Tekoäly vai omaehtoinen ajattelu

[Utopi]

Miten tekoäly näkyy arjessa, mihin kaikkeen tekoälyä tullaan käyttämään?

Tuleeko tekoäly palvelemaan yhteiskuntaa vai aiheutuuko siitä ylimääräisiä velvotteita ja rasitteita kansalaisille?

Onko mahdollinen skenaario, että tekoälyn käyttäminen syrjäyttäisi ihmisten omaehtoisen ajattelun?

T: WannabeSarahConnor (?)

[Keuvo Makkarainen]

Minulla on ylävartalossani sellaiset kaksi 3D-keilaa, jotka näyttävät kauniilta ja osaavat scannailla ympäristöä luonnollisesti. Latautuvatkin yön aikana ihan ilman kaapelia.

[Lalli IsoTalo]

Onko mahdollinen skenaario, että tekoälyn käyttäminen syrjäyttäisi ihmisten omaehtoisen ajattelun?

Ihmisten omaehtoista ajattelua ovat jo vähentäneet erinäiset keksinnöt (elokuvat, radio, tv, internet), joilla ihmiskunnan ajattelua ja tunteita on ohjattu suuntaan, johon ne tuskin olisivat menneet, jos kaikki viestintä olisi lähipiirissä suusta suuhun tapahtuvaa. AI jatkaa tätä trendiä, mutta en näe sen syrjäyttävän ajattelua kokonaan siinä pätkässä tulevaa tulevaisuutta, jonka itse osaan visioida.

Vaikka ihmiset ovat ohjelmoineet koneet havainnoimaan tapahtumia ja luomaan niistä erilaisia malleja ja ennusteita mm. ihmisten käyttäytymisestä, niin tämä on kuitenkin kaikki ihmisen aidolla älykkyydellä luotua. Se, että kone itse kehittäisi itselleen tietoisuutta ja alkaisi käyttäytymään sen tietoisuuden perusteella, kuullostaa melko skifiltä, mutta sitähän tässä ei kysyttykään.

Sivuhuomiona totean, että se minkä ihmiset usein ajattelevat olevan ajattelua, onkin tunteilua.

[Hiilivety]

Tekoäly tulee tuomaan ihmisille suunnattoman vaurauden ja menestyksen! Ihmisten pitää ohjailla sen kehittymistä poliittisilla päätöksillä ja rajoituksilla, mutta kokonaisuudessaan asiaan ei kannata suhtautua pelolla vaan luottamuksella ja kaikkia erilaisia soveltamiskeinoja pohtien. Koneet voivat kyllä lopulta tehdä melkein kaikki asiat paremmin kuin ihmiset. Melkein, koska ihminen on kuitenkin mutkikas ja monitasoinen olento, ja toisaalta tekoälyn kehittäminenkään ei ole ihan helppoa, vaan siinä vuorottelevat hypetys ja tasaantumisvaihe, jolloin junnataan samoissa kysymyksissä vuosikausia, kuten näkee vaikkapa koneellisen kielenkääntämisen vaikeuksista. Superäly siitten jossakin epämääräisessä tulevaisuudessa voi tehdä mitä vain, koska sehän voi kehittää itse aina vain parempaa tekoälyä, jolloin kehitys tapahtuu kiihtyvää vauhtia. Ellei sitten sitä ole salaa luotu jo nyt.

[Veikko]

Tekoäly näkyy nykyisin kaikkialla ihmisen arjessa. On itse asiassa näkynyt ja 1970-luvulta lähtien, kun laajoja tiedostoja on alettu tallettamaan tietokoneiden muistiin ja on alettu tekemään erilaisia ennusteita tietokoneavusteisesti.

Se, että tuleeko tekoäly palvelemaan ihmiskuntaa, vai onko se rasite tai suorastaan uuden orjuuden väline, on sitten poliitikkojen ja muiden päättäjien käsissä.

Käytännössä tekoäly palvelee monissa asioissa hyvin: nopeuttaa tiedonkulkua, tekee ennakoinneista nopeampia ja varmempia - ja teollisuusrobottien ansiosta, tekee tuotannosta nopeampaa, halvempaa ja näin ollen kehittää tuottavuutta ja ihmisten elintason kohoamista sen myötä.

Se vie myös ihmisten työpaikkoja, mutta kehittyneet yhteiskunnat ovat vaistomaisesti vastanneet siihen syntyvyyden laskulla, joten se ei periaatteessa olisi mikään pitkän tähtäimen ongelma. Päinvastoin, se olisi win-win, maapallon todellinen ylikansoitus, mikä on todellisuutta sekä kehittyneissä maissa että kehitysmaissa, helpottuisi ja lisääntyneen tuottavuuden ansioista hetkeksi "vääristynyt" ikärakenteen aiheuttamat ylimääräiset kustannukset voitaisiin helposti korvata. Ja vielä jäätäisiin voiton puolelle.

Mutta tekoälyn kehitys ja siitä johtuva suorittavien työpaikkojen vähentyminen ja jatkuva väestönkasvu - jota nyt sekä oikeisto että vasemmisto mielettömästi kannattavat - eivät sovi yhteen, vaan johtavat ennemmin tai myöhemmin yhteiskuntien taantumaan, paikallisiin uhkatilanteisiin ja lopulta globaaliin katastrofiin. Tosin väestönkasvua hillitsevä tuhoaalto kohdattaisiin muutenkin, mutta tekoälyn luoman maailmanlaajuisen ylimääräisen hyvinvoinnin takia se on edessä nopeammin - sehän on luonut edellytyksen Afrikankin räjähdysmäiselle väestönkasvulle.

Siis tekoälyn mahdollistamasta paratiisista, jota jo Alexander Bogdanov uumoili kirjassaan Punainen tähti vuonna 1908, on tulossa koko ihmiskunnan taantuma ja ehkä suoranainen helvetti.

[Totti]

Miten tekoäly näkyy arjessa, mihin kaikkeen tekoälyä tullaan käyttämään?

Ehkä paikallaan on mainita sellainen asia, että mitään varsinaista tekoälyä ei vielä ole olemassa. Määritelmällisesti sellaisesta ehkä voi puhua (riippuen määritelmästä), mutta todellisesta tekoälystä ihmisen tyyliin ollaan vielä hyvin kaukana.

Se mitä nyt kutsutaan tekoälyksi, on oikeastaan erinäistä hahmontunnistusta (pattern recognition), jonka puitteissa voidaan löytää kuvioita (patterns) jostain datasta. Tämän hahmontunnistuksen ei tarvitse liittyä visuaalisiin kuviin mitenkään vaan voidaan myös tunnistaa "kuvioita" mistä tahansa datasta, vaikkapa teksteistä. Tällainen tunnistamisjärjestelmä on matemaattisesti aika yksinkertainen eikä todellisuudessa ole mitenkään älykäs ( https://www.educba.com/artificial-intelligence-algorithm/ ) eikä ymmärrä mitä se on tekemässä.

Esimerkkinä vaikkapa kielen kääntäminen koneellisesti. Sen sijaan, että ohjelmoidaan jotain monimutkaista kielioppia (kuten ennen tehtiin), tekoäly-neuroverkolle syötetään tekstiä (käytännössä kirjaimia vastaavia numeroita), esim. suomea, joka on ihmisen kääntämä, esim. englanniksi. Verkko "opetetaan" korjaamalla parametreja niin, että suomenkielinen teksti tuottaa englanninkielisen vastineen. Tätä toistetaan suurella määrällä tekstiä kunnes saadaan järjestelmä hienosäädettyä niin, että englanti on oikein. Tämän jälkeen systeemi osaa myös kääntää tuntematonta tekstiä (lähes oikein). Tätä samaa systeemiä voi käyttää kuvien, puheen, äänen jne. tunnistamiseen.

Tämä on kuitenkin kaukana ihmisen tekemästä deduktiivisesta tai abstraktista ajattelusta, jonka puitteissa ihminen pystyy tekemään johtopäätöksiä jopa täysin tuntemattomista asioista tai ennakoimaan tulevaisuutta.

Nykyiselle "tekoälylle" on toki jo sellaisenaan olemassa paljon sovelluksia, jonka puitteissa voidaan nopeuttaa prosesseja niin, että ne ylipäätään ovat realistisia. Esimerkkinä vaikkapa liikennekameroiden rekisterikilven tunnistus (kuvatunnistus), jonka puitteissa voidaan automatisoida sakotus katsastamattomille autoille tms.

Olemme kuitenkin vielä tavattoman kaukana siitä, että ihmisen ajattelu voitaisiin korvaa tietokoneilla. Trendi on toki menossa yhä monimutkaisempiin järjestelmiin kunhan tietojärjestelmien kapasiteetti nousee merkittävästi ja on selvä, että jonain päivänä saavutetaan ja jopa ohitetaan ihmisäly.

Tuleeko tekoäly palvelemaan yhteiskuntaa vai aiheutuuko siitä ylimääräisiä velvotteita ja rasitteita kansalaisille?

Se palvelee jo. Eli juuri mainitsemani automatisoitu tunnistaminen on eräs ala, jossa tekoäly palvelee ihmiskuntaa.

Onko mahdollinen skenaario, että tekoälyn käyttäminen syrjäyttäisi ihmisten omaehtoisen ajattelun?

Epäilen, että iPhone ohitti vihreän äänestäjän älyn jo aikoja sitten.

[Lalli IsoTalo]

Laajennan aihetta hieman mallintamisen ja simulaation puolelle. En muista mistä tämän luin, mutta koko maailman toimintaa on mallinnettu koneelle 1950-luvun lopulta lähtien. Yksi sovellus mallintamisesta ovat sota- ja strategiapelit.

Jos olisi olemassa jotakuinkin täydellinen malli maailman toiminnasta, niin muutoksia reaalimaailmassa voitaisiin  etukäteen ennakoida tekemällä muutoksia mallin syöttötietoihin. Sitä mukaan kun tapahtumia tapahtuu, mallia voidaan korjata maailman reagoinnin mukaisesti.

Mutta miten testataan tapahtumia, joita maailmassa ei ole vielä tapahtunut? No ei tietenkään mitenkään, paitsi kuormittamalla reaalimaailmaa keinotekoisesti aiheutetuilla tapahtumilla! 

Tässä vaiheessa tämä sitten meneekin mielenkiintoiseksi. Jossain kirjassa (en muista enää nimeä) oli sellaista spekulaatiota, että esimerkiksi vuoden 1973 energiakriisi aiheutettiin tarkoituksellisesti, jotta voitaisiin testata simulaation oletusten realistisuutta, ja korjata niitä vastineen mukaisesti.

Ja jos tälle salaliittolinjalle lähdetään, niin vain taivas on rajana sen suhteen millaiselle stressitestaukselle maailmaa on mahdollisesti altistettu, tai ehkä tullaan altistamaan - esimerkiksi sodilla, taudeilla, lamoilla ja katastrofeilla - jotta mallista saadaan täydellinen, ja sen kontrolloijasta kaikkitietävä ja kaikkivaltias maailman hallitsija, joka tietää etukäteen mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan, hänen tahtonsa mukaan.

Tämä kaikki on tietenkin vain jonkun scifikirjailijan mielikuvituksen tuotetta, eikös niin? 

[Hiilivety]

Tekoälyn ei tarvitse olla ihmisen älyn tyyppistä. Se voi olla jotakin ihan muuta ja ylittää ilmisen kyvyt täysin. Ihminen on takertunut käsityksissään omaan älyynsä, koska ihmistä rajoittaa ihmisyys, mikä on ihan luonnollista. Tekoäly ei voikaan koskaan olla ihmisen älyn kaltainen, koska se olisi silloin aina kuitenkin jäljitelmä jostain jota kuvittelemme puutteellisesti.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Onko mahdollinen skenaario, että tekoälyn käyttäminen syrjäyttäisi ihmisten omaehtoisen ajattelun?

Ihmisten omaehtoista ajattelua ovat jo vähentäneet erinäiset keksinnöt (elokuvat, radio, tv, internet), joilla ihmiskunnan ajattelua ja tunteita on ohjattu suuntaan, johon ne tuskin olisivat menneet, jos kaikki viestintä olisi lähipiirissä suusta suuhun tapahtuvaa. AI jatkaa tätä trendiä, mutta en näe sen syrjäyttävän ajattelua kokonaan siinä pätkässä tulevaa tulevaisuutta, jonka itse osaan visioida.

Vaikka ihmiset ovat ohjelmoineet koneet havainnoimaan tapahtumia ja luomaan niistä erilaisia malleja ja ennusteita mm. ihmisten käyttäytymisestä, niin tämä on kuitenkin kaikki ihmisen aidolla älykkyydellä luotua. Se, että kone itse kehittäisi itselleen tietoisuutta ja alkaisi käyttäytymään sen tietoisuuden perusteella, kuullostaa melko skifiltä, mutta sitähän tässä ei kysyttykään.

Sivuhuomiona totean, että se minkä ihmiset usein ajattelevat olevan ajattelua, onkin tunteilua.

Entäs jos nämä telkkarit netit yms ovat lisäänneet ihmisten kykyä ajatella. ennenvanhaan porukka teki kaikkea mitä hallitsijat ja kirkko käski tehdä kritiikittä. Esimerkiksi monta ihan kahjoa sotaa koska kuninkaat eivät tulleet toimeen jne..

[L. Brander]

Tekoälyn ei tarvitse olla ihmisen älyn tyyppistä. Se voi olla jotakin ihan muuta ja ylittää ilmisen kyvyt täysin. Ihminen on takertunut käsityksissään omaan älyynsä, koska rajoittaa ihmisyys, mikä on ihan luonnollista. Tekoäly ei voikaan koskaan olla ihmisen älyn kaltainen, koska se olisi silloin aina kuitenkin jäljitelmä jostain jota kuvittelemme puutteellisesti.

Juuri näin. Siksi siitä olisikin syytä käydä keskustelua, mitä me haluamme tekoälyltä ihmiselämän eri tilanteissa. On selvää, että kehitys menee eteenpäin rajoittamatta joissain asioissa. Olisimme kuitenkin ihmiskuntana toisillemme velkaa keskustella asioista. Ei välttämättä edes rajoituksista, vaan yrityksenä saada ihmiset ymmärtämään, mistä on kyse.

[PohjanLaidalta]

Sanasta tekoäly on tehty muodikas, ja kaikki haluavat käyttää sitä heti tilaisuuden tullen. Mutta miksi?

Eihän se nosta asian statusta yhtään paremmaksi, jos mainitaan että tekoälyn avulla voimme kääntää tekstiä entistä nopeammin ja laajemmin verrattuna siihen, että sanottaisiin hienolla uudella algoritmillamme voimme kääntää tekstiä entistä nopeammin ja laajemmin.

Huomaatteko eron? Kenelle vastuuta siirretään?

On hyvä käydä keskustelua termeistä, silläkin uhalla, että keskustelu menee semantiikan puolelle. En tosiaan ole mikään tekoälyasiantuntija, mutta mukava käydä keskustelua ns. harrastepohjalta.

Muutamia vaatimattomia, ja noh sanotaanko triviaaleja algoritmisiä koodinpätkiä kirjoittaneena soisin enemmän painoarvoa sanalle algoritmi. Veikkaan että aika monesti on algoritmista puhuttu tekoälynä. Ja monesti näennäisesti hyvä nk. tekoäly onkin sarja aika yksinkertaisia algoritmejä.

Olen myös kiinnostunut videopelien tekoälystä, ja nimenomaan tässä yhteydessä olen eniten kuullut puhuttavan tekoälystä tai tekoälyttömyydestä.

Pelimaailmassa AI:n pitää olla riittävän haastava, mutta ei turhauttavan konemainen. Hyvä tekoäly saa aikaan vaikutelman, että pelihahmo toimii uskottavasti pelin sisäisten sääntöjen mukaan. Todella hyvä tekoäly saa jopa hetken luulemaan, että joku muu on liittynyt pelisessioosi ohjailemaan tekoälyhahmoja. Tämä illuusio on todella harvinainen ja kestää siis yleensä hetken. Mutta tuon illuusion luominen on varmasti vaatinut koodareilta melkoisen työpanoksen. Uskoakseni nykyään peleissä yleisesti hyödynnetään behaviour tree -pohjaista lähestymistapaa yhdistettynä sumeaan logiikkaan. Eli jo aika yksinkertaisella käytöspuulla saadaan aikaan orgaanisempi fiilis, jos ei tarkastella vain nollaa ja ykköstä, vaan liukuarvoa näiden välillä.

Sitten on koneoppimista ja neuroverkkoja, joihin en vielä ole ehtinyt sen suuremmin paneutumaan. Mutta näissä alkaa Googlen ja muiden megafirmojen massadatan kanssa tulla todella pelottavia 'tekoälyjä". Kun tietää miten massat käyttäytyy, siis mitä ihmiset haluavat ja jopa ajattelevat, niin uskottavan tekoälyn luominen muodostuu entistä mahdollisemmaksi. Kai kone voisi jopa luoda taidetta, kun neuroverkkoon on iskostettu kuva mitä ihmiset pitävät taiteena (=ladattu kaikki digitoitu taide, joista analysoitu yhteneväisyyksiä).

Lienee sanomattakin selvää, että tätä teknologiaa käytetään jo nyt kyseenalaiseen ihmisten profilointiin ja seuraamiseen. Eli eiköhän jossain vaani Stalin 2.0 tekoälymiliisein, ennemin kuin Skynet robottiarmeijoineen.

[ApuaHommmaan]

Sitten on koneoppimista ja neuroverkkoja, joihin en vielä ole ehtinyt sen suuremmin paneutumaan. Mutta näissä alkaa Googlen ja muiden megafirmojen massadatan kanssa tulla todella pelottavia 'tekoälyjä". Kun tietää miten massat käyttäytyy, siis mitä ihmiset haluavat ja jopa ajattelevat, niin uskottavan tekoälyn luominen muodostuu entistä mahdollisemmaksi. Kai kone voisi jopa luoda taidetta, kun neuroverkkoon on iskostettu kuva mitä ihmiset pitävät taiteena (=ladattu kaikki digitoitu taide, joista analysoitu yhteneväisyyksiä).

Nykytaide on jo tehty. Ei sen kummempaa, kuin vaikkapa shakki.

Neuroverkot ovat laadullisesti eroavia muista algoritmeista. Algoritmeilla manipuloidaan, ja niiden tuottajien ainakin tulisi olla vastuussa tekemisistään. Eivät oikeasti tietenkään ole, silloin alkaa sössötisössönsöö, kun valtaapitävien pitäisi ottaa vastuuta. Algoritmin tekemä on selkeästi selitettävissä ja purettavissa.

Neuroverkoissa taasen musta laatikko tuottaa jotain tuntematonta suuresta joukosta dataa. Prosessi joka on hallitsematon, mutta samalla ongelmajoukko, johon asia on sovellettavissa on hyvin rajallinen.

Näissä on aina hyvin tärkeää ymmärtää, että erityyppisillä datoilla tahkotaan äärimmäisen suuria rahamääriä. Näiden rahavirtojen hyötyjät näin ollen haluavat sumuttaa kaikessa mahdollisessa, ja pitää toiminnan mahdollisemman salaisena, ja salamyhkäisenä. Näin ei pääse syntymään tilanteita, jossa pieniä piirejä suuremmalla määrällä toimijoita olisi kyvykkyyksiä tuottaa asioita.

[Radio]

50 vuoden ICT-kokemuksella sanoisin, ettei ihmisaivoja tehokkaampaa tietokonetta vielä ole rakennettu. Tekoäly on juuri niin tyhmä tai viisas, kuin sen ohjelmoinut ihminen.
Tekoäly saadaan näyttämään viisaalta, siinä se on vaarallinen. Koneiden suorituskyky näyttää nousseen rahvaan tasolle tai yli. Mutta vain tietyissä asioissa, vai onko kukaan kuullut rakastuneesta tietokoneesta?

[Ajatolloh]

Funders:   UK Research and Innovation, Engineering and Physical Sciences Research Council (EPSRC)
Co-funders:   Office for Artificial Intelligence, Department for Business, Energy and Industrial Strategy
Funding type:   Fellowship
Total fund:   £18,000,000

Nyt ei ole enää kyse muutamasta eurosta. Aikamoisia summia jopa sanoisin. Liittyyköhän hankkeisiin tulosvastuuta?

No nyt on näemmä rahoitus Kaskella kunnossa. Aika messevä potti kyllä. Fellowship tyyppiset apurahat on yleensä sellaisia, ettei niissä ole muuta tulosvastuuta kuin saada jotain akateemisia virstanpylväitä aikaiseksi (jos sellaiseen myönnetty, esim. tohtorinväitöskirja). Tuossa ei liene sellaisestakaan kyse, joten ihan perustutkimukseen vailla tulospakkoa tuon saa hassata.

[Ajatolloh]

Kai kone voisi jopa luoda taidetta, kun neuroverkkoon on iskostettu kuva mitä ihmiset pitävät taiteena (=ladattu kaikki digitoitu taide, joista analysoitu yhteneväisyyksiä).

Tehty jo.

Ohessa tietokoneen "maalaama" omakuva.

[Radio]

Kauneus on katsojan silmässä. Silmät ovat erilaisia. Tietokoneella voi toki tehdä em. tavoilla ihmisiä keskimäärin tai jotain osajoukkoa miellyttäviä tai huijaavia teoksia. Väitän niitä väärennöksiksi, kuten ihmisenkin tekemiä kopioita.
Sitten kun tietokone saadaan ohjelmoitua tunnistamaan taideteos toisen tietokoneen tekemäksi kopioksi, tietokoneen alkuperäisteokseksi, ihmisen tekemäksi väärennökseksi tai ihmisen alkuperäisteokseksi, voi mennä aikaa...

[Lalli IsoTalo]

Ihmisten omaehtoista ajattelua ovat jo vähentäneet erinäiset keksinnöt (elokuvat, radio, tv, internet), joilla ihmiskunnan ajattelua ja tunteita on ohjattu suuntaan, johon ne tuskin olisivat menneet, jos kaikki viestintä olisi lähipiirissä suusta suuhun tapahtuvaa.

Entäs jos nämä telkkarit netit yms ovat lisäänneet ihmisten kykyä ajatella. ennenvanhaan porukka teki kaikkea mitä hallitsijat ja kirkko käski tehdä kritiikittä.

Elokuva, radio, tv, internet, kirjoitus- ja lukutaito sekä kirjapaino ovat kaikki kaksiteräisiä miekkoja, joita kansalaiset voivat käyttää itsensä ja ihmiskunnan sivistämiseen, tai hallitsevat luokka ihmiskunnan orjuuttamiseen.

Ongelma omaehtoisen ajattelun suhteen etenkin 1980-luvulta lähtien on ollut tiedotusvälineiden omistuksen keskittyminen USAssa, ja samalla tiedotusvälineiden levittämän agendan ja propagandan tiivistyminen koko läntisessä maailmassa suuntaan, jota tiedotusvälineiden omistava luokka haluaa edistää suurten massojen suuntaan, jotka mielummin viihtyvät tarjotun agendaviihdetarjonnan parissa, kuin omaehtoisesti sivistävät itseään.

Tämä sitten näkyy äänestyskopeissa läpi koko läntisen maailman, jossa kansat - demokratian nimissä - sitovat itsensä politiikkaan, joka ei edistä niiden etuja, vaan heikentää niitä.

Valtamedian omistuksen keskittyminen siis johtaa jossain määrin omaehtoisen ajattelun vähentymiseen. Tekoäly - miten se sitten määritelläänkin - mahdollistaa saman trendin.

Yksi kehityssuunta on jo nyt nähtävissä. Jonkinlaisen tekoälyn avulla voidaan päätellä millaista tarjontaa internet tarjoaa käyttäjälleen, tämän aiemman käyttäytymisen perusteella. Siitä seuraa, että netin käyttäjä saa entistä enemmän oman näkemyksensä mukaista tietoa, ja entistä vähemmän monimuotoista tarjontaa. Tästä seuraa kuplaantumista ja polarisaatiota, jossa käyttäjät vahvistavat omaa näkemystään, ja jättävät huomiotta vastakkaiset näkemykset, riippumatta kummankaan todellisuuspohjasta.

Tätä on tutkittu USAssa (mutta minulla ei ole nyt tähän hätään antaa linkkejä) ja on päädytty siihen, että kuplaantunut ei sitten edes halua keskustella väärinajattelijan kanssa, oli tämä sitten demokraatti tai republikaani. Kun tarjolla on ollut kevyttä fyysistä tuskaa, tai keskustelua väärinajattelijan kanssa, useimmat valitsevat ensimmäisen!

Toinen huolestuttava kehityssuunta on se, että vaikka ihminen saiai itse kiistattoman todistuksen asiasta, mutta joka on räikeässä ristiriidassa hänen oman elämänkatsomuksensa kanssa, niin ihminen jättää tämän todisteellisen todellisuuden huomiotta, ja valitsee mielummin oman mielikuvitususkomuksensa asian tilasta. Toisin sanoen, ihmisen oma kuvitelma jyrää todellisuuden yli. Ennen vanhaan tällaisia ihmisiä kutsuttiin hulluiksi!

(Ivan Puopolo puhuu asiasta hyvin raikkaasti ja selkeästi täällä, joskin vähän poukkoilevasti: https://youtu.be/P4M-HAAbdiM?t=143)

Mitä enemmän kuplaannumme tekoälyn avulla, sitä enemmän oma aito älymme vähenee, ja korvaamme sen hulluudella!  Ja tietenkin jokainen ajattelee, että minä ajattelen oikein, ja tuo vastaväittäjä on se hullu ...

Koneäly voi siis tuottaa tuottaa hulluutta ihmisissä, ja ihmiskunnan jakautumista eri leireihin.

Hajoita, hallitse, kuplauta ja tee hulluiksi.

Notta sikäli.

Seuraavassa vaiheessa ihminen voi saada elimistöönsä chipin, jonka avulla aivot voivat olla suoraan yhteyden tietovarastoon, esim. Googleen. Tämä olisi äärimmäisen vaarallista.

Sitä seuraavassa vaiheessa tekoäly voi suoraan antaa vastaukset ihmisen ajattelemaan kysymykseen. Siinä vaiheessa ihminen ei enää paljoa eroaisi robotista.

[Hiilivety]

Kyllähän jo taskulaskin ylittää suunnittelijoidensa kyvyt artimetiikassa. Lisäksi kone on jo ylittänyt parhaidenkin ihmisten taidot sellaisissa peleissä kuin shakki tai go, joita on vain muutamia vuosikymmeniä aiemmin yleisesti pidetty asiantuntijoidenkin taholla ainutlaatuista inhimillistä älyä vaativina, joissa kone ei "koskaan" tule voittamaan parhaita ihmisiä. Ja kuten vaikkapa hahmontunnistuksesta ta monista muista sovelluksista näkee, niin se alue kapenee koko ajan, missä ihminen voi pitää itseään ainutlaatuisena taidoiltaan. Joskus on kuultu sellaisia kummallisia käsityksiä, että vaikkapa shakkiohjelma olisi sitä parempi mitä parempi sen kehittäjä on pelaamaan, mutta eihän se mene ollenkaan noin.

Luonnosta ihminen on jo vieraantunut, niin että nykyajan ihminen on kuin sylikoira verrattuna suteen, joka vastaa entisajan ihmistä. Monet taidot ovat hävinneet, mutta tilalle on tullut uusia elämää muovaavia asioita. Se sitten pitääkö sitä rappiona vai edistyksenä, on oman pään sisäisistä käsityksistä kiinni. Kehitys on kuitenkin väistämätöntä, koska jos vaikka länsimaat kieltäisivät sen itseltään, niin jokin Kiina tekee sitä kuitenkin ja silloin siitä tulee maailman valtias. Moni tiedemies on päätynyt siihen tulokseen, että tekoäly on yksi suurimpia uhkia ihmiskunnan olemassaololle, eikä se ihan tyhjää puhetta taida olla, joten asia alkaa vähitellen vaatia päättäjiltä huomiota.

[Jaska Pankkaaja]

Minua on kiinnostanut jollain tasolla pitkään lääkäri ja lakimies teko"älyt". Älyähän niihin ei todellakaan tarvita vaan ainoastaan hyvin tehty tietokantasovellus.

Lääkäritekoäly olisi loistava parannus tilanteeseen jossa kelvollista lääkäriä ei ole saatavilla ja vaihtoehtona on siis olla jonkun elekeejuakoviinaa ja käyttäkääkevytlevitettä tasoisen "terkkarin" tai kielitaidottoman pingopangopongodoktorin asiakas, tai olla kokonaan ilman terveydenhoitoa. Tarvittaessa verinäyte, kusinäyte, verenpaine, sokerit, jne ja sitten päälle huolelliset ja rehelliset vastaukset tekoälysoftaan ja tasan taatusti diagnoosit osuisivat paremmin kohdalleen kuin arvauskeskuksen sillä heikommalla lääkäripuolella. Itse asiassa USAssahan onkin jo saatu tästä näyttöä.

Lakimiessofta taas voisi olla oiva apu mallikoille mutta sellaistaKAAN ei liene tulossa vaan vaikeaselkoisella Finlexillä mennään koska korporaatiokommunismi ja demla, ja lääkäriliitto. BTW olen voittanut jutun poliiseja vastaan ilman lakimiestäkin, pelkkä Finlex apuna 

[Totti]

Neuroverkot ovat laadullisesti eroavia muista algoritmeista. Algoritmeilla manipuloidaan, ja niiden tuottajien ainakin tulisi olla vastuussa tekemisistään.

Julkisuudessa liikkuu paljon näitä popularisoituja käsitteitä, jotka helposti luo väärän mielikuvan mistä on kyse.

Algoritmi tarkoittaa laskentakuviota tai kaaviota. Se ei kuitenkaan ole yksi matemaattinen kaava (tyyliin x=y+z) vaan laskentaohjeistus eli käytännössä tietokoneohjelma, joka etene monessa askeleessa. Oikeastaan kaikki ohjelmoitu tietojen käsittely tietokoneella on algoritmi.

Populaarikielessä algoritmia ollaan alettu käyttämään luodakseen mystiikan tunnelman vaikkapa Facebookin mainosseurannalle tai YouTuben tarjoamille videoille. Kuulostahan se hurjemmalta sanoa "algoritmi päättää", kun että "ohjelma tekee ehdotuksia". Algoritmi on tämän myötä alkanut tarkoittamaan jotain epämääräistä ja puolirikollista jota tulisi kyseenalaistaa. "Algoritmi" ei kuitenkaan sisällä mitään laadullisia konnotaatioita mitä tulee sen käsittelemään dataan.

Neuroverkko on algoritmi eli laskennallinen ohjeistus (ohjelma). Neuroverkko on nimike sille algoritmille, jonka puitteissa simuloidaan suppeassa skaalassa ja yksinkertaistettuna ihmisaivojen oppimisjärjestelmää, jota käytetään mm. kuivatunnistuksessa. Neuroverkko ei "algoritmin" tapaan myöskään ota mitään laadullista kantaa käsittelemäänsä aineistoon.

Sen koommin "neuroverkko" kun "algoritmikaan" ei siis implikoi mitään epämääräistä hämäräbisnestä vaikka mediamielikuva viittaa siihen suuntaan.

Neuroverkoissa taasen musta laatikko tuottaa jotain tuntematonta suuresta joukosta dataa.

Koska neuroverkko on algoritmi eli ohjelma se ei ole "musta laatikko", joka tuottaa jotain "tuntematonta" vaan sen funktionaalisuus on hyvin määritelty. Sisäisesti neuroverkko kuitenkin adaptoituu oppimisensa puitteissa niin, että sen tila ei yleensä ole helposti ihmismielen hahmoteltavissa. Neuroverkon tilan voi kuitenkin koska tahansa tutkia koska se on käytännössä vain jättimäinen (ehkä moniulotteinen) matriisi numeroita.

ongelmajoukko, johon asia on sovellettavissa on hyvin rajallinen.

Totta. Neuroverkot rakennetaan (ohjelmoidaan) tiettyä rajattua ongelmaa, esim. kasvojen tunnistamista varten ihan käytännön syistä. Nykyisellään ei ole järkeä kasata neuroverkko, joka osaisi mitä tahansa jos ongelma kuitenkin on tarkalleen määritelty. Tutkimusta yleisneuroverkosta toki tehdään koska moni haluaa simuloida ihmisaivoja, jotka ovat monikäyttötyökalu.

[Lalli IsoTalo]

Lakimiessofta taas voisi olla oiva apu mallikoille mutta sellaistaKAAN ei liene tulossa vaan vaikeaselkoisella Finlexillä mennään koska korporaatiokommunismi ja demla, ja lääkäriliitto. BTW olen voittanut jutun poliiseja vastaan ilman lakimiestäkin, pelkkä Finlex apuna 

Lakitekoälysovelluksen tekeminen olisi helppoa, jos laki olisi selkeää ja yksinkertaista, niinkuin sen pitäisi olla. Hyvä esimerkki on Hammurabin laki, jossa 300 pykälää hakattiin kivipaasiin, ja se oli sitten siinä.

Mutta hyvän lain vallitessa lakimiehiä ei tarvittaisi ollenkaan samassa määrin kuin nykyään. Niinpä lakimiehet tekevät laeista epäselviä, monimutkaisia, tulkinnanvaraisia ja erilaisten ennakkopäätösten sabotoimia, etenkin USAssa, jossa oikeudenkäynnin voittaa se jolla on varaa palkata paras lakimiestiimi.

Edellisestä seurannee, että lakiviidakon sotkuisuus ja lakimieskunnan vastustus ainakin toistaiseksi estää toimivan lakimiessovellus luomisen.

Ps. Voitin New Jerseyn poliisilaitosta vastaan ylinopeusjutun vuonna 2000 yhden lyhyen kirjan avulla ("Näin vältät ylinopeussakot"). Siitä saamani tieto mahdollisti jutun mitätöinnin sillä perusteella, että en saanut virallista syytettä, vaikka anoin sitä kirjatuilla kirjeillä kaksi kertaa. Ne rahastajahaaskalinnut  siellä NJ:n päässä olivat ihan että "tule käymään, niin sovitaan juttu vähäisemmillä syytteitä kuin mistä sinua syytetään".

[Uuno Nuivanen]

Aihetta hieman sivuten:

Tasan 30 vuotta sitten yksi mies teki internetissä jotain, mikä muutti kaiken

Ensimmäisistä verkkosivuista on kulunut tasan 30 vuotta.

13:11

Elokuun 6:ntena vuonna 1991 Sir Tim Berners-Lee julkaisi kaikessa hiljaisuudessa maailman ensimmäiset verkkosivut Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuslaitos Cernin tiloissa. Sivut olivat osoitteessa info.cern.ch, joka toimii vieläkin. Kyseessä oli alku maailmanlaajuiselle mullistukselle nimeltä www eli world wide web.

Www tarkoittaa eri palvelimille hajautettua hypertekstimuodossa toteutettujen verkkosivujen verkostoa. Hyperteksti taasen on vain hieno nimi sille, että verkkosivulta toiselle voi liikkua linkkien kautta. ...

https://www.is.fi/digitoday/art-2000008176069.html

[ApuaHommmaan]

Populaarikielessä algoritmia ollaan alettu käyttämään luodakseen mystiikan tunnelman vaikkapa Facebookin mainosseurannalle tai YouTuben tarjoamille videoille. Kuulostahan se hurjemmalta sanoa "algoritmi päättää", kun että "ohjelma tekee ehdotuksia". Algoritmi on tämän myötä alkanut tarkoittamaan jotain epämääräistä ja puolirikollista jota tulisi kyseenalaistaa. "Algoritmi" ei kuitenkaan sisällä mitään laadullisia konnotaatioita mitä tulee sen käsittelemään dataan.

Ohjelmoinnissa on vallalla kulttuuri, jossa algoritmien tekijät yleisesti eivät ota mitään vastuuta tekemisistään. Koulutus on luonnollisesti logiikkaa, ja etiikka jätetään ulos.

Koska neuroverkko on algoritmi eli ohjelma se ei ole "musta laatikko", joka tuottaa jotain "tuntematonta" vaan sen funktionaalisuus on hyvin määritelty. Sisäisesti neuroverkko kuitenkin adaptoituu oppimisensa puitteissa niin, että sen tila ei yleensä ole helposti ihmismielen hahmoteltavissa. Neuroverkon tilan voi kuitenkin koska tahansa tutkia koska se on käytännössä vain jättimäinen (ehkä moniulotteinen) matriisi numeroita.

Neuroverkko eroaa useimmista muista algoritmeista. Esimerkkinä shakki. Ennen neuroverkkoja shakkipositioiden arviointi on suoritettu ohjelmilla niin, että ihmiset ovat ohjelmoineet säännöt, joiden pohjalta ohjelma pisteyttää tilanteen. Näin esimerkiksi väärin arvioiduista tilanteista on pitänyt "syyttää" ohjelmoijia. Neuroverkko taas toimii pelaamalla erittäin suuren määrän pelejä itsensä kanssa, ja kukaan ei pysty sanomaan millä tavoin se muodostaa arvionsa shakkipositiosta.

Neuroverkko näin mahdollistaa entistä laajemman vastuunpakoilun, kun voidaan mennä vaan sen taakse, että ihmisiin "ylivertainen" neuroverkko ratkaisi, ja porukka joka nettosi isot rahat vaan omasta mielestään vaan ihmetteli.

[Lalli IsoTalo]

Kyllä tietenkin [tekoäly] voi olla ihmisen älyn kaltainen. Jos nimenomaan halutaan että se on. Vaikkapa kuten elokuvassa A.I. - Tekoäly Original title: A.I. Artificial Intelligence https://www.imdb.com/title/tt0212720/

Tuo on fiktiota, jonka Hollywoodin käsikirjoittajat ovat luoneet omissa päissään ja mielikuvituksissaan.

Ilmaston lämpeneminen on saanut aikaan napajäätiköiden sulamisen, minkä seurauksena rannikot ovat jääneet veden alle ja ihmisten lukumäärä on vähentynyt. Ihmiset ovat kehitelleet uudentyyppisiä mecha-nimisiä robotteja, jotka pystyvät ajattelemaan ja tuntemaan ihmisten lailla.

Siinä tulevaisuudessa jonka itse pystyn visioimaan, ei tule olemaan robotteja, jotka pystyvät kehittämään itselleen tietoisuutta, tai ajattelemaan ja tuntemaan ihmisten lailla.

Noups. Noups. Noups.

Jossain vaiheessa varmaankin tulee robotteja, jotka pystyvät jäljittelemään ihmisten ajattelua ja tuntemista jollain tarkkuudella.

^^^

Jo viime vuosituhannen lopussa Japanissa kehitettiin "fyysinen" koira, joka matki analogista esikuvaansa jollain tavalla. Maksoi about $2000. Nimeä en muista.

^^^

Ja sen jälkeen tuli japanilaisia virtuaalisia lemmikkejä (Tamagotch), joita piti hoitaa kellon ympäri, tai ne kuolivat.

^^^

Tämä AI-kysymys mielestäni liittyy jollain tavalla myös elämäkatsomukseen, varsinkin tuo tietoisuusosasto. Ihmiset, jotka arvelet/uskovat/tietävät, että elämä jatkuu jossain muodossa rajan toisella puolella, tuskin kuvittelevat, että he näkisivät rakkaan robottinsa siellä.

[Lalli IsoTalo]

Nyt menee ooteeksi ja historiamuistelun puolelle.

Ensimmäisistä verkkosivuista on kulunut tasan 30 vuotta.

Heh. Kun päivitin oman tietojenkäsittelyn kurssini tietoja oppilaitoksen verkkoon ja myös uuteen julkiseen verkkoon noihin aikoihin koska niin vaadittiin, yhtään tajunnut millaisesta räjähdyksestä tulisi olemaan kyse. Ja vuosikausia tuon jälkeenkin olin sitä mieltä, että netti oli niin hidas, että en juurikaan nähnyt valoa valokaapelin päässä. 

Vasta joskus 1995 innostukseni ylitti turhautumiseni. 

Tiesin mikä oli mahdollista, koska olin modemin avulla tehnyt töitä monikansalliselle tietokonealan yritykselle (softakäännöstä) jo vuodesta 1985 lähtien. Teksti tosin tuli ruudulle merkki kerrallaan, paljon hitaammin kuin ehdin lukea.  Mutta sellaista se oli netinkin kanssa, aluksi.

Vasta siinä vaiheessa kun Napster tappoi CD:n alkoi varsinaisesti tapahtua.

Mutta se on eri ketjun aihe se.

[Ajattelija2008]

Miten tekoäly näkyy arjessa, mihin kaikkeen tekoälyä tullaan käyttämään?

Tuleeko tekoäly palvelemaan yhteiskuntaa vai aiheutuuko siitä ylimääräisiä velvotteita ja rasitteita kansalaisille?

Onko mahdollinen skenaario, että tekoälyn käyttäminen syrjäyttäisi ihmisten omaehtoisen ajattelun?

T: WannabeSarahConnor (?)

Tekoälyä ei ole näköpiirissä. Mikään robotti ei osaa tehdä edes yksinkertaisimpia ihmisen tekemiä manuaalisia töitä.

Jos tekoäly joskus keksitään, niin ihminen tulee vanhanaikaiseksi ja varmaan katoaa.

[Peltipaita]

Nyt on kehitteillä shakkitietokone joka osaisi myös kaataa shakkilaudan ja heitellä nappulat hävitessään.

[Veikko]

Nyt on kehitteillä shakkitietokone joka osaisi myös kaataa shakkilaudan ja heitellä nappulat hävitessään.

Itse asiassa, sen osasi tehdä jo shakkia pelaava "Turkkilainen"* yli kaksisataa vuotta sitten.

* https://fi.wikipedia.org/wiki/Turkkilainen

[Mangustin]

Onko mahdollinen skenaario, että tekoälyn käyttäminen syrjäyttäisi ihmisten omaehtoisen ajattelun?

On jo tapahtunut.

Jos omaehtoinen ajattelu johtaa sosiaaliluottotilin pisteiden laskemiseen, jonka seurauksena elämä vähitellen vaikeutuu: sote-palveluita rajataan, vakuutusten omavastuut nousee, työ&opiskelumahdollisuudet vähenee, ensin ei voi matkustaa ulkomaille, sitten lentokoneet ja luotijunat kielletään, lopulta poliisi vie uudelleenkoulutukseen... Niin vaikka ajattelu on sallittua, vain sen ilmaiseminen on kielletty, niin vähitellen ihminen alkaa säädellä ajatteluakin ettei algoritmit käännä Sauronin silmää kohti väärinajattelijaa.

Meillä tekoäly ei pääosin kuulu keskushallinnolle vaan Big Tech -firmoille, jotka sitten jakavat havaintoja tiedusteluorganisaatioiden kanssa. Tekoäly toimii yhteistyössä sitä kouluttavan parviälyn kanssa, joka innokkaasti vasikoi väärinajattelijoita. Elinkeinon ja sosiaalisten suhteiden menettämisen pelossa ihmiset sensuroivat ajatuksiaan. Maalitolppia siirrellään jatkuvasti, eikä cancel-kulttuuri tunne taannehtivan rankaisun rajauksia.

[Ajatolloh]

Minua on kiinnostanut jollain tasolla pitkään lääkäri ja lakimies teko"älyt". Älyähän niihin ei todellakaan tarvita vaan ainoastaan hyvin tehty tietokantasovellus.

Lääkäritekoäly olisi loistava parannus tilanteeseen jossa kelvollista lääkäriä ei ole saatavilla ja vaihtoehtona on siis olla jonkun elekeejuakoviinaa ja käyttäkääkevytlevitettä tasoisen "terkkarin" tai kielitaidottoman pingopangopongodoktorin asiakas, tai olla kokonaan ilman terveydenhoitoa. Tarvittaessa verinäyte, kusinäyte, verenpaine, sokerit, jne ja sitten päälle huolelliset ja rehelliset vastaukset tekoälysoftaan ja tasan taatusti diagnoosit osuisivat paremmin kohdalleen kuin arvauskeskuksen sillä heikommalla lääkäripuolella. Itse asiassa USAssahan onkin jo saatu tästä näyttöä.

Jo 1980-luvulla osoitettiin, että senaikaisella AI-teknologialla (joka oli yleensä päättelypuuhun perustuvaa determinististä tekoälyä) kyettiin luomaan lääketieteellinen järjestelmä, joka teki keskimäärin oikeampia diagnooseja kuin keskiverto lääkärit. Järjestelmä kuopattiin kaikessa hiljaisuudessa....lääkärikunta ei jostain syystä tykännyt softasta :-)

Nykyään on oppimiseen perustuvia tekoälyjä, joille on tuhansien keuhkokuvien avulla opetettu niitä diagnosoimaan esim. keuhkosyöpiä. Ne hakkaavatkin tarkkuudessa jopa erikoistuneet röntgenlääkärit. Näistäkään ei olla kovin innostuneita ammattipiireissä.

Samoin on kehitetty EKG:n tulkitsemiseen pystyvää tekoälyä. Nekin ovat keskimäärin parempia kuin monet erikoislääkärit. Jälleen ei olla....innoissaan :-)

Yleisimmäksi mutinan syyksi mainitaan se, että kone ei ota vastuuta diagnoosistaan. (Vastapallo: lääkärikö sitten muka ottaa?)

"Kenen on vastuu, jos diagnoosi olikin väärä ja potilas kuolee tai oikean diagnoosin viivästyessä vammautuu?" Tuokin kysymys varmasti kyettääisiin taklamaan jos vain haluttaisiin esim. vakuutuspooli tyyppisillä ratkaisuilla, mutta aito halu taitaa puuttua?

Mitä tulee ehdottamaasi "syötetään koneeseen faktat ja se sitten antaa diagnoosin". Periaattessahan se on noin helppoa ja jos lähtöfaktat olivat oikein niin tuloskin on hyvä. MUTTA. Kun se ei ole aina niin simppeliä. Laboratoriotutkimukset ovat sinänsä aika yksiselitteisiä. Ne ovat sentään numeroita tai vastaavia faktoja. Tosin ei niitäkään aina voi orjallisesti tulkita. Hyvä lääkäri osaa "lukea rivien"välistä potilasta. Potilashan saattaa vaika kaunistella asioita mutta esim. densous näkyy 'nokasta' tai jostain? Miten AI saisi tuon selville? Ei oikein nykytekniikalla mitenkään. Koneilta puutuu se mikä meillä ihmisillä on: kyky all-sensor intuitioon. Mitään tarkkaa faktaa ei ole taulussa...mutta silti aavistamme asioiden oikean tilan koostamalla kaikilla aisteillamme tilanteesta infomaatiota ja syöttämällä sitä kokemusperäiseen biotietokoneeseemme nimeltä aivot...jotka antaa vatsanpohjafiiliksen...joka usein osuu oikeaan kun tatsi on oikea.

Lääkäri tutkii potilasta myös aistein, tekemällä havaintoja ja palpoimalla esim. sormillaan. "Onko vatsa jännittynyt, nestettä kertynyt, kimmoisa, spastinen vai mikä?"   tai: "Jääkö sääriluun päälle sormella painettaessa kuoppa joka ei palaudu?"

Noita on vähän vaikea koodata arvoiksi ja niiden tulkintakin on subjektiivista ja vaatii kokemusta. Kuka nuo asiat potilaasta ammattitaitoisesti tutkisi ja syöttäisi diagnoosikoneeseen?