2020-21-01 TEM: Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019

[Roope]

Maahanmuuttajien onnistunut kotoutuminen on monen tekijän summa

Työllistyminen ei yksin ole osoitus onnistuneesta kotoutumisesta, eikä kotoutumiselle ole vain yhtä mittaria, todetaan työ- ja elinkeinoministeriön 21.1.2020 julkaisemassa katsauksessa.

– Kotoutuminen on moniulotteinen- ja tekijäinen kokonaisuus, johon osallistuvat sekä vastaanottava yhteiskunta että muuttajat itse. Työelämän vastaanottavuus vaikuttaa maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksiin, työllistyminen vaikuttaa muun muassa maahanmuuttajien yhteiskunnalliseen osallistumiseen, ja sosiaalinen hyvinvointi on puolestaan hyvän kotoutumisen osatekijä, TEM:n maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen toteaa.

Katsauksen artikkeleissa todetaan, että Suomi houkuttelee kansainvälisiä opiskelijoita, ja että maahanmuuttajataustaiset opiskelijat maksavat valmistumisen jälkeen itsensä takaisin yhteiskunnalle. Työmarkkinoiden havaittiin olevan etnisesti hierarkiset: maahan jääneiden korkeasti koulutettujen ansiotaso ja työllistyminen jäävät jälkeen suomalaistaustaisten tasosta. Lisäksi maahanmuuttajat joutuvat lähettämään suomalaistaustaisiin verrattuna monin kerroin enemmän työhakemuksia saadakseen haastattelukutsun, vaikka ominaisuudet olisivat täysin samat kuin suomalaistaustaisilla hakijoilla.

Maahanmuuttajan yksilölliset ominaisuudet, kuten koulutus tai kielitaito, eivät yksin selitä kotoutumista tai työllistymistä, vaan kyse on laajemmasta maahanmuuttopolitiikan muodostamasta ympäristöstä sekä yhteiskunnan asenteista.

Suomessa asui vuoden 2018 lopulla 400 000 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Muuttoliike Suomeen on ollut tasaisessa nousussa 1990-luvulta alkaen, ja kasvun ennakoidaan jatkuvan edelleen. Jotta maahan tulijoiden kotoutuminen onnistuisi, tarvitaan eri näkökulmista tietoa siitä, millaista tukea maahanmuuttajat tarvitsevat, mitkä ovat heidän vahvuutensa ja haasteensa kotoutumisen kannalta ja millä tavoin yhteiskunnalliset rakenteet tukevat yhdenvertaisuuden toteutumista.

Työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskus julkaisee neljän vuoden välein Kotoutumisen kokonaiskatsauksen osana kotoutumisen seurantajärjestelmää. Seurantajärjestelmä ja vuoden 2019 kokonaiskatsaus jakautuvat seuraaviin teemoihin: työllisyys, koulutus, hyvinvointi, osallistuminen ja kaksisuuntainen kotoutuminen. Vuoden 2019 kokonaiskatsaus koostuu indikaattoreita esittelevästä infografiikasta ja tutkimusjulkaisusta.

Työ- ja elinkeinoministeriö 21.1.2020

Maahanmuutto on tämän aikakauden suuria ilmiöitä, joka sitoo yhteen maita, kansoja ja kansalaisyhteiskuntia. Suomessa maahanmuutto on historiallisesti katsoen melko uusi ja kansainvälisesti vertaillen vielä pieni ilmiö, mutta muuttoliike Suomeen on kasvamassa. Suomi myös tarvitsee maahanmuuttoa.Kun arvioidaan vanhenevaan väestökehitykseen ja laskevaan syntyvyyteen liittyviä ratkaisuja, on maahanmuuttajien kotoutuminen keskeisessä asemassa. Kotouttamispolitiikka ohjaa sitä, että maahanmuutto integroituu osaksi Suomen kestävää tulevaisuutta.

Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019 - Tutkimusartikkeleita kotoutumisesta (pdf)

Kotoutumisen kokonaiskatsaus 2019 - Indikaattoritietoa kotoutumisesta (pdf)

Sisällys

Esipuhe    
Johdanto    
Kirjoittajat

Työllisyys
Kokeellinen tutkimus etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä suomalaisilla työmarkkinoilla
Maahanmuuttajanaiset työmarkkinoilla ja työmarkkinoiden ulkopuolella
Maahanmuuttajien yrittäjyys kotoutumisen keinona Suomessa
Maahanmuuton sääntelyn ja etnisen syrjinnän yhteydet maahan-muuttajien työmarkkina-asemaan

Koulutus ja osaaminen
Suomeen valmistumisen jälkeen jääneet tutkinto-opiskelijat tilastojen valossa
Kotoutumiskoulutus kielikoulutuksena: kehityslinjat ja työelämäpainotus
Sosiaaliset verkostot ja kielenoppiminen: kohti uutta ajattelua kotoutumiskoulutuksesta
Ulkomaalaistaustaisten nuorten koulutuspolut

Hyvinvointi
Sosiaalinen hyvinvointi, kotoutuminen ja terveys sekä näiden väliset yhteydet Suomen ulkomailla syntyneessä väestössä
Terveyden yhteys työssäoloon koko väestössä ja ulkomaalaistaustaisilla
Lääkärin vastaanottopalvelujen koettu tarve ulkomaalaistaustaisten kokemuksissa Suomessa
Maahanmuuttajien asuinolot ja segregaatio
Ulkomaalaistaustaisten taloudellinen tilanne Suomessa

Osallistuminen
Ulkomaalaistaustaiset ehdokkaat kuntavaaleissa 2017
Poliittinen osallistuminen osana kokonaisvaltaista kotoutumista
Kaksisuuntainen kotoutuminen
Kotoutumiskeskustelu sosiaalisessa mediassa akkulturaatiotutkimuksen valossa
Sosiokulttuurisen tiedon ja tunnustuksen rooli kaksisuuntaisessa kotoutumisessa: Esimerkkinä musliminaisten päähuivin käyttö
Syrjintäkokemukset ja niiden yhteys hyvinvointiin ja kotoutumiseen ulkomaalaistaustaisessa väestössä

Liitteet
Sammanfattning
Summary

Jos kiinnostaa sukellus mokuttamisen syvään päähän, niin tässä on materiaalia noin 30 kirjoittajan artikkelikokoelman verran.

Kokeellinen tutkimus etniseen alkuperään perustuvasta syrjinnästä suomalaisilla työmarkkinoilla

Akhlaq Ahmad

Artikkelissa pohditaan, minkälaisia mahdollisuuksia ja rajoituksia inhimillinen pääoma luo suomalaisille työmarkkinoille pyr-
kiville maahanmuuttajille. Artikkeli perustuu kirjeenvaihtoa hyödyntävään kenttäkokeeseen (engl. correspondence field experi-
ment). Tutkimuksessa selvitetään, kohtelevatko työnantajat eri tavoin maahanmuuttajataustaisia ja suomalaistaustaisia työnha-
kijoita, joilla on täysin samanlainen pätevyys. Tutkimusaineisto koostuu viiden hakijan 1 000 työpaikkailmoituksen perusteella
lähettämistä yhteensä 5 000 työhakemuksesta. Viidestä hakijasta yksi oli suomalaistaustainen, yksi englantilaistaustainen, yksi
irakilaistaustainen, yksi venäläistaustainen ja yksi somalialaistaustainen. Hakijoiden ainoat olennaiset erot olivat heidän nimensä
ja äidinkielensä. Tuloksista käy ilmi, että maahanmuuttajataustaiset hakijat saavat kutsuja työhaastatteluihin merkittävästi syn-
typeräisiä suomalaisia hakijoita vähemmän, vaikka heidän henkilökohtaiset ominaisuutensa, kuten ikä, koulutus, työkokemus ja
ammatillinen tutkinto, olisivat täysin samat. Syrjintä ei koske kaikkia maahanmuuttajia yhtäläisesti. Työmarkkinoilla vaikuttaa
olevan etninen hierarkia. Työnantajat ovat ennakkoluuloisempia Euroopan ulkopuolelta kuin muualta Euroopasta tulleita maa-
hanmuuttajataustaisia hakijoita kohtaan. Maahanmuuttajataustaiset naiset näyttävät kohtaavan vähemmän syrjintää kuin maa-
hanmuuttajataustaiset miehet. Tehtyjen empiiristen havaintojen perusteella artikkelissa todetaan, ettei syrjinnän vastaisella lain-
säädännöllä ja yhtäläisten työmahdollisuuksien edistämiseen tähtäävillä toimenpiteillä saavuteta täysimääräisesti niille asetettuja
tavoitteita, elleivät työnantajien asenteet maahanmuuttajien rekrytointia kohtaan muutu.

Maahanmuuton sääntelyn ja etnisen syrjinnän yhteydet maahanmuuttajien työmarkkina-asemaan

Jukka Könönen & Markus Himanen

Tässä artikkelissa tarkastelemme, miten maahanmuuton sääntely sekä rodullinen ja etninen syrjintä kytkeytyvät maahanmuut-
tajien asemaan työmarkkinoilla. Vinoumia eri maahanmuuttajaryhmien työllistymisasteissa selitetään usein yksilöllisillä omi-
naisuuksilla, kuten koulutuksella ja kielitaidolla sekä maahantulon syillä. Maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä on
kuitenkin tärkeää tarkastella myös laajemmassa, rakenteelliset valtasuhteet huomioivassa kontekstissa. Eri oleskelulupakategori-
oiden määrittämät rajalliset oikeudet sekä epävarma vaihe ennen pysyvän oleskeluluvan saamista muokkaavat maahanmuuttajien
asemaa työmarkkinoilla. Lisäksi rasismi ja etninen syrjintä vaikuttavat maahanmuuttajaryhmien työllistymismahdollisuuksiin ja
työhyvinvointiin: tutkimusten mukaan ulkomaalaistaustaiset työntekijät kärsivät syrjinnästä niin rekrytoinnissa kuin työssäkin.
Keskitymme artikkelissa EU:n ulkopuolelta tuleviin maahanmuuttajiin, jotka tarvitsevat oleskeluluvan oleskellakseen ja tehdäk-
seen työtä Suomessa. Näihin maahanmuuttajiin keskittymistä perustelee myös se, että globaalista etelästä tulevat maahanmuut-
tajat kohtaavat eniten rasismia ja syrjintää työmarkkinoilla. Käsittelemme oleskelulupajärjestelmän aiheuttamaa oikeuksien hie-
rarkisoitumista, esimerkkitapauksia oleskelulupajärjestelmän aiheuttamista ongelmista työssäkäyville maahanmuuttajille sekä
työmarkkinoiden syrjiviä käytäntöjä. Oleskelulupajärjestelmän eriarvoisuutta luovat piirteet luovat jännitteitä ja ristiriitoja suh-
teessa kotouttamispolitiikan tavoitteeseen maahanmuuttajien yhdenvertaisesta asemasta työelämässä ja yhteiskunnassa. Maa-
hanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen vaikuttavista rakenteellisista tekijöistä ja niiden pitkäkestoisista vaikutuksista
olisi tärkeää kerätä järjestelmällisesti tietoa kotouttamispolitiikan kehittämistä varten. Esitämme artikkelin lopuksi ehdotuksia
maahanmuuttopolitiikan kehittämiseksi ja maahanmuuttajien yhdenvertaisen aseman edistämiseksi.

Sosiokulttuurisen tiedon ja tunnustuksen rooli kaksisuuntaisessa kotoutumisessa: Esimerkkinä musliminaisten päähuivin käyttö

Linda Hyökki

Tässä artikkelissa tarkastellaan sosiokulttuurisen tiedon ja yksilön identiteetin tunnustamisen merkitystä maahanmuuttajien ko-
toutumisprosessissa osana kaksisuuntaisen kotoutumisen kehityskulkua, jossa sekä maahanmuuttaja että vastaanottava yhteis-
kunta käyvät läpi muutoksen. Aihetta lähestytään musliminaisten ja islamilaisen huivin esimerkin kautta, sillä nämä teemat esiin-
tyvät toistuvasti yhteiskunnallisessa ja poliittisessa keskustelussa, joka käsittelee maahanmuuttajien kotoutumisen rajoitteita ja
mahdollisuuksia. Näkemys yksilön identiteetistä sosiaalisena rakenteena, joka riippuu yksilön merkityksellisten toisten anta-
masta tunnustuksesta (recognition), on lähtökohtana artikkelin keskeiselle argumentille. Sen mukaan identifioivan kotoutumis-
prosessin onnistuminen edellyttää, että vastaanottava yhteiskunta tukee maahanmuuttajan uskonnollisen identiteetin ja siihen
liittyvien tapojen tunnustamista. Lisäksi tämän näkökulman mukaan on tärkeää, että yhteiskunnassa ei toteuteta sellaisia lain-
säädäntötoimenpiteitä (kuten huivikielto), jotka perustuvat musliminaisten omien motiivien ja identiteetin monimuotoisuuden
väärintunnustamiseen (misrecognition). Tällaiset toimenpiteet saattavat aiheuttaa musliminaisten syrjäytymistä, ja ne ilmentä-
vät myös tietämättömyyttä muslimien arkikokemuksista ja kulttuurista.

Syrjintäkokemukset ja niiden yhteys hyvinvointiin ja kotoutumiseen ulkomaalaistaustaisessa väestössä

Shadia Rask & Anu Castaneda

Syrjinnän ehkäiseminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen edellyttää vertailukelpoista ja säännöllisesti toistuvaa tutkimus-
tietoa syrjinnästä. Syrjinnän yleisyyttä voidaan tarkastella sekä syrjintätapausten että syrjintäkokemusten näkökulmasta.
Tämä artikkeli tarkastelee syrjintäkokemusten yleisyyttä eri ulkomailla syntyneissä väestöryhmissä. Lisäksi artikkelissa tut-
kitaan koetun syrjinnän yhteyttä hyvinvointiin ja kotoutumiseen. Artikkelissa käytetään Ulkomailla syntyneiden hyvinvoin-
titutkimuksen (FinMonik) aineistoa (N = 12 877). Ikävakioidut esiintyvyysluvut eri syrjinnän muotojen yleisyydelle esitetään
koko ulkomaalaistaustaiselle väestölle yhteensä sekä tarkastelluille taustamaaryhmille erikseen. Syrjintäkokemusten yhteyt-
tä hyvinvointiin ja kotoutumiseen tarkasteltiin logistisella regressioanalyysilla arvioimalla ristitulosuhdetta (OR) ja 95 prosen-
tin luottamusväliä (95 % lv). Jotain syrjinnän muotoa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana oli kokenut 40 prosenttia ul-
komaalaistaustaisesta väestöstä. Lähes joka kolmas ulkomaalaistaustainen kertoi kokeneensa eriarvoista kohtelua tai syrjintää
nykyisessä työpaikassaan viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana. Taustamaaryhmien välillä oli selkeitä eroja: syrjintäkoke-
mukset olivat erityisen yleisiä muualta Afrikasta sekä Lähi-idästä ja Pohjois-Afrikasta muuttaneilla. Etenkin työelämässä koet-
tu syrjintä oli yleistä myös Aasiasta muuttaneilla, erityisesti miehillä. Syrjintäkokemuksilla on selkeä yhteys ulkomaalaistaus-
taisen väestön hyvinvointiin. Syrjintäkokemusten yhteys kotoutumiseen on epäselvempi, joskin syrjintäkokemusten yleisyys
työelämässä kytkeytyy kotoutumisen ytimeen. Syrjinnän vastaisuus ja sitä edistävät kansalliset politiikat ovat olennainen hy-
vinvointiin ja kotoutumiseen vaikuttava taustatekijä. Kotoutumiseksi luettavien asioiden, kuten työllistymisen ja osallisuuden
kokemuksen, toteutuminen edellyttää myös entistä parempaa ymmärrystä kotoutumispuheen ristiriidoista ja myös syrjintää
ruokkivista vaikutuksista.

[ämpee]

Koko kotoutuminen ja siihen liittyvä kotouttaminen vaikuttaa itse keksityltä "elintasosairaudelta", jota vieläpä ylläpidetään keksijöidensä toimesta.
Silloin vielä kun kotouttamista ei oltu keksitty, ei tietenkään ollut minkäänlaisia ongelmia kotoutumisen kanssa.
Oli jokaisen omalla vastuulla kotoutua tai lähteä takaisin sinne mistä oli tullut.
Mistään ongelmista ei historia tiedä kertoa.

Kyse perimmiltään on mielipiteestä, ja niin pitkään kuin mielipide kotoutumattomuudesta tarjoaa helpomman mahdollisuuden kuin kotoutuminen, ei mielipide kotoutumisesta tule voittamaan.
Jos porkkanoilla maanittelemalla koitetaan muuttaa mielipiteitä, niin maanitella saadaan maailman tappiin, mutta jos kirpakasti kannustetaan kepillä muuttamaan mielipidettä, niin kauaa ei tarvitse odotella.

Vajakit kun on vauhdissa niin ei tästäkään koskaan valmista tule.

[Lalli IsoTalo]

– Kotoutuminen on moniulotteinen- ja tekijäinen kokonaisuus, johon osallistuvat sekä vastaanottava yhteiskunta että muuttajat itse.

TEM:n maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen menee pahasti metsään heti alkumetreillä.

Yhteiskunta koostuu ihmisistä ja heidän yhteisöistään, jotka asuvat ja ovat vuorovaikutuksessa tietyllä maantieteellisellä alueella; myös erilaiset instituutiot, poliittiset käytännöt tai valtarakenteet, infrastruktuuri ja kulttuuri ovat osa yhteiskuntaa. Yhteiskuntaan kuuluvat myös ihmisyksilöt, perheet ja suvut.

Missä laissa on sanottu, että kansalaisten, yksilöiden, perheiden ja sukujen pitäisi osallistua väärämaalaisten kotouttamiseen? Hämäläinen yrittää vyöryttää hallituksen, eduskunnan ja virkamiesten tekemiä virheitä tavallisten kansalaisten kontolle.

Sen luulisi riittävän, että tavalliset kansalaiset maksavat koko skandaalin veroissa, ja kärsivät hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden heikkenemisestä.

En edes viitsi puhumaan aloittaa kaulujen katkomisesta, lasten joukkoraiskaamisista jne.

[Lalli IsoTalo]

Maahanmuutto on tämän aikakauden suuria ilmiöitä, joka sitoo yhteen maita, kansoja ja kansalaisyhteiskuntia.

Monikulttuurinen maahanmuutto Afrikasta ja Lähi-Idästä on tämän aikakauden suuria käsittämättömyyksiä. Se repii hajalle maita, kansoja ja kansalaisyhteiskuntia. Monikulttuuri on sosiaalisen pääoman arkkivihollinen.

Sosiaalinen pääoma tarkoittaa sosiaalisia verkostoja ja niissä syntyvää luottamusta ja vastavuoroisuutta. OECD:n mukaan sosiaalisen pääoman muodostavat osallistuminen ryhmien toimintaan, vapaaehtoistyö, verkostot, niistä saatu tuki, luottamus ja osallistuminen kansalaistoimintaan.

EDIT: kaikenkaikkiaan noissa raporteissa on niin moneen kertaan vääräksi osoitettua väitteitä, että niiden lukeminen olisi ollut liikaa.

Ei vain voinut.

[Tabula Rasa]

Miten tukea kotoutumista? – Maahanmuuttajat ja sosiaaliturva 23.1.2020

https://www.youtube.com/watch?v=s6Nid3Ly8yE

Eli kolmisen tuntia sitä perusdiipadaapaa jolla on tähänkin asti menty ilman jarruja helvettiin. Mutta tuolla tulee hyvin esiin mitä tasoa ''asiantuntijat'' ovat.

[akez]

Maahanmuutto on tämän aikakauden suuria ilmiöitä, joka sitoo yhteen maita, kansoja ja kansalaisyhteiskuntia.

Monikulttuurinen maahanmuutto Afrikasta ja Lähi-Idästä on tämän aikakauden suuria käsittämättömyyksiä. Se repii hajalle maita, kansoja ja kansalaisyhteiskuntia. Monikulttuuri on sosiaalisen pääoman arkkivihollinen.

Hollantilainen sosiologi Paul Scheffer kertoo maahanmuuton olevan vieraantumisen historiaa. Sekä tulijoille, että vastaanottavalle yhteiskunnalle. Hän suosittelee siksi maahanmuuton rajoittamista yhteisön koheesion säilyttämiseksi, jolloin vältytään isoilta ongelmilta ja ristiriidoilta. Asiasta mm. alla.

2015-01-13 Alexander Stubb: Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa

Maahanmuuton historia on myös laajalti paskanpuhumisen historiaa. Sitä harjoittavat mm. suomalaiset poliitikot, eräät ministeriöt ja virkamiehet, maahanmuuttoteollisuus, sekä suvakit.