Saksan liittopäivävaalit 26.9.2021

[Econ101]

Saksan liittopäivävaalit ovat pikapuoliin. En huomannut ketjua avatun, joten korkkasin aiheelle ketjun.

Gallupien perusteella mokotusmädätys jatkuu vaalienkin jälkeen vahvana. Jopa ultramokukombo rot-rot-grüne ei ole pois suljettu. Demarien Scholz lienee uusi liittokansleri. Vaikken kovin hyvin häntä tunnekaan, niin demariudestaan huolimatta tuskin pahempi kuin Merkel.

[tweet]1441351374038392835[/tweet]

[Faidros.]

Anteeksi että heti kritisoin sanavalintoja, sillä ihan helvetin hyvä ja tärkeä aihe, mutta miksi heti avauksessa on mainittu joku "mokutusmädätys"!
Aivan kuin ei haluttaisikaan saada uusia lukijoita Hommalle.

Tälläisilla ilmaisuilla saadaan kyllä pois peloteltua kaikki kiinnostuneet, jos heitä on.

Joku "mokutusmädätys" kuulostaa aivan joltain Marco de Vitin putinismilta.

Mutta jos tarkoitus on edellämainittu, mikä Faidros on sitä arvostelemaan.

[Timo Rainela]

Saksan tulevia vaaleja kommentoi Riikka Purra.

https://www.facebook.com/purrariikka/posts/378107560610835

Ilmastonmuutos, integraatio ja yhteinen velanotto - siinä tärkeitä kysymyksiä.

Ilmastokunnianhimo, EU ja Saksan vaalit

Saksassa käydään viikonloppuna tärkeät vaalit. EU:n ja Euroopan ykkösvaltion johtohenkilön politiikka heijastuu koko maanosaan. EU:n voimakkaassa muutoksessa oleva tilanne ottaa Saksan vaaleista lisää vauhtia, perussuomalaisten näkökulmasta väärään suuntaan.
Armin Laschet on epäsuosittu CDU:n ehdokas. SPD:n Olaf Scholz, vahva ennakkosuosikki, on vielä Laschetiakin enemmän integraatiomyönteisellä linjalla. Nykyisellä Saksan valtiovarainministeri Scholzilla oli keskeinen roolinsa siinä, että maan hallitus ylipäätänsä hyväksyi viime vuonna yhteisvastuullisen koronapaketin.

Yhteinen velanotto ja erityisesti sen suhde EU:n ilmastopakettiin ovat ydinkysymyksiä Saksan vaaleissa. Vaikka Scholz on lausunut, että koronapaketin kaltaisista velka- ja lahjapaketeista ei tule pysyvä mekanismi, ovat riskit suuret. Erityisesti mikäli vihreät pääsee hallitukseen, ei tämä kanta tule pitämään.

Unohda jo korona, nyt tulee ilmasto! Nimenomaan ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on se teema, jonka siivellä seuraava yhteisvastuullinen, tulonsiirtoihin ja velkaan perustuva paketti meille syötetään. EU:n liittovaltiokehitys ottaa ilmastopaketin myötä aimoharppauksia.

Myös Ranskasta, Italiasta ja Espanjasta kohdistuu Saksaan kova paine. Kireät ilmastotoimet ovat lisänneet ja entisestään lisäävät EU-kansalaisten sähkö- ja kaasulaskun hintaa. Macron haluaa Brysselistä ratkaisun kiusalliseen keltaliiviongelmaan ennen omia tärkeitä vaalejaan.

Suomessa kukaan muu kuin perussuomalaiset ei kanna huolta ilmastotoimien hintalapusta veronmaksajalle.
Mutta eipä Suomessa kukaan muu kuin perussuomalaiset kanna huolta EU:n liittovaltiokehityksestäkään – itsemääräämisoikeutemme rapautumisesta ja kasvavista kustannuksista.

Yhteisvastuita, verotusoikeutta, tulonsiirtoja ja unionin sosiaalipolitiikkaa – eli ilmastoköyhyyden korjaamista ylikansallisesti – ei tulla tekemään perussopimuksia muuttamalla. Näitä edistetään erityisjärjestelyin. Korona oli yksi, ilmasto on toinen.

Suomalaisten tehtävä on maksaa, ensin oman hallituksensa vielä EU:ta, Ruotsia ja Saksaa kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan laskut, sitten köyhempien EU-maiden kansalaisten ilmastolaskuja. Omien kansalaistemme bensalaskuja tai lämmityskustannuksia tuskin tullaan EU:n tasolta kompensoimaan, mutta toisinpäin siis onnistuu. Sitä tarkoittaa EU:n sosiaalinen ilmastorahasto. Sinulle yhä kovempaa verotaakkaa ja suurempia laskuja arjen perusasioihin liittyen.

Myöskään metsiemme kohtalo ei ole vielä selvä. Bryssel haluaa hyötyä hiilinieluistamme ja määritellä puolestamme, mitä tarkoittaa lahopuu ja mikä on sopivan kokoinen avohakkuu. Pääministeripuolueen varassa lepää paljon. Toivottavasti Sanna Marin haluaa Euroopassa puolustaa metsiämme, suomalaista työtä ja teollisuutta, hyvinvointimme perustaa, eikä uhraa niitä "historian oikealla puolella" olemiseen tai "maineemme" suojeluun.

Kouluissa ja yliopistoissa jalansijaa saava Elokapina on jälleen asettunut makoilemaan Helsingin kaduille missionaan pelastaa maailma ilmastonmuutokselta yksi naurettavuus ja häiriö kerrallaan. Valitettavasti identiteettipoliittiset lapsellisuudet saavat vahvistusta myös Suomen hallituksesta.
Mikäli vihreät ja vasemmisto pääsevät myös Saksassa hallitukseen, Euroopan tulevaisuus näyttää entistä huolestuttavammalta. 

[Tragedian synty]

Suomen kannalta mielenkiintoisinta on, mikä on Saksan tulevan hallituksen kanta EU:n rahankäyttöön. Kristillisdemokraatit ovat perinteisesti kannattaneet niukkaa rahankäyttöä, joskin siinä on ollut havaittavissa horjumista muun muassa elpymispaketin tapauksessa. Punavihreät ovat tietenkin halukkaampia päättämään veronmaksajien rahoista tarpeiden eikä ansioiden mukaan. Jos SPD muodostaa seuraavan hallituksen, Saksa saattaa liittyä Macronin ja Draghin rintamaan rakentamaan fiskaaliunionia, jossa vauraiden ja veroja kuuliaisesti maksavien kansakuntien osana on pitää kukkaro auki ja suu kiinni.

SPD:n ongelmaksi saattaa kuitenkin tulla vakaan hallituksen muodostaminen. CDU ei välttämättä suostu hallituksen kakkospuolueeksi oltuaan niin pitkään ykköspuolueena. Vaalitappio lisäksi saisi CDU:n entistäkin pahemman sisäisen hajaannuksen tilaan, ja Merkelin jälkeen on selvää, että sillä on vain yksi kehityssuunta: oikealle. Luulenpa, että CDU muuttuu eurooppalaisen rahankäytön suhteen aiempaa ärhäkämmäksi. Oppositioon joutuessaan se siivoaisi johtopaikoilta pahimmat aisankannattelijat pois.

FDP on talouspoliittisesti varsin oikeistolainen, joten en usko sen hevillä lähtevän SPD-johtoiseen hallitukseen, ainakaan jos CDU on siitä ulkona. Vihreät ja vasemmisto mieluusti lähtisivät hallitusyhteistyöhön SPD:n kanssa, mutta riittääkö siitä enemmistöksi? Luulisin, että SPD:ssä on oikeistosiipi, joka ei halua heittää rahaa ihan jokaiseen kankkulan kaivoon. Niukan enemmistön oloissa sitä pitäisi kuunnella, ja sitten hallitus olisi samanlaisissa vaikeuksissa kuin Ruotsin punavihreä vähemmistöhallitus.

Pitemmällä aikavälillä pidän parhaana CDU:n joutumista oppositioon ja FDP:n pysymistä siellä. Ne saisivat kokea sen, mihin johtaa oikeiston haluttomuus tehdä yhteistyötä, mikä on ainoa realistinen alku AfD:n salonkikelpoistumiselle Ruotsidemokraattien tapaan. Lisäksi en panisi pahitteeksi, vaikka Marinin hallitus joutuisi tosissaan valitsemaan puolensa Eurooppa-politiikassa: ryhdytäänkö nöyränä maksamaan Macronin, Draghin ja Scholzin tahdon mukaan vai ollaanko muiden Pohjoismaiden ja Alankomaiden mukana vaatimassa reilua rahankäyttöä. Kokoomukselle tekisi hyvää, jos se ei voisi lammasmaisesti matkia isoimman veljespuolueensa päätöksiä, vaan sen tulisi kerrankin päättää linjauksista oman harkinnan mukaisesti.

Toinen Suomen kannalta mielenkiintoinen asia on Saksan sisäisen talouspolitiikan suunta. Jos SPD-johtoinen hallitus alkaa purkaa vuosituhannen alun työmarkkinareformia, se tulee heikentämään Saksan kilpailukykyä ja siten parantamaan Suomen. Talouspolitiikan vaikutukset tuntuvat aina viiveellä, joten mahdollisesti Suomi pääsisi keräämään sadon paremmasta kilpailukyvystä vasta parin vuoden päästä, kun täällä toivottavasti on oikeistohallitus, jossa Perussuomalaiset on mukana. Ei tarvittaisi niin kovaa sisäistä devalvaatiota.

Kolmas mielenkiintoinen asia on energiapolitiikka. Jos Vihreät pääsee sähläämään älyttömyyksiään, Energiewende törmää vielä nopeammin seinään, mikä on vain hyvä asia. Mitä nopeammin totuus paljastuu, sitä vähemmän Suomi ehtii seurata perässä, ja mahdollisesti saamme Saksasta konkreettisia esimerkkejä ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja. Kun täällä Vihreät saadaan selittelykannalle, sen vaalitappio on taattu.

[-PPT-]

Mielestäni Saksan vaalijärjestelmä on varsin nerokas. Siinähän äänestäjällä on kaksi ääntä, paikallisääni jolla valitaan yhden hengen vaalipiireistä puolet edustajista ja tärkeämpi puolueääni joka määrittää parlamentin paikkajakauman.

Monet jakavat äänensä eli jos on hyvä paikallisehdokas mutta väärästä puolueesta.

[Econ101]

Mielestäni Saksan vaalijärjestelmä on varsin nerokas. Siinähän äänestäjällä on kaksi ääntä, paikallisääni jolla valitaan yhden hengen vaalipiireistä puolet edustajista ja tärkeämpi puolueääni joka määrittää parlamentin paikkajakauman.

Monet jakavat äänensä eli jos on hyvä paikallisehdokas mutta väärästä puolueesta.

Tätä pohdiskelin myös itse. Ääniä kullakin äänioikeutetulla tosiaan on kaksi. Ykkösääni annetaan ehdokkaalle, joka kisaa vaalipiirin suorasta mandaatista (yht. 299 kpl). Kakkosääni annetaan puolueelle.

Käytössä on 5%:n äänikynnys, joka ei koske niitä, jotka voittavat vähintään 3 suoraa mandaattia. Bundestagin suhteellinen paikkajako noudattaa bundestagiin päässeiden puolueiden kakkosäänten jakaumaa.

Eli puolue, joka ei ylitä äänikynnystä 3%:n äänimäärällään mutta saa vähintään kolme suoraa mandaattia, saa liittopäiville 3%:n edustuksen. Jotta kakkosäänien jakauma saadaan toteutettua paikkajaossa, liittopäivien paikkamäärä ei ole vakio.

[Pallopääkissa]

Se on jännä että naapurimaassa Itävallassa on iät ajat ollut nationalistipuolue eli Vapauspuolue FPÖ edustettuna parlamentissa suurena puolueena. Vapauspuolue on ajoittain ollut sekä valtakunnan hallituksessa että osavaltioiden hallituksissa, jopa demaripuolueen kanssa.

Ilmeisesti Itävallassa tuo itseruoskinta ei ole ollut yhtä pitäaikaista ja vahvaa kuin Saksassa? Miksei Saksa voisi olla tässä mielessä kuin Itävalta mutta suhteessa suuremmassa mittakaavassa?

[Pallopääkissa]

Heer Meenzerin tiedotteita vaalien osalta voisi laittaa tänne?

https://twitter.com/Herr_Meenzer

Pertti Rönkkö ei taida olla aktiivinen kun edellisestä twiitistä on viikon verran?

https://twitter.com/perttironkko

[-PPT-]

Mikään vaalijärjestelmä ei tietenkään ole täydellinen. Saksan järjestelmän heikkous on että se luo kahden kerroksen kansanedustajia.

Nimittäin, suoramandaatin saaneet edustajat jaksavat muistuttaa että he ovat saaneet äänestäjien valtuutuksen eivätkä ole mitään listaedustajia.

Moni edustaja joka on hävinnyt kamppailun suoramandaatista livahtaa kuitenkin listan kautta sisään parlamenttiin.

Itse vaaliadetelmassa ei ole merkitystä tuleeko kansleriksi Scholz vai Laschet jos vaalien jälkeen muodostetaan taas suuri koalitio.

Entisen DDRn puolella sekä Linke että Afd ovat vahvoilla. Lännessä taas vihreät ovat suurpuolue.

[Pallopääkissa]

Suoramandaatti on sama kuin yhden hengen vaalipiiri. Sen ymmärtää paremmin kun ajattelee sen yhden hengen vaalipiirin kautta valittuna mandaattina.

Monen edustajan vaalipiireistä valitaan puolueen listoilta. Kyseessä taitaa olla ruotsalaistyyppinen pitkä lista eli puolue on päättänyt etukäteen läpimenojärjestyksen?

Ei kai suoramandaatin ja puoluelistan kautta valituilla ole eroa siinä vaiheessa kun ne on valittu liittopäiville? Siis tarkoitain sitä ettei sillä ole juridista vaikutusta toimintaan liittopäivillä. Jos molemmat ovat samasta puolueesta, he ovat liittopäivillä saman ryhmän jäseniä, saavat saman palkan ja edut, ja valitaan valiokuntiin samoilla perusteilla jne. Ero on siis valintatavassa joilla pääsee parlamenttiin.

Voisi se olla niin että jokainen paikka valittaisiin suoramandaattina eli yhden edustajan vaalipiireistä. Tällöin vaalitulos ei seuranne puolueiden valtakunnallista kannatusprosentteja.

Sekin voisi olla että kaikki paikat jaettaisiin usean edustajan vaalipiireistä.

Täällä on enemmän:
https://de.wikipedia.org/wiki/Bundestagswahlrecht

Erststimme eli ykkös tarkoittaa suoramandaatille annettavaa ääntä. Zweitstimme eli kakkosääni tarkoittaa puolueen listalle annettua ääntä.

[Jorma M.]

Jos SPD muodostaa seuraavan hallituksen, Saksa saattaa liittyä Macronin ja Draghin rintamaan rakentamaan fiskaaliunionia, jossa vauraiden ja veroja kuuliaisesti maksavien kansakuntien osana on pitää kukkaro auki ja suu kiinni.

Mutta eikö Naudan johtama Kokoomus-vaihtoehto ole juuri ollut tätä samaa paskaa?

[Econ101]

Suoramandaatti on sama kuin yhden hengen vaalipiiri. Sen ymmärtää paremmin kun ajattelee sen yhden hengen vaalipiirin kautta valittuna mandaattina.

Monen edustajan vaalipiireistä valitaan puolueen listoilta. Kyseessä taitaa olla ruotsalaistyyppinen pitkä lista eli puolue on päättänyt etukäteen läpimenojärjestyksen?

Vaalipiirejä on 299. Jokaisesta vaalipiiristä valitaan yksi edustaja suoralla mandaatilla enemmistövaalitapaa käyttäen ja vaalipiirin koosta riippuva määrä edustajia listoilta suhteellista vaalitapaa käyttäen. Esim vaalipiiri 072 Halle sai viime vaalien jälkeen 4 edustajaa liittopäiville: 1 suora mandaatti+3 edustajaa listoilta. Vaalipiirin paikkamäärä ei ole Suomen tyyliin kiinteä, koska liittopäivien koko vaihtelee.

https://www.bundestag.de/abgeordnete/wahlkreise/?wknr=072

E. Virheen korjausta ja tarkennusta.

[-PPT-]

Laschet on ilmeisesti kovemman linjan oikeistolainen CDUn sisällä. Tuo saattaa olla ratkaiseva seikka joka kääntää vaalit SPDlle. Vihreät ovat mielipidetiedusteluissa 16% eli ilmeisesti Euroopan suurin vihreä puolue. Oppositioasema auttaa.

[Pallopääkissa]

Joku minua enemmän perillä oleva voisi kertoa mitä tarkoittaa Saksan kontekstissa se jos joku CDU:n jäbä on kovemmin oikeistolainen? Tarkoittaako se

- vaatimuksia verotuksen keventämisestä ja budjettitasapainosta tai budjettiylijäämästä ja valtionvelan lyhentämisestä, tai että ei saa ottaa lisävelkaa
- arvokonservatismia tai ainakin myötämielisempää asennetta arvokonservatismiin
- kielteisempää suhtautumista EU:iin ja euroon ja Schengeniin
- maahanmuuttokriittisyyttä tai ymmärtäväisempi asenne maahanuuttokritiikkiin
- kannattaa sananvapautta tai edes se ettei halua sitä rajoittaa
- kielteinen asenne rahan pumppaamisesta identieettipoliittiseen ilmastoposeeraukseen
- ei kannata näkemystä että "kaikki ovat saksalaisia jotka tulevat muualta ja astuvat Saksan maaperälle"
- kannattaa Bundeswehrin rahoituksen parantamista
- ymmärtäväisempi asenne kansallismielisempiä, arvokonservatiivisempia ja maahanmuuttovastaisempia Itä-Euroopan maita kohtaan

Tähän voisi listata muitakin mutta nää kävi ekana mielessä.

[-PPT-]

Kyllähän tämä siltä vaikuttaa että SPD ja Scholz voittavat.

Vaikka unioni nousisi vastoin galluppeja suurimmaksi niin se ei saa muodostettua hallitusta sillä SPD ei enää sen kanssa hallitukseen lähtisi koska se itse pystyy muodostamaan hallituksen vihreiden ja lmiberaalien kanssa.

Jos vihreät saavat galluppien lupaamat 16% niin heitä on vaikea sivuuttaa.

16% koko Saksassa tarkoittaa että paikoittain lännessä se on suurin puolue sillä idässä se on Berliiniä lukuunottamatta reilusti alle 10% puolue.

[Jorma M.]

Nää on ekat Saksan vaalit joiden lopputuloksen odottamisen viihdearvo on nolla.

Kävi miten kävi, niin suomalaisille tulee lisää nöyryytystä ja kyykytystä. Ja Saksan sisällä AfD 100% sylkykuppina.

[qwerty]

Gallupit ovat olleet niin linjassa että mitään jättiyllätystä tuskin tapahtuu.

Tusina viimeistä ajalta 14.-24.9. haarukat

SPD 25-26%
CDU/CSU 21-25% (toiseksi suurin 23%)

Virheet 14-17%
FDP 10.5-12.5%
AfD 10-12%

Linke 5-7%

Virheiden livekerroin on 50-50 ja rajana 15%. Toivotaan että tuo ääriryhmittymä ei saa edes 14% äänistä vaan äänestäisivät vaikka demareita, jossa myös tuolla saattaa olla rahtunen järkeä päässä. Tuskin ihan Tanskan malliin, mutta varmasti enemmän kuin täkäläisillä. Mitä isompi mandaatti uudella kanslerilla sen pienempi paino apupuolueella tai -eilla.

Mahdollisia yllätyksiä on näillä gallupluvuilla vaikea nähdä. Kaukaa haettua että CDU/CSA olisi edelleen suurin tai että AfD olisi kolmenneksi suurin. Sijoitukset näyttävät selviltä mutta kerrankos kansa on näyttänyt sormea gallupeille.

[simppali]

Saksalaiset ovat olleet ennen melko laskelmoivia, nyt eivät kai enään ole ilmastohumppa torvisoittokuntineen tulee vaikuttamaan saksan vaalitulokseen, sillä..

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008290797.html

ILMASTON merkitys vaaleissa käy selväksi, sillä se on ylivoimaisesti useimmiten esille nouseva asia paikallisten puheissa. Perjantaina Berliinin kadut täyttyivät kymmenistä tuhansista eri-ikäisistä ilmastomielenosoittajista, jotka marssivat valtiopäivätalolle kuuntelemaan kaupunkiin saapuneen ruotsalaisen ilmastoaktivistin Greta Thunbergin puhetta.

Jotkut ovat valmiita vielä huomattavasti kovempiin toimiin, joille kaikki eivät anna varauksetonta tukeaan, vaikka itse asiaa tärkeänä pitäisivätkin. Valtiopäivätalon pohjoispuolella jatkui vaalien aattona lauantaina elokuun lopulla käynnistynyt mielenilmaus, jota on luonnehdittu paikallisessa mediassa muun muassa "radikaaleimmaksi kotimaiseksi protestiksi vuosikymmeniin".

Eräs Itävallassa syntynyt I-maailmansodan korpraali johdatti saksan semmoiseen setokseen, että huh...nyt nämä ilmastoradikaalit ovat samalla tiellä.

Seuraava hulluus ei juurikaan poikkea näiden nykyisten ilmastofasistien fanaattisuudesta..paitti... ilmastomaakareilla ei kai ole aseita marsseillaan?

https://www.youtube.com/watch?v=YSvS4LY26Yg

[-PPT-]

Saksalaiset ovat olleet ennen melko laskelmoivia, nyt eivät kai enään ole ilmastohumppa torvisoittokuntineen tulee vaikuttamaan saksan vaalitulokseen, sillä..

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008290797.html

Berliini lienee koko Euroopan punavihrein kaupunki niin ymmärrettävää että toimittaja tekee jutun juuri berliiniläisten mielipiteistä.

[Uuno Nuivanen]

Saksalaiset ovat olleet ennen melko laskelmoivia, nyt eivät kai enään ole ilmastohumppa torvisoittokuntineen tulee vaikuttamaan saksan vaalitulokseen, sillä..

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000008290797.html

Berliini lienee koko Euroopan punavihrein kaupunki niin ymmärrettävää että toimittaja tekee jutun juuri berliiniläisten mielipiteistä.

Olisi mennyt Münchenin oluttupiin haastattelemaan. 

[Econ101]

Exit-polli: Yllättävän tiukka kisa tästä tulikin. Unionipuolueilla ollut loppukiri.

[tweet]1442158082600144901[/tweet]

ARD:n ennuste: SPD 25%, CDU/CSU 25%.

[qwerty]

Suurempi mandaatti kuin täällä.

SPD + Hirviöt ja Kommarit 26+14.5+5 on sentään 45.5%.

[-PPT-]

Vaikka Linke jäisikin alle 5% äänikynnyksen niin he kuitenkin varmasti saavat DDRstä vähintään kolme suoramandaattipaikkaa, mikä on tae äänikynnyksen kiertämiselle.

Kyllä se on Scholz seuraava kansleri. Vaikka unioni nousisi suurimmaksi niin numerot eivät riitä kun taas SPD-vihreät-FDP menee kevyesti yli 50%.

[Econ101]

Kyllä se on Scholz seuraava kansleri. Vaikka unioni nousisi suurimmaksi niin numerot eivät riitä kun taas SPD-vihreät-FDP menee kevyesti yli 50%.

Saattaa olla, mutta ei tämä vain luvuista ole kiinni. Liberaalit ja vihreät: jumppaamista siinä on, että nämä saadaan saman hallitusohjelman taakse. Täysin vastakkaisia näkemyksiä esim. veropolitiikassa.

[Julleht]

Die Zeitillä ihan kiva mahdollisten koalitioiden ennuste ovensuukyselyn pohjalta. Paikallinen demari-vihreät-vasemmisto keikkuu tuossa aivan hilkulla, mutta tuskinpa. Eiköhän sieltä ns. liikennevalokoalitiota (SPD-Grüne-FDP) pukkaa, tai vaihtoehtoisesti Unionin, vihreiden ja FDP:n kyhäelmä. En usko että Unioni ja SPD samaan hallitukseen heti perään mahtuvat, eikä Merkelin unioni siihen varmaan kakkospuolueena suostuisikaan mikäli niin käy.

[sutki]

Kenia, Jamaika?
Onko itävaltalainen viiksimies kuitenkin saksalaisten sisimmissä vai kuinka Neuköllnimäiset termit voidaan hyväksyä?

[qwerty]

Mistä löytyy paikallinen Keskusta, Sioni tai RKP jolle kelpaa mikä tahansa hillotolppa?
[tweet]1442169241256353796[/tweet]

[qwerty]

Vähemmistöjallitus ja uudet vaalit ensi vuonna? Merkelin porukka ehtii keräämään rivinsä ja palaavat valtaan ensi vuonna? Meniskö noin?

Politiikassa asia numero 1 on valta. 2 hillotolpat jne.

[qwerty]

[tweet]1442174050072211456[/tweet]
Tasaista on kärjessä. Mitens. Onko sama kuin täällä että eniten paikkoja saanut on hallitustunnustelija?

[RP]

Vähemmistöjallitus ja uudet vaalit ensi vuonna?

Viime kerrallahan sitä uuta hallitusta (joka ei loplta paljoa poikennut edellisestä) kasattin puoli vuotta. Saksan politiikan seuraaminen jäänyt vähemmälle, mutta jos vielä on voimassa että FDP ei lähde demarien ja vihreät CDU/CSU:n apupuolueeksi, niin nykypohja, mahdollisesit laajennettuna, on ainoa vaihtoehto jolla olisi enemmistö, tosin demarit nyt johdossa.