Kuinka Suomi voisi houkutella enemmän osaajia?

[Nuivettunut Han-nenetsi]

Mitään byrokratiaa ei tosiasiassa ole kun yksittäistapauksissa. EU:sta pääsee Suomen töihin saman tien eikä muista teollisuusmaista ei mitään tunkua Suomeen. Suuria määriä olisi tulossa vain kehitysmaista, mutta heitä tuskin voidaan pitää osaajina.

Esimerkiksi Intia ja Vietnam ovat kehitysmaita, ja heillä on laaja lahjakkuuspooli. on kehitysmaa ja intialaiset maahanmuuttajat ovat tunnettuja menestyksestään.

Luulen, että et tiedä alkuunkaan mikä on realiteetti esim. intialaisten kanssa. "Intialainen insinööri", eli väitetysti huippulahjakas koulutettu puoli-ilmainen intialainen, on myytti.

Intiassa ei ole mitään sen kummempaa osaamispotentiaalia kun Suomessakaan. Ainoa syy miksi heitä on otettu lähinnä koodajiksi länsimaihin, on halpa hinta. Tähän asemaan intialainen pääsee muutaman kuukauden koodauskurssilla, joka ei tee kenestäkään osaajaa.
...

Koulutettujen intialaisten mahdollisuuksia muuttaa ulkomaille töihin parantaa merkittävästi se että englannin kielellä on Intiassa syvälle juurtuneet perinteet. Monissa muissa kehitysmaissa (ja muuallakin, jopa vauraissa Länsi-Euroopan maissa) on vaikeaa löytää ymmärrettävää englantia puhuvia edes korkeasti koulutetun väestön keskuudesta.

[Pkymppi]

 Lainaus alkaa:"Koulutettujen intialaisten mahdollisuuksia muuttaa ulkomaille töihin parantaa merkittävästi se että englannin kielellä on Intiassa syvälle juurtuneet perinteet. Monissa muissa kehitysmaissa (ja muuallakin, jopa vauraissa Länsi-Euroopan maissa) on vaikeaa löytää ymmärrettävää englantia puhuvia edes korkeasti koulutetun väestön keskuudesta."


... Itseasiassa kaikki maahanmuutto ja maastamuutto kasvattaa runsaasti pitkänmatkan matkustelua. Kapea alainen ajattelutapa yhden hyödyn perusteella saavutettavasta edusta on Hölynpölyä, etu katoaa ilmastonmuutoksen torjunnan näkökulmassa.
 

Kaikenlaisen maastamuuton ja  maahanmuuton  vastustus on ilmastotoimi!

[Väestönvaihtaja]

Ihan varmasti riittää. Osaajaksi en nyt laske siivoojia tai muuta, josta sanotaan olevan pulaa. Jos osaajalla tarkoitetaan kunkin alan noin 10% parhaimmistoa (joka voidaan liberaalina tulkintana osaajasta) niin kyse on noin 250 000 työntekijästä koko työvoimasta eli sukupolvea kohden noin 5000-10 000 työntekijää. Suomen syntyvyys ei ole lähimainkaan niin pieni ettei kustakin sukupolvesta löytyisi tällainen määrä ihmisiä, joista voisi tulla osaajia.

Vaan kun ei riitä. Osaajia ei valmistu tarpeeksi teknologiateollisuuden tarpeisiin.

Luulen, että et tiedä alkuunkaan mikä on realiteetti esim. intialaisten kanssa. "Intialainen insinööri", eli väitetysti huippulahjakas koulutettu puoli-ilmainen intialainen, on myytti.

Intiassa ei ole mitään sen kummempaa osaamispotentiaalia kun Suomessakaan. Ainoa syy miksi heitä on otettu lähinnä koodajiksi länsimaihin, on halpa hinta. Tähän asemaan intialainen pääsee muutaman kuukauden koodauskurssilla, joka ei tee kenestäkään osaajaa.

Suomessa intialaiset tienaavat toiseksi eniten ulkomaalaisista. Yhdysvalloissa intialaiset tienaavat kaikista eniten. Väite heidän halvasta hinnastaan on kovin kyseenalainen.

Vietnamilaisten osamainen on jäänyt minulta kokonaan hahmottamatta. Hehän profiloituvat lähinnä tomaatinpoimijoina jota en myöskään osaa pitää minään suurena osaamisalueena.

Käsityksesi on todella hämmentävä. Vietnamilaiset ovat yksi suurimmista ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmistä suomalaisissa korkeakouluissa. He eivät valmistuttuaan ryhdy tomaatinpoimijoiksi.

Käytä järkeä hieman ennen kun vastaat. Ymmärrät varmaan, että Suomi ei ole mikään erityisen rasistinen maa, jota vältettäisiin rasismin takia. Samanlaista juoppojen huutelua on ihan kaikkialla.

En ole väittänyt Suomen olevan erityisen rasistinen maa. Sen sijaan tosiasia on, että Suomessa esiintyy rasismia. Rasismia tulee tietysti kitkeä. En ymmärrä miksi tämä on maahanmuuttokriitikolle vaikea pala. Eivät asiat ole mustavalkoisia.

Esimerkiksi aasialaistaustaiset voivat kokea rasismia aivan yhtälailla kuin afrikkalaistaustaiset (ja joskus afrikkalaistaustaiset voivat olla rasistisia aasialaisia kohtaan). Rasismi ei ole ilmiö, jota kohtaa vain Afrikasta ja Lähi-idästä kotoisin olevat humanitaariset maahanmuuttajat.

Meillä on sitten aika lailla eri moraalikäsitys.

Filippiiniläinen tekee toki oman valintansa, mutta se on usein valinta, joka tehdään puolipakolla koska se on ainoa tapa pärjää köyhässä maassa. Se on monesti siis yhtä vapaaehtoista kun huoraksi ryhtyminen.

Vaikka yksilö hyötyy, se on kansantaloudellinen tappio lähettävälle maalle, jonka kansalaiset päätyvät maksamaan ulkomaille lähtevän opinnot saamatta siitä mitään vastinetta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Filippiinit joutuu sijoittamaan tarpeellista enemmän rahaa koulutukseen saadakseen hoitajia omaan käyttöön. Tämä ylimääräinen raha on pois veronmaksajilta, joilla varmaan olisi muutakin käyttöä rahoilleen.

Lopputulos halvan työvoiman houkuttamisesta pois kehitysmaasta on että varattomuutta ja kurjuutta ylläpidetään kehitysmaassa kuppaamalla heiltä resursseja. Se on siis ihan samanlaista riistoa kun kehitysmaan kaivosten tyhjentäminen ulkomaille tai lapsityövoiman käyttö. Se vaan puetaan siistimpään pakettiin.

Käsityksesi on täysin virheellinen.

Filippineillä on ollut ylitarjontaa hoitajista. Ylitarjonnasta huolimatta Filippiineillä on opiskeltu hoitajiksi. Miksi? Koska he haluavat töihin rikkaampiin maihin parempien palkkojen perässä. Mainitsemasi hoitajapula on vain koronapandemian aikainen asia. Pandemia on tietysti poikkeus.

Lue aikaisempi viestini filipiiniläisiä hoitajia käsittelevä viestini: https://hommaforum.org/index.php/topic,132378.msg3356018.html#msg3356018

Ulkomailla työskentelevät filippiiniläiset lähettävät palkastaan rahaa kotimaahan. Nämä rahalähetykset vastaavat noin 10% Filippiinien BKT:sta. Kysessä on tietenkin hyvin merkittävä summa Filippiinien kannalta. Väite siitä, että Filippiinit eivät saa mitään vastineeksi ulkomailla työskentelevistä hoitajista, on täysin virheellinen.

Ulkomailla työskenteleviä filippiiniläisiä arvostetaan Filippiineillä, heitä pidetään jopa sankareina. Tämä siksi, koska heidän rahalähetyksillä on merkittävä rooli maan taloudelle. Katso liitetiedosto.

In the Philippines, Overseas Filipino Workers, or OFWs, as migrant workers are known, are often referred to as mga bagong bayani – "the new heroes." OFWs comprise about one-tenth of the overall Philippine population, and the remittances that they send home measurably spur consumer spending, driving up the national GDP. This significant contribution to the Philippine economy has not gone unnoticed by the government, which not only actively promotes the labeling of OFWs as heroes but has also enacted measures to ensure that their experiences leaving and returning to the country are relatively easy.

https://bhr.stern.nyu.edu/blogs/migrant-workers-as-national-heroes

Filippiinien työministeri kommentoi kesällä asiaa näin.

Vapaasti kääntäen: "Hoitajat ovat osa yli 10 miljoonaa filippiiniläistä, jotka asuvat ja työskentelevät ulkomailla. Yli 30 miljardin dollarin vuosittaiset rahalähetykset ovat keskeinen tekijä maan kulutukseen perustuvassa taloudessa. "On syitä sallia terveydenhuollon työntekijöiden etsiä töitä ulkomailta"."

The Philippines' labour minister said on Wednesday he will ask for government approval to allow 5,000 more healthcare workers to be deployed abroad, double the annual cap in a country that is one of the world's biggest sources of nurses.

Nurses are among the more than 10 million Filipinos who work and live overseas, with annual remittances in excess of $30 billion a key driver for the country's consumption-driven economy.

"There are reasons to allow health workers to seek good jobs abroad," Bello told a news conference. "We will make sure we will not run out of nurses and doctors."

https://www.reuters.com/world/asia-pacific/philippine-minister-aims-deploy-more-nurses-healthcare-staff-overseas-2021-06-16/

Olet yksinkertaisesti täysin väärässä tässä asiassa. Filippiinit hyötyvät suuresti ulkomailla työskentelevistä hoitajistaan. Se sama rahasumma, jonka filippiiniläinen hoitaja voi kuukausittain säästää palkastaan Suomessa, on Filippineillä paljon suurempi summa maan halvemmasta hintatasosta johtuen.

Lisäksi työolosuhteet Suomessa ovat varmasti parempia kuin Filippineillä.

Toistelet erinäisiä kliseitä, jotka pitkälti ovat pelkkää puppua.

Kova väite nimimerkiltä, joka juuri väitti ettei Filippiinit hyödy ulkomailla työskentelevistä filippiiniläisistä, vaikka remittanssit (ulkomailla työskentelevien rahalähetykset kotimaahansa) ovat kooltaan kymmenys maan BKT:sta...

Se tukeutuu ajatukseen, että Suomi olisi erityisen houkutteleva maa.

Täysi huti. Lue ketjun otsikko ja aloitusviesti uudelleen.

[Totti]

Tästä tulee liikaa jankkaamista samasta asiasta, joten vastaan vaan muutamaan juttuusi.

Väite heidän halvasta hinnastaan on kovin kyseenalainen.

Ei, vaan sinä olet tietämätön.

USA:ssa on olemassa ns. H1B työviisumi jonka puitteissa yritys voi tilapäisesti palkata ulkomaalaisia töihin. Etenkin IT-yritykset ovat hyödyntäneet tätä koska kotimainen koodaaja on heidän mielestä liian kallis.

Tämän puitteissa USA:n työmarkkinoille on syntynyt kokonainen oma intialainen pimeä markkina, jossa pomoksi nousseet intialaiset palkkaavat oman maansa kansalaisia ja sortavat heitä kastijärjestelmän mukaan esim. palkkauksissa ja promootioissa. Jengi suostuu tähän siinä toivossa, että saisivat jatkoa viisumilleen eikä lähetettäisi kotiin. Yritys katsoo toiminnan läpi sormien koska intiapomot pitävät palkkakustannukset alhaalla sekä rasismisyytösten pelossa.

Lopputulos tästä on, että intialaiset tekevät duunia H1B-viisumin minimipalkoilla, IT-alan palkkakehitys on junnannut paikallaan eikä amerikkalaiset koodaajat tahdo löytää hommia.

Käsityksesi on todella hämmentävä. Vietnamilaiset ovat yksi suurimmista ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmistä suomalaisissa korkeakouluissa. He eivät valmistuttuaan ryhdy tomaatinpoimijoiksi.

Luulin että ketju koski osaajia. Opiskelija ei ole osaaja edes valmistuttuaan.

En ole väittänyt Suomen olevan erityisen rasistinen maa. Sen sijaan tosiasia on, että Suomessa esiintyy rasismia. Rasismia tulee tietysti kitkeä. En ymmärrä miksi tämä on maahanmuuttokriitikolle vaikea pala. Eivät asiat ole mustavalkoisia.

Tottakai rasismia esiintyy Suomessa! Koko vihervasemmistohan tukeutuu rasismiin retoriikassaan: joko valkolaiset ovat paskoja tai mustat niin tyhmiä että heitä pitää paapoa. Niin tai näin, kaikki on rasismia.

Pointtini on, että koko kysymys on yhdentekevä siltä osin kun se esiintyy Suomessa. Ei tämä ole mikään Kiina, jossa kenialaiset piestään kadulla.

Käsityksesi on täysin virheellinen.

Filippineillä on ollut ylitarjontaa hoitajista.

Käsitykseni ei ole lainkaan virheellinen. Filipiiinien hoitajapula ei ole mikään tilapäinen koronajuttu vaan on jatkunut vuosia: http://www.ecns.cn/news/2020-04-22/detail-ifzvpqct5604163.shtml

The Philippine Overseas Employment Administration said the country has a shortage of about 290,000 health care workers and the annual migration of at least 13,000 workers is contributing to the deficit.
...
Nowhere is this shortage more apparent than in the Philippines where the exodus of nurses started as early as 1948. The first batch of nurses to leave went to the US under an exchange program. More followed in the 1960s, and the post-World War II nursing shortage then became more acute.

Sinänsä ei ole väliä liittyykö asia koronaan tai ei. Se tosiasia, että ulkomaat kuppaavat hoitajia Filipiineiltä johtaa joka tapauksessa siihen, että kriisitilanteissa heillä on alimitoitettu terveydenhuolto. Sama problematiikka on Suomen ja Norjan välillä. Sinun mielestä tällainen osaajien varastaminen maasta toiseen on ilmeisesti ihan hyväksyttävä asiantila?

Ulkomailla työskentelevät filippiiniläiset lähettävät palkastaan rahaa kotimaahan. Nämä rahalähetykset vastaavat noin 10% Filippiinien BKT:sta. Kysessä on tietenkin hyvin merkittävä summa Filippiinien kannalta. Väite siitä, että Filippiinit eivät saa mitään vastineeksi ulkomailla työskentelevistä hoitajista, on täysin virheellinen.

Mutta mitä he menettävät sillä, että joudutaan kouluttamaan hoitajia ulkomaille?

BKT:n kasvu hoitajien lahjoituksista kotimaahansa maksaa myös jotain. Ei se suinkaan ole ilmaista rahaa ulkomailta. Vaihtoehtohan on, että ylimäärähoitajat koulutettaisiin jollekin muulle alalle, josta olisi enemmän hyötyä Filippiineissä. Kouluttamalla esim. IT-alalle porukkaa hoitajien sijaan, Filippiinit voisi ehkä luoda menestyvän IT-sektorin. BKT ei edes kuvaa kansalaisten vaurautta vaan vain rahan liikkumista.

Toisaalta on ongelmallista, jos ulkomainen työvoima ei kuluta palkkarahojaan isäntämaassa. Filippiiniläinen hoitaja on tosiasiassa tulonsiirtoa ulkomaille Suomesta. Suomen kansantaloudelle Filippiiniläinen hoitaja on itse asiassa kalliimpi kun kotimainen hoitaja jos samasta palkasta merkittävä osa valuu ulkomaille. Tämä sama ongelma on mamujen kelatukien kanssa, joista merkittävä osa häviää ulkomaille.

Ajatuksesi ulkomaisista osaajista on siis kansantaloudellisesti persnettoa jos siitä samalla syntyy tulonsiirtoa ulkomaille. Mitä järkeä tällaisessa "osaajien" haalimisessa on?


Ideasi ulkomaisista osaajista on täysin harhainen. Ei länsimaa voi perustua siihen, että tuodaan työvoimaa ulkomailta, oli se kuinka osaava tai osaamaton tahansa. Jos työmarkkinoilla on ongelma, se pitää korjaa järjestelmää muuttamalla, ei laastaroimalla yli tilapäisillä ratkaisulla.

Monikultturalistit ovat ihan yhtä harhaisia tässä asiassa. Ainoa ero sinun esitykseesi on, että he eivät edes halua koulutettua väkeä vaan kuka tahansa kelpaa työvoimaksi. Ts. heille kelpaa alempikin palkkataso työperäiseksi maahanmuutoksi. Ruotsi on kokeillut tätäkin mallia ja tulos on katastrofaalinen.

Ainoa kansantaloudellisesti hyödyllinen työperäinen maahanmuutto, jota ei voida ratkaista sisäisiä rakenteita muuttamalla, on hyvin korkeassa palkkaluokassa. Siis ne osaajat, jotka ovat lähes uniikkeja alallaan.

Tällaiset ihmiset eivät kuitenkaan pienen määränsä takia ole kansakunnan näkökulmasta ratkaisevia tekijöitä vaan voimme myös elää ilman heitä. Sotahan ei yhtä miestä kaipaa ja jos yksi huippupalkattu toimari jää tulematta, joku suomalainen ottaa hänen paikan.

Koko problematiikka on siis pohjimmiltaan olematon koska työmarkkinoiden oletetun osaajapulan ratkaisu on löydettävissä ihan omia järjestelmiämme muuttamalla, ensisijaisesti koulutus ja toissijaisesti sosiaaliturvajärjestelmä.

[Väestönvaihtaja]

Näyttää siltä että artikkeli mm. asumisoloista on armeliaasti puhdistettu ulkoavaruuteen ja tilalla on sitten näitä menestystarinoita somasti hymyilevinen malleineen.
On selvä että kun tässä liikkuvat suuret rahat ja ulkomaisen työvoiman maahantuonti on ollut pidempää ykkösagenda työnantaja puolella niin myös julkisuuskuvaan on varaa panostaa. Ajat ovat muuttuneet, vielä muutama vuosi sitten näistä keskusteltiin hyvinkin avoimesti.
Aikaisemmin postaamassani intialaisia koskevassa artikkelissa on myös maininta sopimuksista ja niihin liitetystä sakosta.
Osa rekrytoinneista tehdään suoraan mutta osa tulee paikallisen välittäjän kautta. Silloin työntekijät tekevät sopimuksen lähtömaansa ehtojen mukaan. Tästä on ollut ennakkopäätös työtuomioistuimessa. Näin toimitaan myös rakennuksilla ulkomaisen työvoiman kanssa.

OK. Nämä ongelmat on hyvä saada ratkotuksi. Suomi muuttuu houkuttelevammaksi ulkomaalaisten silmissä, mitä paremmat palkat ja työolosuhteet Suomessa työskentelevillä ulkomaalaisilla on. Kaikenlaisia epäkohtia on varmasti olemassa ja niitä tulee ratkoa.

Tuossa jutussa on eräs kohta, joka liittyy aikaisemmin mainitsemiini rahalähetyksiin. Jutussa mainitaan: "Talonmiehen tai laitoshuoltajan tehtäviin piti käydä vielä oma koulutuksensa, josta piti maksaa liki 300 euroa lisää. Filippiineillä 17 000 pesoa on iso raha."

300 euroa on Filippiineillä iso raha. Suomessa työskentelevä hoitaja säästää kyseisen summan melko nopeasti. Suomalaiselle 300 euroa ei ole järin suuri raha, mutta Filippiineillä sillä rahalla saa paljon enemmän kuin Suomessa maan Suomea huomattavasti halvemmasta hintatasosta johtuen. Jos Suomessa työskentelevä filippiiniläinen hoitaja kuukausittain lähettää vaikka pari sataa euroa kotimaahansa, sillä on merkittävä merkitys kotimaassa asuville sukulaisilleen. Tästä on kyse remittanseissa eli ulkomailla työskentelevien ihmisten rahalähetyksistä. Tämän takia on helposti ymmärrettävää, miksi Filippiineille ulkomailla työskentelevät filippiiniläiset ovat tärkeä asia, vaikka he eivät työskentele hyvin palkatuissa hommissa.

[Väestönvaihtaja]

USA:ssa on olemassa ns. H1B työviisumi jonka puitteissa yritys voi tilapäisesti palkata ulkomaalaisia töihin. Etenkin IT-yritykset ovat hyödyntäneet tätä koska kotimainen koodaaja on heidän mielestä liian kallis.

Tämän puitteissa USA:n työmarkkinoille on syntynyt kokonainen oma intialainen pimeä markkina, jossa pomoksi nousseet intialaiset palkkaavat oman maansa kansalaisia ja sortavat heitä kastijärjestelmän mukaan esim. palkkauksissa ja promootioissa. Jengi suostuu tähän siinä toivossa, että saisivat jatkoa viisumilleen eikä lähetettäisi kotiin. Yritys katsoo toiminnan läpi sormien koska intiapomot pitävät palkkakustannukset alhaalla sekä rasismisyytösten pelossa.

Lopputulos tästä on, että intialaiset tekevät duunia H1B-viisumin minimipalkoilla, IT-alan palkkakehitys on junnannut paikallaan eikä amerikkalaiset koodaajat tahdo löytää hommia.

Toki jenkeissä on näitä hikipajoja, mutta intialaistaustaiset ovat siitä huolimatta oikein menestyneitä Yhdysvalloissa. He ovat tulotilastojen kärjessä. Samoin Suomessa asuvat intialaiset tienaavat hyvin verrattuna muihin ulkomaalaistaustaisiin. Asia ei ole mustavalkoinen.

Luulin että ketju koski osaajia. Opiskelija ei ole osaaja edes valmistuttuaan.

Opiskelijoista voi tulla osaajia. Joka tapauksessa pointti oli se, että vietnamilaiset ovat yksi suurimmista ulkomaalaisten opiskelijoiden ryhmistä Suomessa. Käsitys heistä vain tomaatinpoimijoina on virheellinen. Tunnen jonkun verran Suomessa asuvia vietnamilaisia ja kaikki heistä ovat joko korkeakouluista valmistuneita tai siellä opiskelevia. Maatalousorjana ei työskentele yksikään. Toki en väitä, etteikö vietnamilaisia voisi työskennellä myös maataloudessa, mutta käsitys heistä vain kouluttamattomina maatalousorjina on virhellinen.

Pointtini on, että koko kysymys on yhdentekevä siltä osin kun se esiintyy Suomessa.

Ei ole. Rasismia esiintyy Suomessa ja sitä vastaan tulee toimia. Olen todistanut sitä itsekin Suomessa. Rasismin kohteeksi eivät joudu vain afrikkalais- ja lähi-itätaustaiset (ja joissain tapauksessa afrikkalais- ja lähi-itätaustaiset käyttäytyvät itse rasistisesti).

Sinänsä ei ole väliä liittyykö asia koronaan tai ei. Se tosiasia, että ulkomaat kuppaavat hoitajia Filipiineiltä johtaa joka tapauksessa siihen, että kriisitilanteissa heillä on alimitoitettu terveydenhuolto. Sama problematiikka on Suomen ja Norjan välillä. Sinun mielestä tällainen osaajien varastaminen maasta toiseen on ilmeisesti ihan hyväksyttävä asiantila?

Se ei ole mitään varastamista, jos Norja palkkaa suomalaisen hoitajan, joka pakenee Suomen matalaa palkkatasoa. Edelliseen virkkeeseen voidaan Norjan tilalle vaihtaa Suomi ja Suomen tilalle Filippiinit.

Kannatatko muuten itäsaksalaista tai pohjoiskorealaista tapaa estää ulkomaiden "varastelut"?

Mutta mitä he menettävät sillä, että joudutaan kouluttamaan hoitajia ulkomaille?

BKT:n kasvu hoitajien lahjoituksista kotimaahansa maksaa myös jotain. Ei se suinkaan ole ilmaista rahaa ulkomailta. Vaihtoehtohan on, että ylimäärähoitajat koulutettaisiin jollekin muulle alalle, josta olisi enemmän hyötyä Filippiineissä. Kouluttamalla esim. IT-alalle porukkaa hoitajien sijaan, Filippiinit voisi ehkä luoda menestyvän IT-sektorin.

Tuo on tietysti Filippiinien koulutuspoliittinen kysymys, mutta tilanteessa jossa Filippiinit kouluttavat paljon hoitajia, on heille eduksi, että nämä hoitajat muuttavat rikkaampiin maihin ja lähettävät rahaa kotimaihin. Ei filippiiniläinen hoitaja muutu IT-asiantuntijaksi, jos Suomi jättää hänet palkkaamatta.

Toisaalta on ongelmallista, jos ulkomainen työvoima ei kuluta palkkarahojaan isäntämaassa. Filippiiniläinen hoitaja on tosiasiassa tulonsiirtoa ulkomaille Suomesta. Suomen kansantaloudelle Filippiiniläinen hoitaja on itse asiassa kalliimpi kun kotimainen hoitaja jos samasta palkasta merkittävä osa valuu ulkomaille. Tämä sama ongelma on mamujen kelatukien kanssa, joista merkittävä osa häviää ulkomaille.

Ajatuksesi ulkomaisista osaajista on siis kansantaloudellisesti persnettoa jos siitä samalla syntyy tulonsiirtoa ulkomaille. Mitä järkeä tällaisessa "osaajien" haalimisessa on?

Toki he käyttävät osan rahoistaan Suomessa. Heidän täytyy maksaa asumisestaan, ruuastaan, parturikäynneistä, vaatteista, verot, sähköt, internetin käytöstä, ravintolakäynneistä jne. Kannattaa huomioida, että niiden summien mitä lähetään köyhään maahan ei tarvitse olla suomalaisittain merkittäviä. Katso vastaukseni Ulvokille yllä.

Ideasi ulkomaisista osaajista on täysin harhainen. Ei länsimaa voi perustua siihen, että tuodaan työvoimaa ulkomailta, oli se kuinka osaava tai osaamaton tahansa. Jos työmarkkinoilla on ongelma, se pitää korjaa järjestelmää muuttamalla, ei laastaroimalla yli tilapäisillä ratkaisulla.

Monikultturalistit ovat ihan yhtä harhaisia tässä asiassa. Ainoa ero sinun esitykseesi on, että he eivät edes halua koulutettua väkeä vaan kuka tahansa kelpaa työvoimaksi. Ts. heille kelpaa alempikin palkkataso työperäiseksi maahanmuutoksi. Ruotsi on kokeillut tätäkin mallia ja tulos on katastrofaalinen.

Ulkomainen työvoima tukee myös kotimaista. Osa ulkomaalaisista suomalaistuu ja hankkii lapsia, joista voi tulla uusia osaajia. Kyse ei ole staattisesta asiasta eikä siitä, etteikö kantasuomalaisia koulutettaisi. Toki koulutetaan. Ei esim. minun tai sinun kouluttautumista ole estäneet Suomessa asuvat ulkomaalaiset. Koulutuspaikkojen määriä voidaan kasvattaa ja tätä kannattaa myös esimerkiksi Teknologiateollisuus.

[Lalli IsoTalo]

Suomessa intialaiset tienaavat toiseksi eniten ulkomaalaisista. Yhdysvalloissa intialaiset tienaavat kaikista eniten.

Sitten kun joskus pääset akateemiseen maailmaan, sinulle kerrotaan lähteistyksen merkitys. Jotkut tajuavat lähteiden merkityksen ilman koulutusta, toiset eivät edes tohtoreina.

Kaikki tämä blaa blaa blaa mitä olet heität stetsonistasi Hommalle on ollut enimmäkseen lähteistämätönta, täysin jalostamatonta hevosenpaskaa  , joka saa sinut näyttämään kohta lukioon pyrkimässä olevalta jonkinsukupuoliselta. Olen melko varma, että pystyt parempaankin. 

Miten 1tun vaikeaa on ottaa Google käteen ja lähteistää omat väitteet, kun väitteitä esität?

Viimeiseen asti täällä yritämme ajatella, että joku olisi trolli, joka vain tuhlaisi aikaamme. Mutta JOS näin olisi, aikamme ei olisi tuhlattua, koska tämänkin ketjun lukijoita on satoja, jolloin sadat ei-rekisteröityneet ihmiset voivat lukea vastauksemme, et ainoastaan sinä.

[Väestönvaihtaja]

Suomessa intialaiset tienaavat toiseksi eniten ulkomaalaisista. Yhdysvalloissa intialaiset tienaavat kaikista eniten.

Sitten kun joskus pääset akateemiseen maailmaan, sinulle kerrotaan lähteistyksen merkitys. Jotkut tajuavat lähteiden merkityksen ilman koulutusta, toiset eivät edes tohtoreina.

Kaikki tämä blaa blaa blaa mitä olet heität stetsonistasi Hommalle on ollut lähteistämätönta, täysin jalostamatonta hevosenpaskaa  , joka saa sinut näyttämään kohta lukioon pyrkimässä olevalta jonkinsukupuoliselta. Olen melko varma, että pystyt parempaankin. 

Miten 1tun vaikeaa on ottaa Google käteen ja lähteistää omat väitteet?

Viimeiseen asti täällä yritämme ajatella, että joku olisi trolli, joka vain tuhlaisi aikaamme. Mutta JOS näin olisi, aikamme ei olisi tuhlattua, koska tämänkin ketjun lukijoita on satoja, jolloin sadat saisivat lukea vastauksemme, eivät ainoastaan sinä. Sinä et ole ainoa lukijamme.

Ihan rauhassa vaan. Vedä syvään henkeä. Käy vaikka nauttimassa raitista ilmaa pihalla. Aina en jaksa lähteistää väitteitäni, mutta eivät niin tee muutkaan. Hyvä toki, että lähteitä kaivataan. Onpa joskus tullut osallistuttua internetissä keskusteluihin, joissa kanssakeskustelijat menivät mutun voimalla eivätkä hyvät lähteet kiinnostaneet. (Syy tälle oli tietysti se, että hyvät lähteet osoittivat heidän mutunsa valheelliseksi.) Ehdottomasti parempi, että lähteitä kaivataan jopa kiivaasti.

Toisesta linkistä käy muuten ilmi, että filippiiniläiset tienaavat Yhdysvalloissa oikein hyvin. Aasialaiset ovat jenkkilässä parhaiten tienaava rotu.

https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/21_03_10_Tutkimuksia_1_Saukkonen.pdf

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_ethnic_groups_in_the_United_States_by_household_income#Detailed_ancestry

[Lalli IsoTalo]

Miten vaikeaa tuo oli? Sinua pitää välillä vähän patistella. Omaksi parhaaksesi.

[Uuno Nuivanen]

Maaninen jankkaus Hommaforumilla "ulkomaalaisten osaajien"® ihanuudesta ja tarpeesta saa kirjoittajan vaikuttamaan maksetulta t*****lta.   

[Tabula Rasa]

Maaninen jankkaus Hommaforumilla "ulkomaalaisten osaajien"® ihanuudesta ja tarpeesta saa kirjoittajan vaikuttamaan maksetulta t*****lta.   

Etenkin kun jokainen väittämänsä nuivien valhe ja mokutuksen siunauksellisuus debunkattuna ei edes yritä vastata niihin, vaan siirtyy toistamaan samaa höpötystä ihan kuin väitteensä olisivat totta siitä huolimatta että kuka hyvänsä näkee niiden läpi edes puoliksi kuolleella aivosolulla.

[Totti]

Ideasi ulkomaisista osaajista on täysin harhainen. Ei länsimaa voi perustua siihen, että tuodaan työvoimaa ulkomailta, oli se kuinka osaava tai osaamaton tahansa. Jos työmarkkinoilla on ongelma, se pitää korjaa järjestelmää muuttamalla, ei laastaroimalla yli tilapäisillä ratkaisulla.

Monikultturalistit ovat ihan yhtä harhaisia tässä asiassa. Ainoa ero sinun esitykseesi on, että he eivät edes halua koulutettua väkeä vaan kuka tahansa kelpaa työvoimaksi. Ts. heille kelpaa alempikin palkkataso työperäiseksi maahanmuutoksi. Ruotsi on kokeillut tätäkin mallia ja tulos on katastrofaalinen.

Ulkomainen työvoima tukee myös kotimaista. Osa ulkomaalaisista suomalaistuu ja hankkii lapsia, joista voi tulla uusia osaajia. Kyse ei ole staattisesta asiasta eikä siitä, etteikö kantasuomalaisia koulutettaisi. Toki koulutetaan. Ei esim. minun tai sinun kouluttautumista ole estäneet Suomessa asuvat ulkomaalaiset. Koulutuspaikkojen määriä voidaan kasvattaa ja tätä kannattaa myös esimerkiksi Teknologiateollisuus.

Ihmettelen sitä, että jos ulkomainen työvoima on taloudellinen ratkaisu, miksi kukaan ei esitä laskelmaa, jossa näemme paljon rahaa tulee jokaisen suomalaisen fikkaan kun mamut tekevät duunit?

Astut samaan ansaan kun kaikki muut, jotka ajavat tätä asiaa: katsotaan vain tulopuolta ja unohdetaan menopuoli.

Jos lisäät työvoimaa ulkomailta, joudut samassa mitassa lisää menoja eli erinäisiä julkisia palveluja, infrainvestointeja jne. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ulkomainen työvoima ei ratkaise ainoatakaan kansantaloudellista ongelmaa ellei se ole ylisuorittaja.

Tällainen asetelma on kuitenkin erinomaisen vaikea toteuttaa käytännössä ja suuremmassa skaalassa. Etenkin kun mamu joutuu kilpailemaan suomalaisen kanssa, jolla jo on kulttuuri ja kieli hallussa, hän on lähtökohtaisesti altavastaaja ja joutuisi olemaan poikkeuksellisen ahkera kompensoidakseen puutteensa.

Ratkaisu tähän on rankkaa seulonta osaajista, joka taas vähentää duunarien määrän hyvin pieneksi, jolloin kansantaloudellinen merkitys on olematon.

Juuri tämän takia esim. Ruotsin jättimäinen maahanmuutto ei koskaan ole muuttunut rahaksi valtion kassassa vaan reiäksi sen pohjassa. Vasemmiston järkeilyhän oli, että mamu suoriutuu vähintään yhtä hyvin kun ruotsalainen työmarkkinoilla. Todellisuudessa keskivertomamu on rankka alisuorittaja ja kun seulontaa osaajista ei tehdä, kauppa on tappiollinen kautta linjan.

Tämä oli siis kansantaloudellinen näkökulma.

Yrityksen näkökulmasta tilanne on tietenkin huomattavasti yksinkertaisempi. Sille riittää, että saa tarpeeksi hyvän ulkolaisen osaajan joka tuo enemmän kun maksaa. Osaamistasollakaan ei ole väliä kunhan hinta on oikea. Yritykselle ei myöskään ole väliä mitä lisäkustannuksia yhteiskunnalle koituu koska sen ei tarvitse maksaa niitä. Yritykset kirkuvat ulkomaisen työvoiman perään juuri sen takia, että se on heille hetkellinen hyöty ja oheiskustannukset lykätään muille.

Syy miksi kukaan ei esitä kannattavuuslaskelmia työperäisestä maahanmuutosta on siis juuri se, että se ei ole kansantaloudellisesti kannattavaa. Se voi olla kannattavaa yksittäiselle yritykselle, mutta veronmaksajana minua ei kiinnosta jos suurpääoma tekee enemmän voittoa ulkomaisen työvoiman turvin. Vielä vähemmän se kiinnostaa jos maani on kohta ulkomaalaisten kansoittama enkä enää tunne sitä kodiksini.

[viitasopuli]

Niinpä. Osaajien houkuttelu?!   Otetaan ruotsinlaiva  silja/viikkari ja seilataan se kiinaan tai Afrikkaa. Toisille luvataan banaaneja ja toisille riisiä  .täysi laiva  sitten kotio ja osaajia riittää:)

[Väestönvaihtaja]

Jos lisäät työvoimaa ulkomailta, joudut samassa mitassa lisää menoja eli erinäisiä julkisia palveluja, infrainvestointeja jne. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ulkomainen työvoima ei ratkaise ainoatakaan kansantaloudellista ongelmaa ellei se ole ylisuorittaja.

Tällainen asetelma on kuitenkin erinomaisen vaikea toteuttaa käytännössä ja suuremmassa skaalassa. Etenkin kun mamu joutuu kilpailemaan suomalaisen kanssa, jolla jo on kulttuuri ja kieli hallussa, hän on lähtökohtaisesti altavastaaja ja joutuisi olemaan poikkeuksellisen ahkera kompensoidakseen puutteensa.

Ratkaisu tähän on rankkaa seulonta osaajista, joka taas vähentää duunarien määrän hyvin pieneksi, jolloin kansantaloudellinen merkitys on olematon.


Yrityksen näkökulmasta tilanne on tietenkin huomattavasti yksinkertaisempi. Sille riittää, että saa tarpeeksi hyvän ulkolaisen osaajan joka tuo enemmän kun maksaa. Osaamistasollakaan ei ole väliä kunhan hinta on oikea. Yritykselle ei myöskään ole väliä mitä lisäkustannuksia yhteiskunnalle koituu koska sen ei tarvitse maksaa niitä. Yritykset kirkuvat ulkomaisen työvoiman perään juuri sen takia, että se on heille hetkellinen hyöty ja oheiskustannukset lykätään muille.

Syy miksi kukaan ei esitä kannattavuuslaskelmia työperäisestä maahanmuutosta on siis juuri se, että se ei ole kansantaloudellisesti kannattavaa. Se voi olla kannattavaa yksittäiselle yritykselle, mutta veronmaksajana minua ei kiinnosta jos suurpääoma tekee enemmän voittoa ulkomaisen työvoiman turvin. Vielä vähemmän se kiinnostaa jos maani on kohta ulkomaalaisten kansoittama enkä enää tunne sitä kodiksini.

Nämä ovat hyviä huomioita, mutta täytyy huomioda kiinteät kustannukset. Jos vaikka terveyskeskuksessa käy yksi uusi kävijä, ei terveyskeskuksen lämmityksestä aiheutuvat kustannukset nouse tämän uuden kävijän myötä.

Lisäksi matalasti palkatut työntekijät ovat komplementaarisia hyvätuloisten kanssa. Hyvätuloisen osaajan elämä olisi ankeaa ilman siivoojia, kahvilahenkilökuntaa, hoitajia, jne.

Uskon kyllä, että voit tuntea Suomen kodiksi, vaikka Suomea kansoittaakin yhä useampi erilainen ihminen. Se vaatii avointa mieltä. Toisaalta pikkukylissä hyvin pitkälti vältytään maahanmuutolta. Maahanmuuttajat, niin osaajat kuin osaamattomat, keskittyvät kaupunkeihin ja erityisesti pääkaupunkiseudulle.

Työperäisen maahanmuuton vaikutusta kansantalouteen on arvioitu. Näitä arvioita on käynyt läpi taloustieteen emeritusprofessori Vesa Kanniainen.

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/vesa-kanniainen/humanitaarisen-maahanmuuton-kansantaloudellinen-kustannus-on-korkea/

Viime syksynä eduskunnassa oli käsiteltävänä Euroopan unionin maahanmuuttostrategiaan liittyvä uudistus. Minulta pyydettiin taloustieteilijänä hallintovaliokunnan toimesta siihen liittyvä lausunto. Olen kirjoittanut vuosien varrella eduskunnalle useita lausuntoja ja suostuin. Rajasin lausuntoni lähteet tieteellisesti vertaisarvioituihin ja siis tieteellisillä foorumeilla julkaistuihin tutkimuksiin. Ne ovat läpikäyneet anonyymin referee-järjestelmän.

Lausunnossani nostin esiin kaksi tutkimuksiin perustuvaa johtopäätöstä maahanmuuton kansantaloudellisista vaikutuksista: (1) työperäinen maahanmuutto hyödyttää tulomaan kansantaloutta, (2) humanitaarinen maahanmuutto tulee tulomaalle yllättävän kalliiksi. Oletin näillä tuloksilla olevan yleistä mielenkiintoa ja tarjosin sittemmin kirjoitukseni julkaistavaksi THL:n Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä. Lehden toimitus hylkäsi sen. Lehdessä oli "ruuhkaa". Olen laittanut tuon termin lainausmerkkeihin.

Tutkimustulokset työperäisen maahanmuuton hyödyllisistä kokonaisvaikutuksista ovat kuitenkin kohtuullisen yhteneväiset. Tulosten mukaan työperäisenä maahanmuuttona tapahtuva ihmisten liikkuvuus kokonaisuutena vahvistaa kansantaloutta tulomaassa, mutta heikentää sitä aivovuodon muodossa lähtöalueita. Mainittujen vaikutusten voi odottaa olevan merkittäviä etenkin, jos korkean osaamisen työ ja matalan osaamisen työ ovat komplementaarisia eli kumpaakin tarvitaan tuotannon aikaansaamisessa. Vaikutukset palkkatasoon ovat jossain määrin tapauskohtaisia.

[Pakkanen]

Suomessa on EU:n suurin julkinen sektori.

Supistamalla julkinen sektori eritoten hallinto ja virkakylstipuolelta minimiin, eli välttämättömälle tasolle. Vapautetaan suuri määrä korkeasti koulutettuja suomalaisia yksityisen sektorin käyttöön.

Samalla ylipaisuneen julkisen sektorin kulut kutistuu, jolla taloutta tervehdyttävä vaikutus.

Kumpikin omiaan pienentämään ulkomaalaisten osaajien tarvetta.

Julkishallinnon remontin lisäksi kun minimoidaan kaikki humanitaarisen maahanmuuton ja kehariavun ympärille rakentunut infra, niin taas vapautuu suuri joukko itseään fiksuna pitäviä suomalaisia huippuosaajia yksityisen sektorin käyttöön ja samalla säästyy merkittävä summa ylivelkantuneen valtion varoja.

Uudelleenkoulutus ja elinikäinen oppiminen on sitäpaitsi hehkutettua nyt.

Kun omat ongelmat on korjattu ja rahareiät tutkittu, niin katsotaan huutavaa ihqujen ja ylivertaistennulkomaalaisten tarvetta sitten uudestaan.

[valtakunnanpärkhele]

Niinpä. Osaajien houkuttelu?!   Otetaan ruotsinlaiva  silja/viikkari ja seilataan se kiinaan tai Afrikkaa. Toisille luvataan banaaneja ja toisille riisiä  .täysi laiva  sitten kotio ja osaajia riittää:)

Tässäpä se, Suomen pitää houkuttaa osaajia, ei houkutella.

edit: houkuttavuuteen ei päästä koskaan,  sillä Suomi on 45+v tätiholhottu  paska viherdemarikommunistivaltio, missä mikään yli mediaanin ei juuri kannata, koska verot ja kalkki alle mediaanin työt  ei kannata, koska tuet menee ja veroprosentti kasvaa. 

[Golimar]

En muista milloin xenofiilit keksivät termin moniosaaja mutta luulen että ulkomainen osaaja joka houkutellaan Suomeen on kädellisten sukupuussa lähellä sitä.

moniosaaja

sanaseppo
30.7.2008

Ulkomailta saapunut tuhattaituri, joka on tullut Suomeen pelastamaan maamme talouden. Viihtyy etenkin sosiaalitoimistojen ympäristössä. Pimeällä vaikeasti havaittava suojavärityksen johdosta.

Mitä ihmeen moniosaajia tuolla parveilee?

https://urbaanisanakirja.com/word/moniosaaja/

[theOwl]

Suomessa on EU:n suurin julkinen sektori.

Ei ole todellakaan suurin, jotain totuuspohjaa näihin keskusteluihin.

Yksi parhaista mittareista on julkisen sektorin osuus työntekijöistä, joka on Suomessa pienempi kuin muissa Pohjoismaissa ja Baltian maistakin ainoastaan Virossa on julkisen sektorin osuus pienempi. Suomessa on erityisesti valtion työntekijöitä vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_public_sector_size

Joskus käytetään myös ongelmallisempaa mittaria julkisten kulujen suhde bruttokansantuotteeseen, tällä mittarilla Suomi on lähempänä kärkeä, mutta ei aivan kärjessä tälläkään mittarilla.

https://www.statista.com/statistics/263220/public-spending-ratio-in-eu-countries/

[Väestönvaihtaja]

No nyt meni kyllä sekavaksi.

Pahoittelut jos en osannut selittää asiaa tarpeeksi yksinkertaisesti.

Keskustelimme Totin kanssa ulkomailla työskentelevien filippiiniläisten kotimaahan suuntautuvista rahalähetyksistä (=remittansseista). Näillä rahalähetyksillä on merkittävä rooli Filippiinien taloudessa. Ne ovat kooltaan noin 10% maan BKT:sta.

Linkitit jutun, jossa kerrottiin 300 euroa olevan suuri raha Filippiineillä. Tämä kertoo, miksi nämä remittanssit ovat Filippiineille tärkeä asia, vaikka ulkomailla työskentelevät filippiiniläiset eivät työskentele rahakkaissa hommissa. Filippiiniläiset työskentelevät ulkomailla usein hoitajina, rakennustyömailla, lastenhoitajina, jne. eli ei missään leveän leivän duuneissa. 300 euroa on raha, jonka Suomessa työskentelevä hoitaja säästää nopeasti. Se ei kuulosta suurelta, mutta Filippiineillä se on sitä. Tämän takia se Suomessa vaatimattomalla palkalla työskentelevä filippiiniläinen hoitaja voi olla kotimaassaan asuvan perheensä talouden kannalta todella tärkeä asia.

Jos miettii vaikkapa suomalaisen hoitajan palkkaa, niin sitä ei välttämättä heti tiedosta miten tärkeä se voi olla kotimaassaan asuvaa perhettään tukevalle filippiiniläiselle. Siitä palkasta voi lohjeta vaikka kuukausittain sellainen siivu, josta perhe Filippiineillä hyötyy suuresti.

Tuo vastaukseni oli siis enemmänkin keskustelua seuraaville ja Totille, eikä sinulle. Mainitsin sen vain, koska lainaamassasi jutussa mainittiin 300 euroa olevan suuri raha Filippiineillä.

Nämä välitysfirmat järjestävät kursseja jotka tulijan on kustannettava. Samoin matkaliput kustannetaan lainasta jotka välittäjä myöntää. Näin tekijä sitoutetaan sopimukseen ja toisaalta välittäjän bisnes kukoistaa.
En näe mitään syytä että täällä pitäisi tukea tällaista järjestelmää. Ja sillä nyt ei oikeastaan ole mitään merkitystä Suomen työelämän kannalta mihin filippiino rahansa lähettää. Jotenkin ei tämä moraali aukea että sen takia pitäisi saada tänne tekijöitä.

Jos halutaan palkata heitä suoraan ilman välitysfirmoja, niin kai sekin onnistuisi. Ei olisi mikään maailman kahdeksas ihme. En sinänsä näe noita välitysfirmoja suurena ongelmana.

Noita välitysfirmoja ovat käyttäneet Saudi-Arabiassa työskennelleet suomalaiset sairaanhoitajat (kyllä, suomalaisia sairaanhoitajia on työskennellyt Saudi-Arabiassa). Mahtaako niiden toiminta erota suuresti filippiiniläisiä hoitajia välittävien firmojen toiminnasta?

[Pakkanen]

Suomessa on EU:n suurin julkinen sektori.

Ei ole todellakaan suurin, jotain totuuspohjaa näihin keskusteluihin.

Yksi parhaista mittareista on julkisen sektorin osuus työntekijöistä, joka on Suomessa pienempi kuin muissa Pohjoismaissa ja Baltian maistakin ainoastaan Virossa on julkisen sektorin osuus pienempi. Suomessa on erityisesti valtion työntekijöitä vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_public_sector_size

Joskus käytetään myös ongelmallisempaa mittaria julkisten kulujen suhde bruttokansantuotteeseen, tällä mittarilla Suomi on lähempänä kärkeä, mutta ei aivan kärjessä tälläkään mittarilla.

https://www.statista.com/statistics/263220/public-spending-ratio-in-eu-countries/

Teillä talousalan asiantuntijoilla on asiasta ilmeisesti jonkinlainen, sanoisinko jopa ihan merkittävä näkemysero.

Muutamia uutispomintoja aiheesta.

Ajalta ennen koronaa:

HS: Suomessa EU:n suurin julkinen sektori
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002892830.html

Koronan jälkeen:

SR: Taloustieteen professorin tyly viesti: Julkisen sektorin menoleikkaukset on ainoa vaihtoehto

Suomen julkinen sektori on liian suuri ja se on tehnyt Suomesta kalliin maan, Viren toteaa
Taloustieteen professorin mukaan Suomessa on OECD:n vertailussa maailman toiseksi suurin julkinen sektori, ja ero Ranskaan on vain hiuksen hieno. Lisäksi Suomi on euroalueen kallein maa.
https://www.salkunrakentaja.fi/2020/05/julkinen-sektori-menoleikkaukset/

Suomen ylipaisunut ja kallis julkinen sektori on aika yleinen konsensus. Se että esittää omilla mittareilla asian olevankin lähes päin vastoin ja vaatii samalla totuuspohjaa keskusteluihin on vähän,   ....no ei sen väliä. Jätän sanomatta.

Joku voisi todeta jotain siitä koirasta joka älähtää, mutta en lähde siihen. Se on ihan luonnollista että puolustaa omia intressejään.

Mutta kuten julkisesta sektoristamme, myös siitä on varmasti monia mielipiteitä, että kuinka reilua ylipaisuneen julkisen puolen työntekijöiden varma työpaikka ilman jatkuvia yt-kierroksia sitten on? Yksityisellä jatkuva irtisanomisuhka, uuden työpaikan etsimen, jatkuva kouluttautuminen on kuitenkin tätä päivää ja yksityinen sektori kustantaa julkisen palkat. Mutta kyllähän se henkilökohtaisesti toki kirpasee, jos varmaksi uumoiltu virka ravistellaankin menoleikkausten yhteydessä alta.

Mutta Suomea vaivaavat sairaudet lienee silti järkevää yrittää korjata, ennemmin kuin epärealistisesti haaveilla ulkomaalailta tuodun työvoiman korjaavan muka tilanteen, lakaisemalla ongelmat maton alle.

[l'uomo normale]

Suomessa on EU:n suurin julkinen sektori.

Ei ole todellakaan suurin, jotain totuuspohjaa näihin keskusteluihin.

Yksi parhaista mittareista on julkisen sektorin osuus työntekijöistä, joka on Suomessa pienempi kuin muissa Pohjoismaissa ja Baltian maistakin ainoastaan Virossa on julkisen sektorin osuus pienempi. Suomessa on erityisesti valtion työntekijöitä vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Yksityistetyt ja säätiöitetyt ja kolmannelle sektorille siirretyt julkisen sektorin työt ja työntekijät ovat julkista sektoria, koska ne toimivat yhteiskunnan varoilla.

[akez]

SUOMALAISEN miehen kanssa naimisiin haluava eteläkorealainen nainen koki valtavan yllätyksen elokuussa, kun hän huomasi oleskelulupahakemuksensa päätöksen siirtyvän tämän vuoden joulukuulta ensi vuoden toukokuulle.

SUN tapasi vuosia sitten suomalaisen miehen amerikkalaisessa yrityksessä ja meni tämän kanssa kihloihin. Pariskunta pohti häiden järjestämistä Suomessa tänä vuonna. Kaksi akateemista tutkintoa suorittanut Sun työskentelee tällä hetkellä Etelä-Koreassa kantasoluja tutkivan yhtiön johtajana.

Tarkoituksena oli Suomeen muuttamisen jälkeen hakea uusia töitä.

Mitään taloudellista kiirettä Sunilla töiden hankkimiseen ei kuitenkaan ollut. Yli 20 vuotta työelämässä ollut Sun on verotietojen perusteella tienannut vuosittain 120 000–130 000 euroa. Veroja hän on maksanut Etelä-Koreaan kymmeniätuhansia euroja vuosittain.

OLESKELULUVAN jättämisen jälkeen alkukesästä Sun tuli Suomeen ollakseen kihlattunsa kanssa. Elokuussa Sunin piti poistua Suomesta, koska 90 päivän vierailuviisumi tuli päätökseensä.
...

Tuo vertautuu kuvitteelliseen tapaukseen, jossa kehitysapukoordinaattori Synneva Linnea Appelqvist, joka on Nigeriassa viemässä paikallisille kehitysapuprojektin myötä gender- trans- ja homo-ilosanomaa (tällaista tapahtuu jo todellisuudessa), tapaa siellä ihanan miehen, James Okunakukanavan. Hän IT-firman toimitusjohtaja ja tienaa vuodessa ainakin miljoonan. Tästä on paperit olemassa. Pari kihlautuu ja he haaveilevat menevänsä kenties jo seuraavana vuonna naimisiin, kunhan miehelle järjestyy ensin oleskelulupa Suomeen. Miehellä ei ole mitään kiirettä työn saamisen suhteen koska rahaa on. Niinpä hän aluksi ajatteli vain lähinnä katsella menoa Suomessa ja hakea sitten kenties myöhemmin töitä.

Todellinen juju projektissa on kuitenkin se, että James höynäytti Synnevaa lipevin puhein ja lupauksin. Tosiasiassa hänellä on vain muutamasta laudasta kyhätty myyntikoju valtatien varrella, jossa kauppaa Coca-Colaa ja banaaneja. Miehen tuloista ja veroista todistavat paperit on väärennetty, mikä on helppoa kyseisessä maassa. Aina joku tuntee jonkun, joka voi järkätä minkälaiset paperit vaan (aikoinaan jotakin puolella Suomeen pyrkineistä nigerialaisopiskelijoista havaittiin olevan väärennetyt koulutodistukset).

Jameksen kantavana ideana on se, että hän on jo Suomessa oleskelevilta maanmiehiltään saanut kuulla, että Suomessa oleskeluluvan saaneet käyvät maistraatissa rekisteröitymässä. Samalla heille kirjataan kotikunta asuinkunnan mukaan. Tämän muodollisuuden hoitaminen avaa suomalaisen sosiaaliturvan ovet. Samalla saa kaikki edut mitä maan kansalaisilla on.

En sano, että HS:n eteläkorealainen olisi välttämättä samanlainen tapaus kuin edellä kuvattu, mutta on selvää, että viranomaisilla on oltava yhtäläiset säännöt ja normit joiden mukaan toimia. Muuten rasismi ja yhdenvertaisuuden loukkaaminen. Viimekädessä korkein hallinto-oikeus (KHO) huolehtii, että normit ovat kaikille samat.

On helppo ymmärtää, että siksi normeja joudutaan laatimaan sen pahimman skenaarion mukaan. Harva uskoisi mitä kaikkea on voitu yrittää ja koittaa viritellä. Sitä paitsi kenelläkään ei ole konkreettisia resursseja ryhtyä syynäämään yksityiskohtaisen tarkasti kaikkia noita hakemuksia.

Tällaisessa reaalimaailmassa ratkaisu voisi olla se, mitä Riikka Purra esitti eilen Uuden Suomen jutussa: Suomen sosiaaliturvan palauttaminen kansalaisuusperusteiseksi. Tämä mielestäni voisi olla se tapa, jolla saadaan lisää joustavuutta noihin oleskelulupanormeihin. Systeemi kun automaattisesti karsisi kaikenlaisten jobbareiden lähettämiä oleskelulupahakemuksia. Huijareiden ei kannata enää pyrkiä tänne, koska "ilmasta elämää" ei ole enää tarjolla.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kertoo, mitä tarkoittaa maahanmuuttopolitiikan merkittävä kiristäminen, joka on perussuomalaisten kynnyskysymys seuraavissa hallitusneuvotteluissa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra nostaa perussuomalaisten suurimpana maahanmuuttopoliittisena ehdotuksena esiin sosiaaliturvan, joka tulisi muuttaa kansalaisuusperustaiseksi.

Tämä vaatisi perustuslain muutoksen, jota Purra ei pidä "hirvittävän todennäköisenä". Kokoomus tosin nosti kesällä esiin maahanmuuttajien sosiaaliturvan.
...

Muutos ratkaisisi Purran mukaan monta maahanmuuttopoliittista ongelmaa.

Perussuomalaisten kynnyskysymys seuraavissa hallitusneuvotteluissa on maahanmuuttopolitiikan merkittävä kiristäminen. Tämä tarkoittaa Purran mukaan konkreettisesti ainakin pakolaiskiintiön pienentämistä sekä perheenyhdistämisen ja kansalaisuuden saamisen ehtojen tiukentamista niin asumisaikavelvoitteen kuin kotoutumisen osalta. Kotoutumisen toteutumista voitaisiin tarkastella toimeentulon ja kielen oppimisen kautta, hän sanoo.

[Ludicrous]

Meillä ei ole mitään osaajapulaa. Kyllä se suurin kohtaanto-ongelma on se, että meillä on liikaa sellaisia toimijoita, jotka haluavat kehittyneen yhteiskunnan hyödyt, muttei maksaa kehittyneen yhteiskunnan hintaa. Esimerkiksi yrityksille kelpaa kyllä Suomen tason hinnat, mutta Suomen tasoista palkkaa ei tekisi mieli maksaa. Palkkojen pitäisi olla kehitysmaatasoa tai parempi vielä, palkan pitäisi jäädä yhteiskunnan maksettavaksi. Minulle henkilökohtaisesti on ihan ok, jos yritys maksaa kehitysmaapalkkoja, kunhan tuotteesta/palvelusta veloitetaan kehitysmaahinta. Samoin minulle kävisi yhteiskunnan maksamat palkat, kunhan voitto menee lyhentämättömänä yhteiskunnalle.

Ammatillista koulutusta ajettiin voimaakkaasti alas viime hallituskaudella, aika ristiriitaista kun samaan aikaan puhutaan osaajapulasta. Hoitajista ei ole puutetta, itse asiassa heitä on jopa irtisanottu. Mutta kunnollisista vakinaisista työsuhteista on pulaa ne ovat ainoa tapa saada pienemmille paikkakunnille tekijöitä. Toinen olisi koulutuksen sitominen työpaikkaan.
Tosin hoitoalallakin tulee digitalisaatio vaikuttamaan tulevaisuudessa työvoimantarpeeseen.

Nuorena naureskelin, kuinka huonoja päätöksiä meidän edustajamme tekevätkään. Aivan naiviuttani pistin epäpätevyyden piikkiin, mutta ajan kanssa käy yhä selvemmäksi, että kyseessä on puhdas pahantahtoisuus. Ammattikoulutuksen alasajo Suomessa ei ole ollut mikään pakon sanelema välttämättömyys, vaan täysin tietoinen valinta, joka palvelee suunnitelmaa.

Vasta eilen oli juttua siitä, kuinka vastavalmistuneet raksamiehet eivät ole työkelpoisia, työvoimaa on pakko saada lisää ulkomailta. Rakennusalalla kusetus menee niin, että ulkolaisille raksamiehille maksetaan parin euron tuntipalkkaa, todellinen korvaus on kotimaahan jäävälle perheelle maksettavat suomalaiset etuudet, jotka ovat paikalliseen hintatasoon nähden suuria. Talojen rakentaminen ei ole sellaista mystistä salatietoa, mitä ei tavallinen suomalaisnuori pystyisi omaksumaan, kunhan vaan puitteet olisivat kunnossa.

Jossain on päätetty, ettei ammattikoulutason töistä enää maksettaisi suomalaistasoisia palkkoja, vaan työvoimaksi pitää saada uusi riistettävä ulkomaalainen alaluokka. Kuten edustukselliseen demokratiaan kuuluu, meillä ei ole mitään käsitystä, kuka on päätöksen tehnyt eikä mitään konkreettista asiasta ole paperilla. Yhteiskunnan etua ei millään muotoa palvele suuren osan suomalaisnuorista syrjäyttäminen sosiaalituille loppu iäkseen, mutta muutamat harvat tienaavat menettelyllä satumaisia summia.

[Uuno Nuivanen]

Mitään taloudellista kiirettä Sunilla töiden hankkimiseen ei kuitenkaan ollut. Yli 20 vuotta työelämässä ollut Sun on verotietojen perusteella tienannut vuosittain 120 000–130 000 euroa. Veroja hän on maksanut Etelä-Koreaan kymmeniätuhansia euroja vuosittain.

Missään ei kuitenkaan sanota, että 'Sun' tienaisi Hölmölässä 120-130k ja maksaisi siitä liki puolet veroa. 

[Kemolitor]

Suomalaisten miesten ulkomaalaiset vaimot eivät ole tämän ketjun aihe.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Tuohon on helppo vastatata  1 Liksa mitä saa kouraan ja 2 muu elämän laatu nykyistä paremmaksi.

[stefani]

Voiko tämän kysymyksen myös muotoilla siten, että tällä hetkellä meillä on ongelma, että Suomessa on liian vähän älykkäitä kansalaisia, ja liian paljon vähä-älyisiä kansalaisia, ja pitäisi keksiä, että miten houkutella ulkomaiden älykkäimpiä ihmisiä tänne Suomeen?

[Pkymppi]

Voiko tämän kysymyksen myös muotoilla siten, että tällä hetkellä meillä on ongelma, että Suomessa on liian vähän älykkäitä kansalaisia, ja liian paljon vähä-älyisiä kansalaisia, ja pitäisi keksiä, että miten houkutella ulkomaiden älykkäimpiä ihmisiä tänne Suomeen?

Niin, kaikki ne joita houkutellaan, niin houkutellaan likimain yksistään hyvän sosiaaliturvan perusteella.

   Ei Suomessa ole mitään muuta erikoisen hyvää jolla tänne voi ihmisiä houkutella. Eihän ole?
Ei tänne revontulten katsomisen vuoksi moni tule.

Voisiko joku yllättyä?
   
  Kaukomatkailun ja siten myös kaikenlaisen kaukomaidenvälisen ees-taas sukulaisten välisen reissaamismaahanmuuton vastustaminen on minun ympäristötekoni.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Voiko tämän kysymyksen myös muotoilla siten, että tällä hetkellä meillä on ongelma, että Suomessa on liian vähän älykkäitä kansalaisia, ja liian paljon vähä-älyisiä kansalaisia, ja pitäisi keksiä, että miten houkutella ulkomaiden älykkäimpiä ihmisiä tänne Suomeen?

Itse muotoilisin tämän niin että meillä on likaa matalan työntuottavuuden paskaduuneja ja korkean työntyottavuuden hyväpalkkaisia hommia liian vähän. Moni ulkomainen osaaja ei taho saada hommia Suomesta.

[Siener]

Eipä tarvitsisi muuta, kuin houkutella ne suomalaiset, Suomessa korkeastikoulutetut jäämään Suomeen. Mistä kiikastaa?

- muutama pointti:

* palkkataso ja verotus (no explanation necessary)
* puolueesta riippumatta ne kaikki ovat kommunistisia, vihaavat pien- ja pk-yrittäjää, estävät niiden perustamisen ja kasvun
* puolueesta riippumatta ne kaikki vihaavat suomalaisia lapsiperheitä, joita ei haluta tukea mitenkään Esimerkki: minulla on 2 lasta, toinen syntyi 1995 ja toinen 2000. Koko tuona aikana eivät lapsilisät nousseet, vaan viimeisenä vuonna (2017) niitä jopa alennettiin (Sipilän hallitus). Lapsia ei tehdä lapsilisien toivossa, mutta poliitikkojen asenne kyllä näkyy, ja se vie tulevaisuudenuskoa suomalaisilta
* maahan haalitaan kielitaidotonta ja ammattitaidotonta porukkaa, anything goes. Suomalaiselta vaaditaan sen seitsemää sorttia korttia, passia ja sertifikaattia samoihin hommiin
* kaikinpuolinen suomalaisuuden polkeminen ja halveksunta poliitikkojen taholta. Suomalaisilta kerätyt verot kyllä kelpaavat nakeltaviksi minne tahansa, kunhan ei Suomen ja suomalaisten hyväksi