2020-03-07 Yle: Pohjoismaalaiset haluavat lisääntyä suomalaisilla munasoluilla

[Outo olio]

Mikä on Ruotsissa ja Norjassa muuttunut, kun suomalaiset nyt nähdäänkin näin vahvasti "etnisesti samanlaisina"?

Sadat ulkomaalaiset haluavat hedelmöityshoitoihin Suomessa – yksi syy kiinnostukseen suomalaisten ulkonäkö

Tutkijan mukaan monet ruotsalaiset ja norjalaiset ovat kiinnostuneita suomalaisten naisten lahjoittamista munasoluista.

lapsettomuushoidot 7.3.2020 klo 08.10 päivitetty 7.3.2020 klo 08.20

Anu Leena Koskinen

Suomalaisten naisten lahjoittamat munasolut kiinnostavat ulkomailla. Suomeen tulee vuosittain muutamia satoja ihmisiä lahjamunasoluilla tehtäviin hoitoihin.

Suurin osa tulijoista on muista Pohjoismaista, etenkin Ruotsista ja Norjasta. Myös jotkut ulkomailla asuvat suomalaiset ovat kiinnostuneet synnyinmaansa hedelmöityshoidoista.

--

Samankaltainen ulkonäkö lisää kiinnostusta

Aikaisemmassa tutkimuksessa Homanen sai selville, että myös suomalaisten ulkonäkö lisää kiinnostusta.

– Yksi syy tulla juuri Suomeen on joidenkin pohjoismaalaisten matkailijoiden ajatus siitä, että suomalaiset ovat samannäköistä sukulaiskansaa ja tämän samankaltaisuuden ajatellaan periytyvän.

Homasen mielestä on kiinnostavaa, että suomalaisia pidetään nyt muissa Pohjoismaissa sukulaiskansana. Tilanne on ollut erilainen aiemmin historiassa. Suomalaisia ei ole aina pidetty oikeina skandinaaveina, vaan esimerkiksi "idän mongoleina".

Lahjasoluja haetaan usein maasta, jonka ajatellaan olevan etnisesti lähellä. Muiden maiden tutkimuksista selviää, että vanhemmat ovat olleet huolissaan, tulevatko lahjasolut muualta kuin maasta, josta niitä haetaan.

Suomessa laki korostaa ulkonäön samankaltaisuutta

Sukusolujen valintakriteerit vaihtelevat maailmalla. Yhdysvalloissa solujen vastaanottajat voivat valita lahjoittajan esimerkiksi älykkyysosamäärän ja koulutuksen perusteella.

Suomessa laki korostaa ulkonäön samankaltaisuutta, mikä ei ole yleistä kaikkien maiden lainsäädännössä. Ulkonäkö määritellään viidellä eri ominaisuudella. Lain mukaan luovuttajasta saadaan kerätä ja tallentaa tietoja, jotka kuvaavat luovuttajan ihon, silmien ja hiusten väriä, pituutta ja etnistä alkuperää.

Usein tuleva vanhempi haluaa, että lapsi olisi mahdollisimman samannäköinen kuin hän itse on. Taustalla on tutkijan mukaan huoli siitä, miten kovasti vanhemmistaan poikkeava lapsi sopeutuu kasvuympäristöönsä.

Ominaisuuksien määrittäminen näin laissa on Homasen mukaan rodullistavaa. Hänen mukaansa Suomen lain taustalla ei ole kuitenkaan pahatahtoista ajatusta "rotupuhtaudesta".

– Käsittääkseni ennemminkin laki on ollut pyrkimys välttää eugeniikan (rodunjalostusopin) mahdollisuus, jossa sukusoluluovuttajaksi voisi valita minkälaisen ihmisen tahansa, esimerkiksi koulutuksen, älykkyysosamäärän tai kauneuskriteerien mukaan, kuten esimerkiksi Kaliforniassa.

Rodullistamisella voi tutkijan mukaan olla myös ei-toivottuja seurauksia.

– Rodullistamista yleensä voidaan käyttää rasistisiin päämääriin, jos ajatus on, että vaikka valkoiset ovat jokin ylivertainen kansa tai pyritään syrjimään jotain etnistä ryhmää. Tällainen ei ole osa suomalaisten klinikoiden arkea eikä lain agenda.

Kaukana vielä bisneksestä

Suomen lahjasoluhoidot eivät ole isoa bisnestä verrattuna moniin muihin maihin. Tanska on tunnettu siittiöistään ja Espanja, Tshekki ja Etelä-Afrikka munasoluistaan. Sijaissynnytyksiin matkustetaan esimerkiksi Meksikoon tai Yhdysvaltoihin.

– Suomalaiset klinikat eivät aggressiivisesti markkinoi munasoluja, kuten esimerkiksi Tanskassa spermaa markkinoidaan mielikuvilla maskuliinisista viikingeistä, eikä Suomeen tuoda munasoluja tai luovuttajia muualta maailmasta.

Suomalaisille luovuttajille ei myöskään makseta varsinaista palkkiota luovutuksesta. Tämä kasvattaisi yleensä bisnestä. Munasolujen luovuttajalle maksetaan noin 250–500 euron korvaus matka- ja muiden kulujen lisäksi.

Tutkija Riikka Homanen olisikin hämmästynyt, jos yritystoiminta yhtäkkiä räjähtäisi kasvuun Suomessa.

Hinnat eivät ole houkuttavin tekijä

Yksityisellä klinikalla hoitojen hinnat ovat kalliimpia kuin julkisella. Yksi lahjamunasoluhoitokierros yksityisellä klinikalla maksaa noin 7 000 euroa, jonka lisäksi tulevat lääkkeet sekä mahdollisesti solujen pakastus- ja säilytysmaksut.

Houkuttelevatko Suomen hinnat hoitoihin tulijoita?

– Hinnat tuskin ovat houkuttavin tekijä Suomessa. Euroopassa on monta edullisempaa paikkaa. Eivät ne tietysti Amerikan hirmuhintoihin nouse tai ole Pohjois-Euroopan kalliimpaakaan luokkaa käsittääkseni, Homanen kertoo.

Riittävätkö lahjasukusolut?

--

Tutkija ei usko, että suomalaiset jäävät ilman hoitoa, koska klinikat ovat profiloituneet Suomessa eri tavalla. Aikaisemmassa tutkimuksessa Homanen havaitsi, että jonoja ei juurikaan ollut matkustajia hoitavilla klinikoilla. Tämä on yksi syy, mikä vetää ulkomaalaisia Suomen hedelmöityshoitoihin.

Etninen syrjintä on kielletty, joten asiakkaita ei voi yksityisessä hoidossa laittaa kansallisen alkuperän mukaan järjestykseen.

– Julkinen hoito sen sijaan on monella tapaa asumisperustaiseen oikeuteen perustuvaa, jolloin tietysti paikalliset ovat oikeutetumpia hoitoon, mutta eivät tietysti kansalaisuutensa tai etnisyytensä vaan kotikuntalaisuutensa perusteella.

https://yle.fi/uutiset/3-11239834

[Rauno Murju]

Mauton heitto mutta miksi lahjoittaa kun voisi myydä.

[Emo]

Suomalaiset eivät ole sukulaiskansaa eivätkä skandinaaveja. Olemme suorasukaisia ja pahapäisiä, persjalkaisia ja juoppoja.
Mitään ei pidä tosiaankaan myöskään lahjoittaa.
Niin ja meillä on vielä se suomalainen tautiperimäkin!
Pysytään nyt vaan siinä perinteisessä ali-ihmis/mongolinäkemyksessä eikä aleta makeilemaan.

Miksei ne käytä omien maannaistensa munasoluja?

[Mika]

Hyvin vaikea uskoa.  Suomalaiset olisivat keskimäärin paremman näköisiä, fiksumpia ja itsevarmempia, jos geeniperimässä olisi enemmän ruotsalaista ja norjalaista vaikutusta.   

[Supernuiva]

Miksei ne käytä omien maannaistensa munasoluja?

Jos niitä munasoluja ei ole saatavilla, tai sitten jotkut munasolun luovutukseen liittyvät ehdot eivät sovi solua vastaanottavalle? Mietin myös, että kerrotaanko näissä maissa munasolun vastaanottajalle munasolun luovuttajan ihon väristä ja hiuksista riittävän selkokielisesti?

Suomessakin on tehty adoptioita ja solujen vastaanottoa myös sillä perusteella, että lapsi näyttää aivan varmasti adoptoidulta. Jotkut ovat halunneet aivan tietoisesti mustan lapsen, jotta kaikki ymmärtäisivät heti, että kyse ei ole perheen biologisesta lapsesta. Tämä lausunto on jopa kerrottu lehdessä, jotta kaikki sen tietäisivät.

Toiset taas haluavat satunnaisten ohikulkijoiden olettavan, että lapsi olisi perheeseen luomuna syntynyt. Mielipiteet vaihtelevat.