The Great Reset

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Willem Middelkoop luetteli teoksensa The Big Reset (ISBN 978 90 4852 950 6) liitteessä 300 vuoden ajalta menneitä valuuttoja, ja 151 luetelluista oli mennyt hyperinflaation myötä. Eli, jos ei ole mitään mikä ankkuroisi luottamuksen johonkin valuuttaan, se valuutta lopulta kokee luonnollisen kuoleman hyperinflaation myötä. Epäluottamusta seuraa hyperinflaatio, ja hyperinflaatio tuhoaa valuutan.

Ei se valuutan tuho ole maailmanloppu, jos tarvittavat uudistukset tehdään ja resetoidaan valuutta. Hyperinflaatio on seurausta aina isoista virheistä ja paskasta politiikasta.

[Miniluv]

Willem Middelkoop luetteli teoksensa The Big Reset (ISBN 978 90 4852 950 6) liitteessä 300 vuoden ajalta menneitä valuuttoja, ja 151 luetelluista oli mennyt hyperinflaation myötä. Eli, jos ei ole mitään mikä ankkuroisi luottamuksen johonkin valuuttaan, se valuutta lopulta kokee luonnollisen kuoleman hyperinflaation myötä. Epäluottamusta seuraa hyperinflaatio, ja hyperinflaatio tuhoaa valuutan.

Ei se valuutan tuho ole maailmanloppu, jos tarvittavat uudistukset tehdään ja resetoidaan valuutta. Hyperinflaatio on seurausta aina isoista virheistä ja paskasta politiikasta.

...eikö samalla vaivalla voisi tehdä ne uudistukset vaikka ajoissa?

Jos haluaa tuhota keskiluokan tai muuten huseerata resettiä, niin sitten ei tietenkään.

[Dangr]

 

[Miniluv]

https://www.zerohedge.com/markets/zerohedge-live-debate-fate-us-dollar

Dollari reservivaluuttana, BRICS juu/ei -argumentit, jne.

[ikuturso]

Jos bittiraha (fiat-valuutat) lakkaavat olemasta joskus ajan hetkellä T, niin kannattaako silloin omistaa:
a) käteistä rahaa
b) talletuksia
c) osakkeita
d) kultaa
e) velkaa

-i-

[Demlan it-tuki]

Jos bittiraha (fiat-valuutat) lakkaavat olemasta joskus ajan hetkellä T, niin kannattaako silloin omistaa:
a) käteistä rahaa
b) talletuksia
c) osakkeita
d) kultaa
e) velkaa

-i-

etanolia kelpuuttava hilux, sokeria, säilykkeitä, yheksänmillistä paukkua syövä pitkä ase ja kuteja.

[Lalli IsoTalo]

^^ Paperikulta ei ole kultaa, vaan paperia. Oikeaa kultaa voi ostaa, googlaa jos kiinnostaa.

Setelit pitää olla pieniä, ja useissa eri paikoissa.

Nötköt-säilykkeillä pärjää alkuun. Vesi on tärkeintä.

[P]

Pointtini olikin, että bricsit ovat ikäänkuin jonon viimeiset, eivätkä voi sysätä fyysistä toimintaa enää kenenkään toisen niskoille.

No esimerkiksi afrikassa on  jotain miljardi rättien ompelijaa.  Ja siihen menee aikaa kun Intiassa ja Kiinassa ei ole halpatyövoimaa.

Kehruu-jennyjen ja ompelukoneiden operointi luonnistuu luultavasti yhtä sujuvasti, kuin mantereen avaruusohjelmakin...

"Waka Waka! It's time for Africa!"

Hmm naureskelivat eräällä työpaikalla, kun lukivat duuniin tulevan afrikkalaisen CV:tä. Oli erikseen kirjattu, että osaa käyttää sentrifugia. Leukailivat, että tuleva asiantuntija saa tehdä jatkossa kaikki sentrifugihommat...

Siis koeputket laitetaan linkoon ja linko pyörimään määrätyllä nopeudella määrätyksi ajaksi...

"Linko eli sentrifugi on erottelulaite, jolla nestepitoisesta seoksesta voidaan erottaa eritiheyksiset olomuotoalueet keskipakoisvoiman avulla. Laitteessa eri aineosia sisältävä seos saatetaan voimakkaaseen pyörimisliikkeeseen, jolloin painavimmat aineosat pyrkivät kertymään mahdollisimman etäälle pyörimisakselista. Menetelmää kutsutaan sentrifugoinniksi (linkoaminen) latinankielisen keskipakovoimaa tarkoittavan termin mukaan."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Sentrifugi

[ApuaHommmaan]

Kun on kolmen kärjessä talouskasvun näkymissä romauttajien silmissä, tietää ettei mikkään kasva. Ei ole kasvanut 15 vuoteen, ja ennusteet ovat karmivaa luettavaa.

https://www.verkkouutiset.fi/a/suomi-kolmen-karjessa-talouskasvun-nakymissa-yksi-selkea-heikkous-silti-loytyi/#f23f220d

Suomi sijoittuu kolmen kärkeen yhdessä Ruotsin ja Sveitsin kanssa Maailman talousfoorumin (WEF) tuoreessa, talouskasvun edellytyksiä ja näkymiä mittaavassa vertailussa, käy ilmi tänään julkaistusta Etla-erikoisartikkelista.

Suomen heikkous on kuitenkin raportin mukaan innovatiivisuus, jossa Suomen sijoitus oli vasta kymmenes. Takamatkaa kertyy esimerkiksi korkean teknologian osuudessa tehdasteollisuudessa sekä ICT-pääomassa. Innovatiivisuudessa Suomi jää selvästi jälkeen myös Ruotsista ja Sveitsistä.

Maailman talousfoorumi (WEF) julkaisi tammikuussa kokonaan uuden globaalin vertailun talouskasvun edellytyksistä ja näkymistä eri maissa. WEF:n uudistunut julkaisu perustuu aiemmin julkaistun kilpailukykymittauksen mukaisesti maakohtaisiin tilastoihin ja yritysjohtajille suunnattuun kyselyaineistoon.

[Miniluv]

Jos bittiraha (fiat-valuutat) lakkaavat olemasta joskus ajan hetkellä T, niin kannattaako silloin omistaa:
a) käteistä rahaa
b) talletuksia
c) osakkeita
d) kultaa
e) velkaa

-i-

etanolia kelpuuttava hilux, sokeria, säilykkeitä, yheksänmillistä paukkua syövä pitkä ase ja kuteja.

Valuuttajärjestelmän uusiksi laittamisesta täyteen Mad Maxiin on aika pitkä skaala. Useimpia tässä mainituista vaihtoehdoista tarvitaan jossain kohtaa. Jonkinlaisen maapläntin ja siemeniä voisi lisätä. Käsityötaitoja ja sosiaalista verkostoa myös.

[Lalli IsoTalo]

Velka tuskin katoaa, vaan on enemmänkin paha rasite. Koska velkoja on velallisen pomo.

Jonnet ei ehkä muista, mutta asunto- ja muut velalliset olivat todella heikoilla 1990-luvun alun Medium Resetissä. Koska rahaa ei saa mistään, ja pankki vaatii maksua, koska takuut eivät kata lainan nykyarvoa. Jolloin asunto menee myyntiin pilkkahintaan pankinjohtajan tyttärelle.

Enemmänkin tässä pitäisi pyrkiä eroon kaikesta mahdollisesta reilusti ennen vuotta 2030.

Tietenkin, jos on vakuuttunut massiivisen inflaation saapumisesta, niin velanotto ja kiinteän omaisuuden ostaminen voi tietenkin olla järkevää.

[Jaska Pankkaaja]

Valuuttajärjestelmän uusiksi laittamisesta täyteen Mad Maxiin on aika pitkä skaala. Useimpia tässä mainituista vaihtoehdoista tarvitaan jossain kohtaa. Jonkinlaisen maapläntin ja siemeniä voisi lisätä. Käsityötaitoja ja sosiaalista verkostoa myös.

Aika Mad Maxiin on n. 3 ateriaa...

[Lasse]

Velka tuskin katoaa, vaan on enemmänkin paha rasite. Koska velkoja on velallisen pomo.

Jonnet ei ehkä muista, mutta asunto- ja muut velalliset olivat todella heikoilla 1990-luvun alun Medium Resetissä. Koska rahaa ei saa mistään, ja pankki vaatii maksua, koska takuut eivät kata lainan nykyarvoa. Jolloin asunto menee myyntiin pilkkahintaan pankinjohtajan tyttärelle.

Tämä käy usein omassakin mielessä.

Tilanteeni on sikäli kiitollinen, että onnistuin saamaan pari lappua, joissa on omaisuus täysvakuutena, eli velkoja saa enimmillään materiaa, ja jos nykyarvo olisi lainapääomaa pienempi, niin se on voi-voi, (toki olisin itsekin paljailla, mutta sentään velattomana).
Eikä yhden haihtuminen nappaisi toista mukaansa, which is nice...

Yksi tuttu on ihmissuhdekoukeroiden jälkeen ilman omaa kämppää, velat jäivät maksettavaksi ja nyt on lisäksi vielä työtönkin. Ei ole kivaa seurata (kaukaa) sivusta, vaikka itse olisin edes yrittänyt toimia hieman eri lailla, eri tilanteissa, mutta kuitenkin.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Willem Middelkoop luetteli teoksensa The Big Reset (ISBN 978 90 4852 950 6) liitteessä 300 vuoden ajalta menneitä valuuttoja, ja 151 luetelluista oli mennyt hyperinflaation myötä. Eli, jos ei ole mitään mikä ankkuroisi luottamuksen johonkin valuuttaan, se valuutta lopulta kokee luonnollisen kuoleman hyperinflaation myötä. Epäluottamusta seuraa hyperinflaatio, ja hyperinflaatio tuhoaa valuutan.

Ei se valuutan tuho ole maailmanloppu, jos tarvittavat uudistukset tehdään ja resetoidaan valuutta. Hyperinflaatio on seurausta aina isoista virheistä ja paskasta politiikasta.

...eikö samalla vaivalla voisi tehdä ne uudistukset vaikka ajoissa?

Jos haluaa tuhota keskiluokan tai muuten huseerata resettiä, niin sitten ei tietenkään.

Voi tehdä ja jos maassa on fikuja päättäjiä niin myös tapahtuukin.

[Nikolas]

Jos bittiraha (fiat-valuutat) lakkaavat olemasta joskus ajan hetkellä T, niin kannattaako silloin omistaa:
a) käteistä rahaa
b) talletuksia
c) osakkeita
d) kultaa
e) velkaa

Jos käteinen raha, talletukset ja velka ovat kyseisessä fiat-valuutassa, niiden arvo putoaa nollaan samalla hetkellä kun se valuutta lakkaa olemasta.

Osakkeita sopii miettiä: Jos ne ovat arvo-osuuksina arvo-osuustileillä, kuten julkisten osakeyhtiöiden (Oyj) osakkeet tapaavat nykyään olla, niiden turvallisuus riippuu siitä, saavatko etuoikeutetut tahot poikkeustilanteen ja mullistuksen kautta lain näkökulmasta kelvollisen tekosyyn keräillä arvo-osuudet itselleen. Jos niin käy, ne osakesijoitukset eivät olleet turvassa. Mutta sitten on myös olemassa listaamattomia osakeyhtiöitä (Oy) ja ainakin osalla niistä osakekirjat ovat edelleen paperisia, eikä niiden kauppaa käydä minkään arvo-osuustilien kautta.

Myös asunto-osakeyhtiöiden osakkeet on pakotettu siirtymään tileille. Epäilen että tämä on hyvinkin tarkoituksellinen muutos, ja siinäkin taka-ajatuksena on mahdollisuus riistää varallisuus laillisilta omistajiltaan. Vaihtoehtona ovat sellaiset kiinteistöt, joita ei ole palasteltu osakkeiksi, vaan omistaja omistaa koko kiinteistön suoraan.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Se voi olla vanhanaikaista sitoa papereiden arvoa joihinkin metalleihin, mutta mitä tapahtuu jos sitä ei tee?

Voltaire sanoi vuonna 1729 että paperiraha palaa lopulta luontaiseen arvoonsa, joka on nolla.

Willem Middelkoop luetteli teoksensa The Big Reset (ISBN 978 90 4852 950 6) liitteessä 300 vuoden ajalta menneitä valuuttoja, ja 151 luetelluista oli mennyt hyperinflaation myötä. Eli, jos ei ole mitään mikä ankkuroisi luottamuksen johonkin valuuttaan, se valuutta lopulta kokee luonnollisen kuoleman hyperinflaation myötä. Epäluottamusta seuraa hyperinflaatio, ja hyperinflaatio tuhoaa valuutan.

Monet noista tuhoutuneista valuutoista on paskamaiden valuuttoja. Kaikista pakimissa maissa on ihan sama missä säästöt on ne menetetään silti.

[Torspo]

Se voi olla vanhanaikaista sitoa papereiden arvoa joihinkin metalleihin, mutta mitä tapahtuu jos sitä ei tee?

Voltaire sanoi vuonna 1729 että paperiraha palaa lopulta luontaiseen arvoonsa, joka on nolla.

Willem Middelkoop luetteli teoksensa The Big Reset (ISBN 978 90 4852 950 6) liitteessä 300 vuoden ajalta menneitä valuuttoja, ja 151 luetelluista oli mennyt hyperinflaation myötä. Eli, jos ei ole mitään mikä ankkuroisi luottamuksen johonkin valuuttaan, se valuutta lopulta kokee luonnollisen kuoleman hyperinflaation myötä. Epäluottamusta seuraa hyperinflaatio, ja hyperinflaatio tuhoaa valuutan.

Monet noista tuhoutuneista valuutoista on paskamaiden valuuttoja. Kaikista pakimissa maissa on ihan sama missä säästöt on ne menetetään silti.

Maiden asukkaiden luoton omaan valuuttaan näkee siitä, missä varallisuus on.

Säästöt ovat autossa, koruissa, vaatteissa, kullassa ja asunnoissa.

Banaanimaassa tilillä olevalla rahalla voi tänään saada auton ja huomenna kilon perunoita. Tili tyhjennetään ja käytetään heti johonkin arvonsa säilyttävään jos sellaista on myynnissä.

[Nikolas]

Monet noista tuhoutuneista valuutoista on paskamaiden valuuttoja.

Niin, mitäs keihäänheittäjä Seppo Räty sanoikaan Saksasta?

[Nikolas]

Vastuuvapauslauseke: En ole sijoitusneuvoja, ja seuraavaksi esitetyt mahdollisuudet eivät ole suosituksia. Vastuu on edelleen lukijalla itsellään.

Mietin tuota varallisuuden omistamista ja turvallisuutta erityisesti resetin kannalta. Kokosin mietteeni taulukkomuotoon.

		Vaarallinen		Suhteellisen turvallinen
Osakesijoitus		Oyj arvo-osuus		Oy paperiosake omassa kassakaapissa
Asunto		Asunto-osake		Kiinteistö suorassa omistuksessa
Käteinen raha		Paperiraha		Jalometallit fyysisenä omassa hallinnassa
Pankkitili		Kaikki		––––––– ei ole –––––––
Muu varallisuus		Tileillä		Suoraan omassa hallinnassa

Tässä taulukossa on siis varallisuuden turvallisuutta käsitelty vain ja ainoastaan resetin kannalta. Esimerkiksi tavanomaisessa riskiarviossa jokin vasta aloittanut pikkufirma voi olla hyvinkin korkean riskin sijoitus verrattuna melkein mihin tahansa pörssiosakkeisiin. Mutta resetin kannalta asia kääntyykin listaamattomalle pikkuyhtiölle suhteellisen edulliseksi. Normaalisti nimenomaan pankkitiliä pidetään turvallisena rahavarojen säilytyksen kannalta, mutta resetin mahdollisuus voi kääntää tämän asetelman päälaelleen.

Resetti lienee myös luonteeltaan sellainen keikaus ja yhteiskunnallisen epäjärjestyksen tila, että elintarvikkeiden ja päivittäin tarvittavien hyödykkeiden varmuusvarasto voi pelastaa paljolta harmilta ja murheelta sillä aikaa kun poliitikot yrittävät saada uutta järjestystä aikaiseksi.

Vastuuvapauslauseke: En ole sijoitusneuvoja, ja edellä esitetyt mahdollisuudet eivät ole suosituksia. Vastuu on edelleen lukijalla itsellään.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Monet noista tuhoutuneista valuutoista on paskamaiden valuuttoja.

Niin, mitäs keihäänheittäjä Seppo Räty sanoikaan Saksasta?

Oikeassahan Seppo oli ja varsinkin tuohon aikaan maa oli epävakaa ja länsiliittouman ryöstön alla.

[-PPT-]

Jos Seppo olisi voittanut Saksassa niin hän olisi ollut ihan eri mieltä.

Suomessa näitä entisiä urheilijoita valitaan kansanedustajiksikin, toki ei sentään Seppoa, mutta kyllä se kertoo äänestäjienkin arvostelukyvystä.

[Econ101]

Minua aina ihmetyttää nuo kultakannan ihannoijat. Kulta on kivaa, kun se on harvinaista.

Mutta se ei ole mikään varmuus tai fundamentti. Timanttikanta, platinakanta, kokaiinikanta?

Valuutan sitominen johonkin fyysiseen juttuun ei tee siitä parempaa enää.

Tämä riippuu aika paljon siitä, mitkä ovat rahapolitiikan primäärit tavoitteet. Kultakanta on yksi keino pitää yllä valuutan uskottavuutta, edellyttäen että markkinoilla pysyy luottamus siihen, että valuutan tueksi on riittävä määrä kultaa. Kultakanta on yksi keino sitoa keskuspankin kädet.

Tämä tajuttiin jo 100v sitten, aina ihmettelen kun se nouse uudestaan ja uudestaan.

Rahateoria on tosiaan mennyt eteenpäin, ja pikku hiljaa kultakannan ongelmat tajuttiin. 30-luvun lama oli iso opetus tässä monille.

Jos kultamäärä ei lisäänny, talouskasvun oloissa kultakanta on deflatorinen. Rahan transaktiokysynnän kasvaessa rahan tarjontaa ei voida lisätä, mistä seuraa rahan arvon nousu. Tällä taas on negatiivisia vaikutuksia kulutuskysyntään ja sitä kautta talouskasvuun. Deflaation oloissa (nimellisesti kiinteiden) velkojen hoitamisesta tulee reaalisesti raskaampaa velallisille, jolla silläkin on negat. vaikutus kasvuun.

Ongelmia tulee myös siitä, että niiden valuuttojen kesken, jotka ovat kultakannassa, vallitsee kiinteiden kurssien järjestelmä. Kansantalouksien ulkoiset tasapainot (posit./negat. vaihtotase) ovat alituisessa liikkeessä, ja kelluva valuuttakurssi tekee tasapainojen löytymisestä nopeampaa.

Kun euro oli tulossa, monet taloustieteilijät käyttivät kultakantaa esimerkkinä siitä, minkälainen tilanne vallitsee EMU-alueella. Maiden välille tulee ulkoisen tasapainon ongelmia, kun maiden inflaatiovauhdit eroavat toisistaan ja maiden kesken on kiinteä kurssi 1:1.

[Pallopääkissa]

Käykö tämä tänne vai pitäisikö laittaa vihreä siirtymä-ketjuun tai johonkin maatalousketjuun?

Farmers Protest Sees Tractors Choke European Streets
https://www.youtube.com/watch?v=f4_i9aGrciQ&t

EU farmers have been blocking roads and highways with their tractors, setting tires on fire outside of government buildings, and hosing down the sidewalks with manure to get politicians to pay attention to just how disastrous their climate policies have been for food producers. In this episode of America Uncovered, we look at what specific policies farmers are protesting, how widespread the protests are, and what concessions politicians are making.

[Miniluv]

Tänne vaan.

[Nikolas]

Osakkeita sopii miettiä: Jos ne ovat arvo-osuuksina arvo-osuustileillä, kuten julkisten osakeyhtiöiden (Oyj) osakkeet tapaavat nykyään olla, niiden turvallisuus riippuu siitä, saavatko etuoikeutetut tahot poikkeustilanteen ja mullistuksen kautta lain näkökulmasta kelvollisen tekosyyn keräillä arvo-osuudet itselleen. Jos niin käy, ne osakesijoitukset eivät olleet turvassa.

Lainasin tuo aiemmin kirjoittamani tähän vain yhdestä syystä. Jeff Bezos tietää varmasti yhtä sun toista mitä me tavalliset tallaajat emme edes aavista. Ja miten tämä liittyy mihinkään, ehkä tästä jutusta löytyy vihjeitä:

Maailman 2. rikkain mies aikoo realisoida osakkeitaan 8 500 000 000 dollarilla, mistä 2 miljardia lihoiksi heti – Tähtäimessä Elon Muskin voittaminen?

Myynti selvisi perjantaina Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissiolle lähetetyistä asiakirjoista.

Verkkokauppayhtiö Amazonin perustaja Jeff Bezos myy noin 12 miljoonaa Amazonin osaketta. Myynti selviää Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissiolle lähetetyistä asiakirjoista.

12 miljoonan osakkeen myyntihinta on noin 2 miljardia dollaria. Bezos myy Amazonin osakkeita ensimmäistä kertaa vuoden 2021 jälkeen.

Yhtiö ei ole antanut tarkkaa syytä sille, miksi Bezos myy osakkeitaan. Myyntihetki on kuitenkin otollinen, sillä Amazonin kurssi on noussut korkeimmilleen sitten marraskuun 2021. Odotukset ylittäneen tulosjulkistuksen myötä kurssi vaihtaa yli 170 dollarissa.

Aiemmin tässä kuussa Amazon ilmoitti suunnitelmasta, jonka mukaan Bezosin osakkeita myydään yhteensä 50 miljoonaa. Bezosin osakkeiden myynti ei silti tapahdu kerralla, vaan osissa myyntisuunnitelman mukaan.

Asiakirjojen mukaan myynnin tulisi päättyä tammikuussa 2025. 50 miljoonan Amazonin osakkeen arvo olisi noin 8,5 miljardia dollaria.

Muskin ohitus motiivina?

Jeff Bezos on riippuen listan pitäjästä joko maailman toiseksi tai kolmanneksi rikkain henkilö.

Amazonin osakekurssin nousu alkuvuonna on nostanut Bezosin nettovarallisuutta yli 22 miljardilla dollarilla tämän vuoden aikana, kun listan kärkipaikkaa pitävän Elon Muskin varallisuus on laskenut Teslan osakkeen laskun myötä.

Maailman rikkaimman henkilön paikkaa aiemmin vuodet 2018–2021 pitänyt Bezos saattaakin ohittaa Muskin myyntisuunnitelmansa myötä.

Bloombergin miljardööri-indeksin mukaan Muskin varallisuus on 209 miljardia dollaria ja Bezosin 200 miljardia dollaria. Kolmantena 191 miljardin dollarin nettovarallisuudella on ranskalaisen ylellisyystuotteita valmistavan LVMH:n toimitusjohtaja Bernard Arnault.

Jeff Bezosin osakekaupoista uutisoi Suomessa ensin STT muun muassa Ylellä.

Lähde: https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/tt/70e9625b-98b0-4a7a-84a2-2305bf9119b2

Miksi Jeff myy osakkeita?

Pari vaihtoehtoa:

• Jeff tietää jonkin erityisen tuottoisan tai viihdyttävän käyttökohteen muutamalle miljardille dollarille.
• Jeff tietää että näistä osakkeista kannattaa hankkiutua eroon.

[Torspo]

^ Jeff myy, koska ei ole tehnyt järkevää exit-strategiaa. Moni ison omaisuuden pörssiosakkeilla haalinut tekee pitkäjänteisen julkisen myyntisuunnitelman, ettei asia herätä näin paljon spekulointeja.

Aika riskialtista pitää suurin osa omaisuudestaan yhden firman osakkeissa.

[Nikolas]

Gregory Mannarinolla on näkemys:

Eventually we are going to get a meltdown in the system at the point of their own choosing. It's not going to start in the stock market. Everyone's focused again on the stock market for a reason. That's why you got the CNBC's, the Bloomberg, the Fox Business telling you to look at the stock market. No, it's wrong place to look. The debt market is going to melt down. Okay, eventually we're going to see the debt market sell off so fast people's heads are going to spin around like the freaking Exorcist. You're going to see rates spike in an uncontrolled fashion. What will that do: That's going to put pressure on world stock markets, and cash doesn't just fly away to money Heaven. It's going to move. It's going to move into commodities.

Lähde: https://youtu.be/RFBHEpxAmbY?t=1210

Mannarino tuossa selittää että vaikka me tavikset emme saakaan tietää romahduksen ajoitusta etukäteen, ensimmäisiä merkkejä ei nähdä osakemarkkinoilla vaan velkamarkkinoilla. Debt market tarkoittaa joukkovelkakirjoja eli bondeja. Tarjonta kasvaa äkillisesti ja hinnat romahtavat. Osakemarkkinat ovat sitten myöhemmin vuorossa, mutta itse ajattelen että ei siinä välttämättä jää paljonkaan aikaa reagoida ja tehdä pelastavia siirtoja. Eli voisi olla turvallisinta ennakoida ja tehdä tarvittavat siirrot hyvissä ajoin etukäteen.

Ymmärrän että Gregory Mannarinolla on pitkä kokemus osakkeilla pelaamisesta, ja hän näkee osakemarkkinat kokeneen pelurin silmin, joten hän tietää mitä merkkejä tulee tarkkailla, ja missä tahdissa tarpeelliset siirrot tulee tehdä. Siksi hän jatkaa pelaamista ja aikoo ottaa voitot kotiin. Mutta useimmat ihmiset, kuten minä itse, eivät jaa kokeneen osakepelurin kokemusta ja näkökulmaa. Tähän voisi ehkä käyttää korttipelianalogiaa: Keitä ovat ne pelaajat pokeripöydässä, joilta rahat putsataan? Haluaisitko olla yksi heistä?

Haastatteluvideo kestää kokonaisuudessaan vajaat 28 minuuttia. The Great Taking tulee lyhyesti puheeksi noin viiden minuutin kohdalla.

[Miniluv]

Kukaan meikäläisten tasolla ei saa torstaina soittoa, että huomenna muuten jytisee.

Jotkut suosittelevat laitettavaksi varallisuusluokkiin ilman liikkeellelaskijasta johtuvaa riskiä 10% tai 15% sijoitusvarallisuudesta. Sitä mahdollisuutta ei ole  enää tarjolla inhimilliseen hintaan tai ollenkaan sitten, kun massa iskeytyy ropelliin mainituilla isoilla markkinoilla.

Tällä maailmanajalla vaikuttaa vielä sekin, että joku taho voi pyrkiä eroon hallussaan olevista velkakirjoista poliittisen tarkoitusperän vuoksi.

[Nikolas]

Tuolla videolla David Webb selittää asioita laajasti ja syvällisesti.

Nähdäkseni kohdasta 21 min 11 s alkaen hän selittää aika hyvin auki, ensin Amerikan puolelta mutta siirtyy selityksessään myös Eurooppaan, minkälaiseksi on säädetty järjestelmä joka laillistaa varkauden. Tuota selitystä kestää noin 22 minuuttia, minkä jälkeen Webb kertoo missä piireissä valta majailee.

https://youtu.be/dk3AVceraTI?t=1271

Tuo osuus kannattaa katsoa ajatuksella läpi, sillä kyse on niin monien tavallisten ihmisten varallisuudesta, jonka he uskovat omistavansa. Aikaisemmin omistaminen olikin täysin selvä asia, mutta järjestelmää on viime vuosikymmenien aikana tahallaan syövytetty siten että ihmiset ovat vaarassa jäädä tyhjän päälle. Se minkä ihmiset olettavat omaksi varallisuudekseen, voi kovan paikan tullen osoittautua olevan viime kädessä jonkun muun. Ja tämä kova paikka kun tulee, se tulee sitten täytenä yllätyksenä – että laki voikin olla varkaiden puolella.

Videon lopulla, noin 1 tunti 7 minuuttia eteenpäin, Webb antaa muutaman käytännöllisen vihjeen:

• Hankkiudu eroon velasta. Tässä saattaa tulla monille koviakin ratkaisuja eteen.
• Sijoita todellisiin kouriintuntuviin asioihin, jotka saat suoraan omistukseesi, ilman mitään välikäsiä. Esimerkiksi tuottava maatalousmaa ja oma kiinteistö voivat olla sellaisia.

[Nikolas]

Jeff myy, koska ei ole tehnyt järkevää exit-strategiaa. Moni ison omaisuuden pörssiosakkeilla haalinut tekee pitkäjänteisen julkisen myyntisuunnitelman, ettei asia herätä näin paljon spekulointeja.

Tämähän on tietysti yksi mahdollinen selitys myös, että lyhytnäköinen ja hieman ajattelematon miljardööri havaitsee yllättäen että osakesalkku on yksipuolinen, ja alkaa sitten hajauttaa. Sekin on mahdollinen selitys.

Mutta mitä sanoo Andy?

If you look at the number of CEOs that are selling everything. Look at the the CFO of Discover Card just sold all a stock. Look at Jeff Bezos just sold a lot of stock, a billion dollars worth. Look at Zuckerberg from Facebook, he's selling a bunch. Why are all of these big time? Jamie Diamond, his first sale only ever, yeah. Why are they all selling? What do they know is coming?

Lähde: https://youtu.be/ePXD2L-fX4o?t=1036

Andy Schectmanin jupinoista saa vaikutelman että hän näkee jonkinlaisen toistuvan kuvion, ja aavistelee taustalla syitä, joita ei huudeta julki.