Suomen Perusta: Mitä 1000 Afganistanista otettavaa maahanmuuttajaa maksaa?

[Simo Grönroos]

Yhdysvaltojen vetäytyminen Afganistanista ja Talebanin valtaannousu ovat herättäneet keskustelun siitä, tulisiko länsimaiden lisätä humanitaarista auttamistaan alueella.

Samaan aikaan kun monissa Euroopan maissa ollaan keskittymässä ihmisten auttamiseen Afganistanissa ja sen lähialueilla, on Suomessa taas herännyt keskustelu humanitaarisen maahanmuuton lisäämisestä. Pakolaiskiintiön nostamisesta on tehty erilaisia aloitteita, ja hallitus on jo helpottanut perheenyhdistämisiä lähettämällä alueelle ulkoministeriön virkamiehiä.

Suomen Perustan analyysissä 'Kuinka kalliiksi 1000 Afganistanista otettavaa humanitaarista maahanmuuttajaa tulee?' käydään päätöksenteon tueksi läpi esimerkinomaisesti se, mitä tuhat Afganistanista otettavaa humanitaarista maahanmuuttajaa maksaisi suomalaiselle yhteiskunnalle. Toki Suomeen vastaanotettavien afganistanilaisten lukumäärä voi olla moninkertainen tähän verrattuna: Ulkoministeri Haaviston mukaan avunpyyntöjä Afganistanista on nimittäin tullut noin 8 000 (HS 18.9.2021).

Tuhatta afganistanilaista koskevat laskelmat voidaan yleistää helposti koskemaan esimerkiksi 8 000 afganistanilaista kertomalla esitetyt luvut kahdeksalla. Analyysissä esitetään lisäksi humanitaarista maahanmuuttoa parempi vaihtoehto, missä humanitaarinen auttaminen tapahtuu tasapuolisesti ja tehokkaasti lähellä kriisialueita.


Yhteenveto:

Yhteenlaskettu vaikutus Suomen julkiselle taloudelle 1 000 afganistanilaisesta heidän koko elinkaarensa ajalta on ainakin -500 miljoonaa euroa. Summa voi kasvaa perheenyhdistämisten myötä miljardiin euroon.
   
Tilastotiedot kantaväestöön verrattuna: Lähi-Idästä ja sen lähialueilta (ml. Afganistan) tullut maksaa vuodessa 16 000 euroa vähemmän veroja kuin saa tulonsiirtoja ja käyttää julkisia palveluita.
   
Todellisuus korkeiden nettokustannusten takana: yhtäältä matalat työllisyysasteet ja palkat, toisaalta 10-kertaiset toimeentulotuet kantaväestöön verrattuna – myös pitkän maassaoloajan jälkeen. Heikko pärjääminen jatkuu myös toisessa sukupolvessa: yli 50 % saa toimeentulotukea 20-vuotiaana.
   
Turvapaikanhakijoina tulleet pahentavat Suomen kestävyysvajetta: Humanitaarisen maahanmuuton lopettaminen ja avun keskittäminen pakolaisleireille olisi kaikkia osapuolia hyödyttävä win-win-ratkaisu. Tämä on muun muassa Tanskan sosialidemokraattisen hallituksen linja.


https://www.suomenperusta.fi/julkaisu/kuinka-kalliiksi-1-000-afganistanista-otettavaa-maahanmuuttajaa-tulee/

https://www.suomenuutiset.fi/hallituksen-hyvesignaloinnista-uusi-jattilasku-tuhannesta-afganistanilaisesta-maahanmuuttajasta-suomen-veronmaksajille-jopa-puolen-miljardin-euron-kustannukset/