Onko perussuomalaiset oikeisto-, keskusta- vai vasemmistopuolue?

[kekkeruusi]

Miten olisi oikeistolainen sosialismi? Rikkaat lahjoittaisivat vapaaehtoisesti rahojaan köyhemmille? Itse lahjoitan 10 % palkastani hyväntekeväisyyteen. Yhdysvalloissahan tällainen sosialismi hoitaa aika hyvin valtiollisen sosiaaliturvan puutteet.

En tiedä millä nimellä tuota pitäisi kutsua, mutta noinhan sen pitäisi mennä. Valtiolla ei pidä olla oikeutta jakaa veronmaksajien rahoja kehitysapuun tai hyväntekeväisyyteen.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Miten olisi oikeistolainen sosialismi? Rikkaat lahjoittaisivat vapaaehtoisesti rahojaan köyhemmille? Itse lahjoitan 10 % palkastani hyväntekeväisyyteen. Yhdysvalloissahan tällainen sosialismi hoitaa aika hyvin valtiollisen sosiaaliturvan puutteet.

En tiedä millä nimellä tuota pitäisi kutsua, mutta noinhan sen pitäisi mennä. Valtiolla ei pidä olla oikeutta jakaa veronmaksajien rahoja kehitysapuun tai hyväntekeväisyyteen.

Eiköhän valtiolla ole oikeus jakaa ihan siihen mihinkä äänestäjät päättää.

[Tragedian synty]

Mihinköhän tämä väite perustuu?

Tuossa tein eron devalvaation ja devalvoitumisen välillä. Kelluva valuuttakurssi on hyväksi, ja euro ei Suomen kannalta käytännössä ole kelluva, koska sen kurssiin vaikuttaa paljon enemmän muun euroalueen kuin Suomen taloudellinen iskukyky. Devalvaatio ei ole valuutan kellumista, vaan keskuspankin määrittelemä kiinteän kurssin heikentäminen. Eli ei markkinoista vaan ylhäältä käsin tehdystä suunnittelusta lähtöisin oleva ilmiö, ja sellaiset ovat aina tehottomampia. Sitä tehtiin 70-luvulle asti kilpailukyvyn parantamiseksi, mikä johti ulkomaisten tuotteiden hintojen nousuun, mikä johti palkankorotuspaineeseen, mikä johti kilpailukyvyn heikkenemiseen, mikä johti uuteen devalvaatioon ja syklin käynnistymiseen alusta. Niin toimittiin pääasiassa metsäteollisuuden hyväksi. Se heikensi Suomen houkuttelevuutta sijoitusmielessä, minkä vuoksi Suomen Pankki halusi lopettaa devalvaatiot 80-luvulla. Kyse oli muuttuneisiin olosuhteisiin mukautumisesta.

Suomen elinkeinorakenne on muuttunut paljon laman ja lisääntyneen maailmankaupan seurauksena, kun yritykset ovat muuttaneet tuotantorakenteitaan. Nokia oli 80-luvulla monialayritys, joka valmisti saappaita, renkaita ja ties mitä kodinelektroniikkaa, kunnes se karsi rönsyt ja keskittyi matkapuhelimiin ja tietoliikenteeseen. Muut yritykset ovat tehneet samalla tavalla, ja ne ovat suuntautuneet maailmanmarkkinoille. Kylmän sodan aikana jotkut niistä panostivat ihan liikaa idänkauppaan, ja sen vuoksi ne tekivät pitkään voittoa, mutta sitten romahtivat.

Katsotaan vaikkapa Helsingin pörssissä listattuina olevia suuryrityksiä. Cargotec valmistaa lastinkäsittelykoneita. Kone valmistaa hissejä ja liukuportaita. Konecranes valmistaa nostureita. Metso Outotec valmistaa prosessitekniikan laitteita. Neles valmistaa teollisuusventtiileitä. Valmet tuottaa teollisuusteknologiaa ja -palveluita. Wärtsilä valmistaa moottoreita ja muita koneita. Tällaisille yrityksille on tyypillistä, että ne eivät jalosta raaka-aineita (kuten malmia), vaan jo kerran jalostettua tavaraa (kuten teräsharkkoja) ja että ne eivät myy lopputuotteita kuluttajille, vaan muille yrityksille, usein ulkomaalaisille. Ne ovat jalostusketjun keskellä, jolloin hyvin usein ne sekä ostavat ulkomailta että myyvät ulkomaille. Jos valuuttakurssi muuttuu, se hyödyttää toista niiden rahavirroista ja haittaa toista. Siksi devalvaatio ei ole niille mikään ihmelääke. Nesteelle se olisi vielä pahempi, koska se tuo kaiken raaka-aineensa ulkomailta, mutta myy paljon Suomeen. Toista olisi esimerkiksi Outokummulla ja Stora Ensolla, joiden raaka-aineet ovat pitkälti Suomesta ja joiden ostohinnoittelu ei siksi muutu valuuttakurssin muuttuessa. Mutta, kuten sanoin, bulkkiteollisuus ei voi työllistää paljon enempää kuin se jo työllistää, joten sen varaan kansantaloutta ei voi eikä kannata rakentaa.

Devalvaatio iskisi pahasti myös suomalaiseen kuluttajaan. Suomi ei ole eikä voi olla omavarainen ruoan, polttoaineiden eikä useimpien kulutustavaroiden suhteen. Tällä hetkellä Suomen vientitase on alijäämäinen, joten ainakin lyhyellä aikavälillä devalvaation aiheuttama rasite olisi todella kova, ja vasta viennin alettua vetää tilanne paranisi.

Eli en ole eri mieltä kanssasi. Suomen kannalta valuuttakurssi on liian vahva, mutta heikkeneminen ei tuottaisi vain myötätuulta Suomen talouteen.

Jotta tämä ei menisi aivan ohi ketjun aiheen, kirjoitan jotain näiden ilmiöiden liittymisestä talouspolitiikkaan ja Perussuomalaisiin. Teollisuuden kilpailukykyä on mahdollista parantaa muillakin tavoilla, kuten verotuksella, missä Perussuomalaiset on mielestäni ollut kiitettävän aktiivinen. Kuitenkin toivoisin Perussuomalaisilta monipuolisempaa teollisuuspolitiikkaa. Esimerkiksi jotain tapaa, jolla yrityksiä voisi kannustaa enemmän tutkimukseen ja tuotekehittelyyn, koska Suomi on siinä suhteessa jäänyt monista kilpailijoistaan jälkeen. Erittäin tärkeää olisi myös kannustaa pieniä yrityksiä, koska sellaisista voi tulla menestyviä kasvuyrityksiä. Ainakin Pauli Vahtera on joskus peräänkuuluttanut arvonlisäveron lieventämistä pieniltä yrityksiltä, mutta en muista muiden Perussuomalaisten tarttuneen ideaan.

[Väestönvaihtaja]

Mihinköhän tämä väite perustuu?

Tuossa tein eron devalvaation ja devalvoitumisen välillä. Kelluva valuuttakurssi on hyväksi, ja euro ei Suomen kannalta käytännössä ole kelluva, koska sen kurssiin vaikuttaa paljon enemmän muun euroalueen kuin Suomen taloudellinen iskukyky. Devalvaatio ei ole valuutan kellumista, vaan keskuspankin määrittelemä kiinteän kurssin heikentäminen. Eli ei markkinoista vaan ylhäältä käsin tehdystä suunnittelusta lähtöisin oleva ilmiö, ja sellaiset ovat aina tehottomampia. Sitä tehtiin 70-luvulle asti kilpailukyvyn parantamiseksi, mikä johti ulkomaisten tuotteiden hintojen nousuun, mikä johti palkankorotuspaineeseen, mikä johti kilpailukyvyn heikkenemiseen, mikä johti uuteen devalvaatioon ja syklin käynnistymiseen alusta. Niin toimittiin pääasiassa metsäteollisuuden hyväksi. Se heikensi Suomen houkuttelevuutta sijoitusmielessä, minkä vuoksi Suomen Pankki halusi lopettaa devalvaatiot 80-luvulla. Kyse oli muuttuneisiin olosuhteisiin mukautumisesta.
...
Eli en ole eri mieltä kanssasi. Suomen kannalta valuuttakurssi on liian vahva, mutta heikkeneminen ei tuottaisi vain myötätuulta Suomen talouteen.

Kappas. Valtaosa devalvaatiosta puhuvista ihmisistä ei ymmärrä eroa markkinoilla tapahtuvan kelluvan valuutan devalvoitumisen (esimerkiksi Ruotsin kruunu nykyään) ja kiinteän valuuttakurssin devalvoinnin välillä (esim. Ruotsin kruunu ennen 90-luvulla tapahtunutta kellutusta). Oletin, että olet yksi näistä ihmisistä. Et ollut, hyvä niin!

Olet myös oikeassa siinä, että euro ei käytännössä ole kelluva valuutta pienelle euromaalle kuten Suomelle. Euro on käytännössä Suomen näkökulmasta kiinteä valuutta, vaikka koko euroalueen tasolla euro onkin kelluva.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Jälkiteollisessa yhteiskunnassa ei se devalvaatio ole välttämättä ole paras keino kilpailukyvyn parantamiseksi. Puhumattakaan että se olisi ainoa keino.

[Tavan]

Ei meillä ole ollut varsinaista "oikeistolaista" = antiliberaalia/taantumuksellista puoluetta puoluekartalla toisen maailmansodan jälkeen. Meillä on vain liberaaleja puolueita, joista osa on klassisemmin liberaaleja ja toiset progressiivisemmin liberaaleja. Vrt. Englannin whigit ja labour (konservatiiveista on kehittynyt avoimen neo-whigistinen).

Vaaleissa kysytään vain sitä, että minkälaista liberalismia saisi olla. Koko yhteiskuntajärjestelmästämme puhutaan jopa  käsitteellä "liberaali demokratia". Kyseessä on tiukka ja valmiiksi määritelty malli, jossa vain yksi skeema ja kehys on sallittu. Tämän liberaalin pakkomallin Eurooppaan pakottivat länsiliittoutuneet (=Yhdysvallat = Yhdysvalloista kuristusotteen ottanut vaikutusvaltainen ryhmä). Eurooppa olisi päätynyt ratkaisemaan ja oli jo ratkaisemassa modernin maailman haasteet aivan toisenlaisilla konsteilla ja oli kääntymässä pois liberalismista, mutta liberalismi iskettiin eurooppalaisille kuin luu kurkkuun.

Vasemmalta laidalta tarjottiin sentään vaihtoehdoksi progressiivista, rousseulaista liberalismia kohti vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa työläisten paratiisissa.

Persuissa on onneksi tiettyjä epäliberaaleja piirteitä ja vivahteita, kuten joidenkin roheampien persuvaikuttajien taantumuksellisuus tietyissä arvokysymyksissä, ja esimerkiksi Halla-ahon taannoiset puheet Kreikan kaipaamista panssareista ja sotilasjuntasta, mutta varsinkin arvokysymysten suhteen lienee käsky käynyt pitää suuta soukalla.

Pelkään että persujen epäliberaalit piirteet näivettyvät kokonaan pois, kun niille ei anneta paikkaa auringossa.

[Lalli IsoTalo]

Miten olisi oikeistolainen sosialismi? Rikkaat lahjoittaisivat vapaaehtoisesti rahojaan köyhemmille?

Hyväntekeväisyys ja sosialismi ovat toisensa vastakohtia.
- Hyväntekeväisyys on vapaaehtoista, ja lahjoittaja valitsee kohteen.
- Sosialismi on pakollista, eikä lahjoittajalta - verotettavalta - ei kysytä mihin kohteeseen pakko-otto sijoitetaan.

Jonkinlaista suoraa demokratiaa ja pakotettua hyväntekeväisyyttä olisi se, että veroilmoituksessa olisi lueteltu

1. 10 kpl tms. pääluokkia, joihin verotettava haluaa suunnata
   - a) omat veronsa
   - b) koko yhteisen potin tai
   - c) yhdistelmän a):sta ja b):stä (tämä lienisi paras vaihtoehto)

2. 10 kpl tms. pääluokkia, joihin verotettava ei missään tapauksessa ei halua suunnata a)-b)-c):tä, sekä

3. X kpl hyväntekeväisyysluokkia, joihin verotettava voi vapaaehtoisesti lahjoittaa enemmän kuin mitä valtio vaatii.

Osallistuminen sosialismiin olisi edelleen pakollista eikä vapaaehtoista, mutta ainakin verotettava voisi itse jossain määrin vaikuttaa mihin työnsä hedelmät uppoavat. (Tämä ei tietenkään olisi täydellinen järjestelmä sellaisenaan.)

Järjestelmä tietenkin vähentäisi virkamiesten, poliitikkojen, etujärjestöjen, vapaamatkustajien, lobbaajien, harmaiden eminenssien, kansainvälisen mafian ja sen sellaisten tahojen valtaa suhteessa keskiluokkaan, joka ne työt siis varsinaisesti tekee.

Koska keskiluokka on de facto vähemmistössä, ja edellä mainitut enemmistössä, niin tässä välillisessä demokratiassamme - siis enemmmistön diktatuurissa - kuppaava enemmistö ei ikinä tule hyväksymään sitä, että tuottava luokka päättäisi itse tuotoksensa jakamisesta yhteiseen pottiin.

Mutta ainahan sitä voi jättää todellisen kansanvallan siemenen kasvamaan ja kehittymään ketjun lukijoiden ajatuksiin.

[Golimar]

Mitä olen näitä suomalaisten puolueiden touhuja seurannut niin tällä hetkellä PS on ainoa jota voin äänestää. Joskus tein testin USA politiikasta ja tulos on liitteenä, ehkä se kertoo jotain tai sitten ei.

[Pallopääkissa]

Jälkiteollinen elinkeinorakenne ei tarkoita etteikö teollisuutta voisi olla edelleen olemassa. Mutta sen muoto on eri kuin ennen. Olisi tärkeää jalostaa mineraaleja ja niistä tehtyjä tuotteita mahdollisimman pitkälle. Pelkkä raaka-aineen vienti ilman jalostusta muistuttaa kehitysmaan taloutta. Puulle olisi useampia käyttökohteita kuin vain ne mitä puusta nyt tehdään.

Toisinaan rajanveto elinkeinorakenteiden välillä voi olla häilyvä, tilastoissa teollisuudeksi luettavassa elinkeinossa on mukana palvelun kaltaisia piirteitä, ja palveluksi luettavassa elinkeinossa käytetään härveleitä mikä voi antaa teollisen vaikutelman. Metsätalous luetaan ryhmään maa- ja metsätalous, mutta metsätalouden tuottamat puut menevät puunjalostusteollisuudelle.

Tilastokeskuksella on karkea kolmijako maa- ja metsätalous (sisältää riista- ja kalatalouden), teollisuus, ja palvelut. Vierailla kielillä puhutaan alkutuotannosta, jalostuksesta, ja palveluista, mutta tällä tavalla teollisuus voi olla jossain tapauksessa alkutuotantoa kuten kaivos, ja jalostusta kuten metallin rikastus.

Ei devalvaatiota tai revalvaatiota tarvitse erikseen määrätä toteutettavaksi silloin kun on oma kelluva valuutta. Kysyntä ja tarjonta devalvoi tai revalvoi sen tilanteen mukaan. Ne YYA-ajan devalvaatiot ja revalvaatiot olivat sitä että hallitus määräsi Suomen Pankin devalvoimaan tai revalvoimaan markan. Se johtui siitä että markka ei ollut vapaasti vaihdettavissa. No joo tämä menee johonkin talousketjuun paremmin.

[Alaric]

Ja sitten taas takaisin ketjun aiheeseen.

[Pallopääkissa]

Ei meillä ole ollut varsinaista "oikeistolaista" = antiliberaalia/taantumuksellista puoluetta puoluekartalla toisen maailmansodan jälkeen. Meillä on vain liberaaleja puolueita, joista osa on klassisemmin liberaaleja ja toiset progressiivisemmin liberaaleja. Vrt. Englannin whigit ja labour (konservatiiveista on kehittynyt avoimen neo-whigistinen).

Vaaleissa kysytään vain sitä, että minkälaista liberalismia saisi olla. Koko yhteiskuntajärjestelmästämme puhutaan jopa  käsitteellä "liberaali demokratia". Kyseessä on tiukka ja valmiiksi määritelty malli, jossa vain yksi skeema ja kehys on sallittu. Tämän liberaalin pakkomallin Eurooppaan pakottivat länsiliittoutuneet (=Yhdysvallat = Yhdysvalloista kuristusotteen ottanut vaikutusvaltainen ryhmä). Eurooppa olisi päätynyt ratkaisemaan ja oli jo ratkaisemassa modernin maailman haasteet aivan toisenlaisilla konsteilla ja oli kääntymässä pois liberalismista, mutta liberalismi iskettiin eurooppalaisille kuin luu kurkkuun.

Vasemmalta laidalta tarjottiin sentään vaihtoehdoksi progressiivista, rousseulaista liberalismia kohti vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa työläisten paratiisissa.

Persuissa on onneksi tiettyjä epäliberaaleja piirteitä ja vivahteita, kuten joidenkin roheampien persuvaikuttajien taantumuksellisuus tietyissä arvokysymyksissä, ja esimerkiksi Halla-ahon taannoiset puheet Kreikan kaipaamista panssareista ja sotilasjuntasta, mutta varsinkin arvokysymysten suhteen lienee käsky käynyt pitää suuta soukalla.

Pelkään että persujen epäliberaalit piirteet näivettyvät kokonaan pois, kun niille ei anneta paikkaa auringossa.

Tässä tilanteessa arvoiltaan konservatiivien/traditionalistien/vanhoillisten/taantumuksellisten/reaktionäärien kannattaisi pyrkiä persujen jäseniksi. Lisäksi jäseninä jo olevien kannattaisi aktivoitua. Ulkopuolella huutelu ei auta. Jos persuihin liittyy tarpeeksi paljon vanhoillisia, silloin heidän painoarvo nousee, ja se osaltaan kumoaa liberaalien vaikutusta. Jos se jatkuu, aikaa myöten liberaalit hiipuvat vähin äänin pois persuista mikäli eivät sopeudu. Nyt en puhunut talousjutuista vaan arvoista. Talous on toissijainen arvoihin nähden.

[pamaus]

Jako oikeisto/keskusta/vasemmisto tulee Ranskan vallankumoksen ajoilta ja on vanhentunut. "Se ei ole tätä päivää," kuten tavataan sanoa.

Nykyään on hyvin vaikea olla vasemmistolainen ja olla kannattamatta joitain oikeiston ajatuksia tai päinvastoin. Myös keskustalla on joskus hyviä ajatuksia.

Käytän itseäni esimerkkinä: olen maahanmuuton suhteen äärioikeistolainen ja sosiaali- ja talouspoliittisesti sosiaalidemokraatti.

No, sitten ollaan aaseja tai elefantteja. Ei, kun hattuja tai myssyjä. Paskat ollaan idiootteja tai ?

[Pallopääkissa]

Jos halutaan vääntää rautalangasta, sitten voi vaikka kysyä onko persut talousoikeistolainen tai talousvasemmistolainen. Siis näkemysiä talous- ja sosiaaliasioista. Tosin jos kokoomuskaan ei kannata budjettitasapainoa tai onnistu sitä saamaan, silloin voi kysyä onko missään olemassa koko talousoikeistoa. Nykyään pidetään kovana oikeistoalaisena jos kannattaa budjettitasapainoa tai budjettiylijäämää, ja varsinkin jos yrittää saavuttaa sen.

Itse pitäisin sopivimpana kombona sitä jos persut olisi talouskeskustalainen ja arvoissa perinteinen.

[Tragedian synty]

Itse pitäisin sopivimpana ... jos persut olisi talouskeskustalainen ...

Tästä näkemyksestä tuskin saa suurta riitaa aikaiseksi, mutta vaikeampi kysymys on: mitä talouskeskustalaisuus oikein on? Onko se sellainen kompromissi, jonka sekä Kokoomus että SDP (tai työnantajajärjestöt ja ammattiyhdistykset) voisivat yhtä pitkin hampain hyväksyä? Vai onko se ratkaisu, joka perustuu realiteettien hyväksymiseen ja parhaisiin asiantuntija-arvioihin ja pyrkii pitkällä aikavälillä mahdollisimman suureen ja tasapuoliseen hyvinvoinnin kasvuun?

Suomessa pidetään oikeistolaisena minkä tahansa talouden rakennemuutoksen kannattamista tai edes hyväksymistä, koska rakennemuutokset vievät väistämättä kansantaloutta suuntaan, jota vasemmistolaiset pitävät kielteisenä. Mutta ei realiteettien muutoksiin reagoiminen ole minkään ideologian mukaista, se on vain järkevää. Rakennemuutoksista kieltäytyminen on sekin valinta, vaikka se johtuisikin pelosta tai haluttomuudesta valita. Suomessa ei ole ollut rakennemuutoksiin rohkeutta yli kahteenkymmeneen vuoteen, ja se näkyy pysyvänä taantumana, jatkuvana julkisena velkaantumisena, sitkeänä joukkotyöttömyytenä, alijäämäisenä vientitaseena ja koulutetun työvoiman maastamuuttona.

[VesaH]

Yhdysvalloissa on myös käsite South Park Republicans. Jotain sellaista, että ihminen on talouspolitiikassa oikeistolainen ja vapaan markkinatalouden kannattaja mutta ei moralisti tai uskonnollinen (ja tykkää South Parkista).

Suomessa jonkinlainen vastine voisi olla liberaalipersut. Maahanmuuttokriittisiä mutta ei vanhollisia tai uskontoa politiikkaan sotkevia. Hyväksyvät mietojen huumeiden laillistamisen ja sukupuolineutraalit avioliitot, esimerkiksi.

Perussuomalaiset on Timo Soinin lähdön jälkeen vähän siirtynyt liberaalipersuilun suuntaan. Mutta samalla talouspolitiikassa oikeammalle. Nyt jos puolue kääntyisi sosiaaliliberaali-maahanmuuttokriittiseksi puolueeksi, se voisi saada ääneni.

Perussuomalaisilla ei ehkä ole selkeää linjaa muussa kuin maahanmuuttopolitiikassa, ehkä se ei ole oikeistoa, keskustaa eikä vasemmistoa.

[Pallopääkissa]

Itse pitäisin sopivimpana ... jos persut olisi talouskeskustalainen ...

Tästä näkemyksestä tuskin saa suurta riitaa aikaiseksi, mutta vaikeampi kysymys on: mitä talouskeskustalaisuus oikein on? Onko se sellainen kompromissi, jonka sekä Kokoomus että SDP (tai työnantajajärjestöt ja ammattiyhdistykset) voisivat yhtä pitkin hampain hyväksyä? Vai onko se ratkaisu, joka perustuu realiteettien hyväksymiseen ja parhaisiin asiantuntija-arvioihin ja pyrkii pitkällä aikavälillä mahdollisimman suureen ja tasapuoliseen hyvinvoinnin kasvuun?

Suomessa pidetään oikeistolaisena minkä tahansa talouden rakennemuutoksen kannattamista tai edes hyväksymistä, koska rakennemuutokset vievät väistämättä kansantaloutta suuntaan, jota vasemmistolaiset pitävät kielteisenä. Mutta ei realiteettien muutoksiin reagoiminen ole minkään ideologian mukaista, se on vain järkevää. Rakennemuutoksista kieltäytyminen on sekin valinta, vaikka se johtuisikin pelosta tai haluttomuudesta valita. Suomessa ei ole ollut rakennemuutoksiin rohkeutta yli kahteenkymmeneen vuoteen, ja se näkyy pysyvänä taantumana, jatkuvana julkisena velkaantumisena, sitkeänä joukkotyöttömyytenä, alijäämäisenä vientitaseena ja koulutetun työvoiman maastamuuttona.

Minä arvelin että talouskeskusta on matemaattista keskustaa talous- ja sosiaaliasioissa. Talous-sana voi hämätä koska pitäsi tietää tarkoitetaanko sillä pelkkää budjettia eli tuloja ja menoja, vai myös kansantaloutta ja elinkeinosektoreita makrona ja mikrona. Budjetti on fiskaalipolitiikkaa, mutta elinkeinot ovat elinkeinopolitiikkaa. Eikös ennen aikaisempina vuosikymmeninä kaikki poliittiset puolueet pitäneet tärkeänä sitä että budjetti on tasapainossa tai mieluiten ylijäämäinen?

Arvelin että talouskeskusta olisi se mitä Halla-aho totesi eli "vain kannattava yritys voi työllistää ja palkan pitää olla sellainen että sillä tulee toimeen". Eikös tässä vanhan ajan patruunaoikeiston ja wrightiläis-tannerilainen työväenliikkeen parhaat osat? Pitäisin ihanteena sitä että persupuolue voisi nojata neljään tuolinjalkaan, eli työläiset, keskiluokka, pk-yrittäjät ja maalaiset.

Tällä yrittäisin välttää sitä ansaa että persut pakotettaisiin ryhtymään vanhakantaiseen työn ja pääoman väliseen luokkasotaan ja olemaan joko ay-liikepuolue tai työantajapuolue, oletko porvari vai sosialisti.

Jos persut saavat työläisten, pienituloisten ja työttömien ja köyhien ääniä, nuo äänet ovat pois SDP:ltä.

Jos persut saavat arvokonservatiivien, keskiluokan ja yrittäjien ääniä, nuo äänet ovat pois Kokoomukselta.

Jos persut saavat maaseudun asukkaiden ja maaseutuelinkeinojen harjoittajien ääniä, nuo äänet ovat pois Keskustalta.

[Pallopääkissa]

Yhdysvalloissa on myös käsite South Park Republicans. Jotain sellaista, että ihminen on talouspolitiikassa oikeistolainen ja vapaan markkinatalouden kannattaja mutta ei moralisti tai uskonnollinen (ja tykkää South Parkista).

Suomessa jonkinlainen vastine voisi olla liberaalipersut. Maahanmuuttokriittisiä mutta ei vanhollisia tai uskontoa politiikkaan sotkevia. Hyväksyvät mietojen huumeiden laillistamisen ja sukupuolineutraalit avioliitot, esimerkiksi.

Perussuomalaiset on Timo Soinin lähdön jälkeen vähän siirtynyt liberaalipersuilun suuntaan. Mutta samalla talouspolitiikassa oikeammalle. Nyt jos puolue kääntyisi sosiaaliliberaali-maahanmuuttokriittiseksi puolueeksi, se voisi saada ääneni.

Perussuomalaisilla ei ehkä ole selkeää linjaa muussa kuin maahanmuuttopolitiikassa, ehkä se ei ole oikeistoa, keskustaa eikä vasemmistoa.

Ehkä tarvitaan pari vahvaa maahanmuuttovastaista puoluetta joista toinen on arvo- ja sosiaaliliberaali ja taloudessa keskustavasemmistoa, ja toinen olisi arvoiltaan vanhoillinen ja talousasioissa keskellä tai keskustaoikeistoa? Kumpikin vaatisi rajoja kiinni ja rajavalvontaa päälle, ei uusia matuja sisälle, sisällä olevat nykyiset matut palautettava.

Miten luokitellaan sellainen joka ei hyväksy homoavioliittoja mutta hyväksyy kannabiksen laillistamisen (kasvatus, myynti ja nauttiminen niille varttuihin tiloihin) ja viinit ja viinat ruokakauppoihin? Ja on talous- ja sosiaaliasioissa matemaattisessa keskustassa?

Ei erillistä maahanmuuttokriittistä/-vastaista puoluetta tarvis jos eduskunnan pääpuolueet olisivat "halla-aholaisia". Nämä vastustaisivat maahanmuuttoa etnisistä eli väestörakenteellisista syistä, eli eivät halua maan etnisen koostumuksen muuttuvan muuttajien kotimaiden kaltaisiksi. Tämän lisäksi vasemmalla ja oikealla olisi omat lisäperusteet maahanmuuttovastaisuudelle. Alhaalla miten ne voisivat ilmetä.

Vasemmistolaisen maahanmuuttokritiikin voi perustella sillä että ei voi olla samaan aikaan julkisia palveluja ja tulonsiirtoja sekä vapaata maahanmuuttoa. Vain jompikumpi voi olla, ei molempia. Siksi julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen pitäisi olla kansalaisoikeus eikä univeraali oikeus. Maahanmuuttajat kilpailvat samoista työpaikoista joten siksi ulkomaisen työvoiman käyttöä pitäisi rajoittaa tuntuvasti ja asetta sille tiukat ehdot.

Oikeistolainen maahanuuttokritiikki perustuisi siihen että maahanmuutto aiheutta ongelmia julkiselle taloudelle kun pitää joko korottaa veroja, leikata menoja muualta, tai ottaa velkaa. Lisäksi ongelmia aiheuttaa rikollisuuden ja etnisten ja uskonnollisten riitojen aiheuttama sisäisen turvallisuuden heikkeneminen, yhteiskunnan etnisen heterogeenisyyden aiheuttama yleisen keskinäisen luottamuksen romahdus, etnisen ryhmän kasvaessa muodostuneet etniset enklaavit jne.

[JoKaGO]

Arvelin että talouskeskusta olisi se mitä Halla-aho totesi eli "vain kannattava yritys voi työllistää ja palkan pitää olla sellainen että sillä tulee toimeen". Eikös tässä vanhan ajan patruunaoikeiston ja wrightiläis-tannerilainen työväenliikkeen parhaat osat? Pitäisin ihanteena sitä että persupuolue voisi nojata neljään tuolinjalkaan, eli työläiset, keskiluokka, pk-yrittäjät ja maalaiset.

En olisi itse pystynyt kirjoittamaan paremmin.

Nimittäin, globalisaatio meitä vie ja se teettää työnsä siellä, missä hinta-laatusuhde on paras. Kun nuo neljä tuolinjalkaa saadaan saman tuolin alle, se pysyy tukevasti pystyssä globaalissakin maailmassa. Mutta se kantaa vain itsensä ja luo vähän vaurauttakin, mutta se ei kanna mitään maailmanparannusta tai muutakaan mokutusta. Kantakirjasuomalaisista tuo lähtee.

[Puuha-Pepe]

Riikka Purra on ainakin puolensa valinnut, työmiehen ei sovi lakkoilla tai vaatia lisää liksaa.

[tweet]1476473380782149633[/tweet]

[tweet]1476105136682455045[/tweet]

[Lahti-Saloranta]

Riikka Purra on ainakin puolensa valinnut, työmiehen ei sovi lakkoilla tai vaatia lisää liksaa.

Onko työmiehet yhtenäinen homogeeninen porukka vai onko niillä kenties eroja?
Itse joskus huomasin että niillä työmiehillä oli huomattavia eroja työn raskauden, palkan ja lakkohalukkuuden perusteella. Oli sellaisia joilla työ oli kohtalaisen kevyttä, hyvä palkka ja ennenkaikkea palava halu lakkoilla kun pystyivät pysäyttämään satamaliikenteen ja tekemään suurta vahinkoa sivullisille. Sitten oli kaikenlaisia keiikamiehiä pikkufirmoista joilla oli raskas työ, pieni palkka ja palava halu tehdä ylitöitä eikä lakkoilu kiinnostanut kun sillä olisi ollut kummoista vaikutusta. Yllättävää kyllä he eivät saaneet tukea edelliseltä porukalta.varsinkaan jos kannattivat samaa puoluetta kuin Riikka.

[Golimar]

Lääkärien ja juristien palkat näkyvät olevan taas otsikoissa.

Työtaisteluista tuli mieleeni, että kertokaapa vaihteeksi näiden metsäteollisuuden vientialojen duunarien palkat - ja paljonko lisää vaaditaan. 

Energian hinta, logistiikka- ja työvoimakustannukset ↗️ kalpaten käy.

Melkoinen möläytys kun suurelta osin puoskarien ja lakirosvojen palkat maksetaan pakko-otetuilla veroilla eikä vero-orjalla ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa asiaan.

[Tragedian synty]

Riikka Purra on ainakin puolensa valinnut, työmiehen ei sovi lakkoilla tai vaatia lisää liksaa.

Niin, kyllä suomalaisen työmiehen todellisen puolustajan on valittava vaikka maan suistuminen takaisin kivikaudelle, kunhan Hakaniemen ulkoparlamentaaristen mahtimiesten hillotolpat säilyvät! Suomalainen työmies on niin tyhmä, että hän ei saa sopia työehdoistaan työnantajan kanssa itse, vaan hän tarvitsee ammattikiristäjää päättämään tärkeistä asioista puolestaan! Muuten käy sellaisella kauhealla tavalla, että ammattikiristäjä käy tarpeettomaksi ja menettää sekä hyväpalkkaisen työnsä että ulkoparlamentaarisen valtansa. Jos et ymmärrä, mitä haittaa ammattikiristäjän kovasta kohtalosta on työmiehelle, olet lahtari!

Vakavasti puhuen: Helsinki–Tallinna-tunneli pitäisi rakentaa ihan vain senkin vuoksi, että Suomen ulkomaankauppa ei olisi lähes täydellisesti yhden hyvin lakkoherkän ammattiliiton panttivankina. Tunnelista pitäisi tehdä niin leveä ja moniraiteinen, että tavarajunat voisivat liikennöidä sen kautta suurin joukoin aiheuttamatta matkustajaliikenteelle häiriötä.

[Atte Saarela]

Monille tuntuu olevan vaikeuksia hahmottaa, onko Perussuomalaiset enemmän oikeisto vai vasemmistopuolue, siten joillekin voi myös herätä epäilyksiäkin siitä, millaista politiikkaa persut tarkalleen haluavat tehdä.

On kuitenkin järkevää olla asemoimatta itseään kovin tarkasti oikeisto vs vasemmisto-akselille, sillä tämä kahtiajako on ehkä osittain vanhentunut, ja ihmisten pitäisi ymmärtää tämä. Harva oikeistopuoluekaan enää länsimaissa kannata todellista "Köyhät kyykkyyn" politiikkaa, paitsi ehkä Kokoomus joka haluaa leikata Suomen sosiaaliturvasta, joka on nykyäänkin jo melko niukalla tasolla moniin länsimaihin verrattuna.

Olisi kuitenkin niin monia muitakin tapoja säästää, ja ihmiset pitäisi saada ymmärtämään, että parempia säästökohteita tosiaan löytyy muualtakin. Se millä on eniten vaikutusta Suomen talouden kehitykseen ei ole se, säästetäänkö "Köyhät kyykkyyn" politiikalla jokin melko merkityksetön summa rahaa. Oikea kysymys on se, tehdäänkö politiikassa järkeviä vai järjettömiä päätöksiä.

Vaikka monille suomalaisille tuntuu olevan vaikeuksia ymmärtää numeroita, voisi ehkä pohtia jos vaalikampanjoinnissakin koettaisi esittää yksinkertaisia laskelmia siitä, miten paljon merkitystä esimerkiksi sillä on, joutuuko Suomi maksamaan muutamia miljardeja ennallistamissakkoja EU:lle vaiko ei.

Eli jos esimerkiksi voisimme jättää maksamatta EU:lle 5 miljardia, niin (ceteris paribus) pystyisimme kustantamaan esimerkiksi Suomen 500 000 lle vähävaraisimmalle kymppitonnilla lisää sosiaaliturvaa esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kehitysavun kohdalla numerot ovat samaa suuruusluokkaa. (Tämä siis siitä näkökulmasta, että olisi mahdollista tehdä politiikkaa jossa sosiaaliturvaa ei tarvitsisi leikata ainakaan yhtä paljon kuin muuten!)

Eli järkevä kysymys todellakaan ei ole se, halutaanko ajaa "köyhät kyykkyyn" politiikkaa, vaan siinä halutaanko säästää sieltä mistä oikeasti kannattaisi säästää.

Energiapolitiikassa tietysti sama juttu, siinäkin mielekkäät kysymykset eivät liity siihen, miten voisimme säästää lisää energiaa, tai miten Suomi tulee toimeen energian kallistuessa. Järkevät kysymykset ovat pikemminkin siinä, miten voisimme tehdä poliittisia päätöksiä joiden seuraksena energiaa ei tarvitsisi kummemmin säästää. Tässä on jossain määrin tyritty viime vuosina, mutta nämä huonot päätökset ovat aina korjattavissa, varsinkin nyt kun selvä enemmistö suomalaisista kannattaa lisäydinvoimaa.

Äänestäjillä tuntuu olevan taipumusta liian helposti ajatella, että politiikka on "nollasummapeliä". Tästä näkökulmasta poliittinen oikeisto vs vasemmisto-akseli olisi edelleen mielekäs, mutta ihmiset pitäisi nyt saada ymmärtämään, että paljon enemmän merkitystä on sillä kuinka järkeviä päätöksiä osataan tehdä.

[Aukusti Jylhä]

Tehokkaampi jako olisi globalisti vai isänmaallinen.

Kokoomushan on suomen oikeistolaisin puolue? Ajaa kaikilla mahdollisilla rintamilla kontrolliyhteiskuntaa. Ei ole oikeistolaisuutta.

Demarit vaikutusvaltaisinta vasemmistoa? Myyvät pää märkänä kansallista omaisuutta globaaleille suuromistajille. Ei ole vasemmistolaisuutta.


Okeisto-vasemmisto -pohjainen keskustelu on lähes aina sekavaa vuoropuhelua aidasta ja aidanseipäistä, kuten on persujenkin kohdalla. Kontrolliyhteiskunnan ajaminen on selkeä merkki globokommunismista, ja tähän syyllistyvät persutkin monessa kohdassa.

[Atte Saarela]

Okeisto-vasemmisto -pohjainen keskustelu on lähes aina sekavaa vuoropuhelua aidasta ja aidanseipäistä, kuten on persujenkin kohdalla. Kontrolliyhteiskunnan ajaminen on selkeä merkki globokommunismista, ja tähän syyllistyvät persutkin monessa kohdassa.

Miten persut mielestäsi kannattavat kontrolliyhteiskuntaa?

[Pallopääkissa]

Tällä "onko persut oikeisto-, keskusta- vai vasemmistopuolue" yritetään pakottaa persut tilaneeseen jossa sen pitäisi valita onko se "työnantajapuolue" vai "ay-liikepuolue". Tämä on Kekkosen aikainen jako jossa puolueita arvoitiin työmarkkinanäkemysten mukaan. Silloin käytiin tupo-neuvotteluita ja lakot ja lakonuhat olivat yleisiä.

Jos on samaa mieltä lauseiden "vain kannattava yritys voi työllistää" sekä "palkan pitää olla sellainen että sillä tulee toimeen" kanssa, mihin se asemoi puolueen? Mielestäni persut voivat asemoidea itsensä talouskeskustalaiseksi, siis matemaattiseen keskustalainen mitä tulee talouteen, valtiontalouteen, työmarkkinoihin ja verotukseen sekä sosiaaliasioihin.

Sdp ja vasemmistoliito ovat lakanneet olemasta työväenpuolueita ja ovat sen sijaan virka-aatelin puolueita. Jos ne olisivat työväenpuolueita, ne vastustaisivat työperäistä maahanmuuttoa ja julkisten palvelujen ja tulonsiirtojen antamista ulkomaalaisille. kannattaisivat rajoituksia ulkomaisen työvoiman käytölle. Ne ymmärtäisivät sen ettei hyvinvointivaltiota voi olla samaan aikaan vapaan maahanmuuton kanssa. Ne eivät joko ymmärrä tätä tai eivät välitä. He haluavat ulkomaalaisia jotta saisivat niistä äänestäjäkunnan, jonka äänet ostetaan tulonsiirroilla ja julkisilla palveluilla.

Kokoomus ei kannata markkinataloutta vaan kaverikapitalismia eli regulaatiomarkkinoita. Kokoomus ei välitä pienyrittäjistä ja pk-yrityksistä vaan suurpääomasta ja suuryrityksistä. Nämä ovat ne mitkä lobbaavat rajoittamatonta maahanmuuttoa tarkoituksena laskea palkkoja. Lisäksi kokoomuksella on äänestäjiä virka-aatelistossa. Kokoomusta äänestävä keskiluokka tai perinneäänestäjien ryhmä eli maakuntien "kalapuikot" ja "kolmentonnin Kian" omistajat eivät ymmärrä että he maksavat veroja joilla maksetaan halpatyövoiman saamat tulonsiirrot ja julkiset palvelut. Mikä "oikeistolainen talouspolitiikka" se on jos hallitusvastuussa kiristää veroja ja ottaa lisävelkaa?

Tässä tilassa ovat ne puolueet joita joskus saattoi pitää työläisvasemmistona ja keskiluokkaisena oikeistona. Nykyisin ne molemmat kannattava EU:ta, euroa, YK:ta, muita ylikansallisia organisaatioita, rajoittamatonta maahanmuuttoa sekä "työperäisenä" että "sosiaaliperäisenä", intersektionaalista feminismiä/identiteettipolitiikkaa/wokea, WEF:iä, Kiinaa, pakkoruotsia, sananvapauden rajoituksia, ovat Helsinki-keskeisiä, maaseutuvastaisia, maatalousvastaisia, maakuntavastaisia, vaativat lihantuotannon ja lihansyönnin rajoittamista ja lihan lisäverottamista, lisää rasitteita ja kustannuksia omakotitalojen asukkaille tarkoituksena saada heidät siirtymään kerrostaloihin....

[DuPont]

Näin perinteisin jakolinjoin toivoisin PS:n asemoituvan maltilliseen talousoikeistoon, mutta myös selvästi arvokonservatiivisuuteen.

[AcastusKolya]

Niin, pitäisi ensin päättää, että puhutaanko perinteisestä eurooppalaisesta vasemmistolaisuudesta vs. oikeistolaisuudesta vai mediankin hyvin valloittaneesta amerikkalaistyylisestä vasemmisto/oikeisto-vertailusta. Onhan etenkin vasemmalla laidalla Suomessa yhdistetty oikeistolaisuus ehkä osittain Wahlroosin kommenttien vaikutuksesta aynrandilaisuuteen, joka taas ei mitenkään edusta traditionaalista eurooppalaista oikeistolaisuutta. Mielestäni PS edustaa hyvin tuota traditionaalista eurooppalaista oikeistolaisuutta.

[Reich]

Persut saisi profiloitua selkeästi 2000-6000 €/kk tienaavien eli yhteiskuntaa pystyssä pitävien etua ajavana puolueena. Muut puolueet ajaa joko suurpääoman etua tai ylläpitää kannustamattomien sosiaalietuuksien koneistoa.