä litania. Tässä kuitenkin yksi:

Iida Tani liittyi kokoomusnuoriin 19-vuotiaana vuonna 2015. Muutamaa vuotta myöhemmin hän toimi vuoden verran myös kokoomusnuorten liittohallituksessa.

"Järjestökulttuurin ongelmat valkenivat minulle heti ensimmäisessä liittokokouksessa. Se oli iso yllätys, kukaan ei ollut varoitellut minua."

"[Kokoomusnuoret] oli vahvasti kahtiajakautunut liberaaleihin ja konservatiiveihin. Puhuttiin meidän puolesta ja vastapuolesta."

Iida kertoo, että kun hänet ja hänen ystävänsä oli nähty keskustelemassa "vastapuolen" puheenjohtajaehdokkaan Janne Heikkisen kanssa, seurasi puhuttelu.

"Vanhempi kokoukseen osallistunut mies kutsui meidät hotellihuoneeseensa ja teki huutamalla selväksi, että noiden toisten kanssa ei pidä puhua."

- -

Korostus alkuperäinen.

Tuo Hesarin juttu on maksumuurin takana, joten jää epäselväksi, kenen puolella nuo mainitut henkilöt ovat. Oletan, että Tani on ns. liberaalisiiven edustaja. Sen verran selviää, että jutussa on myös kyse, seksuaalisesti hyväksyttävästä toiminnasta, jossa kaksinaismoraalin väitetään olevan hyväksyttyä tapakulttuuria, eli

"Se perusvire, että miten naisista puhutaan ja miten niitä kohdellaan. Jälkikäteen vasta tajuaa, että oli kaksois­standardit. Miehiltä hyväksyttiin mitä tahansa käytöstä ja naiset saivat helposti kevytkenkäisen maineen."

(Loppu siis on maksumuurin takana.

Korostus minun.

Jos tuo lainattu väite on faktaa, en ihmettele sen enempää Rydman-kohua kuin perinteisen konservatiivipuolueen muutosta erityisesti naisten osalta liberaalimpaan suuntaan. No, jutun ovat kirjoittaneet samat kuin Rydman-jutun lukuunottamatta kai pahimpana pidettyä henkilöä. Vähentääkö se jutun uskottavuutta?

Jos konservatiivi tarkoittaa, että limaiset jutut naisista ovat ok, mutta vastaavat miehistä eivät ole ok, niin enpä taida enää kovin konservatiivi olla, varsinkin jos teinitytöistä lähtien huoran leimaa lyödään (kokkari)naisiin.

Eli jakolinjat on luotu, mutta mitä tarkalleen konservatiivi ja liberaali tarkoittavat tuossa puolueessa, jää minulle epäselväksi. Mielestäni esim. naisten seksuaalinen häirintä ei ole konservatiivista vaikka yleisesti niin ajatellaan julkisuudessa. Sellainen leima on konservatiiveihin lyöty, eikä ehkä ilman näyttöä. Toisaalta onko miesten seksuaalinen häirintä sitten liberaalia?

Kaikissa puolueissa on jakolinjoja sen ns. arvopohjan sisällä. Vanha fraasi koti, uskonto, isänmaa -puolueesta voi pitää paikkansa, mutta kyse on jälleen kerran, mitä sanoilla tarkoitetaan. Oma perhe lienee tärkeä myös kokkareille. Aina se on korostanut, että länteen liittoutuminen on isänmaalle eduksi. Natoon tahdotaan nimenomaan tuolla perusteella ja EU:sta liittovaltio, jotta Venäjä olisi mahdollisimman pieni uhka. Jos nationalismi on konservatismia, kokkarit eivät enää profiloidu siten, vaan ovat jättäneet sen persuille. Uskonnon taju taas on hävinnyt pitkälti kaikissa poliittisissa liikkeissä, joten sen häviäminen kokkareissa tuskin on kovin erikoista. Uskonto itse ei ole mihinkään hävinnyt. Väki enää ymmärrä omaa uskonnollisuuttaan, vaan höpötetään esim. rituaaleista ymmärtämättä, mitä sana tarkoittaa.

[Atte Saarela]

Aika monimutkaista tuollaisten jakolinjojen analysointi on, voivat paljon perustua myös henkilöihin ja heidän ympärillään oleviin porukoihin jotka tukevat toisiaan vastavuoroisuusperiaatteella ja kukin henkilö ja klikki pyrkii jossain vaiheessa myös hyötymään kontakteistaan puolueessa, esimerkiksi henkilövaaleissa yms.

Yksi tärkeä syy sille, miksi Kokoomus ei aina aja suomalaisten etua on epäilemättä raha, eikä kauaskantoisia salaliittoteorioita tarvitse paljoa kehitellä. On täysin avoimesti tiedossa, että suurin osa merkittävämmistä suomalaisista poliitikoista päätyy jossain vaiheessa EU-virkoihin, helppoa, hauskaa ja tuottoisaa, vastapalveluksetkaan eivät vaadi paljoa työtä.

Tämän täysin ilmeisen korruptiomahdollisuuden lisäksi on epäilemättä paljon muutakin korruptiota joka vaikuttaa päätöksiin.

[IDA]

Kokoomus saneli 2019 sen että tuli tällainen mielisairas tyttöhallitus. Nyt se virnistelee kun rajavartiolakia ja valmiuslakia valmistellaan, Natoon haetaan eikä päästä, inflaatio räjähtää pian, ja saatanallinen vaalivoitto tulee syliin 2023.

Mun mielestä nykyinen hallitus ei ole mikään ongelma, koska Simon Elo & al vuosien 2017 - 2019 välillä pelastivat Suomen. Ei meillä mitään hätää pitäisi olla

[IDA]

Tämä on muuten jossain määrin yleismaailmallinen ilmiö. Kaikissa maissa juuri keskustaoikeistolainen puolue on se ratkaiseva voima, joka mahdollistaa mädätyksen, koska ilman sen vaikutusvaltaa koko oikeiston poliittinen voima painuisi syvälle ääreen ja muuttuisi luonteeltaan kumoukselliseksi. Keskustaoikeisto takaa leikin jatkumisen.

Jos puhutaan perinteisestä keskustaoikeistosta, niin Suomessa sitä edustavat lähinnä PS ja KD. Euroopassa aikanaan esimerkiksi Kohlin aikainen CDU/CSU. Nykyisin lähinnä Fidesz ja Puolan Laki ja Oikeus.

[Augustus]

Ennen oli aatteelliset jakolinjat porvareiden ja työväenliikkeen välillä selkeät (alkaen vaikka sisällissodasta 1918). Itsekin muistan tuon ajan, siis aikana ennen Neuvostoliiton romahdusta ja 90-luvun lamaa. Jako oli tavallaan selkeä ja yksinkertainen. Nykyään tuo vanha jako ei enää oikein toimi, koska ajat ovat muuttuneet.

Vakiintuneet puolueet ovat tavallaan joutuneet uudelleenmäärittelemään itsensä (kuten käärme luo nahkansa) uusien kysymysten edessä kuten maahanmuutto, EU, uskonto, globalisaatio jne. Valitettavasti monen puolueen nykyinen aatteellinen reaalinen lopputulos vaikuttaa monesti jonkinlaiselta opportunistisesti kyhätyltä ideologiapaketilta, jolla kosiskellaan ajan hengessä eläviä äänestäjiä ja siksi puolueiden ideologiat alkavat kuulostamaan toisiltaan.    Käytännössä, et voi oikein käytännössä erottaa omin silmin hyvin toimeentulevaa demaria/vasemmistoliittolaista jostain kokoomuslaisesta/keskusta/RKP-kannattajasta, et sitten mitenkään. Esimerkiksi demaripääministerimme asuu nykyään hyvin porvarillisesti ja Ohisalo hankki itselleen miehensä kanssa kalliin ökyasunnon.

Ehkä koko puoluekonsepti on vanhentunut, jotta olisi puolueita, pitäisi olla selkeitä jakolinjoja puolueiden välillä.

[repo]

Aika monimutkaista tuollaisten jakolinjojen analysointi on, voivat paljon perustua myös henkilöihin ja heidän ympärillään oleviin porukoihin jotka tukevat toisiaan vastavuoroisuusperiaatteella ja kukin henkilö ja klikki pyrkii jossain vaiheessa myös hyötymään kontakteistaan puolueessa, esimerkiksi henkilövaaleissa yms.

Näkyviä jakoja puolueiden sisäisistä jakolinjoista ovat olleet (ei mitenkään kattava lista):

* Kokoomus 2020: Kirsi Piha vs. Wille Rydman, Atte Kaleva & Co, Rydman savustettiin, jakolinjat globalisti-federalistit/kansalliskonservatiivit
* Suomen Keskusta 2019: Katri Kulumni puheenjohtajaksi, savustettiin pois 2020, jakolinjat globalisti-federalistit/väyrysläiset/keskustakonservatiivit
* Perussuomalaiset 2017: Jussi Halla-aho puheenjohtajaksi, ex-pj Soini teki lahkonsa kanssa tunnetut temput, nyt näkyviä jakolinjoja ei ole, jos mukaan ei lasketa tiihoslaisia, anoja ymv.
* SDP ?: jakolinja ay-liike (Antti Rinne)/vasemmistoaatteiset (Sanna Marin)/"oikeistosiipi" (Paavo Lipponen, Eero Heinäluoma)

Vanhaa perua on kommunistien jakautuminen uudelleen ja uudelleen ikuisesti.

[Jaska Pankkaaja]

Emmää nyt tiedä niistä cuckoomusten jakolinjoista. Ryydman saattaa olla aito, en tiedä, mutta kaikki muut nämä maakuntien jukkakoprat ovat kyllä uskollistakin uskollisempia urpo-luokan tyhjäpäisiä puoluejohdon napinpainajia joita ei koko eduskunnassa edes tarvittaisi vaalien välissä.

Puoluesihteeri tai vastaava kävisi vain painamassa sitä oikeaa nappia ja se olisi siinä. Sitten taas vaalien alla äs-marketin pihalla ryssäneekeriä livahtelisi jotta kalapuikoilla jöpöttäisi. Ryydmanin kenkäisy lieni pääasiassa jonkinlainen lipaisu samariinin luisevaan perseeseen ja sen myötä ns. naruistavetelijöille tulevan alamaisen "yhteistyö"kyvyn näyttämiseksi. Toki pelkkä cuckoomusten vasemmistofemakkosiiven kosto ja voimannäyttö on tarpeeksi hyvä syy.

[FadeAway]

Kokoomuksella oli näitä: Työväen presidentti, miljoona vihreän sävyä, Sari sairaanhoitaja -sloganeita.
Ehkä nuorempi polvi lähtökohtaisesti oli liberaalimpi Kokoomuksessa. Puolue usein teki yhteistyötä Vihreiden kanssa, Kokoomuksen puito-osasto, kaupunginvaltuustossa. Jotenkin ne päätökset on perusteltava.
Polarisaatiossa puolueiden välillä Usassa dem meni vasemmalla ja liberaaliin suuntaan. Suomessa Kokoomus ja Vihreät(ei enää miehiä , eikä järkivihreitä)
PS taas houkutteli Kokoomuksen oikeaa laitaa.

[Pallopääkissa]

Tähän sopisi nämä Homman ketjut:
https://hommaforum.org/index.php/topic,128522.0.html
https://hommaforum.org/index.php?topic=125206.0

@sancai Oma kysymys ja keskustelun aihe on siinä miksi valtavirtaoikeisto ja valtavirtakonservatiivit hylkäsivät julkishallinnon, akateemiset instituutiot sekä kulttuurin. Miksi se luovutti nuo vasemmiston leikkikentäksi?

Herää kysymys ovatko konservatiivit ja kansallismieliset sekä oikeistolaiset aiempina vuosikymmeninä laiminlyöneet kulttuurin eli metapoliittisen vaikuttamisen? Jos ovat, niin miksi?  Kun Antonio Gramsci puhui kulttuurihegemonian tavoitelusta kommunistien käsiin, niin eivätkö sen ajan oikeistolaiset, konservatiivit ja kansallismieliset huomanneet tuota? Ei Gramsci ollut yhtään tuppisuu vaan hänen näkemykset ja tavoitteet sai selville jos seurasi kommunistien toimintaa. Eivätkö konservatiivit ja kansallismieliset huomanneet sanontaa "pitkä marssi läpi instituutioiden"?

Hatusta vedetty arvio on siinä että konservativit, kansallismieliset sekä oikeistolaiset ovat tuijottaneet liiaksi pelkkiä vaalituloksia, julkista taloutta ja elinkeinoelämää ja kuvitelleet että niitä kautta asiat pysyvät halutunlaisina. Oikeistolaiset ovat tujottaneet vain sitä että saavat hankittua rahaa itselleen ja se on tärkempää kuin konservatismi ja kansallismielisyys. Onko niin että oikeistolaiset ovat luopuneet konservatismista ja kansallismielisyydestä jos näin tekemällä turvaa rahan saannin? Konservatiiviset kristityt ovat ajatelleet että politiikka on syntiä eikä siihen pidä osallistua. Konservatiiviset kristityt ovat olleet vain omissa oloissaan ja juuttuneet omalle mukavuusalueelleen tai eivät ole olleet hereillä asioiden suhteen.

Toinen arvio, sekin hatusta vedetty, on se että konservatiiveja, kansallismielisiä ja oikeistolaisia on ohjannut vääränlainen käsitys tapojen noudattamisesta ja siitä että pelataan aina samoilla aseilla vastustajasta riippumatta. Konservatiivit, kansallismieliset ja oikeistolaiset ovat hirttäytyneet omiin sääntöihin, kunniakoodeihin ja moraalikoodeihin eivätkä ole halunneet "alentua vastustajan tasolle".  Kannattaako olla herrasmies ja hirttäytyä sääntöihin, kunniakoodeihin ja moraalikoodeihin, jos vastustaja ei ole herrasmies, sillä ei ole pidäkkeitä, ja se on häikäilemätön ja keinoja kaihtamaton? Pikemminkin pitäisi olla valmis "alentumaan vastustajan tasolle" ja mennä mutapainiin jos se on ainoa tapa saada voitto.

Kyse on siitäkin minkälaisiin töihin oikeistolaiset, konservatiivit ja kansallismieliset pyrkivät. Ei heitä näy kulttuurissa, mediassa, akateemisissa instituutioissa, julkishallinnossa. Syy miksi ei näy, on ehkä käytännöllinen. Noissa paikoissa toimeentulo ja urapolku ei ole varmaa. Vasemmistolaisia tuo ei haittaa, koska tärkeämpää on vaikuttaa ja käyttää valtaa.

Vasemmistolaiset aktivistijuristit pyrkivät julkishallintoon eli tuomioistuimiin, syyttäjänvirastoihin, yliopistoihin ja ministeriöihin. Näissä paikoissa voi käyttää valtaa. Sen sijaan oikeistolaisia ja konservatiivisia juristeja kiinnostaa pääosin raha ja ura, joten he eivät pyri noihin vaan yrityselämään. Tämä aiheuttaa vasemmistolaisen vinouman syyttäjälaitoksessa ja tuomioistuimissa.

Onni Rostila sanoi maanantaisella videolla että pelkistetysti katsottuna oikeistokonservatiivt haluavat olla rauhassa mutta vasemmistoaktivistit eivät anna heidän olla rauhassa. https://youtu.be/1TqiaT0yFU4?t=4112

[Nuiva kansalainen]

Mikäli kokkareissa todella on edelleen olemassa jonkin sortin oikeistokonservatiivinen fraktio, niin näkisin vain hyvänä asiana, jos puolue hajoaisi kahtia ja jompikumpi fraktio muodostaisi oman puolueensa. Suomessa kaivattaisiin kipeästi PS:n ja KD:n lisäksi todellinen oikeistokonservatiivinen puolue ja korostan siis tuota rehellistä oikeistolaisuutta, koska esim. PS tuntuu edelleen pelkäävän sitä leimaa. Uskon, että on olemassa melko suurikin joukko äänestäjiä, joille PS:n median luoma maine ja KD:n uskonnolliset kannat ovat liikaa eikä nykyiseltä puoluekentältä yksinkertaisesti löydy heille sopivaa vaihtoehtoa.

[Totti]

miksi valtavirtaoikeisto ja valtavirtakonservatiivit hylkäsivät julkishallinnon, akateemiset instituutiot sekä kulttuurin. Miksi se luovutti nuo vasemmiston leikkikentäksi?

Vastaan omalta osaltani tähän.

Akatemia ja kulttuuri (tässä yhteydessä taide, teatteri jne.) ovat lähtökohtaisesti pidetty meritokraattisina järjestelminä. Akatemia etenkin oli tarkoitus pohjautua tieteelliseen metodiikkaan mutta myös kulttuuri on pitkälti ymmärretty olevan meritokraattinen sikäli, että sen pitäisi tuottaa jotain sellaista, josta ihmiset pitävät, siis laadukasta ja miellyttävää kulttuuria.

Meritokratia on tyypillisesti oikeistolainen aatepiirre, jonka puitteissa ajatellaan, että kaikille annetaan mahdollisuus, mutta parhaimpien sallitaan myös pärjää paremmin.

Vasemmisto on juuri tämän "pitkän marssin instituutioiden läpi" (virastojen ja toimielinten infiltroiminen) myötä poistanut meritokraattiset vaatimukset ja muuttanut sekä akatemian että kulttuurin yhä enemmän demeritokraattiseksi, missä sen koommin tieteellä kun laadullakaan ei enää ole mitään sijaa. Ollaan jopa jo menty siihen, että heikoimmat ja huonoimmat nostetaan ylös tärkeimpiin tehtäviin ja pseudotiede ja törkytaide nostetaan jalustalle.

Tämä näkyy esim. siinä, että yliopistoissa höttöaineista kuten genuspedagogiikasta ja naistutkimuksesta on tullut "tiedettä", kokeissa ja todistuksista pyritään koko ajan vähentämään oppilaiden vertaaminen poistamalla tai hämärtämällä arvosanoja ja taiteessa kaiken maailman sikailu ja sotku pidetään taiteellisina saavutuksina. Myös arkkitehtuurin voisi eräänä kulttuurisena manifestaationa liittää vasemmiston demeritokratisointipyrkimyksiin. Onhan nykyään brutalismi ja rumat betoniklöntit (Liljevachsin museon laajennus Tukholmassa: https://www.arkitekturupproret.se/wp-content/uploads/2021/01/liljew.jpg ) mitä hienoimpina luomuksia.

Oikeisto on ilmeisesti luottanut liikaa siihen, että meritokraattinen lähestymistapa on itsestään selvä eikä sitä tarvitse sen koommin puolustaa. Onhan tasavertaisiin mahdollisuuksiin perustuva meritokratia ainoa tapa rakentaa toimiva ja menestyvä yhteiskunta.

Oikeisto on myös individualistisempi ja vasemmisto kollektivistisempi. Tästä seuraa automaattisesti, että vasemmistolla on enemmän taipumusta joukkoistettuun aktivismiin, jonka puitteissa on mahdollista edistää aatetta massaan tukeutuen. Marssi instituutioiden läpi onkin mahdollinen vain kollektiiviin tukeutuen koska individualisteja on vaikea valjastaa jonkun aatteen taakse uhraamaan uransa jonkun yliopiston tuhoamiseen woketuksella ja feminismillä.

Minulla on kuitenkin sellainen mielikuva, että vasemmiston yhä hullummaksi muuttunut diskurssi on saavuttamassa jonkinlaisen lakipisteen ja länsimaiden kansalaiset ovat kohta kääntymässä konservatiivisempaan suuntaan. Vasemmisto näyttäisi siis jälleen törmäävän siihen vääjäämättömään tosiasiaan, että heidän puheet ja todellisuus ovat niin kaukana toisistaan että vasemmiston todellisuuskuvaus on jo muuttumassa täysin absurdiksi ja epäuskottavaksi.

Välttämättä tämä heilurin kääntyminen ei näy vielä julkisessa keskustelussa koska vasemmisto on edelleen hyvin äänekäs ja kontrolloi mediaa. Vasemmiston hulluudet saavat tämän myötä suuremman roolin julkisessa diskurssissa kun mitä sillä tosiasiassa on. Kansan syvät rivit tuskin ostavat väitteet kymmenistä sukupuolista, transseksualismista eikä välttämättä edes enää monikulttuurisesta utopiasta.

Ongelma on, että poliittisesti vasemmiston diskurssi on vielä pitkään vallassa. Vaikka kansa olisi eri mieltä ei juurikaan ole olemassa puolueita, jotka kuuntelisi sitä. Politiikka voi siis hyvin pitkäänkin vielä mennä kohti vasemmiston päämääriä ennen kun se muuttaa suuntaa. Näin on ainakin käynyt Ruotsissa, jossa kansalaiset ovat jo kyllästyneet esim. monikultturismiin, mutta poliitikot jatkavat samalla linjalla.

[ApuaHommmaan]

Kyse on siitä, että niin pitkään kuin äärimmäisiä törkeyksiä, äärimmäistä valehtelua ja äärimmäistä vallan väärinkäyttöä siedetään sitä jatketaan. Miksikö? On helpompaa olla johtajana laiskanpulskea ja läpikorruptoitunut, kuin mitään muuta. Silloin ei tarvitse mitään tehdä.

Kun media esimerkiksi on sitä, että joka ikinen juttu on puhdasta sontaa, ja kansalaiset vaan hymistelevät, niin eihän mikään tule muuttumaan.

Kokoomuksessakin konservatiivisiipi on paljon suurempi, kuin kuulostaisi. Mutta he ovat niitä, jotka ottavat kiltisti kakkoseen omalta puolueeltaan.

[Tavan]

Meritokratia on tyypillisesti oikeistolainen aatepiirre, jonka puitteissa ajatellaan, että kaikille annetaan mahdollisuus, mutta parhaimpien sallitaan myös pärjää paremmin.

Nähdäkseni meritokratia on osa tasavaltalaisuutta ja siten kuuluu ennemmin vasemmistolaisuuteen kuin oikeistolaisuuteen. Oikeistolaisuuden ihanne on monarkistinen sääty-yhteiskunta, jossa ihmisen aseman määrittää ensisijaisesti syntyperä, eivätkä kyvyt, saavutukset tai menestyminen kilpailussa.

Mielestäni meritokraattien ja tasa-arvon kannattajien välinen kiista on vasemmiston sisäinen mittelö. Jos kumpi tahansa niistä voittaa, oikeisto häviää.

[Totti]

Meritokratia on tyypillisesti oikeistolainen aatepiirre, jonka puitteissa ajatellaan, että kaikille annetaan mahdollisuus, mutta parhaimpien sallitaan myös pärjää paremmin.

Nähdäkseni meritokratia on osa tasavaltalaisuutta ja siten kuuluu ennemmin vasemmistolaisuuteen kuin oikeistolaisuuteen.

En tarkoittanut meritokratialla hallintojärjestelmää vaan sitä, että esim. virkoihin valittaisin pätevimmät eikä sopivimmat. Mutta hallintonakaan meritokratia ei mitenkään ole leimallinen vasemmistolle, joka päätyy valitsemaan paskimmat poliitikot ja jopa diktaattorit maata johtamaan.

Ainakaan minulle ei heti ei tule mieleen vasemmistolaisia hallintoja, joka olisi tukeutuneet osaamiseen ja taitoon. Esimerkiksi Suomen nykyhallitus ei mitenkään ole profiloitunut pätevyydellä puhumattakaan jostain Venezuelasta.

Oikeistolaisuuden ihanne on monarkistinen sääty-yhteiskunta, jossa ihmisen aseman määrittää ensisijaisesti syntyperä, eivätkä kyvyt, saavutukset tai menestyminen kilpailussa.

Taidat sekoittaa monarkistit ja oikeistolaiset keskenään. Oikeistolaisuus tukeutuu nimenomaan meritokratiaan ja taloudellisesti markkinatalouteen. Nämä ovat tavallaan yhteismitalisia koska toinen ei juurikaan voi olla olemassa ilman toista. Monarkia ja sääty-yhteiskunta ei määritelmällisestikään mahdu tähän raamiin, edes lähimainkaan.

Mielestäni meritokraattien ja tasa-arvon kannattajien välinen kiista on vasemmiston sisäinen mittelö. Jos kumpi tahansa niistä voittaa, oikeisto häviää.

Minusta vasemmiston sisällä ei miltään osin ole kiistaa meritokratian ja "tasa-arvon" välillä koska vasemmistossa ei juurikaan esiinny meriitteihin perustuvaa aatetta. Meriiteillä tarkoitan objektiivisesti tulkittavia hyveitä eikä vasemmiston itse määrittelemiä "meriittejä".

Vasemmistolaisuus on hyvin vahvasti tunnevetoinen ideologia, joka sen takia pyrkii jonkinlaiseen tasa-arvoiseen ihanneyhteiskuntaan. Käytännössä ainoa tie tähän tavoitteeseen on diktatuuri ja kurjuus kuten olemme nähneet käytännössäkin.

[Tavan]

^Hahmotan oikeiston ja vasemmiston Ranskan vallankumouksen asetelmien perusteella. Vasemmisto edustaa tasavaltaisuutta ja oikeisto monarkiaa.

Oikeistolaiset ovat toki jatkaneet toimintaansa myös tasavaltaisissa puitteissa. Esimerkiksi Suomessa oikeisto paalutti tänne äärimmäisen vahvan presidentti-instituution, kun varsinaista monarkiaa ei saatu. Kokoomus oli alun perin juurikin monarkistien puolue. Oikeistopuolue sanan varsinaisessa merkityksessä.

[sancai]

^Hahmotan oikeiston ja vasemmiston Ranskan vallankumouksen asetelmien perusteella. Vasemmisto edustaa tasavaltaisuutta ja oikeisto monarkiaa.

Oikeistolaiset ovat toki jatkaneet toimintaansa myös tasavaltaisissa puitteissa. Esimerkiksi Suomessa oikeisto paalutti tänne äärimmäisen vahvan presidentti-instituution, kun varsinaista monarkiaa ei saatu. Kokoomus oli alun perin juurikin monarkistien puolue. Oikeistopuolue sanan varsinaisessa merkityksessä.

En pidä meritokraattista ajattelua ja luokkayhteiskuntaa toistensa vastakohtina. Enemmän näen mainitsemasi Ranskan vallankumouksen jälkeisen kulttuuritaistelun individualistisen ja kollektivistisen meritokratian kamppailuna, jonka synnytti perinteisen meritokratian rappio ja dekadenssi Ranskassa. Vielä 1800-luvulla Suomessakin vallitsi sosiaalidarwinistinen ajattelu, että säätyläisten etuoikeudet olivat ansaittuja, koska jotkut suvut olivat kehittyneet toisia sukuja kyvykkäämmiksi ja vastuullisimmiksi. Tähän liitettiin myös rodullisia ajatuksia esimerkiksi suomenkielisten geneettisestä heikkoudesta ja epäsopivuudesta yliopistoihin. Yhteiskuntaluokkaan liittyi voimakas velvollisuuden tunto. Vaikka säätyläisillä ei ollut taloudellista pakkoa kouluttautua ja paiskia töitä, nähtiin yhteiskunnan, tieteen ja taiteen tehty työ heidän keskuudessaan suurena velvollisuutena. Yliopistoihin ei päästetty sisään ketä tahansa, vaan sen sijaan rima pidettiin korkealla vaatimalla taitoja, jotka vain korkean syntyperän vesat saattoivat yleensä osata. Britannian huippuyliopistoihin sisäänpääsyyn taidettiin vaatia latinan tai muinaiskreikan taitoa vielä alle 100 vuotta sitten.

Ehkäpä paras esimerkki on kuitenkin ikivanha kiinalainen hallintojärjestelmä, joka oli samaan aikaan äärimmäisen hierarkkinen kungfutselainen luokkayhteiskunta ja luultavasti maailmanhistorian meritokraattisin järjestelmä. Kiinaa käytännössä paikallistasolla hallinneet virkamiehet valittiin vuosituhansia valtavien julkisesti järjestettyjen kokeiden perusteella, joissa menestymällä köyhimmänkin suvun poika saattoi nousta yhteiskunnan huipulle. Nämä kokeet testasivat esimerkiksi klassisten tekstien ulkoa muistamista, kalligrafisia ja runollisia taitoja jne. Mikäli talonpojan poika läpäisi tämän kokeen, hänet lähettiin hallitsemaan jotain aluetta toiselle puolelle Kiinaa, jotta vältettäisiin nepotismi ja lähettämällään rahalla hän pystyi elättämään koko sukunsa. Tästä kulttuurista kumpuaa yhä itäaasialainen äärimmäinen koulutuskeskeisyys. Klassisen kiinan taidosta muodostui sosiaalinen valuutta, koska kirjoituksista tehtiin tarkoituksella mahdollisimman vaikealukuisia ja intertekstuaalisia. Ymmärtääksesi klassisen kiinan kielikuvia, sinun täytyy tuntea kaikki kiinalaiset klassiset tekstit ja Kiinan vuosituhansinen historia.

[Tavan]

Meritokratia voi toimia sääty-yhteiskunnan puitteissa hyvänä tehostajana. Siis kunkin säädyn sisällä ihmiset järjestyvät vaikutusasemiin jokseensakin meritokraattisesti. Ei säätyvaltiopäivillekään lähetetty edustajaksi satunnaista talonpoikaa, vaan talonpoika joka oli poikkeuksellisen kyvykäs ja varakas. Samoin aateliston sisällä tietyt aatelismiehet nousevat ylitse muiden. Ja papiston sisällä tietyistä poikkeuksellisen kyvykkäistä papeista tulee piispoja. Mutta kierto ja siirtyminen säätyjen välillä on minimaalista.

Hyvästä rengistä tulee kuitenkin yhteiskuntaa hajottava isäntä, mikäli meritokratiasta tehdään yhteiskunnan varsinainen organisoiva periaate.

Sama pätee myös tasa-arvoon. Voi olla aivan perusteltua ja yhteiskunnallisesti hyvä, että laki kohtelee kunkin säädyn (miespuolisia) jäseniä keskenään tasa-arvoisesti. Mutta tasa-arvoista kohtelua ei sovi ulottaa säätyjen väliseksi, koska se murtaisi säätyjen erioikeudet ja kumoaisi lopulta koko monarkian.

[Pallopääkissa]

Tässä pitäisi mennä aika kauas taaksepäinä että voi hahmottaa kehityskulun, mikä tuloksena Kokoomus on se mikä se on nyt tällä hetkellä. Kysymys kuuluu miten tähän on tultu.

Yleisessä kielenkäytössä poliittinen oikeisto on pitkään tarkoittanut suuntausta, joka kannattaa matalaa verotusta, pientä julkista sektoria, valtion budjettitasapainoa tai ylijäämää, sekä valtion velanoton välttämistä. Kokoomus ei ole pitkän aikaa kannattanut mitään näistä. Miten kauas pitää mennä ajassa taaksepäin että Kokoomus olisi kannattanut noita kaikkia? 1940-50-60-luvulle? Tietääkö @Totti @sancai

Tai milloin Kokoomus on ollut edes sillä kannalla että kokonaisveroastetta ei saa nostaa, julkista sektoria ei saa kasvattaa, valtion budjetti ei saa olla alijäämäinen, uutta valtionvelkaa ei pidä ottaa ja entisiä pitää maksaa pois.

Kokoomus puhuu markkinataloudesta ja vapaasta kilpailusta, mutta oikeasti se kannattaa kaverikapitalismia eli regulaatiomarkkinoita.

Kokoomus puhuu isänmaasta, mutta oikeasti kannattaa ylikansallisia organisaatioita ja instituutioita sekä vallan ja päätöksenteon siirtämistä niille.

Kokoomus puhuu uskonnosta mutta suosii kehitysmaista tulevaa maahanmuuttoa mikä on pääosin islaminuskoista.

Kokoomus ei ole aikoihin ollut arvokonservatiivinen kun se on pitkään kannattanut aborttia ja homoliittoja, ja nyt se kannattaa uutta sekopäistä vanhemmuslakia ja translakia.

Kokoomukseen on liitetty maanpuolustushenkisyys, mutta se on ollut supistamassa puolustusmäärärahoja ollessaan hallituksissa jotka ovat niin tehneet, eli Lipposen I-hallitus 1995-99 sekä Kataisen hallitus 2011-14. Lisäksi Kokoomus salli Suomen liittyä maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen.

Jossain on mainittu Kokoomuksen 50-vuotispuoluekokous vuonna 1968, jonka jälkeen se alkoi luopua vähitellen siihenastisesta kypäräpappeudesta. 1970-luvulla puolueeseen tulivat ns. remonttimiehet joihin luettiin mm. Ilkka Kanerva ja Pertti Salolainen. Oliko Harri Holkeri samaa porukkaa?

1986 puolueen varapuheenjohtajaksi valittiin Sirpa Pietikäinen. 1987 vaalien jälkeen Neuvostoliitto ei enää vastustanut Kokoomuksen ottamista hallitukseen. Pitkä oppositiojakso oli 1966-1987. Kokoomus meni hallitukseen demareiden kanssa vaikka sekä Kokoomus että demarit vastustivat. Tuohon aikaan puolueilla oli vielä eroja, joten porvaripuolueen ja demaripuolueen osallistuminen samaan hallitukseen rauhan ajan oloissa oli absurdi ajatus. Kokoomukselle olisi mieluummin kelvannut porvaripohja kun sitä oli pohjustettu Väyrysen, Suomisen ja Taxellin kassakaappisopimuksella. Demarit taas olisivat jatkaneet punamullalla. Mauno Koivisto kuitenkin runnoi sinipunan ja valitsi pääministeriksi Holkerin, vaikka puheenjohtaja oli Ilkka Suominen.

Joku joka tietää enemmän, voi jatkaa tuota historiajanan pohditaa.

[Pallopääkissa]

Olen kysynyt tätä muuallakin mutta, jos sekä kypäräpapit että kirsipihalaiset poistuvat kokoomuksen jäsenistöstä ja varsinkin äänestäjäkunnasta, miten suuri olisi jäljelle jäävän tynkä-kokoomuksen kannatus gallupeissa ja vaaleissa? Pystyykö tuota saamaan selville? @sancai @Totti @Lalli IsoTalo

Jos pilkotaan vaikka Kokoomuksen viimeisin kannatusmittaus eli 24,4 prosenttia. Montako prosenttyksikköä siitä on kypäräpappeja, kirsipihalaisia, kataislais-stubbilais-orpolaisia ja loppuja? Loput ovat varmaan liikkuvia jotka ovat ilmaa mikä nostaa kannatusta, ja niiden poistuttua laskee.

[Augustus]

Vaikka on juhannusaatonaatto, niin heitän ihan yhden ajatelman vasemmistosta ja oikeistosta tai pitäisikö käyttää lainausmerkkejä, siis "oikeisto" ja "vasemmisto" ja näiden suhde maahanmuuttoon ja siitä seuraavaan yhteiskunnan syvälliseen muuttumiseen.

Maahanmuutto on mielestäni sellainen koko yhteiskunnan keskeinen kysymys, jopa tärkeämpi kuin mitkään perinteelliset oikeisto/vasemmistoakselin taloudelliset köydenvedot. Maahanmuutto muuttaa yhteiskuntaa peruuttamattomasti, sillä meillä tulee olemaan maahanmuuton seurauksena erilaisia vähemmistöjä riesana vielä sadan vuoden päästä vrt. esimerkiksi USA. Vaikka haluaisin uskoa tulijoiden integraatioon, niin pelkään pahoin, että meillä on jatkossa erilaisia ghettoja, joissa rehottaa kaikki ne paheet, joista on varoitettu.

Kuitenkin Suomen polittiisen kentän "oikeisto" ja "vasemmisto"  ovat liikuttavan yksimielisiä massamaahanmuutosta, kokkari roudaa maahan halpatyövoimaa ja vassari humanitaarisia ja oikeastaan nuohan voivat olla ihan sama asia hieman eri nimillä ja määritelmillä.

[Tuomas3]

Vaikka on juhannusaatonaatto, niin heitän ihan yhden ajatelman vasemmistosta ja oikeistosta tai pitäisikö käyttää lainausmerkkejä, siis "oikeisto" ja "vasemmisto" ja näiden suhde maahanmuuttoon ja siitä seuraavaan yhteiskunnan syvälliseen muuttumiseen.

Maahanmuutto on mielestäni sellainen koko yhteiskunnan keskeinen kysymys, jopa tärkeämpi kuin mitkään perinteelliset oikeisto/vasemmistoakselin taloudelliset köydenvedot. Maahanmuutto muuttaa yhteiskuntaa peruuttamattomasti, sillä meillä tulee olemaan maahanmuuton seurauksena erilaisia vähemmistöjä riesana vielä sadan vuoden päästä vrt. esimerkiksi USA. Vaikka haluaisin uskoa tulijoiden integraatioon, niin pelkään pahoin, että meillä on jatkossa erilaisia ghettoja, joissa rehottaa kaikki ne paheet, joista on varoitettu.

Kuitenkin Suomen polittiisen kentän "oikeisto" ja "vasemmisto"  ovat liikuttavan yksimielisiä massamaahanmuutosta, kokkari roudaa maahan halpatyövoimaa ja vassari humanitaarisia ja oikeastaan nuohan voivat olla ihan sama asia hieman eri nimillä ja määritelmillä.

Maahanmuuton vastustus on kuulunut perinteisesti työväenluokan tavoitteisiin ja satunnaisille intellektuelleille. Oikeisto on halunnut roudata orjia ja halpatyövoimaa iät ja ajat. Kansan syvät rivit ovat vastustaneet (huoli työpaikoista js hintojen polkeminen) ja siksi vastustus on ollut nk populismia. Nykyinen Eurooppa erilaisine tukimuotoineen on tuonut poikkeuksellisen tilanteen eli mamubisneksen järjestöjen kautta ja tekopyhän auttamishalun, jonka vasen puoli on yrittänyt omia, koska se ei tarvitse tuotantolaitoksia.

[Lalli IsoTalo]

Olen kysynyt tätä muuallakin mutta ...

Olen kaiketi jostain kuullut arvion, että 2/3 "merkittävistä" kokkareista kannattaa arvoliberaalia linjaa, ja 1/3 arvokonservatiivista linjaa. Ja pakkohan se on olla jotain tuohon suuntaan, jäljistä päätellen. Pitkä marssi läpi instituutioiden on käynyt myös kokoomuksen läpi.

Heh. Satun tuntemaan oman ikäluokkani "uskovaisia" tuttujen kautta, ja suurin osa niitä mielestäni on tietämättään sosialisteja, vaikka luulevat olevansa oikeistolaisia. Sama juttu näiden nykykokkareiden kanssa.

Pitkä marssi on tehnyt tehtävänsä.

[Liqua]

Nautin tilanteesta. Cuckoomuksessa ei muuten ole yhtäkään kansallismielistä, samaa jutikoiden masinoimaa huijausta koko puolue, kuten perussuomalaisetkin ovat. Älkää menkö lankaan että kokoomus olisi millään tavalla "based".

[Totti]

Yleisessä kielenkäytössä poliittinen oikeisto on pitkään tarkoittanut suuntausta, joka kannattaa matalaa verotusta, pientä julkista sektoria, valtion budjettitasapainoa tai ylijäämää, sekä valtion velanoton välttämistä. Kokoomus ei ole pitkän aikaa kannattanut mitään näistä. Miten kauas pitää mennä ajassa taaksepäin että Kokoomus olisi kannattanut noita kaikkia? 1940-50-60-luvulle?

Ei suinkaan niin kauas. Sauli Niinistö, nyk. presidentti oli kokkarien puheenjohtaja vuoteen 2003 saakka. Sen jälkeen tuli Ville Itälä, joka mielestäni (tahtomattaan) aloitti kokkarien alamäen.

Niinistö oli vielä puheenjohtajana ns. arvokonservatiivinen, maltillinen ja poliittinen realisti. Itälä oli pitkälti aatteellisesti samoilla linjoilla mutta henkilönä niin mitäänsanomaton, harmaa, nössömäinen ja linjaton, että hän ei kyennyt mitenkään edistämään perinteistä kokkarien politiikkaa, joka yhä enemmän alkoi valumaan viherliberalismin suuntaan.

Itälän kanssa kokkarien kannatus oli laskusuuntainen, joten hän saikin lähteä aika nopeasti jo 2007 jolloin Katainen peri viran. Kokkarien lopullinen siirtyminen globalismiin, multikulttiin, eurofederalismiin ja arvoliberalismiin tapahtui juuri Kataisen toimesta.

Kataisen aikaan kampanjoitiin vaaleissa "työväen puolue" iskulauseella, joka kopioitiin suoraan Ruotsin moderatereilta eli sikäläiseltä kokoomukselta. Moderatereilla oli vuodesta 2003-2015 puheenjohtajana Fredrik Reinfeldt (pääministerinä 2006-2014) , joka oli ruotsalaisen oikeistolaisen globalismin ja EU-federalismin keulakuva. Reinfeldt oli eurofiili ja pyrki mm. aggressiivisesti lisäämään maahanmuuttoa Ruotsiin pelkästään kostaakseen ruotsidemokraattien (Ruotsin persujen) vaalimenestystä, kuten hän itse ilmaisi asian.

Reinfeldtin moderaatit ja Kataisen kokkarit olivat hyvää pataa keskenään ja Suomen kokkarien politiikka kopioitiin pitkälti suoraan Ruotsista. Näyttihän "työväenpuolue" olevan se menestysresepti, jolla vaaleja voitettaisiin.

Katainen siis aloitti kokoomuksen perinteisen konservatismin tuhoamisen ja siirtymän kohti globalistista agendaa. Aatteellinen alamäki on jatkunut siitä lähtien Stubbin ja etenkin Orpon kanssa.

Rydmanin ja Zyskowicz myötä kokkarit ovat kuitenkin pystyneet ylläpitämään jonkinlaisen illuusion arvokonservatismista. Rydmanin tuhoamisen myötä pohja on kuitenkin tippunut kokonaan  pois tältä mielikuvalta koska Zysse ei ole kovin äänekäs konservatiivi.

Kokkarit ovat tämän myötä siirtymässä kokonaan ns. reinfeldtiläiselle linjalle, jonka puitteissa pyritään mm. ajamaan työvoimakustannukset alas ja / tai pakottamaan valtio maksamaan palkat saturoimalla työmarkkinat työttömillä maahanmuuttajilla (näin on jo tapahtunut Ruotsissa). Tämä on toki ollut kokkarien politiikka tähänkin saakka alkaen Kataisesta, mutta kriitikkojen hävittämisen myötä, mikään ei estä toteuttamasta sitä hallituksessa mahdollisena pääministeripuolueena.

Reinfeldtin hallitus Ruotsissa oli äärimmäisen tuhoisa koko maalle. Reinfeldt ei aloittanut maahanmuuttoa, mutta hän loi massamaahanmuutolle ihan uuden maaperän tekemällä diilin oppositiossa olevan vihreän puolueen kanssa ja asetti sen poliittisen linjan, jonka puitteissa Ruotsiin nykyään vastaanotetaan noin 100 000 siirtolaisia vuosittain ( https://scb.se/hitta-statistik/sverige-i-siffror/manniskorna-i-sverige/invandring-till-sverige ).

On olemassa merkittävä riski, että jos kokkareista tulee 2023 pääministeripuolue eikä persut istu hallituksessa jarrumiehinä, tulemme Ruotsin reinfeldtiläisyyttä imitoiden näkemään merkittävän lisäyksen maahanmuutossa, etenkin kehitysmaista.