Vanhan valtiopäiväjärjestyksen 61§ kumottu 1999. Kirkkolain käsittely...

[ikuturso]

Kun lueskelin noita Juhantalo-Haavistojuttuja, siellä viitattiin valtiopäiväjärjestykseen (säädetty 1928) ja sen 62 pykälään, jossa ehdottomasti kiellettiin edustajaa päättämästä itseään koskevia asioita. Pykälä siirrettiin perustuslakiin 1999 kun perustuslakiuudistuksessa koko vanha valtiopäiväjärjestys kumottiin. Tällöin pykälästä tuli jotenkin kumipallomaisempi ja sitä nyt lakimiehet pompottelevat, mitä perustuslain laadintamuistioissa lain hengeksi on ajateltu.

No, kun lueskelin tuota valtiopäiväjärjestystä, siellä oli erittäin mielenkiintoinen pykälä:

61§
Älkööt muut kuin evankelis-luterilaiseen uskontunnustukseen kuuluvat ottako osaa sellaisten ehdotusten käsittelemiseen, jotka koskevat evankelis-luterilaisen kirkon kirkkolakia tahi muuten evankelis-luterilaisten seurakuntain kirkollisia oloja.

Eli 1999 asti kirkkoon kuulumattomilla kansanedustajilla ei siis ollut edes kommentointioikeutta, mikäli salissa olisi otettu esille vaikka ev.lut.kirkon oikeus olla vihkimättä homopareja.

Ainoa maininta perustuslaissa on kirkkolaista:

76 §
Kirkkolaki
Kirkkolaissa säädetään evankelis-luterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta.

Kirkkolain säätämisjärjestyksestä ja kirkkolakia koskevasta aloiteoikeudesta on voimassa, mitä niistä mainitussa laissa erikseen säädetään

Katsotaanpas kirkkolakia:

Kirkkolain 2 luvun 2§:

2 §
Kirkkolain säätäminen. Lausunnot ja esitykset
Kirkolla on yksinoikeus ehdottaa kirkkolakia kaikesta, mikä koskee ainoastaan kirkon omia asioita, sekä kirkkolain muuttamista ja kumoamista. Kirkon ehdotuksen tekee kirkolliskokous. Kirkolliskokouksen ehdotuksen tutkiminen ja vahvistaminen on tasavallan presidentin ja eduskunnan tehtävä. Kirkolliskokouksella on myös oikeus tehdä esityksiä kirkkoa koskevasta muusta lainsäädännöstä.

Kirkolliskokouksen tekemää kirkkolakiehdotusta tutkittaessa voidaan oikaista ehdotuksessa oleva sellainen lainsäädäntötekninen virhe, joka ei vaikuta kirkkolakiehdotuksen sisältöön. Oikaisu voidaan tehdä kirkkohallituksen annettua asiasta lausunnon tai tehtyä siitä aloitteen. (30.12.2015/1602)

Säädettäessä asioista, jotka koskevat kirkon suhdetta valtioon tai toisiin uskonnollisiin yhdyskuntiin, on kirkolle varattava tilaisuus antaa lausunto. (25.10.1996/771)

Kirkolla on oikeus tehdä valtion viranomaisille esityksiä tai antaa lausuntoja kirkon opin ja tehtävän kannalta tärkeistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. (25.10.1996/771)

Siis kirkkolakia saa ehdottaa vain kirkko. Mutta sen käsittely alistetaan eduskunnalle ja 1999 perustuslakiuudistuksen jälkeen myös kirkkoon kuulumattomat saavat ronkkia ja lausua kirkon sisäisistä asioista. Vanhan valtiopäiväjärjestyksen mukaan tähän ei ollut maallikoilla edes kommentointioikeutta.

Tulipa tällainenkin kuvio täysin yllätyksenä.

Voisin kuvitella eduskunnan puhemiehen sanovan: Seuraavaksi avioliittolain käsittelyssä keskustellaan sen vaikutuksesta evankelis-luterilaisen kirkon oikeuteen valita jäsenistään ne, ketä vihkivät. Kaikki kirkkoon kuulumattomat ja kirkkoon kuuluvista ne, jotka eivät suostu yhteen ääneen uskontunnustusta kokonaisuudessaan lausumaan, poistukoot salista valtiopäiväjärjestyksen 61§ nojalla.

hih.   Impiwaara 

-i-