News:

Mikäli olet unohtanut salasanasi eikä rekisteröinnissä käytetty sähköposti toimi tai haluat vaihtaa sähköpostisi toimivaksi, ota yhteyttä sähköpostilla tai facebookin kautta.

Main Menu

Armenian ja Azerbaidžanin sota

Started by Lasse, 15.10.2020, 21:13:36

Previous topic - Next topic

Jaakko Sivonen

Se kulkuyhteys olisi ilmeisesti venäläisten valvoma uusi tie, eli maata eteläisestä Armeniasta ei anneksoitaisi Azerbaidzaniin, mutta pystyisivät siirtämään joukkoja jne. sen tien kautta.
Malo periculosam libertatem quam quietum servitium

Hamsteri

Quote from: Jaakko Sivonen on 11.11.2020, 20:47:12
Se kulkuyhteys olisi ilmeisesti venäläisten valvoma uusi tie, eli maata eteläisestä Armeniasta ei anneksoitaisi Azerbaidzaniin, mutta pystyisivät siirtämään joukkoja jne. sen tien kautta.

Joo, ei se vielä realistista ennen kuin ulkomaalaiset joukot häipyy. Siinä on enää 20 kilometrin suikale välissä. Jos saavat sen keploteltua itselleen niin tälläinen maaliitto on mahdollinen.
-Naiset loivat julkisesta sektorista helvetinkoneen, jonka tarkoitus on tappaa sinut monikultturismilla. -Älä luota mihinkään, mikä vuotaa kerran kuussa ja ei kuole. -Kaaos ja Kontrolli.

kelloseppä

On vuorenvarmaa, että Venäjällä on varsin suuria intressejä Etelä-Kaukasuksella, minkä vuoksi en voi yhtyä esim. tällaisiin arvioihin - ainakaan kokonaistilanteen osalta:

Quote from: Alabama on 16.11.2020, 09:49:44
Muslimiveljet auttavat toinen toisiaan: viidakkorumpu kokoaa sotatantereelle apujoukkoja uskomattoman nopeasti ja tehokkaasti laajaltakin alalta; tämä on nähty erityisesti tsetseenien ollessa kysymyksessä.

Entä Euroopan maat muiden eurooppalaisvaltioiden ollessa (sisällissodan/jihadin) kynsissä? Ei edes suuri ja mahtava Vennäinmaa auta pientä ortodoksista naapuriaan Armeniaa...
...

Samoin on vuorenvarmaa, että Venäjä aina auttaa itse itseään. Veikkaan, että jotain tälläistä on nytkin kyseessä, mutta useamman todellisen ja maskirovka-askeleen päässä. Silti lopullinen tavoite on selvä: palauttaa Venäjän ehdoton ylivalta alueella.

Venäjällä on ollut joukkoja sijoitettuna Armeniaan yhtäjaksoisesti myös Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Niiden perustehtävän arviointi Armeniaan päin onkin sitten varsin mielenkiintoinen tehtävä, johon en nyt tässä ryhdy. Nyt kuitenkin näiden joukkojen erääksi tehtäväksi Moskova sai muodostettua aivan fyysisen "rauhanturvavähykkeen ylläpidon" armenialaisten ja azerien välissä tai turkkiläisten ja azerian välissä. Joten, tästä lähtien Karabahin alueella azerien jokainen epämääräinen aseellinen provokaatio armenialaisia vastaan ko. alueella voidaan perustellusti tulkita olevan myös suora aseellinen provokaatio Moskovaa vastaan. Moskovan kannalta tämä on varsin mainio peliliike azereja vastaan, etenkin koska "rauhanturvaoperaatio" vaatii ehdottomasti venäläisten joukkojen lisäämisen Etelä-Kaukasukselle, mikä ei todellakaan ole kenenkään paikalisen toimijan mieleen, eikä etenkään Turkin mieleen. Ts. Moskova on saanut omin diplomaattisin keinoin vahvisettua omaa sotilaallista läsnäoloa maantieteellisesti Bakun ja Ankaran väliin ja Ankaraa vastaan huolimatta siitä, että Jerevanillakin on ollut perinteisesti hieman "pidättyvä" asenne alueellaan oleviin venäläisiin joukkoihin jo lähes 30 vuotta.

Venäjän pidättyvyydellä asettua tukemaan Armeniaa tässä viimeisessä Armenian ja Azerbaizdanin konfliktissa on ehkä siis ollut syynä pyrkimys Venäjän osalta täysin rauhanomaisin keinoin vahvistaa Venäjän sotilallista läsnäoloa Turkin ja Azerbaizdanin välillä. Joka tapauksessa tällä kertaa venäläinen sotilastiedustelu on omalla takapihallaan myös saanut varsin arvokasta ns. tositilannehavaintotietoa moderneista drooneista perinteistä neuvostorautaa vastaan panematta itse lainkaan joukkojaan tuleen.

Eräs välitilinpäätös, joka on osin omani kanssa hyvin samankaltainen, Karabahin tämän kertaisesta pelikierroksesta:

https://ruskline.ru/news_rl/2020/11/14/karabah_promezhutochnye_itogi