Bensan hinta yli kaksi euroa?

[Huppupelikaani]

^ Onko nykyiseltä hallitukselta kansainvälisten sopimusten vastaista yms. tehdä korjauksia edellisen hallituksen päättämiin asioihin, jos sillä olisi huomattavasti muuttuneessa tilanteessa positiivinen vaikutus kansalaisten elämään? Kumma juttu, että monessa muussa asiassa tätä tehdään ihan tosta vaan sormia napsauttamalla. Tosin näiden muutosten vaikutus tavallisen suomalaisen arkeen on yleensä negatiivinen.

^{E: Lisätty viimeinen lause}

[Siener]

Niin, kätevästihän se on Vihreiden ministeri Ohisalon mies puikoissa ST1:ssä.
Piiri pieni pyörii...
Niin tyhmää enää selitellä bensan tai ruoan hinnan nousua millään Ukrainan sodalla.

[Siener]

Mistä tulikin mieleeni, nykyisen hallitusviisikkomme sidonnaisuudet S ja K - ryhmien mafiaa muistuttaviin järjestelyihin.

[simppali]

Tietenkään Ohisalon miekkonen ei voi kokonaisuuteen vaikuttaa, mutta melko kummallinen asetelma on, että vihersiirtymää kitapurjeet punavihreänä kailottavan  ministerin mies on erään Suomen suurimman fossiilisia polttoaineita myyvän yhtiön johdossa,,varmaan jonkinlaisia bonuksia tuloillaan,,no ne kelpaa lapsiperheelle.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/6d6c0cf3-0b02-4255-94b5-c2343c17d0b2

Tiesitkö tätä? Vihreiden tulevan puheenjohtajan Maria Ohisalon puoliso on töissä öljy-yhtiössä, joka toimittaa polttoaineita St1:lle, ABC:lle ja Shellille
Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr) puoliso työskentelee öljy-yhtiössä, jonka liikevaihto oli viime vuonna noin 5,5 miljardia euroa.

Vanhoja juttuja, joten mitä niistä..vai mitä sisäministeri Ohisalo?

Sitä Ohisalo ei kuitenkaan mainitse, että Johansson on töissä North European Oil Trade Oy:ssä (NEOT), joka on Itämeren alueen merkittävin yksityinen polttoaineiden tukkukauppias.

Verkkosivujensa mukaan NEOT toimittaa polttoaineita Pohjoismaiden suurimmille huoltamoketjuille (St1, ABC ja Shell).

Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvat kaikkiin moottoreihin soveltuva bensiini 98E5 ja useimpiin käytössä oleviin autoihin soveltuva bensiini 95E10. Yhtiön tuotevalikoimaan kuuluvat myös korkealaatuinen dieselpolttoaine, kevyet ja raskaat polttoöljyt sekä etanolit.

[Siener]

Tässä on nyt jo tämän hallituksen vihersiirtymät ja ilmastotoimet lusittu.

Ja rahalahjoitukset Italiaan (joka vain nauraa matkalla pankkiin).

Koska on suomalaisten vuoro?

Bensan hinta alas, se on mahdollista!

[Pallopääkissa]

Mikä on Hiilamon palkka yliopistolla ja THL:lla? Tienaa varmaan kuukaudessa jotain 7000 - 10000 egee? Eikös professorin palkka ole tuota luokkaa? Sit on varmaan jotain etuja. Sillä palkalla voi maksaa tankkauksen vaikka bensa olis 5 euroa litra.

[Ari-Lee]

Tässä on nyt jo tämän hallituksen vihersiirtymät ja ilmastotoimet lusittu.

Ja rahalahjoitukset Italiaan (joka vain nauraa matkalla pankkiin).

Koska on suomalaisten vuoro?

Bensan hinta alas, se on mahdollista!

Kyllä tämän ja edellisen hallituksen ja niiden virkamiehistön sikailut ovat ylivertaisia. Yhden yliviikarin grillasivat uhriksi kansalle. Siinä se. Ja seuraava hallitusmuodostaja hieroo jo rystysiään pirullinen virnistys naamalla - tiedämme kuka.

[Titus]

Mikään ei varmaan liity mihinkään ? Elinkustannukset tapissa vai uusi kulutusjuhla alkamassa....

Suomalaiset tekivät toukokuussa uuden ennätyksen kulutusluottojen nostamisessa

Luottolaitoksista nostettiin toukokuussa 2022 vakuudettomia kulutusluottoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin kuukauden aikana, tiedottaa Suomen Pankki. Luottoja nostettiin 368 miljoonan euron edestä, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana

Uusista vakuudettomista kulutusluotoista suurin osa (237 miljoonaa euroa) oli muita kulutusluottoja kuin ajoneuvolainoja. Kasvu toukokuussa edellisvuoden toukokuuhun verrattuna johtui pääosin niistä.

Myös korttiluottojen käyttö on lisääntynyt viime kuukausina. Toukokuun 2022 lopussa kotitalouksien korttiluottokanta oli 3,4 miljardia euroa ja sen vuosikasvu lähes 10 prosenttia. Toukokuussa korttiluotoista 81 prosenttia oli pidennettyjä korttiluottoja ja loput korotonta maksuaikaluottoa.

Suomalaiset kotitaloudet nostivat toukokuussa 2022 uusia asuntolainoja 1,9 miljardin euron edestä, mikä on 180 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.

https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/4702587

[HDRisto]

Sylettää kun ei edes professoritasolla ymmärretä mikä ja millainen on "talkoo". Jos jonkun asian tekeminen tai osallistuminen on pakollista, kyse ei ole talkoista.

[Rauno Murju]

Minua ihmetyttää miksi kokoomus on niin hiljaa vaikka viherkusetukseen kuuluva järjetön energiapolitiikka laittaa yrityksiä nurin ja pilaa kilpailukykyä entisestään. Petteri Puutarhatonttuhan on täydellisesti sitoutunut vihersiirtymään mutta luulisi kokoomuksen yrittäjäjäsenien ja pääomapiirienkin hiljalleen kiinnostuvan yhteiskunnan luhistumisesta.

Hjallis taisi olla oikeassa sen suhteen että kokoomuksen todelliset päätöksentekijät mahtuvat yhteen tilataksiin ja seuraava hallituspohjakin on jo sovittu demarien sekä vihreiden kanssa.

[Golimar]

Eiköhän Kokoomuksen tarkoitus ole ajaa pienyrittäjät ahdinkoon ja suurten korporaatioiden rengeiksi, se olisi ainakin linjassa sen haluamaan suomalaisten työntekijöiden kyykytykseen. Se mitä revitään työntekijöiden ja pienyrittäjien selkänahasta voidaan jakaa kavereille. 

[Pentecost]

Jos perustulo olisi täysin vastikkeetonta eli ei olisi esimerkiksi työnetsimispakkoa, niin mikä estäisi muuttamasta vaikka Thaimaahan enemmän tai vähemmän pysyvästi?

Jos ajatellaan, että jokainen saisi vaikkapa 900 euroa kuukaudessa, niin kun pariskunta muuttaisi kivaan trooppiseen ympäristöön asumaan, niin ostovoima kahdella olisi noin 1800 kertaa viisi/ostovoima eli 9000 euron luokkaa Suomessa. Suomessa tuolla summalla kaksi ihmistä ei mitään luksuselämää vietä, mutta monessa muussa maassa pääsee jo aika keskiluokkaiseen elämään mukaan.

Tämä nyt tietty edellyttäisi elämistä paikalliseen tyyliin eli ei mitään länsimaisia tuotteita.

Tarkemmin ajatellen...mihin voin allekirjoittaa?

[-PPT-]

Hihhuleita voisi arvostaa jos he edes olisivat rehellisiä ja myöntäisivät että vihreä siirtymä tarkoittaa myös siirtymää elintasossa vuosikymmeniä taaksepäin mutta eiväthän se sitä tietenkään myönnä.

[Rauno Murju]

^ Ei ihan riitä vuosikymmenet vaan 100 vuotta mutta sillä erotuksella, että hevoset eivät saisi pudotella pollenmunkkeja koska ne haisee ja ja päästelee ilmastokaasua, lehmiä ei saisi olla koska ne syövät enemmän ruohoa kuin tuottavat proteiinia verrattuna johonkin vinkuintiassa ryöstöviljeltyyn soijapapuun, polttopuita ei saisi hakea lähimetsästä koska hiilinielut, raivattuja peltoja ei saisi enää viljellä muulla kuin pajulla koska hiilinielut jne. loputon lista mielenvikaisten vaatimuksia.

[Jaska Pankkaaja]

^Ja suomaalaisten valtava enemmistö kannattaa näitä mielisairauksia. Jos asian ottaa puheeksi perus-pirkko-petterin kanssa niin vastauksena on jotain YLEn sekoilua tai vaivaantunut mutku mutku. Ehkäpä pieni rommeli nälkineen selventää päätä.

[Eino P. Keravalta]

^Ja suomaalaisten valtava enemmistö kannattaa näitä mielisairauksia.

Tätä emme voi tietää.

Moniko tuntee ihmisen, joka kannattaa tätä marxilaista vihermielipuolisuutta? En minäkään. Ei työpaikoilla, ei ravintoloissa, ei satunnaisissa tapaamisissa, ei missään.

Tiedä miten nuo gallupit on väännetty ja miten meitä huijataan. Onko vaalituloksiinkaan luottamista? Ei tuolla hulluudella ole kannatusta. Olen ollut tekemisissä duunareiden, yliopistoihmisten, pultsareiden ja miljonäärien kanssa enkä ole keltään kuullut, että tämä kannattaisi nykymenoa. Mutta oma mielipiteeni ei toki todista mitään.

Mutta funtsikaa: mistä tuo kannatus tulee kun juuri kukaan ei tunne noita kannattajia tai näe heitä missään..

[Pentecost]

mistä tuo kannatus tulee

No, tuota...

Näin yritysmaailmassa puuhailevana minulla on sellainen metodi, jota kutsun osta-tai-hauku -metodiksi. Päihittää mennen tullen mitä-mieltä-tästä-olet -metodin. Menetelmän etuna on saada suoraa palautetta asiakkailta tai yhteistyötahoilta.

mitä-mieltä-tästä-olet -metodi: "Mitä mieltä olet ilmastonmuutoksesta?" Vastaajana Kari-Helena Keskiverto.

Vastaus: "No, hyvähän tuo asia ja luontoa tulee suojella ja muut Luotettavan Median kliseet."

osta-tai-hauku -metodi: "Tässä olisi tälläinen sijoitusmahdollisuus, jolla torjutaan ilmastonmuutosta tavalla ja keinolla XX. Osta tai hauku."

Vastaus: "No, en nyt tällä kertaa ja liikaa me jo nyt maksamme pienenä maana tästä ilmastonmuutoksesta ja muita kieroja vastauksia kieltäytyä ostamasta."


Tätä voi vapaasti soveltaa aika moneen eteen tulevaan tilanteeseen.   

[Titus]

Oil Plummets Below $100 as Recession Risks Come to Forefront

Citi warns crude could slump to $65 if recession hurts demand
WTI futures posted its biggest drop in nearly three months

Oil posted its worst trading day in almost three months as recession fears gripped markets, outweighing a fundamentally tight supply market.

https://www.bloomberg.com/news/articles/2022-07-04/oil-holds-above-110-as-tight-supply-balanced-by-recession-risk?srnd=premium-europe

öljyn tynnyrihinta alle $100, voi pudota jopa alle $65.

ei näy pumpulla koska ukrainan sota ja sit tää vihreä siirtymä... tai ohisalon miehen lafkan ahneus 

[Dangr]

Olisi mukava nähdä tästä uusi versio.

[Faidros.]

Vihdoinkin hallitus tekee jotain, eli laskee jakeluvelvoitetta.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008934507.html

LIIKENNEPOLTTOAINEEN jakeluvelvoite lasketaan 12 prosenttiin tämän vuoden ajaksi, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö (TEM).

Ministeriön mukaan valtioneuvosto esittää tasavallan presidentille hyväksyttäväksi lakia, jolla uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta lasketaan.

Jakeluvelvoitteen laskulla reagoidaan nopeasti nousseisiin polttoaineen hintoihin. TEMin mukaan jakeluvelvoitteen muutos laskee dieselin pumppuhintaa noin 12 senttiä litralta ja bensiinin hintaa hieman dieseliä vähemmän.

[pyrokatti]

Vihdoinkin hallitus tekee jotain, eli laskee jakeluvelvoitetta.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008934507.html

LIIKENNEPOLTTOAINEEN jakeluvelvoite lasketaan 12 prosenttiin tämän vuoden ajaksi, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö (TEM).

Ministeriön mukaan valtioneuvosto esittää tasavallan presidentille hyväksyttäväksi lakia, jolla uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta lasketaan.

Jakeluvelvoitteen laskulla reagoidaan nopeasti nousseisiin polttoaineen hintoihin. TEMin mukaan jakeluvelvoitteen muutos laskee dieselin pumppuhintaa noin 12 senttiä litralta ja bensiinin hintaa hieman dieseliä vähemmän.

HS jättää häveliäästi uutisoimatta sen, että halliuksen esityksen mukaan vähennys on tarkoitus kompensoida myöhemmin entistä suuremmilla korotuksilla.

[...]
Vuoden 2022 jakeluvelvoitteen laskun johdosta saavuttamatta jääneet päästövähennykset kompensoidaan jakeluvelvoitteen säädettyä nopeammilla korotuksilla vuoteen 2030 mennessä. Jakeluvelvoitteen korotuksista tullaan säätämään erikseen syksyllä 2022.
[...]

Syksyllä voi olla edessä mielenkiintoiset neuvottelut kun ennen vaaleja tehdään polttoaineiden hintoja nostava päätös. EU:n puolesta ei ole mitään kovaa kiirettä korotuksille, tavoite on 14% vuonna 2030.

[Dangr]

Syytetään Sannaa, Venäjää, sotaa jne, mutta:

"Yhtiön(Neste) mukaan liikevaihdon kasvu johtui markkina- ja myyntihintojen noususta sekä myyntimäärien kasvusta. Myyntimäärien kasvu lihotti liikevaihtoa noin 2,4 miljardilla ja hintojen nousu noin 1,4 miljardilla eurolla.

NESTEEN käyttökate kipusi huhti–kesäkuussa ennätyksellisesti 1 085 miljoonaan euroon. Viime vuonna käyttökate jäi 377 miljoonaan.

Nesteen öljytuotteet vastaavan osaston vertailukelpoinen käyttökate nousi hintojen nousun siivittämänä viime vuoden toisen neljänneksen 8 miljoonasta eurosta 529 miljoonaan euroon."

https://www.hs.fi/talous/art-2000008971064.html


"BRITTILÄINEN energiajätti Shell ilmoitti torstaina, että viimeisen kolmen kuukauden aikana yhtiö tienasi 18 miljardia euroa voittoa – yli viisi kertaa enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana aikajaksona. Asiasta kertoo uutistoimisto AFP.

"Vuoden 2022 toisella neljänneksellä tuotimme vahvoja taloudellisia tuloksia", toimitusjohtaja Ben van Beurden sanoi.

Voittoja selittää muun muassa se, että polttoaineen kysyntä on kasvanut tänä vuonna voimakkaasti nostaen hintoja. Yhtiö peruutti aiemmin päätetyn kaasun ja öljyn hinnan alentamisen, joka olisi maksanut yli neljä miljardia euroa."

https://www.hs.fi/talous/art-2000008971274.html

[L. Brander]

Saksa laski polttoaineveroa kesäkuussa – hinnat nyt huomattavasti Suomea halvemmat

Saksassa 95E10 maksoi 10. elokuuta keskihinnaltaan vain 1,707 euroa litralta. Se on 42 senttiä vähemmän kuin Suomessa.
Saksassa laskettiin kesäkuun alusta polttoaineveroa – väliaikaisesti. Sen vaikutukset näkyvät asemilla litrahinnoissa, jotka näyttävät täältä katsottuna kovin edullisilta.

Saksa ei päätynyt päätökseen yksin, sillä esimerkiksi Italia ja Ruotsi ovat laskeneet polttoaineveroa. Suomessa laskettiin jakeluvelvoitetta, joka toi valtiolle jopa lähes 150 miljoonan euron lisätulot.

Miltä tilanne näyttää elokuussa?

Tankkaamisen kustannus on laskenut Saksassa edelliseen viikkoon nähden merkittävästi. Asiasta uutisoi Auto Zeitung, jonka tuoreimmat hintatiedot on otettu 10. elokuuta.

Erityisesti dieselin hinta on laskenut (laskua 3,7 senttiä litralta) ja nyt maan keskihinta on 1,890 euroa litralta. Suomessakin tankkaa dieseliä halvimmillaan jo alle kahden euron litrahinnalla, vaikka keskihinta onkin selvästi korkeampi, mutta meillä dieselautoilijoiden rasitteena on vuotuinen käyttövoimavero.

Bensiinin hinta on laskenut samalla aikavälillä 2,5 senttiä litralta. Tässä tarkoitetaan yleisintä 95E10-polttoainetta, jonka keskihinta on Saksassa tällä hetkellä 1,707 euroa litralta.

Suomessa keskihinta huitelee Polttoaine.net-sivuston mukaan lähes 13 senttiä 2 euron yläpuolella. Eroa maiden välillä on siis yli 42 senttiä jokaista polttoainelitraa kohden.
...


https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/feb3f97e-5356-4168-b3b1-f42410e9d0bf

Suomalaisen "asiantuntemuksen" koko kuva. Ei kannata ihmetellä, miksi Suomi ei pärjää yliopistovertailuissa ja miksi julkiseen rahaan liittyvät päätökset ovat katastrofaalisen huonoja. Jokainen paneelin vastannut tiesi veronalennusten siirtyvän pumppuhintoihin ja että siitä oli näyttöä. Silti osa näistä päätti leikkiä idioottia ja väittää muuta. Koska näin saa nimeä sopivana "asiantuntijana," joka pääsee kiiltäville parketeille viisastelemaan ja ehkä jopa televisioon. Päälle vielä jeesustelu, että haittaveron tuleekin haitata ihmisiä. No muissa maissa ei ajatella näin.

Suomi on Tšekkoslovakia, jossa sopivuus tai sopivan (lue idiootin) leikkiminen ajaa aina asiantuntemuksen edelle. On hyödyllisempää ja omaa etua edistävämpää sanoa, mitä järjestelmä haluaa kuulla kuin sanoa, mitä ajattelee ja mitä tutkimusalastaan tietää. Yksikään idioottia leikkivistä ei mieti hetkeäkään, mitä tuon tien päässä seisoo. Mikä on heidän ja heidän lasten huominen. On vain tämä hetki ja pääsy sopivana televisioon, uusi työsuhde Skoda ja tunne, että Minä saan olla tärkeä. 

Muistutukseksi lainaan aikaisempaa viestiäni.

Otanta on 48 ja painotettuja 31.

Ahdinko bensapumpuilla kasvaa – taloustieteilijöiltä täystyrmäys esitetylle alennukselle

Selvä enemmistö taloustieteilijöistä katsoo tuoreessa kyselyssä, ettei polttoaineverojen keventäminen ole oikea ratkaisu.
...
Suomalaisten taloustieteilijöiden mukaan rajuun hinnannousuun ei tulisi kuitenkaan puuttua julkisen vallan toimin, kuten alentamalla polttoaineveroa.

Vain neljä prosenttia Ekonomistikoneen taloustieteilijöille suunnatun tuoreen kyselyn vastaajista katsoi, että maailmanmarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa polttoaineiden hinnannousua tulisi hillitä julkisen vallan toimin.
...


https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000008869921.html

Kysely:

Ekonomistit tyrmäävät ajatuksen polttoaineveron alentamisesta maailmanmarkkinahintojen noustessa

Vain neljä prosenttia taloustieteilijöistä katsoo, että maailmanmarkkinahintojen muutoksista aiheutuvaa polttoaineiden hinnannousua tulisi pyrkiä hillitsemään julkisen vallan toimin, esimerkiksi laskemalla polttoaineverotusta. Valtaenemmistö (86 %) torjuu ajatuksen. Kommenteissaan ekonomistit toteavat, ettei julkisen vallan väliintulolle ole perustetta, jos muutokset johtuvat markkinoiden normaalista toiminnasta. Ekonomistit huomauttavat, että polttoaineverossa on kyse myös päästöjen hinnoittelusta, jonka pitää olla systemaattista ja pitkäjänteistä tavoiteltaessa siirtymistä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

https://www.ekonomistikone.fi/ekonomistit-tyrmaavat-ajatuksen-polttoaineveron-alentamisesta-maailmanmarkkinahintojen-noustessa/

Katsokaa näitä vastauksia. Täydellistä haluttomuutta ymmärtää, että markkinamekanismia on jo heikennetty järjettömällä verotuksella ja jakeluvelvoitteella. Lisäksi käsittämätöntä poliittista fanaattisuutta, jossa eletään uskossa, kuinka liikenteessä siirrytään fossiilittomaan aikakauteen jotenkin nopeasti ja tehokkaasti, kun vain pakotetaan. 

Mikael Collan VATT, Maailmanmarkkinahintojen muutosten kompensointi suuntaan tai toiseen ei ole nähdäkseni perusteltua. Polttoaineverotuksessa valmisteveron osuus on kiinteä, näin ollen se ei kasva maailmanmarkkinahintojen noustessa, sitävastoin euromääräinen kerätty arvonlisävero kasvaa. Arvonlisäveroa maksetaan myös valmisteveron osuudesta, eli maksetaan veroa verosta. Polttoaineverotuksen osalta olisi isossa kuvassa syytä pohtia arvonlisäverokannan muodostumista ja miettiä onko vero verolle ylipäätään hyvä ja kohtuullinen tapa toimia. Yksi tapa ajatella asiaa olisi pohtia mikä on kohtuullinen kokonaisverotuotto, joka yhdestä litrasta polttoainetta enimmillään kannetaan. Kyse ei ole maailmanmarkkinahinnan kompensoinnista, vaan ylipäätään veronkannon kohtuullisen maksimimäärän määrittelystä per litra polttoainetta. (Täällä sentään palaa lamppu jollain teholla)

Essi Eerola VATT, Markkinahinnat sopeutuvat kysynnän ja tarjonnan mukaan ja heijastavat niukkuutta. Näin ne ohjaavat taloudellisia resursseja sinne, missä niitä eniten arvostetaan. Tämän mekanismin heikentäminen tai poistaminen aiheuttaa uusia ongelmia. Lisäksi nyt kun tavoitteena on nopea siirtymä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä, päästöjen hinnoittelun pitäisi nimeomaan olla systemaattista ja siihen tulisi sitoutua pitkäjänteisesti.

Panu Kalmi Vaasan yliopisto, Polttoaineen kulutusta toki hyvä muutenkin rajoittaa, joten tässä kohtaa en kannattaisi veronalennuksia.

Vesa Kanniainen Helsingin yliopisto, Ilmastonmuutos on siinä määrin vakava haaste ihmiskunnalle, että ympäristöverot tarvitaan. Mieluummin kanavoisin verotuksen tuottoa teknologiasubventioihin ja vaikka sähköautojen tukemiseen, jolloin sitä kautta energian kustannus pysyisi hallinnassa.

Iikka Korhonen Suomen Pankki, Nimenomaan hintojen signaalisvaikutusta ei pidä muuttaa. Tulonsiirtoja voidaan tehdä, jos halutaan.

Tuomas Kosonen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Taloustieteellisestä näkökulmasta polttoaineverojen alentaminen toimii päästöjen vähentämistavoitteita vastaan. Suomi on sitoutunut kansainvälisesti alentamaan kunnianhimoisesti päästöjä esimerkiksi liikenteestä, eikä näihin tavoitteisiin olla pääsemässä. Kuten edellisessä kysymyksessä totesin, on eri asia kompensoida pienituloisille tahoille kestämätön tilanne kuin kaikille, niin kuin polttoaineen hinnan alentaminen tekisi. Teoreettisesti voi kuitenkin tulla vastaan vielä paljon korkeampia polttoaineen maailmanmarkkinahintoja, jossa tilanteessa harkinta voi olla toinen, jos koko talous ajautuisi vaikeuksiin hinnan kanssa. Tämä taloustieteellisestä näkökulmasta, poliittisesti asia on varmasti hankala.

Kaisa Kotakorpi Tampereen yliopisto; VATT, Verotuksesta tulee hyvin tempoilevaa, jos sitä kovin herkästi muutetaan markkinahintojen heilahtelun vuoksi.

Tuomo Kuosmanen Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, Markkinoiden hintasignaaleja ei pääsääntöisesti kannattaisi lähteä vääristämään verotuksen keinoin, siitä seuraa yleensä jonkinlaista tehottomuutta. Näkisin että polttoaineiden hinnannousun hillitseminen verotusta keventämällä tulisi kysymykseen tilapäisenä toimena jonkinlaisessa kriisitilanteessa, mutta tällä hetkellä en näe siihen tarvetta.

Tomi Kyyrä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, Ukrainan sodasta ja Venäjän vastaisista pakotteista johtuvaa äkillistä ja voimakasta nousua voitaisiin väliaikaisesti hillitä julkisen vallan toimin, jotta inflaatio saataisiin aisoihin ja vältyttäisiin palkkainflaatiolta. Normaalia markkinahintojen nousua ei tulisi hillitä.  (Jollain sentään palaa lamppu normaaliteholla ja toinen heistä, jotka ilmoitti olevansa samaa mieltä väitteen kanssa)

Niku Määttänen Helsingin yliopisto ja Helsinki GSE,  Se että kuluttajien ja yritysten kohtaamat hinnat vaihtelevat kysynnän ja tarjonnan myötä kuuluu markkinatalouteen. En ymmärrä miksi se olisi polttoaineiden kohdalla ongelma.

Hannu Piekkola Vaasan yliopisto, Polttoaineet olivat elinkustannuksiin nähdän paljon kalliimpia kolmekymmentä vuotta sitten.

Matti Pohjola Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu, Polttoaineiden hinnannousu johtuu raakaöljyn hinann noususta, ei verotuksen kiristymisestä. Verojen alentamisesta hyötyisivät lisäksi suurituloiset pienituloisia enemmän.

Hannu Salonen Turun yliopisto, Verotukien huono puoli on siinä että tuki hyödyttää myös niitä jotka tukia vähiten tarvitsisivat. Lisäksi tällainen yleinen tuki hidastaa siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista. Kohdennetut suorat tuet voisivat olla mahdollinen julkisen vallan ohjauskeino, jos tuen tarvitsijoiden joukko kyetään identifioimaan riittävän tarkasti.

Tuomo Suhonen Työn ja talouden tutkimus LABORE,  En pidä järkevänä lyhytaikaisiin maailmanmarkkinahintojen muutoksiin reagoivaa kulutusverotusta. Jos polttoaineen hinnannousu on pysyväisluonteinen, niin voidaan toki harkita veronalennusta.

Marko Terviö Aalto-yliopisto, Veron lasku nyt nostaa kysyntää ja markkinahintaa entisestään. Yksi poikkeus on: omavaraisen maan (kuten USA) kannattaa myydä varmuusvarastoista kalliilla öljyä ja samalla sopia halvemmalla futuurihinnalla tulevaa varastontäytettä.

Janne Tukiainen Turun yliopisto, Julkisen vallan ei tulisi reagoida näihin eikä muihinkaan markkinoilla tapahtuviin hinnanmuutoksiin.

Roope Uusitalo Helsingin yliopisto, Polttoaineverot on haittaveroja, joitten on tarkoituskin vaikuttaa hintoihin ja kulutukseen.

[marjanpoimija]

Oma ratkaisuni hintojen nousuun: Vaihdoin bensarosvon hybridiin. Oliko se fiksua, vaikea sanoa. Matemaattisesti kyllä, ainakin mun matikkapäällä.

Ajan vuodessa maltillisen 15000km, josta työmatka-ajoa aika tarkaan 10000km. Vapaa-ajan 5000km yhdistelmäajoa on karkeasti 4000 ja kaupunkiajoa 1000km. Lasketaanpas. Ja mennään 2,0€ litrahinnalla

Ex-auto 7,4(Talvella 8,2) yhdistetty 10, kaupunki 14/100km  ja nykyinen 4,2 - 4,3 -5,0

työmatka-ajot:

Bensa                            Hybridi                                     erotus
Maantie
740litraa = 1480€            420litraa = 840€                    640€

Yhdistetty:
400litraa = 800€             172litraa =  344€                   456€

Kaupunki:
140litraa = 280€             50litraa = 100€                      180€

yht:         
                 2560€                           1284€                    1276€


Ja tähän lisäksi vielä autovero. Bensa 388€ vs Hybridi 130€ erotus 258€

Eli bensakulut + ajoneuvovero 1534€ / vuosi. Melko paljon!?

-------------------

Kaikkea ei toki voi laskea eikä mitata rahassa, kuten ajomukavuutta, turvallisuutta, mahdollisia huolto/korjauskuluja jne. Mutta kyllä tuolla vuosittaisella 1500€:lla aika mukavasti lyhentää autolainaa. Eikä välttämättä ketuta ihan yhtä paljoa tankkauksen yhteydessä. Eikä harmita sekään, että yhden työmatkan hinta putoaa 13,30 ---> 7,5 euroon.

Semmosta. Saa olla eri mieltä.

[Viimeinen linja]

Ihmiset hankkivat sähköautoja, hybridejä yms. jotka kuluttavat vähemmän. Hyvä niin. Mietin vain valtion asemaa, verotulot vähenevät ja ne tullaan jostain ottamaan mutta mistä. Jotkut verot tai maksut tulevat nousemaan se on aivan varma. Ei autoilu halvempana jatku älkää huijatko itseänne.

[Uuno Nuivanen]

Pitäisi huomioida myös uudemman kiesin arvonalenema, jolloin laskelmasi heittääkin häränpyllyä.

[marjanpoimija]

Ihmiset hankkivat sähköautoja, hybridejä yms. jotka kuluttavat vähemmän. Hyvä niin. Mietin vain valtion asemaa, verotulot vähenevät ja ne tullaan jostain ottamaan mutta mistä. Jotkut verot tai maksut tulevat nousemaan se on aivan varma. Ei autoilu halvempana jatku älkää huijatko itseänne.

Tuo on totta. Jos kaikki vaihtaisivat täyssähkäriin, menettäisi valtio 8 miljardia. Jostainhan se 8 on otettava. Joku käyttöveron korotus tuohon tulee varmasti. Se on selvä. Mutta itse nautiskelen "halvasta", tai ainakin halvemmasta ajosta nyt ainakin jonkin aikaa. Eli en ole itsäni huijaamassa 

Ehkä jotain suuntaa tulevan verotuksen suhteen antaa öljymaa Norja. Siellä uusista autoista on n.80% täyssähkäreitä. Mielenkiinnolla ja kauhulla seuraan, millaiset verot ja maksut täräyttävät.

[marjanpoimija]

Pitäisi huomioida myös uudemman kiesin arvonalenema, jolloin laskelmasi heittääkin häränpyllyä.

Tämäkin on täysin totta. Laskelmissani laskin vain polttoaine ja käyttöverokuluja. Mielellään sitä ei omistaisi autoa ollenkaan. Kallista puuhaa. Mutta, jos aikoo maalla asua, töissä, kaupassa ja harrastuksissa käydä, niin pakollinen paha.

[Nuivake]

Ihmiset hankkivat sähköautoja, hybridejä yms. jotka kuluttavat vähemmän. Hyvä niin. Mietin vain valtion asemaa, verotulot vähenevät ja ne tullaan jostain ottamaan mutta mistä. Jotkut verot tai maksut tulevat nousemaan se on aivan varma. Ei autoilu halvempana jatku älkää huijatko itseänne.

Totta puhut. Jatkossa puuttuvat tulot kaivetaan todennäköisesti ammattiliikenteestä ja työkoneista. Ne kun ovat vielä pirun vaikeita saada sähköisiksi merkittävissä määrin. Sitä kautta sitten se kuuluisa "kaikki" taas kallistuu.

[Ari-Lee]

Ehkä jotain suuntaa tulevan verotuksen suhteen antaa öljymaa Norja. Siellä uusista autoista on n.80% täyssähkäreitä. Mielenkiinnolla ja kauhulla seuraan, millaiset verot ja maksut täräyttävät.

Norja on erittäin huono ellei huonoin verrakkimaa Suomeen nähden.


https://fi.wikipedia.org/wiki/Norjan_talous

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_talous

Ja sitten se kuinka paljon ulkomaanvelkaa jokaisella suomalaisella vauvasta vaariin:

sinun osuutesi valtionvelasta
24 232,02 euroa
http://velkakello.fi/

Norjalaisella velkaa? Jokainen norjalainen jo syntyessään on miljonääri.

Lainaus

Jokaisella norjalaisella on öljyrahaston kautta sijoitusomaisuutta keskimäärin 208 000 euroa.

Maailman tärkeimmät osakemarkkinat nousivat väkevästi viime vuonna ja alkuvuodestakin nousu on jatkunut. Se tarkoittaa sitä, että Norjan valtion omistama öljyrahasto paisui viime vuonna 24 prosenttia. Se tarkoittaa myös sitä, että rahaston arvo on noussut yli 10 biljoonaan norjan kruunuun eli 10 000 miljardiin. Euroissa potti on ylittänyt maagisen yhden biljoonan euron rajan, eli lähes 1040 miljardia euroa. Öljyrahasto on maailman suurin rahasto.

Rahaston tuotto vuonna 2019 oli 1800 miljardia kruunua, mikä on rahaston historian tuottoisin vuosi.

Norjan valtion öljyrahasto on, virallisesti Norjan hallituksen eläkerahasto on maailman suurin valtiollinen sijoitusrahasto.

https://www.salkunrakentaja.fi/2020/01/norja-oljyrahasto-1000-miljardia-dollaria/

Sähkökään ei taida maksaa paljon mitään kun se tuotetaan vesivoimalla.