Asuntojen arvon lasku

[kriittinen_ajattelija]

Professori: Asuntojen arvojen romahdukseen on ratkaisu, mutta se on vaikea – vippaskonsteja ei ole

Tilastokeskuksen mukaan puolet suomalaisten nettovarallisuudesta on oman asunnon arvossa kiinni. Kulmunin mukaan jo kolme miljoonaa suomalaista asuu alueilla, joilla asuntojen arvot ovat laskussa.

 Osassa maata omaa asuntoa voi olla vaikea saada kaupaksi. Pankilta ei tahdo saada luottoa uuden kodin rakentamiseen tai ostamiseen. Useissa kaupungeissa asuminen on puolestaan liian kallista, Kulmuni totesi.

---->

Seurausten sijaan Moisio haluaa syvempää keskustelua väestönmuutoksen ja asuntojen arvojen alenemisen syistä. Moision mukaan nykyisenkaltainen, harvakseltaan asutettu Suomi on nimenomaan kymmeniä vuosia ketjuuntuneiden poliittisten ratkaisuiden ja investointipäätösten summa. Professori peräänkuuluttaa historian tuntemista.

– Jos keskusta ja muut puolueet haluavat ylläpitää sitä, mitä oli aiemmin, niiden pitää ymmärtää, että se liittyy tietynlaisiin rakenteellisiin kuvioihin.

Nykyinen kehitys alkoi 1990-luvun alussa. Täytyy antaa juurihoitoa, jos kehityksen suunta tahdotaan kääntää.

Julkiset investoinnit ovat Moision mukaan tärkeitä. Ne voivat olla muun muassa niin sanottuja aineettomia investointeja, infrastruktuurirakentamista tai nyt paljon korostettuun ekologiseen siirtymään liittyviä.

– Koulutusinvestoinnit ovat hyvä esimerkki. Nykyään yliopistokaupungit ovat lähestulkoon kaikki aluekehityksen voittajia.

Kun opettajankoulutus lähti Savonlinnasta, kokonaisia kerrostaloja purettiin, kun ne ammottivat tyhjyyttään.

Tilastokeskuksen mukaan pienemmissä yliopistokaupungeissa kuten Joensuussa ja Oulussa hinnat ovat sahanneet jotakuinkin paikoillaan viime vuodet.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006401144.html

VANHOJEN omistusasuntojen hinnat nousevat jatkossa mahdollisesti enää pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella.

Kasvukolmion ulkopuolelle jäävät esimerkiksi monet yliopistokaupungit, kuten Joensuu ja Oulu, sekä työvoimapulasta kärsivät Vaasa ja Kokkola.

Taustalla vaikuttaa ennen kaikkea kaupungistuminen. Hypon pääekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan kaupungistuminen on vääjäämätön voima, joka on suurempi kuin on osattu kuvitellakaan.

---->
VUOKRATURVAN hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola kertoo havahtuneensa tilanteeseen muutama vuosi sitten.

Tuoreessa blogikirjoituksessaan hän vertaa arvoaan menettäviä kasvukolmion ulkopuolisia omistusasuntoja käytettyihin autoihin, jotka ajan myötä muuttuvat arvottomiksi.

– Iso osa suomalaisista joutuu hyväksymään, ettei heidän suurella työllään maksamallaan kodilla ole alkaneen vuosikymmenen päättyessä paljonkaan rahallista arvoa. Eikä maksettu omistusasunto siten tuo myöskään sitä vanhuuden turvaa, mitä asunnon omistamiseen on totuttu liittämään. Samalla sulavat perintöjen arvot, Metsola kirjoittaa.

Hänen mukaansa muutos voi aiheuttaa Suomeen uudenlaisen luokkajaon.

– Muutos tulee olemaan meille suomalaisille aikamoinen järkytys, ja voi luoda Suomeen uudentyyppisen luokkajaon. Jos nykyisten keskisuurten kaupunkien asukkaiden asunnoilla ei tulevaisuudessa ole juurikaan arvoa, käytännössä heillä ei ole myöskään juuri omaisuutta. Suomalaisten omaisuus kun perinteisesti on hyvin suurelta osin asunnoissa ja vapaa-ajanasunnoissa, joiden arvot ovat myös laskeneet.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006398745.html

Itse olen sitä mieltä, että yliopistoja pitäisi enemmän siirtää keskisuuriin alle 100 000 asukkaan kaupunkeihin. Pk-seutu, Tampere ym kyllä pärjää vaikka menettäisi puolet yliopisto opiskelijoistaan.

Ihan järjetöntä, että nykytrendi on, että kaikki pakkautuu pk-seudulle missä pienet yksiötkin maksaa sen verran, että sillä ostaisi monta omakotitaloa parin sadan kilometrin päästä. Ja sitten kun kaikki joutuu asumaan pienissä yksiöissä kun muuhun ei ole varaa, niin kuka etninen suomalainen sellaisessa pienessä tilassa haluaa tehdä lapsia enää vrt jos asuisi omakotitalossa plus iso piha. Joten tällä on paljon sosiaalipoliittisia vaikutuksia myös.

[Murkula]

Voisin tähän hyvään avaukseen vähän potkaista keskustelua vauhtiin, kirjoittamalla vähän lisää pohjustusta. Taustalla on paljon muutakin kuin luonnollinen kaupungillistuminen, kysymys jo kymmeniä vuosia vallalla olleesta maaltapakotuspolitiikasta (sic).

Sanoisin, että melkeimpä kaikki tämän lukevat tietävät valmiiksi mistä tässä puhun, etenkin kiineiteistö, ajoneuvo-, polttoaine-, ja energiaverojen osalta. Toisena samaan aikaan mahdollisuudet esimerkiksi pienimuotoiseen maatalouteen ja yrittämiseen on järjestelmällisesti pyritty tuhoamanaan ties millä tuki ja pykäläviidakolla. Kolmantena onkin jo mainittu koulutus, jossa kaupunkeihin siirtäminen on yksi asia, mutta koulutuspaikkojen määrät ja tarkoituksellinen työvoimapulan aiheuttaminen maaseudulle on eri asia. Neljäntenä on sama toiminta palveluiden suhteen. Viidentenä on erillinen kaupungissa asuttaminen, pääasiassa niihin kohdistuvilla vuokratuilla tai jopa kokonaisuudessaan valtion laskuun. Sekä kuudentena tarkoituksellinen propaganda aina koulusta alkaen ja mediaan päättyen, maaseudun epäämättömästä kuolemasta ja vastaavasta.

Tämä siis pintaraapaisuna siitä varsin tutusta toiminnasta, jota kutsutaan täksi maaltapakotuspolitiikaksi ja joka tunnetaan muissa yhteyksissä myös termillä mädäntäminen.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Hohoijaa mitä juttuja. Jälkiteollisessa yhteiskunassa leipä tulee korkeakoulujen ja yliopistojen verkoittumisella talouteen. Missään böndellä tämä ei ole mahdollista.
Suomelle riittää ihan hyvin viisi kasvukeskusta ja loput jos halutaan pitää asuttuna niin se hoidetaan tulonsiirrolilla tai muilla vastaavilla toimilla.
Mitä sitten jos asuntojen hinnat laskee?? Saapahan halvemmalla kakkosasunnon. tai eläkepäiville eläkemassia muuttamalla landelle.

[kriittinen_ajattelija]

Hohoijaa mitä juttuja. Jälkiteollisessa yhteiskunassa leipä tulee korkeakoulujen ja yliopistojen verkoittumisella talouteen. Missään böndellä tämä ei ole mahdollista.
Suomelle riittää ihan hyvin viisi kasvukeskusta ja loput jos halutaan pitää asuttuna niin se hoidetaan tulonsiirrolilla tai muilla vastaavilla toimilla.
Mitä sitten jos asuntojen hinnat laskee?? Saapahan halvemmalla kakkosasunnon. tai eläkepäiville eläkemassia muuttamalla landelle.

Noniin, ei minua liikuta vaikka kaikki asuu pk-seudulla, mutta ongelma on edelleen se, että pk-seudulla taas kaikki asunnot on ylihintaisia vrt muuhun Suomeen, eikä etenkään nuoret parhaassa lastentekoiässä olevat saa itselleen riittävän isoja ja halpoja asuntoja perheen perustamiseen joten mm siksi Suomessa on ennätysmatala syntyvyys ja muita sosiaalisia ongelmia.

Tosin itse kun asun Kouvolassa omakotitalossa, jonka arvo on 60 000e - 80 000e ehkä niin en itse muuttaisi ikinä stadiin koska sillä rahalla en saisi edes yksiötä. Ja olen tottunut elämään omakotitaloisss.

[Tabula Rasa]

Opetuksen pitäisi siirtyä myös samalla tapaa halvempien alueiden heiniksi kuin mikä muu hyvänsä missä voidaan säästää järkevällä aluepolitiikalla. On järjetöntä maksaa 200 000e+ lääkärikoulutuksesta helsingissä, kun sama koulutus voitaisiin järjestää oulussa tai kuopiossa 100 000e hintaan per oppilas. Alueellisen arvonnousun pitäisi siis korreloida poistuvan koulutuksen kanssa, jolloin myymällä kalliin alueen koulutustilat, tienataan pirusti, ja hankkimalla muutemalla sadallatuhannella/miljoonalla halvalta alueelta koulutustilat saadaan puolta tai enemmän halvempaa koulutusta jossa suurin hintaan vaikuttava tekijä on alueen hinta missä koulutus järjestetään. On täysin mielipuolista järjestää julkisvaroilla toimintaa alueella missä se on kirjaimellisesti kalleinta, sen lisäksi että tällä myös tuettaisiin syrjäalueiden elinvoimaa. Yliopisto mikkelissä tai lieksassa antaa kaupungeille korkeakoulutettuja osaajia joita vaaditaan korkean lisäarvon tuotantoon.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Se nyt vaan on niin että ei nuorempi väki minnekkään böndelle halua. Ja maakuntien yliopisto sekä korkeakoulukaupunkeja uhkaa kuihtuminen. Jos yritykset haluaisi böndelle niin ei maakuntien toimistot seisoisi tyhjillään. Helsingin ongelma on se että siellä on rakennettu varsin vähän Ei helsinki ole mitenkään tiheästi asutettu ja Helsinkiä voisi kasvattaa myös pohjoiseen päin tehokkaammin.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Opetuksen pitäisi siirtyä myös samalla tapaa halvempien alueiden heiniksi kuin mikä muu hyvänsä missä voidaan säästää järkevällä aluepolitiikalla. On järjetöntä maksaa 200 000e+ lääkärikoulutuksesta helsingissä, kun sama koulutus voitaisiin järjestää oulussa tai kuopiossa 100 000e hintaan per oppilas. Alueellisen arvonnousun pitäisi siis korreloida poistuvan koulutuksen kanssa, jolloin myymällä kalliin alueen koulutustilat, tienataan pirusti, ja hankkimalla muutemalla sadallatuhannella/miljoonalla halvalta alueelta koulutustilat saadaan puolta tai enemmän halvempaa koulutusta jossa suurin hintaan vaikuttava tekijä on alueen hinta missä koulutus järjestetään. On täysin mielipuolista järjestää julkisvaroilla toimintaa alueella missä se on kirjaimellisesti kalleinta, sen lisäksi että tällä myös tuettaisiin syrjäalueiden elinvoimaa. Yliopisto mikkelissä tai lieksassa antaa kaupungeille korkeakoulutettuja osaajia joita vaaditaan korkean lisäarvon tuotantoon.

Mistähän lähteestä tuo luku on pierastu? Ihan varmaan ei lääkärikoulutus böndellä maksa sen enempää kuin kasvukeskuksissa. ja jos korkeakoulutus siirretään böndelle niin mitenkä se toimii kun yritykset joiden kanssa pitäisi verkostoitua onvat kaupungeissa.

[Tabula Rasa]

Opetuksen pitäisi siirtyä myös samalla tapaa halvempien alueiden heiniksi kuin mikä muu hyvänsä missä voidaan säästää järkevällä aluepolitiikalla. On järjetöntä maksaa 200 000e+ lääkärikoulutuksesta helsingissä, kun sama koulutus voitaisiin järjestää oulussa tai kuopiossa 100 000e hintaan per oppilas. Alueellisen arvonnousun pitäisi siis korreloida poistuvan koulutuksen kanssa, jolloin myymällä kalliin alueen koulutustilat, tienataan pirusti, ja hankkimalla muutemalla sadallatuhannella/miljoonalla halvalta alueelta koulutustilat saadaan puolta tai enemmän halvempaa koulutusta jossa suurin hintaan vaikuttava tekijä on alueen hinta missä koulutus järjestetään. On täysin mielipuolista järjestää julkisvaroilla toimintaa alueella missä se on kirjaimellisesti kalleinta, sen lisäksi että tällä myös tuettaisiin syrjäalueiden elinvoimaa. Yliopisto mikkelissä tai lieksassa antaa kaupungeille korkeakoulutettuja osaajia joita vaaditaan korkean lisäarvon tuotantoon.

Mistähän lähteestä tuo luku on pierastu? Ihan varmaan ei lääkärikoulutus böndellä maksa sen enempää kuin kasvukeskuksissa. ja jos korkeakoulutus siirretään böndelle niin mitenkä se toimii kun yritykset joiden kanssa pitäisi verkostoitua onvat kaupungeissa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001631842.html

Myös lääkärikoulutuksessa erot ovat suuret. Helsingin yliopistossa lääketieteen ylempi korkeakoulututkinto maksaa 173 000 euroa. Turussa vastaavan tutkinnon saa 62 000 eurolla.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto pystyy tuottamaan kauppatieteen maistereita 22 000 eurolla. Vastaava kustannus Helsingin kauppakorkeakoulussa on 30 000 euroa. Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa maisterin hinta nousee 41 000 euroon.

Ja jos nuoret ovat vapaita liikkumaan minne vain koulutuksen ja työn perässä, miksi heitä haittaisi maaseudulla asuminen väliaikaisesti? Kyllä koulutetut valuvat kaupunkeihin jos palkkaus ja muut tekijät ovat kunnossa. Sen sijaan, korkeakoulu jossain pienen kylän raitilla voisi tuoda myös näiden paikkojen tarvitsemia osaajai niistä, jotka eivät tahdo kauemmaksi.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Opetuksen pitäisi siirtyä myös samalla tapaa halvempien alueiden heiniksi kuin mikä muu hyvänsä missä voidaan säästää järkevällä aluepolitiikalla. On järjetöntä maksaa 200 000e+ lääkärikoulutuksesta helsingissä, kun sama koulutus voitaisiin järjestää oulussa tai kuopiossa 100 000e hintaan per oppilas. Alueellisen arvonnousun pitäisi siis korreloida poistuvan koulutuksen kanssa, jolloin myymällä kalliin alueen koulutustilat, tienataan pirusti, ja hankkimalla muutemalla sadallatuhannella/miljoonalla halvalta alueelta koulutustilat saadaan puolta tai enemmän halvempaa koulutusta jossa suurin hintaan vaikuttava tekijä on alueen hinta missä koulutus järjestetään. On täysin mielipuolista järjestää julkisvaroilla toimintaa alueella missä se on kirjaimellisesti kalleinta, sen lisäksi että tällä myös tuettaisiin syrjäalueiden elinvoimaa. Yliopisto mikkelissä tai lieksassa antaa kaupungeille korkeakoulutettuja osaajia joita vaaditaan korkean lisäarvon tuotantoon.

Mistähän lähteestä tuo luku on pierastu? Ihan varmaan ei lääkärikoulutus böndellä maksa sen enempää kuin kasvukeskuksissa. ja jos korkeakoulutus siirretään böndelle niin mitenkä se toimii kun yritykset joiden kanssa pitäisi verkostoitua onvat kaupungeissa.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001631842.html

Myös lääkärikoulutuksessa erot ovat suuret. Helsingin yliopistossa lääketieteen ylempi korkeakoulututkinto maksaa 173 000 euroa. Turussa vastaavan tutkinnon saa 62 000 eurolla.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto pystyy tuottamaan kauppatieteen maistereita 22 000 eurolla. Vastaava kustannus Helsingin kauppakorkeakoulussa on 30 000 euroa. Helsingin ruotsinkielisessä kauppakorkeakoulussa maisterin hinta nousee 41 000 euroon.

Ja jos nuoret ovat vapaita liikkumaan minne vain koulutuksen ja työn perässä, miksi heitä haittaisi maaseudulla asuminen väliaikaisesti? Kyllä koulutetut valuvat kaupunkeihin jos palkkaus ja muut tekijät ovat kunnossa. Sen sijaan, korkeakoulu jossain pienen kylän raitilla voisi tuoda myös näiden paikkojen tarvitsemia osaajai niistä, jotka eivät tahdo kauemmaksi.

Jostakin syystä yritykset eivät halua böndelle. Esimerkiksi jyväskylässä runsas koulumäärä näkyy lähinnä työttömyystilastoja nostavasti se on se ongelma.

[Alarik]

Se nyt vaan on niin että ei nuorempi väki minnekkään böndelle halua. Ja maakuntien yliopisto sekä korkeakoulukaupunkeja uhkaa kuihtuminen. Jos yritykset haluaisi böndelle niin ei maakuntien toimistot seisoisi tyhjillään...

Täytyisipä perehtyä joskus asiaan, mutta nyt pikaisesti ajatellen joku tuossa välttämättömyydessä häiritsee. Miksei useampiin paikkoihin voisi saada vastaavia houkuttavuustekijöitä, kun harva muuttaja (ei kukaan) vertaa tilastokeskuksen tilastojen asukaslukuja tai yksiöiden määriä keskustassa tms ja muuttaa sen perusteella.

Jos pika-analysoisi, siitä lähtien että miksi ne maahanmuuttajat tulee tänne vaikka ne voisi jäädä oikeisiin suurkaupunkeihin? Suuremman ilmaisen rahan takia kenties. Miksi nuorempi väki tai ainakin yritykset haluaa nyt kasvukeskuksiin ellei suuremman ilmaisen rahan tai säästön takia?
Millä ne sitten voisi haluta böndelle enemmän, kuin Hesaan?
- No, jos Hesassa ei enää saisi tukeja vuokriin tms, taikka tukea annettaisiin vain halvimpien böndevuokrien verran per neliö.
- Ja jos kasvukeskuksissa ei saisi enää yritystukeja ollenkaan, tai ainakin yritystuet olisi aina mahdollista 2x:staa siirtämällä pääkonttori pikkukaupunkiin.

Jonkun mielestä toki voi olla väärin, että silloin käteen annettu raha/tuki/palkka sanelisi muuttamisen pois Hesasta...
...Toisaalta tällä hetkelläkin voi olla joku rahallinen hyöty, raha/tuki/palkka, jota kokee saavansa enemmän muuttamalla kasvukeskuksiin. Sehän voi olla vaikka parempi palkka, työmatkasäästö tai asunnon arvon nousu tms = piilotukea kasvukeskuksiin muutolle.

[Murkula]

Suomelle riittää ihan hyvin viisi kasvukeskusta ja loput jos halutaan pitää asuttuna niin se hoidetaan tulonsiirrolilla tai muilla vastaavilla toimilla.

Tähän voisi heittää, että voidaanko olla ollenkaan varma, että syy seuraussuhde ei ole täysin päinvastoin.

Otetaan vaikka se parjattu lehmä eli maataloustukijaiset. Monelta osaa voitaisiin esittää, että ne eivät ole millään tavalla tukeneet maataloutta. Niistä on tehty sellainen automaatti jonka varassa maatalous elää, sen sijaan että hinta saataisiin tuotetuista elintarvikkeista. Todellisuudessa kyseessä on paljon enemmän tulonsiirto etenkin kaupunkilaisille köyhille, joille perunamaan pitäminen ei ole mahdollisuus. Maaseutua kyseinen systeemi vain näivettää, koska minkäänlainen pientilallisuus, joka ironisesti olisi sitä ympäristöystävällisintä tilallisuutta, ei enää kannata.

Oikeastaan voisi jopa sanoa, että kyseinen tilanne alkaa muistuttaa Neuvostoliitosta. Nykyisin kun ei olla enää kovin kaukana siitä, että hevosille kannattaa syöttää rehun sijaan leipää, koska siinä on niin suuret ja moninkertaiset tukijaiset mukana.

[Puuha-Pepe]

Se nyt vaan on niin että ei nuorempi väki minnekkään böndelle halua. Ja maakuntien yliopisto sekä korkeakoulukaupunkeja uhkaa kuihtuminen. Jos yritykset haluaisi böndelle niin ei maakuntien toimistot seisoisi tyhjillään. Helsingin ongelma on se että siellä on rakennettu varsin vähän Ei helsinki ole mitenkään tiheästi asutettu ja Helsinkiä voisi kasvattaa myös pohjoiseen päin tehokkaammin.

Se on vaan niin paljon helpompaa, jos yhteistyökumppanit löytyy samasta kaupungista. Puhuttiin sitten korkeakouluopinnoista tai liike-elämästä. Isossa kaupungissa korkeakoulut voi harjoittaa yhteistyötä, ja erilainen poikkitieteellinen toiminta on helpompaa vrt. muutama 100 km  välimatkaa. Se ei auta vaikka bensa olis ilmaista ja kaikki turvesuot nostettaisiin energiaksi, kun jengi ei yksinkertaisesti halua asua jossain peräseinäjoella.

[Eino P. Keravalta]

Olen jo joitakin vuosia ollut sitä mieltä, että Helsinkiin on julistettava uudisrakennuskielto. Stadi on jo täynnä, ainakin tarpeeksi täynnä väljänviihtyisäksi, pohjoismaalaiseksi kaupungiksi.

Kun Stadiin saadaan tuo kielto, alkavat kasvutekijät nousta enemmän esiin Stadin ulkopuolella ja sillä on pääosin vain myönteisiä vaikutuksia. Olen jo monta vuotta miettinyt, että mitä helkkarin järkeä on siinä, että kaikki tunkevat Helsinkiin. Se ei ole helsinkiläisten etu eikä se oikein hyödytä ketään muutakaan, paitsi ehkä asuntosijoittajia ja tonttikeinottelijoita.

Suomi on täynnä maata, joten sitä voisi hyödyntää. Suomessa voisi hyvin olla useita eläviä kasvukeskuksia, esimerkiksi Helsinki ympäristöineen, Turku, Tampere, Jyväskylä, Mikkeli, Vaasa, Oulu, Rovaniemi.. ei kaikkien tarvitse tunkea Stadiin. Muualla on väljempää ja edullisempaa, se on voimavara paitsi taloudellisesti, myös henkisesti tälle maalle. Maaseutu on myös pidettävä elävänä: on tuettava paikallisia elinkeinoja, kuten maanviljelystä, samoin myös metsästystä, matkailua ja kalastusta. Harvaanasutulla seudulla voi olla voimalaitoksia tai jopa ison mittaluokan teollisuutta, jos vain infra pidetään kunnossa.

Jos kaikki tunkevat Stadiin, siinä menee pilalle niin Stadi kuin muukin Suomi. Ei kai kukaan halua Helsingistäkään mitään jättighettoa megaliikenneruuhkineen ja mielipuolisine asumiskustannuksineen ja sosiaalisine ongelmineen. Pidetään Suomi Suomena, annetaan koko Suomelle mahdollisuus, ei se vaadi kuin poliittisia päätöksiä. Helsingin uudisrakennuskielto olisi luonteva alku. Motto: Stadi on jo täys.

PS: Sanon vielä, että en tuomitse niitä ihmisiä, jotka muuttavat vaikkapa työ- tai opiskelupaikan vuoksi Helsinkiin, vaan kritisoin tässä Suomen aluepolitiikkaa: nämä ovat valintoja.

[ämpee]

ja jos korkeakoulutus siirretään böndelle niin mitenkä se toimii kun yritykset joiden kanssa pitäisi verkostoitua onvat kaupungeissa.

Nykyään on internetit ja puhelimet, ei niiden yritysten takapihoilla asua tarvitse.
Koulutusten sijoittaminen maaseudulle on järkevää politiikkaa ja vähentää opiskelijoiden kustannuksia.
Kaikkien ahtaminen pääkaupunkiseudulle keskenään verkostumaan ei ole tarpeellista eikä näin ollen järkevää.

[kriittinen_ajattelija]

Jos päättäjien tavoite on että kaikki muuttaa pk-seudulle, niin rakentaisi sinne edullisia omakotitaloja ja rivitaloalueita.
Mikä järki siinä on, että ihmiset maksaa itsensä kipeäksi päästäkseen asumaan pieniin yksiöihin naapureina Husseineita, kun samalla rahalla asuisi linnoissa stadin ulkopuolella. Ja kaikki muualle rakennetut isot omakoti talot homehtuu ja romahtaa pystyyn, kun ostajia ei löydy. Tätäkö se hyvinvointi on, mitä hallitus ja poliitikot ajaa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

ja jos korkeakoulutus siirretään böndelle niin mitenkä se toimii kun yritykset joiden kanssa pitäisi verkostoitua onvat kaupungeissa.

Nykyään on internetit ja puhelimet, ei niiden yritysten takapihoilla asua tarvitse.
Koulutusten sijoittaminen maaseudulle on järkevää politiikkaa ja vähentää opiskelijoiden kustannuksia.
Kaikkien ahtaminen pääkaupunkiseudulle keskenään verkostumaan ei ole tarpeellista eikä näin ollen järkevää.

Hohoijaa 100 kilsaa työmatkksi on opiskelijalle aikas pitkä matka. Aika harvaa hommaa voi tehdä netin välityksellä.
Ja mitenkä esimerkiksi opiskelijoiden ohjaus onnistuu jos työpaikat ovat pirun kaukana. Eiköhän se suurin ongelma ole se kun helsinkiin asutetaan työhaluttomia matuja, ja se että kaavoitetaan liian vähän. Joukkoliikennekin voisi toimia paremmin.

[foobar]

Mikä järki siinä on, että ihmiset maksaa itsensä kipeäksi päästäkseen asumaan pieniin yksiöihin naapureina Husseineita, kun samalla rahalla asuisi linnoissa stadin ulkopuolella.

Rehellisesti sanoen valitsen mielummin Herkun 50 askeleen päässä kotioveltani kuin "linnan" jossain missä jo pelkkä kaupassakäynti vaatii käytännössä suunnitelman. Ja maksan ihan mielelläni itseni kipeäksi siitä että saan asua pienessä kaksiossa jossa naapureina ei ole Husseineita.

Se on sitten eri asia onko fiksua esim. se, että ihmisille joilla ei ole varaa pääkaupunkiseudun asumiskustannuksiin ne kustannetaan verovaroista (ja julkisella velalla), jopa ulkomaalaisille. Se kuulostaa väkisinkin järjestelmältä jossa pääasiallinen häviäjä ovat tavallisten kunniallisten veronmaksajien suuri keskiluokka.

[ämpee]

ja jos korkeakoulutus siirretään böndelle niin mitenkä se toimii kun yritykset joiden kanssa pitäisi verkostoitua onvat kaupungeissa.

Nykyään on internetit ja puhelimet, ei niiden yritysten takapihoilla asua tarvitse.
Koulutusten sijoittaminen maaseudulle on järkevää politiikkaa ja vähentää opiskelijoiden kustannuksia.
Kaikkien ahtaminen pääkaupunkiseudulle keskenään verkostumaan ei ole tarpeellista eikä näin ollen järkevää.

Hohoijaa 100 kilsaa työmatkksi on opiskelijalle aikas pitkä matka. Aika harvaa hommaa voi tehdä netin välityksellä.

Hohoijaa itsellesi, jos verkostoituminen on alkanut nykyään tarkoittamaan työssäkäyntiä, niin kannattaisi suoraan puhua työssäkäymisestä.
Omista ja omalaatuisista sanastoista kannattaa varottaa ettei tule väärinkäsityksiä.

[Murkula]

^^ Viitaten pariin ylempään kommenttiin. Hohhoijaa, ilmeisesti ne kampukset rakennetaan johonkin 100 kilsan päähän luentosalista ihan vaan siksi, että ollaan maaseudulla. Onhan siinä järkeä, onhan ne nykyisin hesassakin kymmenen kilsanpäässä tekusta, juuri vastapäätä sitä Stokan herkkua. Antaaksi jos tuli vähän kärjistettyä myös takaisinpäin, mutta sen verran huonosti tuntuu porukka näkevän sen kehäkolmosen ulkopuolelle taas vaihteeksi.

Eikai sitä kukaan odotakkaan mitään aaltoyliopistoa tulemaan mihinkään Peräseinäjoelle, siitä viritetty olkiukko on vähän samaa luokkaa kuin väittäisi jokun kaupungillistumista ajeneen vaatineen Bisnes-campusta Time Squarelle. Samaan aikaan todellisuus on lähempänä sitä, että jotain perhanan Ilmajoen maatalousoppilaistosta on yritetty poliittisista syistä siirtää Seinäjoen keskustaan ja nimeomaan pois alan työpaikkojen juuresta, niin että se opiskelu nimeomaan vaatisi sitä ajelua edestakaisin.

[dr jeep]

VANHOJEN omistusasuntojen hinnat nousevat jatkossa mahdollisesti enää pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella.

Jos suuresta maailmasta haluaa etsiä esimerkkejä asuntojen hintojen suhteettoman kovasta noususta, niin Kalifornia, ja sieltä etenkin San Franciscon lahden alue, on varmaan yksi hyvä esimerkki. Kaliforniassa mediaani hinta talolle on 600k$:n paikkeilla ja San Franciscon lahden alueella yli 900k$.

San Franciscon lahden alueella on monia rahakkaita työpaikkoja, joten tuollaiset hinnat on vielä maksettavissa. Epäilen kuitenkin että Helsingin alueelle ei saada sellaisia työnantajia joiden maksamalla palkalla ylemmän keskiluokan perhe voisi asua tuon hintaisessa asunnossa. Toisekseen, jyrkän progressiivinen verotus tekee sen, että isommillakin palkoilla kalliin asunnon maksaminen tulee haastavaksi.

Itse spekuloisin, että Helsingin hintojen kasvu pysähtyy jossain vaiheessa omaan mahdottomuuteensa ja kehäkuntiin muutto alkaa taas kasvattamaan suosiotaan. Työmatkoista tulee pitkiä ja ankeita, mutta onpahan sitten tässäkin tarjolla suuren maailman meininkiä.

Kaliforniasta vielä sen verran, että korkeiden kustannusten takia moni firma on siirtänyt toimintaa toisiin osavaltioihin. Kuten esim. Teksasiin. Jos kustannukset ja työvoiman saanti Helsingin alueella käy liian haastavaksi, niin sama ilmiö voi käydä Suomessakin.

Ja lopuksi kysymys pohdittavaksi. Onko Helsingin alueella merkittävästi sellaisia työpaikkoja, joiden työpanos on niin arvokasta, että siitä kannattaa maksaa sellaista palkkaa jolla perhe voi maksaa esim. 600k euron asuntolainaa.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

VANHOJEN omistusasuntojen hinnat nousevat jatkossa mahdollisesti enää pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella.

Jos suuresta maailmasta haluaa etsiä esimerkkejä asuntojen hintojen suhteettoman kovasta noususta, niin Kalifornia, ja sieltä etenkin San Franciscon lahden alue, on varmaan yksi hyvä esimerkki. Kaliforniassa mediaani hinta talolle on 600k$:n paikkeilla ja San Franciscon lahden alueella yli 900k$.

San Franciscon lahden alueella on monia rahakkaita työpaikkoja, joten tuollaiset hinnat on vielä maksettavissa. Epäilen kuitenkin että Helsingin alueelle ei saada sellaisia työnantajia joiden maksamalla palkalla ylemmän keskiluokan perhe voisi asua tuon hintaisessa asunnossa. Toisekseen, jyrkän progressiivinen verotus tekee sen, että isommillakin palkoilla kalliin asunnon maksaminen tulee haastavaksi.

Itse spekuloisin, että Helsingin hintojen kasvu pysähtyy jossain vaiheessa omaan mahdottomuuteensa ja kehäkuntiin muutto alkaa taas kasvattamaan suosiotaan. Työmatkoista tulee pitkiä ja ankeita, mutta onpahan sitten tässäkin tarjolla suuren maailman meininkiä.

Kaliforniasta vielä sen verran, että korkeiden kustannusten takia moni firma on siirtänyt toimintaa toisiin osavaltioihin. Kuten esim. Teksasiin. Jos kustannukset ja työvoiman saanti Helsingin alueella käy liian haastavaksi, niin sama ilmiö voi käydä Suomessakin.

Ja lopuksi kysymys pohdittavaksi. Onko Helsingin alueella merkittävästi sellaisia työpaikkoja, joiden työpanos on niin arvokasta, että siitä kannattaa maksaa sellaista palkkaa jolla perhe voi maksaa esim. 600k euron asuntolainaa.

Helsinkiä ja piilaaksoa ei voi verrata keskenään tuolla on jotain 9 miljoonaa asukasta. Helsingin pääkaupunkiseutuun kuuluu kehyskuntia ja osa käy junalla kauempaa töissä. helsingin vuokrat lähtisi ihan sillä laskuun kun asumistukien määrää rajoitettaisiin. Esim. laskisi ajallisesti jka vuosi. Kannustaisi pummeja muuttamaan pois helsingistä.
Helsingistä taitaa veronmaksajat muutenkin muuttaa kehyskuntiin.

[Kiril]

Se on tietysti totta, että ylempien opetuslaitosten ei tarvitse sijaita suurkaupungeissa, eikä varsinkaan niiden keskustoissa.

Opetuksen pitäisi siirtyä myös samalla tapaa halvempien alueiden heiniksi kuin mikä muu hyvänsä missä voidaan säästää järkevällä aluepolitiikalla. On järjetöntä maksaa 200 000e+ lääkärikoulutuksesta helsingissä, kun sama koulutus voitaisiin järjestää oulussa tai kuopiossa 100 000e hintaan per oppilas. Alueellisen arvonnousun pitäisi siis korreloida poistuvan koulutuksen kanssa, jolloin myymällä kalliin alueen koulutustilat, tienataan pirusti, ja hankkimalla muutemalla sadallatuhannella/miljoonalla halvalta alueelta koulutustilat saadaan puolta tai enemmän halvempaa koulutusta jossa suurin hintaan vaikuttava tekijä on alueen hinta missä koulutus järjestetään. On täysin mielipuolista järjestää julkisvaroilla toimintaa alueella missä se on kirjaimellisesti kalleinta, sen lisäksi että tällä myös tuettaisiin syrjäalueiden elinvoimaa. Yliopisto mikkelissä tai lieksassa antaa kaupungeille korkeakoulutettuja osaajia joita vaaditaan korkean lisäarvon tuotantoon.

[Jorma M.]

Vastuullista mediaa lukemalla käy ilmi alustavasti että kolme kaupunkia riittää Hki, Tre ja Tku. Jopa Oulu siis voitaisiin tyhjentää. Sekin käy ilmi että kok ja vihreiden julkitavoite on Hkiin 250 000 asukasta lisää oliko e nyt 2050 mennessä, minimiarvio. Ja ties mitä tämä hajota ja hallitse -jengi OIKEASTI suunnittelee. Voihan se olla että Tamperekin pois ja 400 000 asukasta Hkiin.

Tällainen mielipuolisuus tarjoaa satumaiset mahdollisuudet kokkareille ja vihreille: kulttuurimarxistit haluavat tappaa juntit heterot sukupuuttoon. Kokkareet haluaa 10 x lisää lobbausta, lahjontaa, kaavoitusta, mainontaa, arkkitehtejä piirtämään, rakennusliikkeitä purkamaan ja rakentamaan.

Asun Hgissä enkä nostalgisoi mitään impivaaroja, mutta kyllähän sen normaali (jolla ei oma lehmä ojassa) käsittää että tällä  vimmaisella keskittämisellä (mitä Hesari ja Yle tukee täysillä) tuhotaan maa, ihmiset ja se kulttuuri mitä vielä on jäljellä. Punavihreät haluavat eroon kulttuurista ja kokkareet myydä kaiken, myös äitinsä. 

Odotan sitä päivää kun pääsen Hgistä pois. 

[foobar]

^ En oikeastaan usko että suomalaisissa Vihreissä olisi niin montaa aktiivista "suunnittelijaa" että heillä olisi aito "suuri suunnitelma." Se edellyttäisi oikeasti toimiakseen edes jonkinlaista itsekriittistä ajattelua ja sen hyväksyntää organisaation sisällä. Uskon, että porukka on pitkälti johtoa myöten lyhyen tähtäimen intohimojen ajamana ajopuu, jonka liikkeisiin vaikuttavat pääasiassa hitaasti elävä dogmatiikka ja ryhmädynamiikkaan liittyvät refleksinomaiset reaktiot, lähinnä hyvesignaloinnin, puolestaloukkaantumisen, näennäisten maailmanparannusviestien ja ryhmän sisäisen selkäänpuukottamisen ts. kilvoittelun muodossa. (Esimerkiksi "lisää kaupunkia Helsinkiin" -liikkeen kohdalla tärkeimpiä vaikuttimia lienevät tämänhetkinen dogmatiikka ja se, että asettumalla tuota ryhmää vastaan Helsinki-keskeisissä Suomen Vihreissä saa tuhottua oman vihreän uransa, ei se että liike olisi erehtymätön oikeasti viisastenkiven löytänyt suunnittelijaryhmä.) Varsinaista suunnitelmaa ei ole. Sen jälkeen voikin sitten kysyä että onko tämä parempi vai huonompi vaihtoehto kuin se että sellainen olisi? Kumpikaan vaihtoehto ei ole varsinaisesti hyvä.

[vastarannan kiiski]

Suomessa kaupungistuminen on edelleen verraten matalalla tasolla...

Kyseessä taitaa olla joku kaupunkipropagandajulkaisu, mutta silti, useimmissa korkean tulotason maissa kaupungistuminen on pitemmällä kuin Suomessa.

https://www.kvartti.fi/fi/artikkelit/kaupungistuminen-viimeaikainen-ilmio-vai-pitkaan-jatkunut-kehityskulku

[foobar]

^ Mikäköhän tässä yhteydessä on kaupunkiväestön määritelmä? Nostaako pelkkä maan keskimääräisen asukastiheyden nousu sen suhteellista osuutta helposti jonkin pisteen jälkeen?

[vastarannan kiiski]

^ Mikäköhän tässä yhteydessä on kaupunkiväestön määritelmä? Nostaako pelkkä maan keskimääräisen asukastiheyden nousu sen suhteellista osuutta helposti jonkin pisteen jälkeen?

Määritelmä on varmaan epämääräinen.

Wikipedian listassa Suomi on aika kaupungistunut, enemmän kuin moni muu maa.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kaupungistuminen

Tuon mukaan Suomea vähemmän kaupungistuneita mm. Hollanti, Korea, Yhdysvallat, Norja, Saksa ja Sveitsi, jne.

Tämähän ei suoraan liity asuntojrn hintoihin kodka Suomessa hinnat laskevat myös pienemmissä kaupungeissa.

On Suomen kokoisia maita joissa vain yksi "city", kuten Norja, Tanska, olisiko Irlanti? Portugal? Ja pienemmissä maissa on kdi useimmiten näin, kuten Latvia, Viro, Islanti.
Liettua on vähän poikkeus (Vilna ja Kaunas)

Ruotsissa oikeastaan 3 (Tukholma, Göteborg, Malmö-Kööpenhamina)

Kuinkahan näissä muissa pienissä maissa on - pysyykö asuntojen hinnat Ruotsin, Norjan, Tanskan pienrmmissä kaupungeissa?

[RP]

Muiden maiden osalta kvantin jutussa käytetään maailmanpankin tilastoa. Sen mukaan Suomen kaupungistumisaste on 85%.
https://data.worldbank.org/indicator/SP.URB.TOTL.IN.ZS

Maailmanpankki sanoo käyttävänsä kansallisten tilastoviranomaisten lukuja, jotka eivät välttämättä ole kunnolla vertailukelpoisia.
https://databank.worldbank.org/metadataglossary/sustainable-development-goals-(sdgs)/series/SP.URB.TOTL.IN.ZS

TIlastokeskuksen (meidän kansallinen tilastoviranomainen) sivuilta ainakin ensimmäiseksi silmiin osunut tilasot oli tämä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/
Jos siitä summaa sisemmän ja uloimman kaupunkialueen osuudet sekä kehysaluuet saa tulokseski 70.4%, mikä on ainakin lähellä Kvantin täpän koordinaatteja.

85%:n perusteella Suomi on vähintäänkin kohtullisen kaupungistunut, 70%:n mukaan suhteellisen vähän näinkin rikkaaksi maaksi. Ensimmäiseksi pitäisi siis perata määritelmät läpi, ja katsoa, että ne ovat yhteismitalliset ja järkevät.

(Eurostatilla saattaisi olla samalla mittarilla ainakin EU maista luvut - tai sitten ei)

[Kremppamestari]

Hyvä avaus, tämä ongelma on oikeasti aivan karmea.

Yksi juttu on se, että stadin rakennuksia remontoidaan valtavasti tällä hetkellä. Omalla taloyhtiöllä 5 miljoonaa remonttivelkaa. Putkiremontti 3 miljoonaa ja julkisivuremontti menossa, 2 milliä.

Kaupunki tiivistyy sitäkin kautta, että noita yritetään rahoittaa rakentamalla lisää tontille. Silti moni joutuu muuttamaan pois.

Mutta pieniä murheita siihen verrattuna, mitä maaseudun omakotitaloille tapahtuu. Ja myös pikkukaupunkien kerrostaloille. Remppalainaa ei välttämättä heru.

Kulmuni sanoo paneutuvansa asiaan, mutta en jaksa uskoa, että mitään oleellista pystyy valtiovalta asialle tekemään. Joku romutuspalkkio jäänee kosmeettisekdi keinoksi.

Sitä en tajua, miksi mamujen pitää asua Ullanlinnassa eikä Savukoskella. Tukirahaa virtaa asuntosijoittajille. Tunnen pari ja ne on aika kroisoksia.

[jetsku]

Tuohon "koulutukseen maalla": sekä Cambridge, Englanti että Cambridge, Massachusetts ovat yliopistokaupunkeja, joissa joka viides asukas opiskelee noissa yliopistoissa (Cambridge ja Harvard). Käytännössä molemmat kaupungit siis elävät tyystin yliopistojen ympärillä. Ensinnä yliopiston henkilöstöä on jo runsaasti, ja sen päälle kaikki yliopistojen tukitoimet. Lisäksi tietysti se, että koko tämä kööri myös syö ja postittaa ja niin edelleen, niin käytännössä ilman yliopistoja nuo olisivat mitättömiä kyliä.

Idea ei varsinaisesti ole, että Koillismaalle pitäisi porukka viedä, mutta esim. Helsingin yliopisto voisi sijaita vaikka Hausjärvellä. Ihan järjetöntä, että koko maan kalleimmat tontit ovat varattuna siihen, että jotkut jonnet voivat yhteiskunnan varoilla tehdä laskuharjoituksia.