Yle: Suomineidot tv-sarja

[duc]

- -
Juneksen tapaus näytti kyllä sen, että ihmisiä saa vapaasti haukkua natsiksi, joten mitään tutkintapyyntöjä on turha tehdä näistä natseiksi haukkujista.

Poliitikkoa saa lain mukaan nimitellä valheellisesti. Oliko näistä naisista kukaan muu kuin Liisa Siira ollut ehdokkaana, mikä Junes Lokan keississä ratkaisi tapauksen KKO:ssa? Meri Kartta on toki rajatapaus, koska hän on pitänyt paitaa, jossa luki, mitä luki. Mutta olkoon, toisille on sallittua mikä toisille ei, näin lain edessä de facto.

[S.O.Mali]

Juuri nyt ylen aamun 'jälkinäytöksessä' kultturellit suvakit keskustelee Suomineidot-sarjasta. 'Natsitytöt', 'natsit', 'natsit', 'natsit' x 100...

Murheelliseksi tekee tämä Suomen 'sivistyneistön' nykytila.

Mikä oli kokoonpano tällä kertaa?

Oliko murhamiehen kanssa samalla videolla ollut kommunisti Paleface kyseisessä huutokuorossa?

[JT]

- -
Juneksen tapaus näytti kyllä sen, että ihmisiä saa vapaasti haukkua natsiksi, joten mitään tutkintapyyntöjä on turha tehdä näistä natseiksi haukkujista.

Poliitikkoa saa lain mukaan nimitellä valheellisesti. Oliko näistä naisista kukaan muu kuin Liisa Siira ollut ehdokkaana, mikä Junes Lokan keississä ratkaisi tapauksen KKO:ssa? Meri Kartta on toki rajatapaus, koska hän on pitänyt paitaa, jossa luki, mitä luki. Mutta olkoon, toisille on sallittua mikä toisille ei, näin lain edessä de facto.

Kyllähän tuossa on jo rikosilmoituksen paikka. Itse olen sananvapauden kannalla, eli kaikki loukkaava suunsoitto ja haukkuminen pitäisi yleisellä tasolla olla sallittua, mutta koska niin ei ole, niin sitten ei pitäisi olla tuollainen natsittelukaan. Tasapuolisuus velvoittaa.

[Roope]

Suomineidot-sarjassa ongelma ei ole "kansallis­mieliset" vaan heille annettu kamera

Kun ketä tahansa seuraa tarpeeksi kauan, kohde alkaa väistämättä näyttäytyä traagisena. Suomineidot-sarjassa seuranta jää vajaaksi, Tero Kartastenpää kirjoittaa.

Helsingin Sanomat 27.3.2022

Sinänsä tervetullutta lähestyä dokkaria jotenkin muuten kuin iänikuisesta natsittelunäkökulmasta, mutta...

Ongelma ei ole, että ihmiset puhuvat televisio-ohjelmassa yleisesti tuomittavia näkemyksiä. Suomineidot-sarjan suurin ongelma on sen tapa olla dokumentti.

Seurantakuvaa on neliosaiseen sarjaan aivan liian vähän, ja tapahtumien puutetta on korvattu päähenkilöiden jatkuvalla minäpuheella.

Jos sarjassa olisi seurattu kohteita huolella, päähenkilöt olisivat omalla toiminnallaan haastaneet omia näkemyksiään.

Kun ketä tahansa kuvaa tarpeeksi kauan, kohde alkaa väistämättä näyttäytyä traagisena.

Miksi tavoitteena olisi pitänyt olla näkemysten haastaminen, ja mitä se edes olisi tarkoittanut heidän omassa toiminnassaan?

Miksi päähenkilöt olisi pitänyt näyttää traagisina hahmoina, ja eikö dokkarissa tapahtunut juuri näin eniten kritiikkiä saaneen henkilön kohdalla (raiskaus, ADD jne.)?

Dokumentin muodot selvittää "totuutta" tai "autenttisuutta" ovat moninaiset, eikä missään niissä kannata vedota kuvitteelliseen objektiivisuuteen. Tekijän läsnäoloon on monia tapoja, mutta kaikille niille on yhteistä, että keinot kannattaa päättää, ja ne täytyy päättää itse, toisin kuin Suomineidoissa tehdään.

KOLMOSJAKSOSSA lähestytään "kansallismielisten" kesätapahtumaa.

"On tullut pyyntöä, ettei kuvailla", kuvattava sanoo kameralle.

Hänen kätensä lähestyy linssiä. Kuva menee pimeäksi.

Se ei ollut kuvattavan vaan kuvaajan käsi. Kuvaaja halusi dramaattisella eleellä korostaa juuri sitä, että häntä "estetään" kuvaamasta.

Kuvauksen keskeytys ja kuvauslupien määräykset näyttävät menevän kuvattavan ehdoilla. Yle antaa kameran pois käsistään.

Suomineidot möhlii myös avainkohtaukset, joissa olisi mahdollista käsitellä sen omaa tapaa kuvata ihmisiä. Päähenkilöiden tunnustuspuheluista äideille ei kuulu edes päähenkilön oma ääni, saati äitien.

Päähenkilöt saavat itse kertoa, että 'mun äiti on ihana', mutta katsojan ei ole mahdollista arvioida lausuntoa.

SOSIAALISEN median myötä on lisääntynyt ajattelutapa, jonka mukaan "sisältöä" tehdään "yhteistyössä". Itseään tallentamaan tottuneet ihmiset ovat tottuneet määrittelemään tavan, millä heitä kuvataan.

Käydään kauppaa näkyvyydellä ja valinnalla. Kun päästää yksityiselämään, saa avaimet leikkaushuoneeseen.

Ylen kaltaisten toimijoiden kannattaisi määritellä, kuka henkilödokumentteja kuvaavaa kameraa pitää käsissään. Useimmiten välinettä kannattaa puristaa lujaa.

On naiivia kuvitella, että kaikissa muissa dokkareissa näytetään rajoituksetta kaikki. Tällä kertaa näkyviin oli tarkoituksella jätetty jälkiä siitä, että kuvaa ja/tai ääntä on poistettu. Kriitikolla ei olisi ollut sanomista, jos myös vihjeet olisi leikattu pois, kuten normaalisti tehdään.

[IDA]

On naiivia kuvitella, että kaikissa muissa dokkareissa näytetään rajoituksetta kaikki. Tällä kertaa näkyviin oli tarkoituksella jätetty jälkiä siitä, että kuvaa ja/tai ääntä on poistettu. Kriitikolla ei olisi ollut sanomista, jos myös vihjeet olisi leikattu pois, kuten normaalisti tehdään.

Kokonaisuudessaan tuossa näyttää olevan aika yllättävä herääminen dokumenttielokuvan muodon pohdintaan nyt, kun televisiosarjasta on pakko sanoa kulttuuripiirien yleisen mielipiteen miellyttämiseksi jotain kriittistä. Vastaavia televisiosarjoja erilaisista ihmisistä on tehty iät ja ajat. Joku Paleface ja Vesala aamukahvilla olisi mennyt täysillä läpi ilman mitään kritiikkiä. Ainkakin jos Helsingin kirjamessujen tytöt olisivat sen tuottaneet.

Tavallaan tietysti hyvä, että kansallismielisyys nähdään niin vakavana asiana, että sen viihteellistä käsittelyä kritisoidaan. Nykyisistä pintakulttuuripiireistä ei juuri muita kuin viihteellisiä ohjelmia voi tehdäkään, joten plussaa siitä, että siellä vielä edes aavistetaan joidenkin asioiden olevan viihdettä vakavampia.

[ikuturso]

Juuri nyt ylen aamun 'jälkinäytöksessä' kultturellit suvakit keskustelee Suomineidot-sarjasta. 'Natsitytöt', 'natsit', 'natsit', 'natsit' x 100...

Murheelliseksi tekee tämä Suomen 'sivistyneistön' nykytila.

Mikä oli kokoonpano tällä kertaa?

Oliko murhamiehen kanssa samalla videolla ollut kommunisti Paleface kyseisessä huutokuorossa?

Kun tähän ei ollut vastattu, niin tsekkasin areenasta. Ei ollut kalpeanaamaa ko. lähetyksessä.

Raadissa galleristi, kuraattori Veikko Halmetoja, teatterikapellimestari ja -säveltäjä Eeva Kontu sekä toimittaja, kriitikko Oskari Onninen.

Olen muuten osallistunut yhteen teatterialan "seminaariin". Pieni yleisöluento, jossa puhuttiin mm. henkilökohtaisesta tilasta ja teatterin jostain piilevistä ongelmista. Tilaisuuden moderaattori oli tuttuni ja tiesi että olen persu. Kun tuli keskustelun aika, yleisössä yksi teatteriohjaaja sai ilmeisesti jonkun kohtauksen, kun syrjinnästä puhuttaessa hän piti pitkän palopuheen persujen pahuudesta. Hymyilin hiljaa, ja tilaisuuden moderaattori oli ihan punaisena naamaltaan...

Ja mitä kulttuurialaan tulee, niin aikanaan olen pitänyt Armi Toivasta Putoushistoriansa vuoksi yhtenä parhaista naiskoomikoista. Yleensä naiskoomikko ottaa roolin nostamalla ryhtiä, katsomalla nenänvarttaan kieroon ja alkamalla puhua nenäänsä - tai sitten se näyttelee miestä. Kaikki naiskoomikot kuulostavat samalta, mutta Toivanen alkupuolen putouksissa etenkin tämä Leena Hefner os. Herppeenluoma oli todella hyvin tehty ja toimiva hahmo. Mutta näköjään hänkin putoaa tuon aiemmin linkatun kommenttinsa pohjalta tuohon "en tunne yhtään ihmistä joka olisi äänestänyt persua" kristakososkaartiin. Riku Nieminenhän on nykyään ihan supersuvakki, eikä hänen zeitgeist-menneisyydestään paljon puhuta. Riku Niemisen vastenmielisyys on estänyt minua katsomasta Juice-leffaa. Olen siitä jonkun pätkän nähnyt ja en tunnistanut Niemisestä sitä Juicea, jota monta vuotta seurasin ja fanitin.
Niin ja nykyään Putousta juontaa se "maailmani sortui, kun perheohjelmassa maskin takaa paljastui Päivi Räsänen"-homopetteri.

Josta tulikin mieleeni, että pitäisi varmaan katsoa ne jaksot Masked singeristä, kun suvaitsevaisto ihailee ja kehuu Päivi Räsästä ennen kuin totuus heille paljastuu...

-i-

[Roope]

Rkp:n (ex-fem) Helsingin varapuheenjohtaja Elina Sagne-Ollikainen valittaa Ylen dokkarin olevan Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten, Suomen perustuslain ja eurooppalaisen lain vastainen sekä muutenkin vastuuton, epäeettinen, verovaroin rahoitettu ja törkeästi kansainvälisenä Downin syndrooman päivänä julkaistu:

Oansvarigt och oetiskt av Yle att öppna upp för och ge plats åt socialnationalism

Dokumentärserien Suomineidot (Finlands mö i dag) har väckt en livlig diskussion på bland annat sociala medier. Dokumentären publicerades på Yle Arenan på världsdagen för Downs syndrom den 21 mars. Dokumentärens innehåll speglar idéer om vit rasöverlägsenhet, eugenik, och förakt mot personer som inte är "etniskt" finländare.

Personerna som får tala i denna serie har en sak gemensamt: de stöder och omfattar socialnationalistiska och etnonationalistiska idéer. Dokumentären är finansierad med gemensamma skattemedel.

[...]

I Finland har vi stora problem när det gäller både synlig och osynlig diskriminering, xenofobi och rasism. Arbetet mot diskriminering handlar om att granska kritiskt den egna verksamheten och praxisen. Som samhälle bör vi aktivt ställa oss frågan: vems röster ges plats? Vilka narrativ får inte plats i den offentliga debatten och i program publicerade av public service. Det är kanske dessa frågor som har ställts på redaktionen, men utfallet har blivit totalt fel. I stället för att synliggöra enskilda individer som bär på rasistiska föreställningar och propagerar för rasöverlägsenhet, borde Yle berätta om och problematisera vithet.

Bland annat har professor Martin Scheinin lyft fram att vi i Finland, och Europa, har problem i att förstå var gränsen till yttrandefrihet överskrids. Denna vecka firas veckan för antirasism, och det är allt skäl att påminna att det finns en särskild konvention för avskaffandet av alla former av rasdiskriminering, en konvention som Finland har ratificerat. Konventionen trädde i kraft 1970 och innebär att anslutna nationer har förbundit sig att avskaffa rasdiskriminering, förbjuda diskriminerande praxis och hets mot folkgrupp, göra det straffbart att sprida idéer grundade på teorier om rasöverlägsenhet och att förbjuda organisationer som verkar för rasism. Yle bör jobba i enlighet med konventionen.

Diskriminering och rasism innebär maktmissbruk och statliga aktörer ska ta ett ansvar för att jobba emot dessa mekanismer. Diskriminering sker på alla plan i samhället: när det gäller tillgång till boende, i rekryteringsprocesser, när det gäller studiemöjligheter etcetera. Det är oansvarigt och oetiskt av Yle att öppna upp för och ge plats åt socialnationalism, via enskilda individer. En ansvarsfull redaktion skulle ha utrett andra sätt att väcka debatt på som skulle bana väg för en större förståelse för vikten av att bygga demokratiska samhällen där respekt för den andra står i centrum.

Yle borde synliggöra de verktyg, det arbete och de ansträngningar som görs i Finland för att skapa ett samhälle där mångfald uppskattas. Ansvaret överlåts i en dokumentär till tittaren, och i praktiken har tittaren inte en möjlighet att gå i dialog med de intervjuade personerna.

Har producenter och journalister kunskap om konventioner som förpliktigar statliga aktörer att främja allas lika rätt till ett liv fritt från diskriminering? Public service bör följa de konventioner för mänskliga rättigheter som Finland har förbundit sig till, Finlands grundlag och europeisk lag.

Elina Sagne-Ollikainen, vice ordförande, SFP i Helsingfors, medlem, Svenska kvinnoförbundets jämställdhetsutskott

Hbl 28.3.2022

[IDA]

Rkp:n (ex-fem) Helsingin varapuheenjohtaja Elina Sagne-Ollikainen valittaa Ylen dokkarin olevan Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten, Suomen perustuslain ja eurooppalaisen lain vastainen sekä muutenkin vastuuton, epäeettinen, verovaroin rahoitettu ja törkeästi kansainvälisenä Downin syndrooman päivänä julkaistu:

Nämä samat ihmiset ovat vakaasti sitä mieltä, että Downin syndrooma on hyvä syy abortoida lapsi, joten se heidän puheistaan rodunjalostuksesta ja natsismista.

[Roope]

Sijoitan tähän ketjuun, koska Harri Römpötin arvostelu Elokapinassa toimivista (myös) kolmesta nuoresta tehdystä (myös) Ylen (myös) neliosaisesta Kapinalliset-dokumenttisarjasta on niin mahtava kontrasti Suomineidot-sarjan saamaan murskaavaan kritiikkiin. Römpötin arvostelua voisi luulla kieli poskessa kirjoitetuksi. Sitä se ei ole, vaan humoristisuus on tahatonta.

Kaikki kääntyy ylösalaisin, kun dokumentin kohde vaihtuu. Lain rikkominen on nyt "määrätietoisuutta" ja dokumentin nuoret osoittavat "rohkeutta" esiintymällä sarjassa "avoimesti". Arvatenkin ohjaaja ei haasta nuorten mielipiteitä, mistä Suomineidot-sarjan ohjaajaa ja tilaaja-Yleä ankarasti kritisoitiin, mutta se ei ole elokapinalaisten laittomuuksista ja lain rikkomiseen yllyttämisestä huolimatta tällä kertaa minkäänlainen ongelma.

Ylen Luovat sisällöt ja media -yksikön vastaava toimittajalta Ville Vilén joutui kuukausi sitten puolustelemaan Suomineidot-sarjaa sillä, että "tietenkään ei saa esittää laittomuuksia". No, nyt saa esittää.

Dokumenttikamera pääsee Elokapina-liikkeen ytimeen ja osoittaa nuorten kansalaisaktivistien määrätietoisuuden

Kapinalliset-dokumenttisarjassa seurataan Kesäkapinan valmistelua vuonna 2021.

NYKYNUORTEN sukupolvi ei ole kokenut aikaa ilman ilmastohuolta. Heille on syydetty jatkuvasti varoituksia vääjäämättä etenevästä uhasta, jolle on tehty kovin vähän. Siitä ristipaineesta on syntynyt Elokapina-liike.

Juho Reinikaisen dokumenttisarjassa Kapinalliset (2022) kolme nuorta antaa kasvot Elokapinalle. Neljällä jaksolla on yhteensä mittaa pitkän dokkarin verran.

Sarjassa seurataan, kuinka Kaisla, Ada ja Anton suunnittelevat Kesäkapinaa, jossa aktivistit tukkivat Mannerheimintien Eduskuntatalon edessä viime vuonna.
...

Helsingin Sanomat 27.4.2022

ON NIITÄKIN, jotka luulevat, että Elokapinan kansalaistottelemattomuus tarkoittaisi satunnaista hillumista. Dokumenttisarja näyttää, että toiminta on kaikkea muuta. Nuoret suunnittelevat tapahtumaansa kuukausia ja toimivat hyvin järjestäytyneesti.

Aivan varmasti toiminta on ohjattua ja järjestäytynyttä. Olennaisempaa on, mihin järjestelmällisellä toiminnalla oikeasti pyritään.

Hillumista dokumentissa edustaa äärioikeisto, joka örveltää ja uhkailee elokapinallisia. Enimmäkseen he jäävät kuvan ulkopuolelle, jonne kuuluvatkin.

Suomineidot-sarjassa pahiksia toimittajille olivat dokumentin esittelemät kansallismieliset nuoret naiset, "natsit", ja tällä kertaa pahiksia edustaa "äärioikeisto", joka "hilluu", "örveltää" ja "uhkailee".

ELOKAPINA ei edes asemoi itseään yhteiskunnan ulkopuolelle. Se suuntaa vaatimuksensa poliittisille päättäjille. Väkivallattomat keinot ovat tuttuja jo Mahatma Gandhilta. Ja gandhimaista malttia nuoret osoittavat keskustellessaan poliisien kanssa.

Mielenlujuus on hienoa varsinkin, kun edellisenä vuonna poliisit suihkuttivat kaasua nuorten naamalle Kaisaniemessä.

Mahtavaa valkopesua. Römpötti ei missään vaiheessa ota esille, että Elokapinan keinot ovat laittomia ja että sen tavoite on saada vaatimuksensa läpi demokraattisen prosessin ulkopuolella luottaen siihen, että länsimainen yhteiskunta ei pysty käsittelemään tarpeeksi suuren massan systemaattista lain rikkomista.

Kukaan ei ole kai väittänyt Elokapinan asemoivan itsensä yhteiskunnan ulkopuolelle. Sen sijaan se asemoi itsensä demokratian ulkopuolelle ja haluaa kaataa länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän. Elokapinan vaatimukset ja yhteiskunnalliset analyysit ovat loppujen lopuksi vain samaa 60-luvun lopun vasemmistokapinaa hieman pinnalta modernisoituna. Tällä kertaa kapitalismin kaatamista perustellaan kaiken muun ohella myös aiemmasta "ympäristökriisistä" apokalyptiseksi päivitetyllä "ilmastokriisillä".

KAISLA, Ada ja Anton osoittavat rohkeutta esiintymällä sarjassa avoimesti. Toivottavasti se edistää ymmärrystä, sillä kuten he toteavat, kamppailu ei ole ohi.

Suomineidot-sarjassa kritisoijia ärsytti suunnattomasti Ylen puolustelu, että sarjan on tarkoitus edistää ymmärrystä toisenlaisesta ajattelusta. Mutta tämäkin on nyt toisin.

[Charlie]

https://www.youtube.com/watch?v=m43xyFcCLPg

Ollikainen ja Siira ovat vieraina Puheenaihe-podcastissa keskustelemassa ohjelman ja kansallismielisyyden tiimoilta. Juontaja Leivo jokseenkin pihalla skenen perusasioistakin, mutta tapansa mukaan onneksi antaa vieraiden puhua. Ollikaisen monologi pitkälti, mutta hyvää settiä tuottaa.

[Roope]

"Mä oon tehnyt oikean ratkaisun": Edes teho­hoitoon joutuminen ei horjuta korona­rokotetta vastustavan totuutta

Tämä on totuuteni -sarja tuo esiin kirjavan joukon toisinajattelijoita, jotka uskovat omaan totuuteensa järkähtämättömästi.

[...]

Kolmiosaisessa dokumenttisarjassa Tämä on totuuteni seurataan neljää omaan totuuteensa uskovaa ihmistä, joita yhdistää rokotevastaisuus sekä usko illuminatiin, suureen salaliittoon, jonka tavoitteena on uusi maailmanjärjestys.

Dokumenttisarjan on ohjannut Panu Suuronen, joka on aiemmin ohjannut muun muassa sukupuoli-identiteettiä käsittelevän dokumenttielokuvan Kuka on Jenni? (2020) sekä vankilamaailmaa käsittelevän dokumentin Kesävartija (2016).

TÄMÄ ON totuuteni -dokumenttisarjan henkilöt on valittu hyvin. He edustavat kukin erilaisia vaihtoehtoisia katsomusjärjestelmiä ja aatetaustoja.

[...]

SARJAN esittelyteksti alkaa perusteluilla siitä, miksi salaliittoteoreetikot päästetään ääneen:

"Demokratiaan kuuluu mielipiteenvapaus, joka lopulta vahvistaa meitä ja pitää päättäjät varpaillaan. Ilman keskustelua polarisaatio syvenee, sillä kärkevimmät mielipiteet jäävät tällöin ääriajattelijoiden omiin kanaviin."

Yle joutui viime vuonna kritiikin kohteeksi, kun samankaltaisilla argumenteilla perusteltiin Suomineidot-dokumenttisarjan esittämistä. Suomineidot on neliosainen dokumenttisarja, joka seuraa kolmea kansallismieliseksi kuvailtua naista.

Sarjaa syytettiin rasismin ja kansallissosialismin normalisoimisesta, kun kohteet esitettiin sympaattisessa valossa, tavallisina ihmisinä. Heidän annettiin puhua vapaasti ja ilman haastamista, kuten seurantadokumentissa on usein tapana.

Ongelma ei ollut aihe vaan käsittelytapa, kuten toimittaja Tero Kartastenpää kirjoitti kolumnissaan. Mutta toisin kuin Suomineidoissa Tämä on totuuteni -sarjassa kameraa ja kuvausvastuuta ei luovuteta kohteille.

Ja siinä missä Suomineidot-sarjan estetiikka ja tekotapa muistutti halpoja reality-dokumentteja, rokotekriitikoista kertova sarja on muodoltaan puhtaampi seurantadokumentti. Hahmoja myös seurataan riittävän pitkään, jotta heidän elämänsä alkaa näyttää todellisia traagisia puoliaan.

Helsingin Sanomat 16.10.2023

Suomineidoissa ei "luovutettu kameraa ja kuvausvastuuta kohteille", eikä sekään olisi ollut Hesarin toimittajille todellinen ongelma vaan se, että seurattaville annettiin oma ääni eikä heitä esitetty ohjauksen ja leikkauksen trikein säälittävinä surkimuksina.

[Tavan]

Näin ääriajattelijana ja erinäisistä salaliitoista vakuuttuneena ihmisenä voi olla kiintoisaa tarkkailla millaiseen sävyyn viiteryhmäni ajattelua, elämää, hyvinvointia ja henkistä tasapainoa kuvataan tuossa dokumentissa. Veikkaan ettei meistä anneta kovin aurinkoista kuvaa.