Homman suuri Kiina-ketju

[artti]

Monipuoluejärjestelmä ja vaalit ovat tärkeä yhteiskunnallista ylipainetta purkava höyryventtiili. Demokratioissa kansa odottaa vaaleja. Diktatuureissa valta vaihtuu raunioittamalla sivilisaatio. Kiinan sisäpoliittisten haasteiden juurisyy on yksipuoluejärjestelmä. Yhdysvaltain sisäpoliittisten haasteiden juurisyy on kaksipuoluejärjestelmä. Supervallat Yhdysvallat ja Kiina voisivat harkita siirtymistä monipuoluejärjestelmään rauhoittaakseen yhteiskuntiaan.

[Väestönvaihtaja]

Eilen nähtiin hyvä esimerkki kuinka Kiinaan liittyvä disinformaatio leviää.

Joku Kiinan vastaista disinformaatiota levittävä twitteröitsijä jakoi videon luullen sen olevan Kiinan lisääntymispolitiikkaa. Videossa miehiä "lypsettiin" laitteilla, voitte varmaan kuvitella. Jordan Peterson retweettasi sen luullen kyseessä olevan Kiinan lisääntymispolitiikka.

Harmi vaan heidän kannaltaan, että kyseessä oli länsimaalainen pornovideo. Jordan Petersonin tytärkin torui isäänsä. Liitteenä kuva tyttären twiitistä isälleen.

Kaikkea netissä olevaa ei kannata uskoa. Osalta ihmisistä puuttuu kriittisyys varsinkin kun Petersonin kaltainen guru jakaa sanomaansa. Nyt Peterson on poistanut twiittinsä.

[Tragedian synty]

Olen viime aikoina katsonut YouTubesta yhdysvaltalaisen geopolitiikan tutkijan Peter Zeihanin videoita, ja hän ei ennusta Kiinalle ruusuista tulevaisuutta. Kirjaan ylös eräitä pointteja hänen käsittelemistään ilmiöistä.

Tärkein ilmiö on Kiinan demografia, joka on päässyt kauheaan kuntoon yhden lapsen politiikan ja julkishallinnon leväperäisyyden takia. Yhden lapsen politiikka auttoi merkittävästi siinä, että Kiina pääsi aloittamaan nopean kehityksen teollisuusyhteiskunnaksi, mutta sitä jatkettiin ainakin parikymmentä vuotta liian pitkään. Nyt Kiinassa monilla lisääntymisikäisillä ei ole veljiä eikä sisaria, nuoremmissa ikäluokissa ei myöskään serkkuja. Tämä muutos on saanut aikaan kulttuurin tasolle ulottuvan vaikutuksen: kun pienet perheet ovat normaali, hyvin harva edes haluaa enempää kuin yhden lapsen, jos sitäkään. Niinpä hedelmällisyysluku on pysyvästi vakiintunut yhden paikkeille, mikä tulee tarkoittamaan ikäluokkien puolittumista sukupolven välein. Se saa aikaan maailmanhistorian suurimman eläkepommin, minkä vuoksi tulevaisuudessa Kiinan vauraus tulee kulumaan yhä enemmän vanhusten hoitoon.

Ikään kuin tilanne ei olisi tarpeeksi paha muutenkin, mutta Kiinassa on arviolta 100 miljoonaa haamukansalaista, joita ei ole olemassa muualla kuin väestötilastoissa. Ilmiön taustalla on 1980-luvun alussa käyttöön otettu politiikka, että keskushallinto antaa aluehallinnoille rahoitusta koulutusta varten sen mukaisesti, kuinka paljon koulussa käyviä lapsia on. Sen takia aluehallinnot ovat liioitelleet koululaisten määriä vuosikymmenestä toiseen ja luoneet nuo 100 miljoonaa haamukansalaista, mikä mahdollisesti on johtanut yhden lapsen politiikan jatkumiseen epätarkoituksenmukaisen pitkään. 100 miljoonaa on toki alle kymmenen prosenttia Kiinan koko väkiluvusta, mutta jos nämä haamut olisivat olemassa, he olisivat nelikymppisiä tai nuorempia eli työ- ja lisääntymisikäisiä tai sellaisiksi tulevia. Niinpä yhden lapsen per nainen tekeviä kiinalaisia on dramaattisesti vähemmän kuin on luultu, mikä nopeuttaa merkittävästi edessä olevaa väestöromahdusta. Eikä pidä unohtaa, että poikalasten suosimisen vuoksi Kiinassa on miljoonia lisääntymisikäisiä naisia vähemmän kuin samanikäisiä miehiä. Voi olla, että vuosisadan lopussa kiinalaisia on alle puolet nykyisestä määrästä, ja paljon pitää muuttua, että väestön supistuminen pysähtyisi siihen.

Kiinan talous ei tule kestämään väestökehitystä. Kun väestön pieneneminen alkaa toden teolla, Kiinassa on yhtäkkiä liikaa asuntoja, jolloin suurimpien kaupunkien ulkopuolella niiden hinnat romahtavat liki olemattomiin. Kommunistisesta ideologiasta johtuen tavallinen kiinalainen ei voi sijoittaa arvopapereihin, vaan pelkästään kiinteistöihin, jotka hallitus pystyy helposti varastamaan niin halutessaan. Kun asuntojen hinnat romahtavat ylitarjonnan takia, sadat miljoonat kiinalaiset menettävät liki kaiken omaisuutensa, jota he ovat kerryttäneet säästäväisellä elämäntavallaan läpi elämänsä. Pankkisektorille velkojen takuuna olevien asuntojen arvomenetys voi olla kuolinisku. Tämä kaikki voi saada aikaan niin suurta tyytymättömyyttä, että se kaataa poliittisen järjestelmän. Totalitaarisessa valtiossa sillä olisi todella suuret yhteiskunnalliset vaikutukset.

Taloudella on edessään myös rakennemuutos, joka ei välttämättä onnistu. Tällä hetkellä rakennusala vastaa yli kymmenestä prosentista Kiinan taloudesta. Kun väestöromahdus alkaa ja asunnoista tulee ylitarjontaa, rakennusala hyytyy lähes täysin ja kymmenet miljoonat kiinalaiset joutuvat työttömiksi. Myös bulkkiteollisuudessa Kiinan kasvun eväät alkavat olla lopussa. Palkat Kiinassa ovat jo sen verran korkeita, että yritysten on kannattavaa siirtää tuotantoa Vietnamiin, Meksikoon ja muihin sen vauraustason maihin. Siksi Kiinassa teollisuuden kasvu on väistämättä loppumassa ihan samalla tavalla kuin aiemmin vaurastuneissa maissa. Jotta Kiina voisi löytää uutta talouskasvua, sen pitäisi panostaa palvelusektoriin. Siirtymä teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskunnaksi ei kuitenkaan voi tapahtua yhtä nopeasti kuin siirtymä maatalousyhteiskunnasta teollisuusyhteiskunnaksi. Palveluammatit nimittäin edellyttävät työntekijöiltä enemmän osaamista, ja työvoiman osaamisen kasvu käytännössä edellyttää sukupolven vaihtumista, eikä sitä voi vauhdittaa. Millaiseen palveluammattiin työttömäksi jäänyt rakennustyöläinen voi päästä? Lähinnä varmaan vanhustenhoitajaksi, mistä luultavasti tulee lähitulevaisuudessa Kiinan yleisin ammatti. Kiinasta on tulossa pienipalkkaisten vähäisen osaamistason palveluammattilaisten dominoima yhteiskunta. Mutta sellaisilla töillä ei saada kansainvälistä vaikutusvaltaa. Teollisuustyöläinen on strategisesti paljon merkittävämpi kuin vanhustenhoitaja.

Kiinan talouden toinen haavoittuvuus tulee maantieteestä. Tällä hetkellä 70 prosenttia Kiinan tuomasta öljystä tulee Malakansalmen läpi. Kiinan laivasto on mitätön verrattuna Yhdysvaltain laivastoon. Jos näiden suurvaltojen välille syttyy sota, Yhdysvallat sulkee Malakansalmen ja Kiinan yhteiskunta pysähtyy kuukausissa. Kiinan tilanne helpottuu, jos Venäjä rakentaa öljyputkia Kiinaan, mutta niillä tulisi olemaan pituutta tuhansia kilometrejä. Rakentamisessa menisi niin kauan, että putkien valmistuminen saattaisi tapahtua vasta sen jälkeen, kun Kiinan suurvalta-asema on jo luhistunut ikääntymisen ja vähäisen syntyvyyden vuoksi. Kiina kärsii myös kroonisesta makean veden pulasta, jota pahentaa pohjavesien saastuminen.

Koska Kiinan taloudessa ulkomaankaupalla on niin suuri rooli, Kiina on maailman maista kaikkein riippuvaisin globalisaatiosta. Zeihanin mukaan maailmassa on alkanut deglobalisaation aikakausi, joka tarjoaa paljon aiempaa vähemmän mahdollisuuksia Kiinalle. Sen supervaltastrategia on nojannut globalisaation jatkumiseen, mutta se ei ehtinyt nousemaan supervallaksi kylmän sodan ja koronapandemian välisenä aikana. Strategia perustuu olosuhteisiin, jotka ovat muuttuneet, ja siksi Kiina ei pysty nousemaan supervallaksi myöhemminkään. Investoinnit kriittiseen infrastruktuuriin ympäri maailman saattavat raueta tyhjiin.

Näistä syistä Zeihan väittää, että Kiina kokee yhteiskunnallisen romahduksen tällä vuosikymmenellä. Saa nähdä, käykö niin. Minä ainakin toivon koko sydämestäni, että käy.

[Väestönvaihtaja]

Zeihanin juttuja lukiessa kannattaa muistaa lähdekriittisyys. Hän on aijemminkin esittänyt hölynpölyä.

Palkat Kiinassa ovat jo sen verran korkeita, että yritysten on kannattavaa siirtää tuotantoa Vietnamiin, Meksikoon ja muihin sen vauraustason maihin. Siksi Kiinassa teollisuuden kasvu on väistämättä loppumassa ihan samalla tavalla kuin aiemmin vaurastuneissa maissa.

Palkat ovat Kiinassa nousseet, se on totta. Samalla kuitenkin Kiinan osuus maailman teollisuuden arvonlisästä on kasvanut. Mutta varmasti Kiinaan ei kannata tuotantoa siirtää jos tavoite on saada halvinta mahdollista työvoimaa.

[tweet]1634532431192801280[/tweet]

Kiinan laivasto on mitätön verrattuna Yhdysvaltain laivastoon.

Ei todellakaan pidä paikkaansa....  Lisäksi Kiina rakentaa laivastoaan nopeasti USAan verrattuna. Zeihan taitaa elää jossain uutistyhjiössä? Amerikkalaiset asiantuntijat ovat toistuvasti varoittaneet Kiinan laivaston nopeasti kehityksestä.

Tässä USAn laivastoministerin näkemyksiä parin viikon takaa. USA:lla voi olla parempaa teknologiaa ja koulutetumpi laivasto, mutta Kiinan laivasto ei missään nimessä ole mitätön USAan verrattuna. Tämä on sitä Zeihanin hölynpölyä.

https://edition.cnn.com/2023/02/22/asia/us-navy-chief-china-pla-advantages-intl-hnk-ml/index.html

US can't keep up with China's warship building, Navy Secretary says

China's navy has significant advantages over its US rival, including a bigger fleet and greater shipbuilding capacity, as Beijing seeks to project its power across the oceans, the head of the United States Navy said Tuesday.

"They got a larger fleet now so they're deploying that fleet globally," he said, adding that Washington must upgrade the US fleet in response.

"We do need a larger Navy, we do need more ships in the future, more modern ships in the future, in particular that can meet that threat," he said.

China's People's Liberation Army Navy could be fielding up to 400 ships in the coming years, the Navy secretary said – up from about 340 now.

Meanwhile, the US fleet sits at under 300 ships.

According to the US Navy's Navigation Plan 2022 released last summer, the Pentagon's goal is to have 350 manned ships by 2045 – still well short of the projection for China's fleet.

Before that target is met, however, the US fleet is expected to shrink as older vessels are retired, according to a November report from the US Congressional Budget Office.

Del Toro said Tuesday that US naval shipyards can't match the output of Chinese ones. As with fleet size, it's about numbers.

"They have 13 shipyards, in some cases their shipyard has more capacity – one shipyard has more capacity than all of our shipyards combined. That presents a real threat," he claimed.

Del Toro did not give a breakdown of those shipyards, but Chinese and Western reports say China has six major and two smaller shipyards building naval vessels.

Näistä syistä Zeihan väittää, että Kiina kokee yhteiskunnallisen romahduksen tällä vuosikymmenellä.

Ei varmasti tule yhteiskunnallista romahdusta Kiinassa tämän vuosikymmenen aikana eli seuraavan 7 vuoden kuluessa.

[Augustus]

Tiettävästi Ranskan  vallankumouksen ajan jälkeen Euroopan historiaa veivannut Napoleon on lausunut jotain tyyliin, että Kiina on nukkuva lohikäärme (tms) ja hän pelkää sitä hetkeä kun Kiina herää. Tämä on hyvin sanottu Napoleonilta, kun ajattelee 1800-luvun alkua ja sen aikaista maailmakuvaa. Jotenkin Napoleonin ajattelussa on yllättävää viisautta, joka on vasta realisoitumassa. Tämä pitäisi kaikkien länsimaiden muistaa, eikä hirttäytyä johonkin siirtomaa-aja mielikuviin.

[SatuSetä]

Eilen nähtiin hyvä esimerkki kuinka Kiinaan liittyvä disinformaatio leviää.

Joku Kiinan vastaista disinformaatiota levittävä twitteröitsijä jakoi videon luullen sen olevan Kiinan lisääntymispolitiikkaa. Videossa miehiä "lypsettiin" laitteilla, voitte varmaan kuvitella. Jordan Peterson retweettasi sen luullen kyseessä olevan Kiinan lisääntymispolitiikka.

Harmi vaan heidän kannaltaan, että kyseessä oli länsimaalainen pornovideo. Jordan Petersonin tytärkin torui isäänsä. Liitteenä kuva tyttären twiitistä isälleen.

Kaikkea netissä olevaa ei kannata uskoa. Osalta ihmisistä puuttuu kriittisyys varsinkin kun Petersonin kaltainen guru jakaa sanomaansa. Nyt Peterson on poistanut twiittinsä.

Ylensitkö omassa kontekstissasi juuri Petersonin guruksi? Vai oliko kuitenkin kyseessä vain oman agendasi mukainen retorinen keino?

Noh, joka tapauksessa Petersonilla on ihan mielenkiintoisiakin ajatuksia, kuten on ollut myös (Tuomas) Malisella, mutta ikävä kyllä henkilöt ovat liukuneet enemmän ja enemmän hörhöyteen. Ikävä kyllä näyttää siltä, että yhä useampia hyviäkin ajatuksia antaneita tahoja riivaa mielenterveyden ongelmat... Sinänsä se ei ole mikään yllätys, taistelevathan nuo koko läntistä mediakenttää vastaan, usein hyvin yksin ja omissa kaikukammioissaan, joten ajattelun ongelmat ovat enemmänkin ajan kuin ongelmien kysymys.

Nyt tarkentavana kysymyksenä vielä:
Mitä halusit oikeasti kommentillasi ilmaista? (Me olemme aika kriittisellä foorumilla, joten olethan sitten myös sillä tavalla tarkka, ettei tule sanomista...)

[Roope]

Länsimaat muuttuvat irvikuvakseen – "Meistä kaikistahan on tulossa kiinalaisia"

Lännessä kopioidaan nyt Kiinaa vähän kaikessa: taloudessa, politiikassa ja jopa kansalaisten valvonnassa, kirjoittaa HS Vision toimittaja Alex af Heurlin.

[...]

Kuulin ensi kerran kiinalaistumisestamme vuonna 2019, kun kävin sijoitusjohtaja Carolus Reincken kanssa lounaalla.

"Meistä kaikistahan on tulossa kiinalaisia", Reincke totesi ohimennen, kuin itsestäänselvyytenä.

Hän ei tarkoittanut sitä geneettisesti tai kulttuurisesti, vaan talouspoliittisesti.

En silloin ihan ostanut ajatusta. Mehän olemme lännessä demokraattisia, liberaaleja oikeusvaltioita. Kiina taas on kommunistisen puolueen johtama, ihmisoikeusrikkomuksista tunnettu totalitaarinen valvontayhteiskunta.

Vuosien mittaan olen törmännyt kuitenkin jatkuvasti ilmiöihin, jotka kertovat samaa tarinaa.

Alkuun yhteensattumat tuntuivat huvittavilta, sitten kiusallisilta. Nyt alkaa jo huolettaa.

Koronapandemia ja sitä seuranneet rajoitukset halvaannuttivat koko maailmantalouden keväällä 2020. Kaupat tyhjenivät asiakkaista, tehtaat pysähtyivät, satamat ruuhkautuivat, pörssit syöksyivät alaspäin.

Mikä siis neuvoksi, miten maailmantalouden umpisolmun saisi avattua?

Lääkkeeksi keksittiin kiinalainen keino.

Aloitettiin hirmuinen keskusjohtoinen elvytys. Keskuspankit ja valtiot julistivat toinen toistaan suurempia elvytyspaketteja. Eivät kiinalaiset tietenkään elvytystä keksineet, mutta Kiina on ollut vuodesta 2008 lähtien keskusjohtoisen elvytyksen suunnannäyttäjä.

Ja näkyihän Kiinan matkimista jo pandemian alkuvaiheessa. Mietitäänpä kaikkia koronapandemian vuoksi asetettuja liikkumisrajoituksia.

Oli koronarajoitusten tarpeellisuudesta mitä mieltä hyvänsä, olisivatko Euroopan johtajat Krista Kiurua myöten päätyneet sulkemaan koko yhteiskuntaa, jos Kiina ei olisi näyttänyt esimerkkiä?

Britanniassa sulkutoimia keväällä 2020 johtanut professori Neil Ferguson myönsi suoraan, että otti mallia Kiinasta.

"Kyllä me olemme kulkeneet Kiinan jalanjälkiä viime vuodet", Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E. J. Penttilä sanoo.

Koronapandemia on jo laantunut, mutta talouspolitiikka jyllää edelleen samalla linjalla. Elvytyspakettien nimi on vain vaihtunut. Koronan ja elvytyksen sijasta nyt puhutaan "strategisesta autonomiasta", "turvallisuudesta" ja "reilusta kilpailusta".

Vielä muutama vuosi sitten tällaisia keskusjohtoisia rahanjakoautomaatteja olisi pidetty lännessä mielipuolisena. Nyt ne ovat oletusarvo.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on jakanut tukia muun muassa puolijohdeteollisuudelle ja vihreään siirtymään. Euroopassa tuetaan puolijohteiden lisäksi muun muassa uusiutuvaa energiaa, sähköautoja, vetyalaa ja avaruusteknologiaa.

Kiina nosti samat alat strategisesti tärkeiksi jo vuosia sitten.

[...]

Kiinalaistumista näkee vähän joka paikassa, kun tarkemmin katsoo. Esimerkiksi rahapolitiikassa.

Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit ostivat vuosien ajan valtionlainoja markkinoilta. Käytännössä valtio otti koko korkomarkkinan hallintaansa, kun niin lyhyet kuin pitkätkin korot kulkivat keskuspankkien talutushihnassa. Siinä sivussa keskuspankit ostivat markkinoilta myös kaikenlaisia yrityslainoja, kriisitilanteissa jopa korkeariskisiä roskalainoja.

Kyseessä oli merkittävä muutos aiempien vuosikymmenten rahapolitiikkaan. Kiinassa kuvio on tuttu. Valtiovalta huseeraa ostajana vähän joka paikassa: lainamarkkinoilla, pankeissa ja jopa pörssissä.

[...]

Kiinassa kansalaisten valvonta on levittynyt kaikkialle yhteiskuntaan. Esimerkiksi internet on keskushallinnon väline kansalaisten seuraamiseksi.

Ehkä Kiinan valvontakoneisto on lähempänä omaa systeemiämme kuin haluaisimme myöntää. Yhdysvaltain tiedustelukoneiston voima paljastui viimeistään Edward Snowdenin paljastusten jälkeen.

EU-komissio haluaa selvästikin liikkua samaan suuntaan. Kansalaisten touhuja internetissä on valvottava, yhteisen edun nimissä.

Komissio haluaa valvoa kansalaisten yksityisviestejä. Hanketta ei perustella Kiinan uhalla vaan lapsipornon vastaisella taistelulla. Lopputulos on silti sama: keskushallinto haluaa tarkkailla, mitä kansalaiset keskenään puuhaavat.

[...]

Länsi siis reagoi Kiinan uhkaan, mutta ottaa samalla käyttöön työkaluja Kiinan pelikirjasta. Seurauksena keskusvalta tunkeutuu yhä uusiin paikkoihin: kaupankäyntiin, teollisuuteen, valuuttamarkkinoille ja puhelinsovelluksiin.

Kiinassa keskusjohtoinen päätöksenteko on luonnollinen osa koko järjestelmää. Maassa päättää kommunistinen puolue, viime kädessä johtaja Xi Jingping. Reincke ei ole varma, miten hyvin läntinen demokratia taipuu samaan.

"Vaikka pelaamme nyt talouspoliittisesti Kiinan peliä, meidän instituutiomme ovat onneksi edelleen demokraattisia. Se pitää kuitenkin tiedostaa, että Euroopan monipuoluejärjestelmät ja konsensushakuisuus sopivat huonosti yhteen selväsuuntaisten, nopeasti toimeenpantavien talouspoliittisten suunnanvaihdosten kanssa."

Kuvaavaa on, Euroopalla kestää vuosikausia saada liikkeelle talouden akuuttiin kriisiin suunniteltua elvytystä. EU päätti 800 miljardin euron yhteisvelkapaketista koronakriisin keskellä vuonna 2020. Koronapandemian alkamisesta on jo viisi vuotta, mutta yli puolet EU:n elvytysrahoista junnaa edelleen byrokratian rattaissa.

Lopputuloksesta ei vielä tiedä, mutta välitilinpäätös on selvä. Taloutemme ja politiikkamme ovat kiinalaistumassa, nopeasti. Koko tapamme ajatella politiikkaa kulkee nyt Kiinan asettamilla ehdoilla.

Helsingin Sanomat 12.1.2025

Vähän sama kuin Suomessa, jossa sananvapausliturgiasta huolimatta mallia sananvapauden uusiin rajoituksiin on oikeasti haettu islamismista (esim. Suomen oikeuslaitoksessa langettavien kiihottamistuomioiden perusteluina käytetyt EIT:n hyväksymät Turkin islamistiset sananvapaustuomiot).

[Jaska Pankkaaja]

^Ero EUvostoliiton ja Kiinan välillä on siinä että Kiinan johto on menestyksekäästi hoitanut taloutta ja ajanut Kiinan asiaa niin että olemme nähneet maailmanhistoriassa ennen näkemättömän nousun maailman suurimmaksi reaalitaloudeksi. EUvostojohto on saanut aikaiseksi vuosikymmeniä 0-kasvua ja maanosan vajoamisen osin  jo kehitysmaatasolle. Eurooppalaisten fanittama islamilainen neekerilä - malli ei tarjoa meille enää elintilaa tulevaisuudessa.