Sinimusta Liike puoluerekisteriin 16.6.22 pois rekisteristä 23.4.24

[parpoltos]

Maanpuolustusta liberalismissa on pohdittu valtavasti ja aiheesta kirjoitettu lukuisissa kirjoissa. Tässä linkki artikkeliin, jossa jatkolinkkejä ja viitteitä aiheesta käytyyn keskusteluun: https://liberalismi.net/wiki/Maanpuolustus.

[viisitoista]

Sinimustat ovat tietysti puolueena kömpelö, markkinointitaidoton ja poliittista pelisilmää  omistamaton larppauskerho, mutta he ovat ainoa äänekäs porukka, jotka usein kiistävät avoimesti nykyliberalismin poliittisena premissinään, vaikka en edes heidän larppaamaansa alkuperäisaatetta varsinaisesti kannata.

Eli lyhyesti sanottuna, sinimustat ovat aika hyviä osoittamaan mikä mädäntyvässä liberaalisysteemissä on vialla, mutta eivät niinkään hyviä osoittamaan (mitenkään realistisesti) mitä sen tilalle pitäisi laittaa.

[ratlike]

Siitä vaan itse perustamaan puolue jolla on "oikeat ratkaisut". Sinimustat ovat nuori puolue. On vaikeampaa korjata kuin tuhota.

[Tavan]

Lännessä sukupuoliroolit ovat olleet oleellisesti erilaisia, kun islamilaisessa maailmassa.

Tämä on totta, mutta pointti on että islamilainen naiskäsitys on paljon lähempänä perinteistä kristillistä käsitystä, kuin tämä nykykäsitys naisista ja naisen paikasta.

Jos Suomi islamisoituisi, se siirtyisi sekä absoluuttisessa että suhteellisessa mielessä huomattavasti lähemmäs kristillistä naiskäsitystä, verrattuna siihen miten asiat makaavat liberaalissa nykytilassa.

[Tavan]

Ymmärrän ettei sinimustien ihanteellinen ja kompromissihaluton tyyli miellytä kaikkia. Moni itseään pragmaattisena pitävä katsoo puolueen olevan aivan epärealistinen ja tuhoontuomittu, ymmärrän senkin.

Mutta sitä minä en ymmärrä miksi homoetnofobiaa vastustavalle ihmiselle tulee halu haukkua ja nälviä ja pilkata heitä? Eikö sopivampi reaktio olisi joko välinpitämättömyys tai suru?

[Lalli IsoTalo]

SML:n mahdollisuuksia ja uhkia

1. Juuri nyt SML:n tulevaisuus riippunee eniten siitä miten PS:n hallitusneuvottelut mamuvirran suunnan kääntämisessä onnistuvat, tai epäonnistuvat.

2. Arvosiirtymä, jossa "oikeisto"- ja "konservatiivipuolueiden" ajatusmaailma on hivuttautunut akselilta
- koti-kristinusko-isänmaa-varusmiespalvelu, akselille
- valtio-new age-maailmankansalainen-maailmanrauha,

antaa SML:lle ilmatilaa hengittää. Mutta tämä puolueen ulkopuolelta tuleva mahdollisuus voi jäädä käyttämättä, jos sisäinen heikkous, jonkinlainen heikosti peitelty henkinen napanuora H1t|3Riin, nostaa liikaa rumana pidettyä päätään.

3. Priden vastustus lisääntyy, koska homoilun sallimista edistävä liike on paljastunut äärivasemmistolaisuutta- ja pedosallivuutta edistäväksi liikkeeksi. Tämä taas antaa enemmän ilmatilaa PS:lle, jonka radikaalimpia kannattajia SML:n yrittänee kalastella.

Yhteenveto: tilanne elää.

[justustr]

Voidaan sanoa 100% varmuudella, että sellaista hallitusohjelmaa ei tule syntymään, joka täyttäisi ainuttakaan SML:n tavoitteista. Eihän perussuomalaiset edes vaadi mitään sellaista.

Hallitusohjelmalla tai edes hallituksen kokoonpanolla siis tuskin tulee olemaan vaikutusta SML:n kannatukselle.

[viisitoista]

Siitä vaan itse perustamaan puolue jolla on "oikeat ratkaisut". Sinimustat ovat nuori puolue. On vaikeampaa korjata kuin tuhota.

Turha itkeä kun saatte vähän perustavanlaatuista kritiikkiä. Kun kommunistinen liike oli alkutekijöissään, ennen vuoden 1917 vallankumousta, heillekin usein sanottiin että osaatte kyllä analysoida mikä kapitalistisessa järjestelmässä on vialla, mutta ette osaa sanoa mitä sen tilalle pitäisi laittaa.

[Lalli IsoTalo]

SML voisi ottaa sloganikseen rotupuhdas siirtymä. 

[Nuivinator]

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009634453.html

5199
KANNAT­TA­JAA
Kesällä 2022 Suomeen syntyi avoimen fasistinen ja rasistinen puolue. Rekisteröintiä edelsi tuhansien kannattajakorttien kerääminen. HS tutki, ketkä loivat sinimustan puolueen. Tukijoiden joukosta paljastui tunnettujen natsilipun heiluttajien ja yllättävien nimien lisäksi terrorismirikosepäiltyjä.

Loput linkin takaa, jos huvittaa. Hei Susanna ja Tuomo sieltä Hesarista. Jos teette samanlaisen jutun VKK:n syntymästä, niin saatan lukea sen loppuun asti. Tätä juttua en viitsi.

[Skeptikko]

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009634453.html

Joitain mielenkiintoisia poimintoja tuosta jutusta (Näin Suomeen luotiin fasistinen ja rasistinen puolue – HS kävi läpi kannattajien listan, ja paljastui iso joukko poliitikkoja, rikoksista epäiltyjä sekä tunnettu tavaratalokeisari):

Yksi kilpailevan puolueen kannattajakortin allekirjoittaneista kuntavaltuutetuista on espoolainen Jiri Keronen, 38. Hän istuu edelleen perussuomalaisten valtuustoryhmässä. Hän sanoo HS:lle, että ei itse asiassa kannata sinimustia.

"Puolueen politiikassa ei mielestäni ole yhtään mitään kannatettavaa. Mutta ehdottomasti kannatan sitä, että heillä on demokratiassa oikeus yrittää ajaa asioitaan."

Kerosen mukaan hänellä on tapana antaa kannatusilmoitus kaikille pienpuolueille, koska se on verkossa niin helppoa. Hän kertoo tietävänsä kuinka kova työ kannatuskorttien keräämisessä on.

"Minulla on sellainen demokraattinen periaate, että kellä tahansa pitäisi olla oikeus äänestää mitä tahansa haluamaansa puoluetta. Kyllä demokratia kestää sen."

Hänen mukaansa vaaleissa huomasi, että sinimusta liike ei menestynyt lainkaan.

Kerosen selityksen jakaa moni muu HS:n tavoittama sinimustien kannattajakortin allekirjoittaja, kuten vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Toivo Haimi. Kansan uutisten toimittajana työskentelevä Haimi sanoo, että Suomessa on hyvä olla mahdollisimman monipuolinen puoluekenttä.

"Jos selkeästi on tilausta liikkeelle, joka sijoittuu äärioikealle, niin minun mielestäni on hyvä, että toiminta tapahtuu puolueen muodossa ja että puolueen toiminta on Suomen lakien ja asetusten mukaista."

Haimi korostaa, että hän vastustaa aivan yksiselitteisesti sinimustien tavoitteita esimerkiksi sananvapauden suitsimiseksi tai etnisten rekisterin muodostamiseksi.

"Haluan kuitenkin, että nämä ajatukset esitetään demokraattisen prosessin kautta ja sen sisällä, jotta käy ilmi, ettei niille ole sen laajempaa kannatusta. Jos näistä asioista keskustellaan vain internetissä tai sosiaalisessa mediassa ilman, että niitä altistetaan millekään demokraattisen järjestelmän kritiikille, nähdäkseni sen seuraukset suomalaiselle demokratialle ovat paljon huonommat."

Kansanedustaja Ville Tavion (ps) eduskunta-avustaja Tuomas Tähti allekirjoitti hänkin sinimustien kannattajakortin. Tähti oli perussuomalaisten listoilta ehdolla kuntavaaleissa 2021, aluevaaleissa 2022 ja eduskuntavaaleissa 2023.

Tähti sanoo HS:lle, että hänellä on tapana antaa tukensa "kaikille uusille hankkeille". Hän sanoo, ettei kannata sinimustan puolueen ohjelmaa, vaikka kannatti sen rekisteröimistä puolueeksi.

"Niitä on kai noin parikymmentä puoluehanketta, joille olen antanut kannatusilmoituksen. Siellä on kaikki feministipuolueetkin ja muut, joita en ollenkaan kannata."
...
Vajaalla kolmasosalla allekirjoittajista on vähintään yksi rikosasia.
...
Yleisimmät rikosnimikkeet syytteissä olivat samoja kuin kansalaisilla yleensä: pahoinpitelyjä, törkeitä rattijuopumuksia ja rattijuopumuksia.
...
Joukossa on myös kaikkein vakavimpia tekoja tekoja, eli henkirikoksia ja niiden yrityksiä. Näistä teoista tuomittuja on allekirjoittajien joukossa vähintään 15.

On ammuttu ja puukotettu puolisoa. Ammuttu alivuokralaista varsijousella. Ammuttu haulikolla omia vanhempia. Puukotettu tuntematonta ulkomaalaista miestä kadulla ja ammuttu pienoispistoolilla ihmisiä julkisella paikalla rasistisen huutelun jälkeen.
...
Kaikkiaan 17 sinimustan liikkeen kannatuskortin allekirjoittajaa on saanut lääkärinoikeudet Suomessa. Yksi allekirjoittajista työskenteli sairaanhoitopiirissä osastonylilääkärinä. Toinen toimi vuosia johtajana sote-kuntayhtymässä.

Helsingin Sanomat haastatteli lääkäriä, joka kannatti sinimustan puolueen perustamista. Lääkärin mukaan ajatus kansallismielisestä puolueesta kuulosti allekirjoitushetkellä hyvältä.

"Tietynlaiset maahanmuuttoon liittyvät ongelmat näkyvät terveydenhuollossa hyvin selkeästi ja merkittävästi", hän kertoo.

Lääkärin mukaan maahanmuuttajat ovat yliedustettuna hänenkin asiakaskunnassaan.

Lääkäri kertoo, että myöhemmin sinimustan puolueen ajatukset ovat olleet radikaalimpia kuin hänen omansa. Hän kuitenkin toivoo, että sinimustan puolueen ajatukset heijastuvat muiden puolueiden – kuten perussuomalaisten – toimintaan.
...
Sinimustan puolueen kannattajissa on paljon yrittäjiä. Ammattien kirjo on laaja: hieroja, insinööri, luontokartoittaja, lähetti, muusikko, pysäköinnintarkastaja, sammutusmies, tietokirjailija, ylikersantti evp., datanomi, diplomi-insinööri, eläinlääkäri, hätäkeskuspäivystäjä, kamppailulajiopettaja, liikenneopettaja, liiketoiminnan johtaja, lähihoitaja, nuoriso-ohjaaja, opistoupseeri evp., puutarhuri, tietoturva-asiantuntija, vankilavirkailija.

[Veturinainen]

No niin, siellä ne nimet on nyt sitten tsekattu. Kuinkahan monella hommalaisellakin on tulevina viikkoina hikinen olo mahdollista myöhempää julkisuutta arvuutellessa? Laitetaan tähän heille muistutus:

Muistakaahan sitten kaikki allekirjoittajat, että kannatusilmoitukset ovat julkisia, jos/kun puolue rekisteröidään.

Noin muuten en ymmärrä sellaista selitystä, että kannatetaan puoluehanketta, mutta ei oikeasti kannateta hankkeen ajamia asioita. Sehän ei ole todellisuudessa mitään "demokratian tukemista" vaan nimenomaan hankkeen ajamien asioiden edistämistä.

[Jaska Pankkaaja]

^Sikamaista maalittamista mutta kieltämättä mielenkiintoista. Monien SM kannattajien "parempiosaisuus" ei hämmästyttänyt minua kuten äärivasemmistoa edustavaa pravdan toimitteliaa.

[Roope]

Joitain mielenkiintoisia poimintoja tuosta jutusta (Näin Suomeen luotiin fasistinen ja rasistinen puolue – HS kävi läpi kannattajien listan, ja paljastui iso joukko poliitikkoja, rikoksista epäiltyjä sekä tunnettu tavaratalokeisari):

Onko tosiaan laillista, että sanomalehti kopioi tiedot puolueiden kannattajakorttien täyttäjistä, soittelee heille ja julkaisee nimet lehdessä? Hesarihan ei tunnetusti ole niin turhan tarkka laillisuuden suhteen, eikä oikeuslaitos Hesarin toimittajien tuomitsemisen suhteen.

Täytyy näköjään varmuuden vuoksi perua entinen periaate, että täytän kannattajakortin, jos pyydetään, pyysi sitä kuka tahansa.

Tämän jutun tekeminen oli mahdollista, koska puoluelain mukaan puolueiden kannatusilmoitukset ovat julkisia. Julkisuudesta on maininta myös jokaisen kannatuskortin alalaidassa.

Kun lakia laadittiin, julkisuutta perusteltiin sillä, että se on edellytys yksilöiden mahdollisuudelle vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Julkisuutta tarvitaan myös, jotta vallankäyttöä ja viranomaistoimintaa voidaan kritisoida ja valvoa.

Hesarin perustelut kääntyvät käytettyä julkisen määritelmää vastaan. Mahdollisuus nimien tai tunnistettavien henkilötietojen julkaisemiseen tiedotusvälineissä nimenomaan vähentää halua vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan.

Se paljastuukin jutun motiiviksi, kun esimerkiksi kansanedustaja Ville Tavion (ps) eduskunta-avustaja Tuomas Tähti yritettiin saada kiinni valehtelusta, kun hän väitti tukeneensa sinimustien ohella kaikkia muitakin puoluehankkeita feministeistä lähtien, mutta ei tutkimusten mukaan tullut allekirjoittaneeksi Totuuspuolueen korttia.

[Lalli IsoTalo]

Noin muuten en ymmärrä sellaista selitystä, että kannatetaan puoluehanketta, mutta ei oikeasti kannateta hankkeen ajamia asioita. Sehän ei ole todellisuudessa mitään "demokratian tukemista" vaan nimenomaan hankkeen ajamien asioiden edistämistä.

Pohditaanpas:

a) Tukeeko demokratiaa mahdollisuus edistää pienpuolueen rekisteröintiä, vaikka ei kannata sen agendaa?

b) Vai onko todellisuudessa kyse puolueen agendan tukemisesta, mahdollisesti salaisesti?

[Veturinainen]

Noin muuten en ymmärrä sellaista selitystä, että kannatetaan puoluehanketta, mutta ei oikeasti kannateta hankkeen ajamia asioita. Sehän ei ole todellisuudessa mitään "demokratian tukemista" vaan nimenomaan hankkeen ajamien asioiden edistämistä.

Pohditaanpas:

a) Tukeeko demokratiaa mahdollisuus edistää pienpuolueen rekisteröintiä, vaikka ei kannata sen agendaa?

b) Vai onko todellisuudessa kyse puolueen agendan tukemisesta, mahdollisesti salaisesti?

a) Demokratiaa tukee myös mahdollisuus olla edistämättä erilaisia hankkeita. On väärin ajatella, että pienpuolueet olisivat 'demokratian piirissä' vasta kun ne on rekisteröity. Tuki on vapaaehtoista, ja jos kannatusta ei ole, sekin on demokratiaa.

b) Kannatusilmoitus on tosiasiallisesti tuki hankkeen ajamille asioille.

[ikuturso]

No niin, siellä ne nimet on nyt sitten tsekattu. Kuinkahan monella hommalaisellakin on tulevina viikkoina hikinen olo mahdollista myöhempää julkisuutta arvuutellessa? Laitetaan tähän heille muistutus:

Muistakaahan sitten kaikki allekirjoittajat, että kannatusilmoitukset ovat julkisia, jos/kun puolue rekisteröidään.

Noin muuten en ymmärrä sellaista selitystä, että kannatetaan puoluehanketta, mutta ei oikeasti kannateta hankkeen ajamia asioita. Sehän ei ole todellisuudessa mitään "demokratian tukemista" vaan nimenomaan hankkeen ajamien asioiden edistämistä.

Eikös se ollut niin, että noita nimilistoja ei pitänyt saada koosteena, vaan niitä piti mennä johonkin lukemaan?
Kyllä siinä on taas annettu tutkiville journalisteille palkkaa, kun ovat nimilistoja tutkineet ja sieltä nostoja tehneet.
Oikein lääkäreitä. Herramunjee. Äkkiä Kongosta ja Venäjältä uusia lääkäreitä meille ja mengelet boikottiin.

Minä olen sitä mieltä, että kannatuskortti tarkoittaa sitä, että kannattaa ihmisten oikeutta tuoda ajatuksensa poliittisessa kontekstissa muiden puolueeksi järjestäytyneiden aatteiden seassa esiin. Kannatan myös overtonin ikkunan laajentamista, jolloin on hyvä, että joku mainehaittaa pelkäämätön tekee kivuliaita nostoja keskusteluun.

Näin kannatan sinimustan liikkeen olemassaoloa, mutta en heidän politiikkaansa. Jos voisimme lakkauttaa vasemmistoliiton ja vihreät, niin sitten sinimustatkin voisivat olla turha. Mutta nyt he tasapainottavat vaakakuppeja omalla ristiriitaisella tavallaan.

-i-

[Lalli IsoTalo]

Eikös se ollut niin, että noita nimilistoja ei pitänyt saada koosteena, vaan niitä piti mennä johonkin lukemaan?

Jeps. Minua erityisesti kiinnostaa, missä muodossa nuo tiedot on hankittu. Onko luettu näytöltä nimi kerrallaan ja kirjoitettu nimi kerrallaan klubiaskin kanteen, vai onko saatu täydellinen Excel-listaus?

Voisiko joku kertoa näkyykö siinä tuki-ilmoituksessa ulospäin muuta tietoa kuin nimi?

Liitteenä puolueen rekisteröintihakemus.

EDIT: liite poistettu, mutta siellähän se on HS:n jutussa edelleen.

[Dangr]

Eikös se ollut niin, että noita nimilistoja ei pitänyt saada koosteena, vaan niitä piti mennä johonkin lukemaan?

Jeps. Minua erityisesti kiinnostaa, missä muodossa nuo tiedot on hankittu. Onko luettu näytöltä nimi kerrallaan ja kirjoitettu nimi kerrallaan klubiaskin kanteen, vai onko saatu täydellinen Excel-listaus?

Voisiko joku kertoa näkyykö siinä tuki-ilmoituksessa ulospäin muuta tietoa kuin nimi?

Eikö se ollut niin, että oikeusministeriöön voi mennä katsomaan noita täytettyjä papereita?

[Lalli IsoTalo]

Eikö se ollut niin, että oikeusministeriöön voi mennä katsomaan noita täytettyjä papereita?

Aika yksityiskohtaista tietoa HS:n jutusta näyttää löytyvän. Kaikki mitä korttiin kirjoitetaan on julkista tietoa:

Kannattajakortissa tulee olla
- kannattajan nimi, syntymäaika ja kotikunta
...

Jutun tekijät:
Susanna Reinboth, toimittaja
Tuomo Pietiläinen, toimittaja
Salla Vuorikoski, tuottaja

Liitteenä vielä kannatusalueet.

[Lalli IsoTalo]

Jos HS:n tutkimusryhmä kävi läpi ja talletti kaikki kannattajakortit ja piirsi niistä maanlaajuisen kannajaprofiilin, niin se kaiketi tarkoittaa, että HS:llä on nyt laiton henkilörekisteri, johon on syötetty kaikki kannattajakortin täyttäneet?

@Tuukka Kuru

Euroopassa antifafasistit ovat käyneet tunnettujen kansallismielisten kimppuun ja hyökänneet koteihinsa. Mitäs jos HS päättää kaikessa hiljaisuudessa antaa tietokantansa suomalaisille antifafasisteille? Alkaako ympäri maata ilmestymään hakaristejä talojen seiniin?

[P]

Eikös Hesari ole nyt koostanut käyttöönsä tuhansien yksilöiden henkilölistan, joka sisältää yksilöllista tietoa henkilöistä?

Mitenkä laki tälläiseen suhtautuu?

Tietosuojalaki ja GDPR, "hey anyone?"

Ei kai puolueen kannatusilmoituksia ole tarkoitettu siihen, että joku yksityinen organisaatio voi käydä hakemassa itselleen "poliittisen henkilörekisterin"?

[P]

"Käyttötarkoitussidonnaisuus
Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on suunniteltava ja määritettävä selkeästi ennen käsittelyn aloittamista. Henkilötietoja saa kerätä vain tiettyä, nimenomaista ja laillista tarkoitusta varten. Tietoja ei saa käsitellä alkuperäisten tarkoitusten kanssa yhteensopimattomalla tavalla myöhemmin.

Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on yksilöitävä, dokumentoitava ja kerrottava rekisteröidyille. Käyttötarkoituksen määritteleminen auttaa rekisteröityä

ymmärtämään, mihin hänen tietojaan tarvitaan
arvioimaan käyttötarkoituksen asianmukaisuutta
päättämään, haluaako hän vaikuttaa henkilötietojensa käsittelyyn käyttämällä tietosuojaoikeuksiaan.
Henkilötietojen käsittely määritetyn käyttötarkoituksen mukaisesti on olennainen osa rekisterinpitäjän ja rekisteröidyn välisen luottamuksen ylläpitämistä. Käsittelyn tarkoituksen rajaaminen auttaa lainmukaisuuden, asianmukaisuuden ja läpinäkyvyyden periaatteiden noudattamisessa.
...
Jos henkilötiedot on kerätty suostumuksella, tarvitaan usein uusi suostumus myös yhteensopivien käyttötarkoitusten osalta, jotta henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuus ja asianmukaisuus voidaan varmistaa. Myös henkilötietojen käsittelyä koskeva informointi on päivitettävä, jotta henkilötietojen käsittelyn läpinäkyvyys toteutuu.

Käsittely on ristiriidassa alkuperäisen käyttötarkoituksen kanssa, jos

käyttötarkoitus muuttuu olennaisesti
käsittely on odottamatonta rekisteröidyn näkökulmasta tai
käsittelystä aiheutuu epäoikeudenmukaisia seurauksia rekisteröidylle.
Silloin on kysymys uudesta käyttötarkoituksesta, ja käsittelyyn on pyydettävä suostumus, jollei käsittelyperustetta löydy laista.
...
Uusi käyttötarkoitus
Henkilötietojen käsittely uuteen, alkuperäisestä käyttötarkoituksesta poikkeavaan käyttötarkoitukseen on mahdollista silloin, kun suunniteltu käyttötarkoitus noudattaa tietosuojasäännöksiä ja

uuteen käyttötarkoitukseen saadaan rekisteröidyn suostumus ennen käsittelyn aloittamista tai
käsittelylle on selkeä laissa oleva käsittelyperuste.
Kun rekisterinpitäjä aikoo käsitellä henkilötietoja muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen, asiasta on ilmoitettava rekisteröidylle ennen käsittelyn aloittamista. Rekisterinpitäjän on kerrottava uudesta käyttötarkoituksesta, rekisteröidyn oikeuksista ja kaikista muista asiaankuuluvista tiedoista, jollei sillä ole laissa säädettyä perustetta informointivelvoitteesta poikkeamiseen."

https://tietosuoja.fi/kayttotarkoitussidonnaisuus

Hesari on saattanut astua tässä nyt... vetelään. Hesari on imuttanut yli viidentuhannen henkilön henkilörekisterin itselleen ja käyttää/ säilyttää sitä anonymisoimattomana omassa bisneksessään. Siis lehtihän on liikeyritys, jonka tarkoitus on tehdä rahaa julkaisuillaan.

Käytännössä kaikkien mahdollisesti laittomassa Hesarin henkilörekisterissä olevien oikeus on lain mukaan itse päättää, saako heidän tietojaan käyttää. Siis onko henkilöiltä, joiden nimet on julkaistu kysytty lupa julkaista nimi? Lain hengen ja kirjaimen mukaan he olisivat voineet kieltää Hesaria käyttämästä heiden tietojaan, jolloin nimeä ei juttuun olisi tullut. Eikä toimittajille olisi tarvinnut perustella yhtään mitään.

Ja GDPR mahdollistaa sen, että Hesarin pitäisi poistaa hallussaan pitämästään ja hallinoimastaan  henkilörekisteristään niiden henkilöiden tiedot, jotka haluavat saada tiedot pois.

Ongelmana vaan tässä on se, että Hesari rippasi viranomaiselta tiedot ja teki salaa oman mahdollisesti laittoman henkilörekisterinsä. Miten pyytää poistamaan tiedot ja kieltämään niiden käsittely, kun ei ole julkista tietoa kyseisestä henkilötietorekisteristä.

Hesarin olisi tiedot ripattuaan pitänyt julkistaa, että heillä nyt on tälläinen rekisteri. Nyt asia on salattu, yksilöityjä henkilötietoja käytetty ilman henkilöiden  lupaa ja Hesarilla on ollut salainen henkilörekisteri. Ja luultavasti yhä on?

Kuka on sen henkilörekisterin hoitaja? Missä rekisterin GDPR-tiedot ovat nähtävissä?

Rekisterin, siis alkuperäisen kannatusilmoitusrekisteriin annettujen tietojen käyttö kiistattomasti muuttui, Hesarin imutettua ne ja alettua soitella rekisterissä oleville ja julkaistessa nimiä... Tehdäkseen rahaa lehtiä myymällä...

[Nuivinator]

Suomessahan muuen on tietosuojaviranomainen, jota varmaankin saattaa kiinnostaa.

Ps. Puoluelain 3§

4) kannatusilmoitukset, joissa on kunkin kannattajan henkilötietoina täydellinen nimi, syntymäaika ja kotikunta sekä hänen vakuutuksensa, että hän on äänioikeutettu eduskuntavaaleissa, kuntavaaleissa tai europarlamenttivaaleissa.

Kannatusilmoitukset kerätään yhden vuoden kuluessa sen jälkeen, kun oikeusministeriö on hyväksynyt 2 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetut asiakirjat. Ilmoitukset kerätään 1 momentissa tarkoitetussa verkkopalvelussa tai ilmoitusten keräämiseen käytetään ministeriön vahvistaman kaavan mukaista paperista kannatusilmoitusta, jonka kukin kannattaja omakätisesti allekirjoittaa.

Oikeusministeriö toimittaa kannatusilmoitukset Digi- ja väestötietovirastolle, joka tarkastaa niiden oikeellisuuden ja ilmoittaa ministeriölle, onko hyväksyttäviä ilmoituksia riittävä määrä.

Rekisteröity yhdistys ja oikeusministeriö ovat rekisterinpitäjiä niiden henkilötietojen osalta, jotka sisältyvät niiden hallussa oleviin kannatusilmoituksiin. Ilmoitusten tiedot ovat julkisia, kun yhdistys on rekisteröity puolueeksi. Ilmoitukset hävitetään yhden vuoden kuluttua ministeriön rekisteröintiä koskevasta päätöksestä.

[P]

Siis tietoja sai käydä katselemassa viranomaisessa. Se, että rippaa ne itselleen niiden käsittelyä ja käyttöä varten liiketoiminnassa, saattaa muodostaa laittoman henkilörekisterin...

Siis jos joku yksityishenkilö imuttaa, tuon oikeusministeriön kannatusilmoitustietirekisterin itselleen nimineen ja muine henkilötietoineen, ilman listalla olevien lupaa, Suomen oikeuskäytännössä moinen on katsottu laittomaksi henkilörekisteriksi ja rikokseksi. HS ja toimittajat eivät ole oikeuden edessä sen kummempia, kuin sinä, minä ja hentun liisa...

Ja vaikuttaa, että tietoja on säilytetty/säilytetään tietosuojalain ja GDPR:n vastaisesti?

Jätän tämän vaan tähän. Tässä oli vain noin 300 hengen tiedot kerättynä julkisesti näkyvästä FB:stä...

"Laitonta henkilörekisteriä ylläpitänyt mies tuomittiin sakkoihin ja mittaviin korvauksiin
Keski-Suomen käräjäoikeus katsoi, että jyväskyläläismies oli koonnut laittomasti tietoa sadoista ihmisistä. Henkilöitä oli jaoteltu muun muassa etnisen taustan ja poliittisen vakaumuksen perusteella.

YLE KESKI-SUOMI
3.3.2015 15:04
•
Päivitetty 3.3.2015 15:27
Avaa Yle-sovelluksessa

Äärioikeistolaisessa toiminnassa mukana olleelle miehelle tuomittiin 50 päiväsakkoa, yhteensä 300 euroa.

Lisäksi hän joutuu korvaamaan kärsimyksestä henkilörekisterissä olleille, oikeudenkäyntiin osallistuneille asianomistajille yhteensä 15 600 euroa. Summa on huomattavasti pienempi kuin asianomistajat olivat vaatineet. Myös asianomistajien oikeudenkäyntikuluista kertyy tuomitulle huomattavat summat maksettavaa.

Mies oli kerännyt muistikortille kuvia ja tietoja noin 300 henkilöstä. Henkilöistä oli listattu muun muassa poliittiseen vakaumukseen, asuinpaikkaan ja ikään liittyviä tietoja. Valtaosa tiedoista oli koottu Facebookista. Keski-Suomen käräjäoikeuden mukaan tiedot muodostavat laittoman rekisterin, sillä henkilöiltä ei oltu kysytty lupaa henkilötietojen keräämiseen ja säilyttämiseen."


https://yle.fi/a/3-7842355

Voi olla, en esitä asiaa faktana, että taas jossain tarvitaan paloautoa, kun hesarin toimittaja jolla on tuo laiton henkilörekisteri, hakkaa vasaralla läppäriään...

Koska on selkeää, että hesarilla on/on ollut hallussaan laiton henkilörekisteri. Se käy ilmi esim. siitä kartasta. Ei selkaista pysty tuottamaan ilman, että data on omassa hallussa.

[Lalli IsoTalo]

Voisin kyllä luottaa viranomaisiin, että tuhoavat tiedot vuoden tms. jälkeen. Mutta en hetkeäkään luota hesariin, että sillä EI olisi kopioita tietokannastaan. Eikä voida täysin sulkea pois mahdollisuutta, että tuo rekisteri vuotaa nettiin ja elää siellä maailman tappiin, aihettaen kaikenlaista harmia siinä oleville.

Tämä tapaus luo erittäin suuren epäluottamuksen varjon koko kannatuskorttisysteemiä kohtaan.

Sillä lailla, HS! Natsinmetsästys taitaakin iskeä omaan nilkkaan. Kuinka pahasti, se jää nähtäväksi.

Mielestäni @Tuukka Kuru on oikea henkilö ajamaan tätä asiaa, koska hän on jo outannut itsensä.

[Lalli IsoTalo]

... on selkeää, että hesarilla on/on ollut hallussaan laiton henkilörekisteri. Se käy ilmi esim. siitä kartasta. Ei selkaista pysty tuottamaan ilman, että data on omassa hallussa.

Tuo saattaa tietenkin olla kaikille selvää nyt, mutta itseltäkin meni jonkin aikaa oivaltaa, että näinhän se tietenkin on. Me ihmiset näemme paljon sellaista, jota emme heti ymmärrä. Tai koskaan.

[Skeptikko]

Eikös Hesari ole nyt koostanut käyttöönsä tuhansien yksilöiden henkilölistan, joka sisältää yksilöllista tietoa henkilöistä?
...
Tietosuojalaki ja GDPR, "hey anyone?"

Ilmeisesti GDPR:ssä on journalistisiin tarkoituksiin poikkeuksia, jotka jäsenvaltio voi sallia. En ole perehtynyt tarkempiin yksityiskohtiin esimerkiksi sen suhteen, että kuinka laajoja poikkeuksia Suomi sallii:

3 The journalistic exemption in the GDPR | Data protection in journalism: a practical handbook
https://bookdown.org/fede_caruso/bookdown/the-journalistic-exemption-in-the-gdpr.html

2. For processing carried out for journalistic purposes or the purpose of academic artistic or literary expression, Member States shall provide for exemptions or derogations from Chapter II (principles), Chapter III (rights of the data subject), Chapter IV (controller and processor), Chapter V (transfer of personal data to third countries or international organisations), Chapter VI (independent supervisory authorities), Chapter VII (cooperation and consistency) and Chapter IX (specific data processing situations) if they are necessary to reconcile the right to the protection of personal data with the freedom of expression and information.
...
This clause was included in the GDPR as a kind of solution to alleviate the tensions between freedom of expression and the right to data protection. Indeed, it was aimed at codifying the general need to balance these two fundamental rights. At a glance, it simply left in the hands of the Member States the possibility to exempt those who exercise their freedom of expression for "journalistic purposes" from specific GDPR rules and obligations (Biriukova, 14). This journalistic exemption was not a novelty in the EU regulation. The article 9 of the Data Protection Directive of 1995, the predecessor of the GDPR, already included a similar provision, which brought some divergence in the regulation of this issue in the EU Member states. A Recommendation by the Article 29 Working Party1 summarized the situation by dividing the Member states in three main groups:

a. In some cases data protection legislation does not contain any express exemption from the application of its provisions to the media. This is the current situation in Belgium, Spain, Portugal, Sweden and the United Kingdom.

b. In other cases the media are exempted from the application of several provisions of data protection legislation. This is the current situation in the case of Germany,11 France, The Netherlands, Austria and Finland. Similar derogations are envisaged by the draft Italian legislation.

c. In other cases the media are exempted from general data protection legislation and regulated by specific data protection provisions. This is the case in Denmark for all media and in Germany in relation to public broadcasters, which are not covered by federal or Länder data protection laws, but are subject to specific data protection provisions in the inter-Länder treaties which regulate them.

The GDPR only introduced minor changes in this scenario. As a matter of fact, article 85 of the GDPR provides a very broad framework for action to the Member States. They are to concrete the scope of the journalistic exemption and the circumstances in which it applies. However, for their regulatory developments to be valid, they must be aligned with the provisions of the RGPD and the European Convention of Human Rights (ECHR), of course. Therefore, one must think about the rules to be followed in the journalistic environment from a double perspective. On the one hand, one must always keep in mind a series of rules that are embedded in the GDPR and/or the ECHR and the jurisprudence by the EUCJ and the ECtHR. These must be strictly followed in the practice of this profession. On the other hand, one must consider that there may be certain differences between Member states, depending on the particular regulatory framework. In any case, they should not be excessive since the principles and rules of the GDPR and the ECHR must always be respected.

The GDPR's Journalistic Exemption and its Side Effects – Verfassungsblog
https://verfassungsblog.de/the-gdprs-journalistic-exemption-and-its-side-effects/

The application of the journalistic exemption does not immediately preclude the entire Regulation from applying to data processing by media outlets. Each Member State has the power to define the scope of its derogations. In principle, almost all critical GDPR rules (e.g., data processing principles, individual rights, obligations of data controllers and processors) could be inapplicable to those who process data for journalistic purposes if the Member State chooses such a regulatory approach (for more detailed analysis see Bitiukova, 2020).

Although the GDPR does not provide a definition for the term ,,journalistic purposes" or ,,journalism," certain direction can be inferred from the case law of the Court of Justice of the European Union (CJEU). In Buivids, the CJEU adopted a functional approach to the concept of journalism, which essentially means that even individuals who are not recognized as journalists under national law can still qualify for the exemption if their sole purpose in processing data is to disclose information, opinions, or comments to the public. In Satamedia, the CJEU determined that activities related to the collection and dissemination of tax data, even if carried out by non-media organizations for profit-making purposes, could be considered ,,journalistic" if their objective was to disclose information, opinions, or ideas to the public. Although both cases were decided under the DPD, the GDPR did not significantly depart from the DPD's approach, the CJEU jurisprudence remains relevant today.

Tietosuojalaki 1050/2018 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20181050#L5P27

27 §
Henkilötietojen käsittely journalistisen, akateemisen, taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten

Sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden turvaamiseksi henkilötietojen käsittelyyn ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten tai akateemisen, taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten ei sovelleta tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan c–e alakohtaa, 6 ja 7 artiklaa, 9 ja 10 artiklaa, 11 artiklan 2 kohtaa, 12–22 artiklaa, 30 artiklaa, 34 artiklan 1–3 kohtaa, 35 ja 36 artiklaa, 56 artiklaa, 58 artiklan 2 kohdan f alakohtaa, 60–63 artiklaa ja 65–67 artiklaa.

Tietosuoja-asetuksen 27 artiklaa ei sovelleta sellaiseen henkilötietojen käsittelyyn, joka liittyy sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä annetussa laissa (460/2003) säädettyyn toimintaan. Tietosuoja-asetuksen 44–50 artiklaa ei sovelleta, jos soveltaminen loukkaisi oikeutta sananvapauteen tai tiedonvälityksen vapauteen.

Sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden turvaamiseksi henkilötietojen käsittelyyn ainoastaan journalistisia tarkoituksia varten tai akateemisen, taiteellisen tai kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten sovelletaan tietosuoja-asetuksen 5 artiklan 1 kohdan a ja b alakohtaa ja 2 kohtaa, 24–26 artiklaa, 31 artiklaa, 39 ja 40 artiklaa, 42 artiklaa, 57 ja 58 artiklaa, 64 artiklaa ja 70 artiklaa ainoastaan soveltuvin osin.

PS, täällä on tietosuoja-asetus, jos haluaa katsoa mitä kaikkia poikkeuksia tuo Suomen laki sallii ja mitä jää poikkeuksista huolimatta voimaan:

EUR-Lex - 32016R0679 - EN - EUR-Lex
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX%3A32016R0679

Document 32016R0679

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
...
In force: This act has been changed. Current consolidated version: 04/05/2016

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2016/679/oj

[ikuturso]

Yleensä tuollaiset tiedot ovat vain katseltavissa ja niitä ei saa tallentaa ainakaan massoissa muuta kuin korkeintaan johonkin yliopiston tutkimustarkoituksiin. Veikkaan, että @Tuukka Kuru on jo laittanut pyörät pyörimään.

Toki voi olla, että siellä on oltu vain kännykkä kourassa ja guuglattu nimiä jollain isommalla otannalla ja jos on löytynyt jokin poliittinen kytkös, se on nostettu esiin, soitettu ihmisille ja haastateltu.

Mutta se, että kaivetaan kannattajakortteihin nimensä ja syntymäaikansa laittaneiden ihmisten rikostaustaa on jo melkoista urkintaa ja väittäisin jopa laittomaksi. Mutta taas kerran tarkoitus pyhittää keinot. Natsirekisterin pito ei liene kiellettyä. Vain henkilörekisterin.

-i-

Muoks: Toki olisi aika mehukasta, jos joku olisi vaikka jotain yliopiston vihapuhetutkimusta varten saanut nämä tiedot ja luovuttanut hesarille. Silloin olisi lakia rikottu oikein urakalla. Nyt Sinimustien kannattaisi laittaa kyselyä rekisteriviranomaiselle, että mitä tarkoitusta varten tiedot on luovutettu Helsingin Sanomien käyttöön.

Muoks2: Näköjään tuo ilmoituskortti, missä on Tuukan nimi, on julkaistu avoimesti nettiin syntymäaikoineen kaikkineen. Siinäpä identiteettivarkaille kaikki tarjottimella. Siellä on koko nimi, syntymäaika ja kotikunta. Kundi ei edes ole kansanedustaja eikä kunnallispoliitikko. Siksi noin tarkkojen tietojen julkistamiseen ei pitäisi olla perusteita. Vaikka hesarin mielestä mies olisi kuinka natsi, niin tavan tallaajan, yhdistyksen puheenjohtajan henkilötietojen julkistaminen ei pitäisi olla sallittua. Kun joku Arabi tekee rikoksen, nimeä ei saa mistään ja jos joku julkaisee sen netissä, niin siellä on syyttäjäkuoro kimpussa. On tämä tavatonta.

[ikuturso]

Eikös se ollut niin, että noita nimilistoja ei pitänyt saada koosteena, vaan niitä piti mennä johonkin lukemaan?

Jeps. Minua erityisesti kiinnostaa, missä muodossa nuo tiedot on hankittu. Onko luettu näytöltä nimi kerrallaan ja kirjoitettu nimi kerrallaan klubiaskin kanteen, vai onko saatu täydellinen Excel-listaus?

Voisiko joku kertoa näkyykö siinä tuki-ilmoituksessa ulospäin muuta tietoa kuin nimi?

Liitteenä puolueen rekisteröintihakemus.

Ei tuo ole rekisteröintihakemus vaan siihen liittyvä kannattajakortti. Eli juuri nuo tiedot sieltä sähköisestä rekisteristäkin on tulostettu jokaisesta kannattajasta.

(Siinä lukee kannatan... rekisteröimistä)

Ja liite kannattaisi poistaa. Siinä täysi nimi, kotipaikka ja syntymäaika. Niillä voi jo suorittaa identiteettivarkauden.

-i-