2020-01-15 Jyväskylä aikoo yksityistää vesihuoltoaan / Vesi on meidän -kansalaisaloite

[Lalli IsoTalo]

Sen verran se tökkiminen tympäisee, että kävi ajatus tehdä videota tms. todellisista syistä, miksi näin kävi.

Mitä lisäarvoa video toisi verrattuna lehdistötiedotteeseen, tai muuhun kirjalliseen esitykseen?

[Nuivanlinna]

nips.... Etenkin Ähtärissä pitäkää silmät auki.

Ähtäri perustelee vesiyhtiön yksityistämistä pakkoraolla, ei pandoilla – alakoulu, yläkoulu ja lukio on rakennettava uudelleen ja siihen tarvitaan rahaa

https://yle.fi/uutiset/3-11204684

Kriittisestä rahantarpeesta ei voi syyttää pandoja ja eläinpuistoa, Ähtärin kaupunginjohtaja muistuttaa. Energia- ja vesiyhtiön myymisestä käydään yhtä kiihkeää arvokeskustelua kuin Jyväskylässä.
Ähtärissä Etelä-Pohjanmaalla ollaan pakkoraossa. Kaupungin alakoulu ja lukio on uusittava sisäilmaongelmien takia, myös yläkoulu alkaa olla elinkaarensa päässä eikä rahoitusvaihtoehtoja 20 miljoonan investointiin ole.

Sitä on siis keksittävä jostain.

On otettava lainaa koulujen rakentamiseen, tingittävä suunnitelmista ja tavoitteista uusien koulujen osalta – tai realisoitava kaupungin omaisuutta, listaa kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki kaupungin vaihtoehtoja selviytyä tilanteesta.

– Omaisuuden realisoinnin kohdalla puhutaan mahdollisesta energia- ja vesiyhtiön realisoimisesta, Pienimäki sanoo.
Joulukuussa 2019 Ähtärin kaupunginvaltuusto päätti lähteä selvittämään, mikä Ähtärin Energia- ja Vesi oy:n arvo markkinoilla olisi, jos se myytäisiin. Valtuusto teki arvonmäärityksen aloittamisesta päätöksen äänin 16 – 10.

– Eihän meillä ole tietoa siitä, mikä tällaisen yhtiön arvo markkinoilla on, kaupunginjohtaja Jarmo Pienimäki perustelee selvitystä.

Arvonmäärityspäätöksestä tehtiin valitus Vaasan hallinto-oikeuteen kuntalaisen toimesta. Nyt maanantaina (10.2.20) Ähtärin kaupunginhallitus antoi hallinto-oikeudelle vastineensa valitusasiaan.

Kaupunki katsoo kantanaan, että koska kyse on vasta asian valmistelusta, siitä ei tässä vaiheessa pitäisi vielä voida valittaa.
...naps...

Onko Ähtärin suunalla hommalaisia?

Muoks: Ähtärissä äänestys mennyt näin:

Ähtärin kaupunginvaltuuston kokous 9.12.2019
9.12.2019
§ 109 Ähtärin Energia ja Vesi Oy:n arvonmäärityksen käynnistäminen
Me allekirjoittaneet jätämme eriävän mielipiteen edellä mainitun pykälän 109 päätöksestä.
Perustelut:
-Mielestämme esitetty perustelematon suorahankinta KPMG Oy kanssa ilman kilpailutusta
on hankintalain vastainen.
-päätös arvonmäärityksen käynnistämistä ilman kustannustietoa on kunta-ja hankintalain
vastainen
-Uudelleen valmistelussa ei ole selvitetty perusteellisesti valtuuston kokouksessa 2.9.2019
pyydettyjä asioita:
1.tilatarpeet tulevina vuosina 7-10 vuoden päähän
2.Erilaiset rahoitusvaihtoehtoja siinä tapauksessa, että Ähtärin Energia ja Vesi
Oy säilyisi itsenäisenä yhtiönä
3.Perusteellinen selvitys investointien todellisesta tarpeesta (uimahalli,
yhteiskoulu, lukio) sekä mahdollisen Kampushankkeen vaikutukset
tilajärjestelyihin ja -tarpeisiin.
4.Tulevien vuosien väestökehitys
S.Selvitys kaupungin sijoitusten ja tonttien realisointien mahdolliset
vaikutukset investointien rahoittamiseen
6.Vesihuollon huoltovarmuus

Selvitystä, eli vihreän valon näyttämistä veden berneröinnille, kannattaneet:
Ahola Pirkko KESK   
Harju Risto  KOK
Kantola Kauko KESK
Kaskimäki Reija  KOK
Kiilunen Jukka-Pekka  KOK
Mäenpää Leena  KOK
Oikari Pirkko  KESK
Ollikainen Arja  KD
Pirttimäki Heimo KESK
Pusaa Elina  KESK
Riihimäki Hannu  KESK
Sulkava Iira  KESK
Vainio Kari  KOK
Teivaanmäki Anna-Mari KESK
Nortunen Juha  KESK
Hautoniemi Hannu KESK

Ja vastustaneet:
Hautakangas Helena  SDP
Hokkanen Heli  SDP
Huhtinen Anu  SDP
Järvinen Tapio  SDP
Kajander Ilkka KESK
Kivinummi Niina  SDP
Koiramäki Pirkko  SDP
Laine Seppo  VAS
Nyyssölä Timo  KESK
Palomäki Pauli  SDP

[Supernuiva]

^Ähtäri koki olevansa kriisissä jo 1980-luvulla, jolloin Suomella meni lujaa, eikä haja-asutusalueita pidetty tulevaisuudettomina!

Kaupunki lähti tuolloin siitä, että matkailun avulla saadaan työpaikkoja ja verotuloja. Joku sikäläinen kertoi minulle joskus, että kaikkineen monet epäonnistuneet matkailuhankkeet ovat tulleet maksamaan miljoonia. Mm. Mini-Suomi rautateineen ei ollut kuulemma halpa, nyt lähes kaikki on raunioina. Tappioita tuli kuulemma myös hyvinä vuosina, huonoina tappioita oli vain vieläkin enemmän. Mini-Suomeen oli rakennettu isolla rahalla paljon minikokoisia kopioita tunnetuista suomalaisista rakennuksista, joista kai vain enää muutamat ovat pystyssä, koska hyväkuntoisina niitä ei ole haluttu purkaa "tarpeettominakaan".

Pandat hankittiin huhujen mukaan siksi, jotta eläinpuisto pysyisi edes hengissä kävijämäärän kasvun kautta. Tämä sama "tietäjä" sanoi, että jo 2019 oli paljon hiljaisempi kuin panda-hypen vuosi 2018.

Kuntaan oli myös rakennettu ainakin aikanaan hyvin suuri hirsirakennus matkailua varten automuseoksi, nyt tämä rakennus toimii tiettävästi kirpputorina!

Matkailu ei ole vielä kuntaa nostanut, vaikka Tuurin kyläkauppa on "kivenheiton päässä".

Ähtärissä on paljon taloudellisia ongelmia, joten kaiken mahdollisen omaisuuden myynti houkuttelee aivan varmasti.

[Peltipaita]

Vesilaitoksen myynti on kuntalaisen ja kunnan rahoituksen kannalta ihan vastaava kuin kunnan lainanotto ja sen takaisin maksamiseen tarvittava veroäyrin nosto. Veden hinta nousee yhtä varmasti kuin vaihtoehtoisessa lainanotossa veroäyrin muodossa; paitsi että veden hinnan nousulle ei ole mitään rajaa. Tai voidaan toki sopia että veden hinnan nousulle on jokin katto. Tämä katto olisi järkevä asettaa sen suuruiseksi että olisi edullisempaa rahoittaa kunnan toimintaa vesilaitoksen myynnillä kuin hakea rahat markkinoilta.  On selvää että mikään sijoitusmielessä oleva yhtiö ei tarjoa rahaa alle markkinahintojen vesilaitoksen oston muodossa.

Suurituloiselle kuntalaiselle kunnan rahoittaminen vesilaskun muodossa on on tietenkin edullisempaa kuin veroäyrin korotuksen muodossa kun veden tarve on kaikilla ihmisillä sama. Vaikka ei siitäkään varmuudella mitään takeita ole. Saattaa lopulta käydä niin että suurituloinenkin itkee ja maksaa samalla kuin pienituloinen lopettaa peseytymisen ja pyykkäämisen.

[skyuu]

^^
Tuota miten omaisuuden myyminen on sama kuin lainanotto?

Sinulla on kolme lypsävää lehmää joiden maito menee kaikki omaan käyttöön. Kanalan katto pitää uusia, mitä teet?
a)Myyt yhden lehmän ja maksat kuluttamastasi maidosta 1/3 jollekin sutkille määrän n(maidon hinta, lypsyhinta, voitto+muut kivat kuten voiton kasvun odotus ja sutkin vähälahjaisen veljenpojan palkan) tästä hamaan tappiin.
b)Otat pankista lainaa ja pistät seuraavat 10v vähän ohuempaa makkarasiivua leipäs päälle.

Tietty tossa vaihtoehdossa b) tulee se vastaan että kunnan veroäyri on niinkuin väliaikainen bensavero eli se ei toki ikuna laske mutta pitää vaihtoedossa a) muistaa sekin että kanalan katto kun on uusittu niin jossain vaiheessa se navetankin katto pitää uusia. Niin ja ostaa uudet lehmät kun vanhat pitää myydä liimatehtaalle... ja arvaas osallistuuko se sutki 1/3 osuudella niitten lehmien ostoon? No ei helvatussa kun se sanoo että on ostanut 1/3 siitä lypsymäärästä eikä lehmistä ja haastaa sut oikeuteen jos lypsymäärä tippuu.

[nollatoleranssi]

Iltalehdessä on hyvä huomio osittain niistä taustasyistä, miksi kunnat ovat helposti harkitsemassa myyntiä eli vesijohtoverkostojen kuntoa pidetään huonona ja rahaa ei haluta investoida niihin.

Pääkirjoitus: Juoko Suomikin pian pullovettä? Hanaveden tulevaisuus on synkkä, jos mitään ei tehdä


Suomen vesijohtoverkosto rapistuu pelottavaa tahtia, eivätkä kunnat vesilaitoksineen pysty tällä hetkellä kehitystä pysäyttämään. Näin ollen suomalaiset, jotka ovat tottuneet pitämään hyvää hanavettä itsestäänselvyytenä, saattavat joutua tulevaisuudessa uuteen tilanteeseen.

Maan vesijohtoverkoista kuusi prosenttia on nyt jo erittäin huonossa kunnossa. Tämä käy ilmi Rakennetun omaisuuden tila 2019 -raportista.

Vesihuoltoon investoidaan myös joka vuosi merkittävästi vähemmän kuin korjausvelka edellyttäisi. Tieverkoston kunnosta ja korjausvelasta on puhuttu monta vuotta, mutta vedestä ei ole poliittista ääntä pidetty. Toisin kuin tiet, putket ovat poissa silmistä, joten myös helposti poissa mielestä. Toimiva vesihuolto on kuitenkin välttämättömyys ja myös turvallisuuskysymys.

Koska Suomen kunnilla on tätä nykyä lukematon määrä muitakin (taloudellisia) ongelmia, ei juuri vesihuoltoon investoiminen ole ollut viime vuosina monenkaan kuntapäättäjän prioriteettilistan kärjessä.
...
Vesijohtoverkoston tila on noussut voimalla julkisuuteen nyt, kun eri kunnissa on alettu pohtia vesilaitoksen yksityistämistä edes osittain. Etenkään pienillä kunnilla kun ei riitä oma osaaminen eikä resurssit vesihuollon pyörittämiseen.

Vesihuolto on lähtökohtaisesti kehno kohde yksityistettäväksi, koska sitä ei voi kilpailuttaa useille toimijalle. Yksityistäminen on kuluttajille hyvä vaihtoehto, jos he aidosti voivat valita eri toimittajista. Yksityinen yhtiö ratkaisee sinänsä kyllä kunnan akuutin resurssimurheen mutta ei mitenkään välttämättä paranna kuluttajakokemusta, olkoonkin että laki sallii vesimaksuista vain "kohtuullisen voiton" ja yksityistämisen voi tehdä myös määräajaksi.

Yhtiömuoto ei myöskään sellaisenaan ratkaise maan infrastruktuurin nopeasti heikkenevää tilaa. Putkistot rapistuvat vauhdilla, ilman että kansallista kokonaisratkaisua on olemassa. Kun suuri osa Suomen putkistosta on korjaamattomia ja peräisin 40-50 vuoden takaa, kasvaa korjausvelka dramaattisesti lähivuosina.
...
https://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/a/efb12ca9-f704-437b-bdd6-a544a72939bd

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Taitaa kuiteskin olla niin että romuimmat vesijohtoverkot ja laitokset eivät kelpaa sijoittajille. Monesti infraan sijoittamisessa on idea laiminlyödä kunnostukset ja ottaa kaikki massi osinkoina ulos.

[nollatoleranssi]

Taitaa kuiteskin olla niin että romuimmat vesijohtoverkot ja laitokset eivät kelpaa sijoittajille. Monesti infraan sijoittamisessa on idea laiminlyödä kunnostukset ja ottaa kaikki massi osinkoina ulos.

En ole täysin samaa mieltä. Sijoittajat voivat lähteä mukaan hyvin pitkällä aikajänteellä. Ensin voidaan investoida kymmeniä miljoonia euroja tai enemmän kertaluonteisesti korjauksiin, mutta sen jälkeen pakotetaan hintojen nostamiseen. Samoin arvo ei koskaan kokonaan laske eli tarvittaessa voidaan painostaa hintojen nousuun tai myydä osakkeet.

Kyllä nämä yksityistämishankkeet pitäisi torpata ajoissa. Samoin pitäisi miettiä vesijohtoverkoston kunnostustarpeita.

[Peltipaita]

^^
Tuota miten omaisuuden myyminen on sama kuin lainanotto?

Tuottavan omaisuuden myynti. Jos kunta vesilaitoksen myynnin jälkeen pitäisi kuntalaisten elintason ennallaan kompensoimalla korkeammat vesimaksut se joutuisi ottamaan velkaa. Näitä myyntejähän markkinoidaan että myymällä saamme hankittua yhtä ja toista, mutta totuus on se että rahat niihin uusiin hankkeisiin otetaan kuitenkin veroina tai maksuina. Kuntalaisen kannalta se on yksi ja sama köyhdyttääkö häntä kunta vai yksityinen yritys.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

^^
Tuota miten omaisuuden myyminen on sama kuin lainanotto?

Tuottavan omaisuuden myynti. Jos kunta vesilaitoksen myynnin jälkeen pitäisi kuntalaisten elintason ennallaan kompensoimalla korkeammat vesimaksut se joutuisi ottamaan velkaa. Näitä myyntejähän markkinoidaan että myymällä saamme hankittua yhtä ja toista, mutta totuus on se että rahat niihin uusiin hankkeisiin otetaan kuitenkin veroina tai maksuina. Kuntalaisen kannalta se on yksi ja sama köyhdyttääkö häntä kunta vai yksityinen yritys.

Kunnassa voi päättäjät vaihtaa, ja aloitaa talouden tervehdyttäminen. Yksityisen yhtiön tekemisiin on vaikea puuttua. Moni kunta saisi talouden kuntoon kun katsoisi ketä siellä on päättämässä.

[HMV]

Tämän kansalaisaloitteen äänikeräys on nyt näemmä päättynyt kun kannatusta on jo paljon yli tarvittavan.
" 89 345 kannatusilmoitusta, joista muualla kerättyjä 166 (lähetetty tarkastettavaksi) "
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/5966

Alkamassa on uusi kansalaisaloite, "Sähkö on meidän"
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/6134
Aloitteen päiväys on 1.3 eli silloin se ilmeisesti tulee kannatettavaksi.


Aloitteen sisältö

Esitämme, että tämän kansalaisaloitteen pohjalta käynnistetään valmistelu sellaisen lainsäädännön luomiseksi, jolla sähköverkot saadaan julkiseen omistukseen. Sen jälkeen omistus pidetään julkisen sektorin hallussa.


Perustelut

Sähkö on ihmiselämän kannalta välttämätön perushyödyke kuten ilma ja vesi. Kaikki tarvitsevat sähköä selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästään. Kaikki yhteiskunnan toimijat tarvitsevat sähköä jollain tapaa.

Sähköverkko on siirto- ja jakeluverkko eri tavoilla tuotetun sähköenergian toimittamiseksi sähkön loppukäyttäjille. Pitkillä välimatkoilla sähköä siirretään Suomessa kolmivaiheisina 10–400 kilovoltin jännitteillä. Mitä suuremmalla jännitteellä sähköä siirretään, niin sitä pienempi virta ja täten myös pienempi siirtohäviö. Jännite muunnetaan turvallisemmaksi ja laitteille sopivammaksi 230/400 voltin pienjännitteeksi eli verkkovirraksi häviöiden minimoimiseksi vasta lähellä kuluttajaa. Maaseudulla muuntaminen tapahtuu noin 1–3 kilometrin etäisyydellä, kaupungeissa lähempänäkin.
Sähköä voidaan siirtää tarvittavissa energiamäärissä ja etäisyyksissä ainoastaan johdoissa. Tähän tehtävään voi käyttää joko ilmajohtoja tai maakaapeleita.

Meillä on paljon huonoja kokemuksia sähkönsiirron yksityistämisestä. Sähkönsiirron yksityistäminen on nostanut siirron hintoja valtavasti ja sähkönsiirtoyritykset ovat tehneet huomattavan paljon voittoa kansalaisten kustannuksella.

Sähkönsiirrossa on kyse luonnollisesta monopolista, joka on järkevää pitää julkisessa omistuksessa. Muuten siitä tulee yksityinen monopoli, joka voi toimia miten haluaa ja korottaa hintoja kohtuuttomasti, kuten on jo käynyt Suomessa. Nämä kohtuuttomat korotukset aiheuttavat monelle kansalaiselle liian suuria taloudellisia vaikeuksia.

Sähköverkon omistajuudessa on myös kysymys turvallisuuspolitiikasta. Sähkö on kansalaisten hyvinvoinnin ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta olennainen toiminto, jolloin sen toimintavarmuus ja hallinnon avoimuus ovat kriittisiä tekijöitä. Julkisen sektorin hallinnassa voidaan taata varmemmin järjestelmän toimivuus myös kriisitilanteissa, kun yhteiskunnan etu on keskiössä liiketoiminnallisen kannattavuuden sijaan.

Julkista sektoria velvoittaa myös tietyt avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteet, jotka ovat olennaisia kansalaisten oikeusturvan kannalta. Näiden periaatteiden avulla kansalaisilla ja päättäjillä on mahdollista valvoa, että julkisomisteinen sähköverkko toimii hyvin kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti.

Esitämme, että tämän kansalaisaloitteen pohjalta käynnistetään valmistelu sellaisen lainsäädännön luomiseksi, jolla sähköverkot saatetaan julkiseen omistukseen ja pidetään julkisessa omistuksessa. Hyväksyessään tämän kansalaisaloitteen eduskunta edellyttää valtioneuvostoa ryhtymään lainvalmisteluun asiassa.

[Nuivinator]

Kaippa tostakin tulee banneri tänne.

[HMV]

"Sähkö on meidän! Sähköverkot julkiseen omistukseen!"

Uuden kansalaisaloitteen kannnatuskeräys on alkanut tänään.
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/6134

[Nuivinator]

Lieneeköhän tuota mainostettu missään muualla kuin täällä?

[Alaric]

Vesi on meidän -kansalaisaloite, joka velvoittaa pitämään vesihuollon julkisessa omistuksessa, on myötätuulessa maa- ja metsätalousvaliokunnassa Toivottavasti menee läpi myös eduskunnassa.

Mielenkiintoista nähdä vastustaako tätä joku.

https://twitter.com/KarnaMikko/status/1402880112043888642

[tweet]1402880112043888642[/tweet]

Hieno päivä. Esitimme juuri yksimielisesti maa- ja metsätalousvaliokunnassa, että eduskunta hyväksyy "vesi on meidän" -kansalaisaloitteen. Valtioneuvoston on nyt valmisteltava säädökset, joilla varmistetaan vesihuollon säilyminen julkisessa omistuksessa.

Sori vaan Jyväskylä.

[jetsku]

Jonkinlaiselta taloustiedepohjalta - loistava uutinen.

[Alaric]

Myös valtamediassa on ollut tästä valiokunnan esityksestä uutisia tänään.

Tämä on onneksi sellainen asia, josta kaikki eduskuntapuolueet lienevät valiokunnan ulkopuolellakin suunnilleen samaa mieltä ainakin julkisesti. Epäilen tosin varsinkin kokoomuksessa olevan myös niitä, jotka eri ilmapiirissä myisivät kaiken mitä irti lähtee.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/valiokunta-puoltaa-kansalaisaloitetta-vesihuollon-yksityistamisen-estamiseksi-mietinto-patistaa-hallitusta-lainvalmisteluun/8167002 (10.6.2021)

Valiokunta puoltaa kansalaisaloitetta vesihuollon yksityistämisen estämiseksi – mietintö patistaa hallitusta lainvalmisteluun

Maa- ja metsätalousvaliokunta esittää vesihuollon yksityistämisen estämistä ajavan kansalaisaloitteen hyväksymistä.

Asiaa ajava kansalaisaloite keräsi eduskuntakäsittelyyn vaadittavat tuki-ilmoitukset kahdessa päivässä.

Perusteena on muun muassa vesihuollon kuuluminen yhteiskunnan kriittiseen infrastruktuuriin. Lisäksi valiokunta huomauttaa, että julkisen sektorin vahvuudet palveluiden tuottamisessa liittyvät erityisesti tilanteisiin, joissa voiton tavoittelu ei tuota optimaalista tulosta esimerkiksi kilpailun puutteen vuoksi.

–  Ihmis- ja perusoikeuksien varmistamiseksi on tärkeää, että kansallinen lainsäädäntö takaa pinta- ja pohjavesien kestävän käytön, valiokunta kertoo tiedotteessaan.

Valiokunta edellyttää kansalaisaloitteen pohjalta, että valtioneuvosto käynnistää lainsäädännön valmistelun asiasta mahdollisimman pian vesihuoltolainsäädännön uudistuksen yhteydessä. Sillä olisi tarkoitus varmistaa julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa.

(...)

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/9bebff41-c773-4c7b-8949-359d79e14fed (10.6.2021)

Kansanedustaja: "Luonnollisten monopolien myyminen yksityisille sijoittajille on virhe" – Valiokunta esittää vesihuollon yksityistämistä vastustavan kansalaisaloitteen hyväksymistä

Maa- ja metsätalousvaliokunta esittää vesihuollon yksityistämistä vastustavan "Vesi on meidän"-kansalaisaloitteen hyväksymistä. Kansanedustaja Jenni Pitkon mukaan aloitteen läpimeno on käytännössä varma, sillä mietintö oli yksimielinen. Kansanedustaja Jari Myllykosken mukaan tiedetään jo kokemuksesta, että luonnollisten monopolien myyminen yksityisille sijoittajille on virhe.

Maa- ja metsätalousvaliokunta esittää yksimielisesti "Vesi on meidän"-kansalaisaloitteen hyväksymistä.

Kansalaisaloite vastustaa vesihuollon yksityistämistä.

Valiokunta edellyttää kansalaisaloitteen pohjalta, että valtioneuvosto käynnistää mahdollisimman pian vesihuoltolainsäädännön uudistuksen yhteydessä lainsäädännön valmistelun, jolla varmistetaan julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa.

(...)

Vasemmistoliiton kansanedustaja ja maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Jari Myllykoski kertoo tiedotteessa olevansa enemmän kuin tyytyväinen valiokunnan päätökseen.

"Vesi on elämän edellytys ja ihmisoikeus, ei kauppatavaraa. Se on kansallisomaisuutta, jonka tulee säilyä kansan omistuksessa", toteaa Myllykoski.

"Kokemuksesta tiedämme, että luonnollisten monopolien myyminen yksityisille sijoittajille on virhe. Se oli virhe sähköverkkojen kohdalla ja se olisi ollut virhe vesihuollon kohdalla", Myllykoski sanoo.

(...)

[Alaric]

Vesi on meidän -kansalaisaloite hyväksyttiin yksimielisesti eduskunnassa. Helvetin hieno juttu!

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/ad1e038d-846e-4e6c-b886-b386bba02640 (9.9.2021)

Suomi estää vesihuollon yksityistämisen – Kansalaisaloitteen tekijä hämmästyi: "Eduskunta hyväksynyt yksimielisesti"

Vesihuollon yksityistämisen estämiseen tähtäävä kansalaisaloite on kolmas hyväksytty kansalaisaloite – ja ainoa eduskunnan yksimielisesti hyväksymä. Aloitteen alullepanijakin hämmästyi puolueiden laajaa tukea.

Kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen estämisestä Suomessa hyväksyttiin keskiviikkona eduskunnassa. Aloite hyväksyttiin poikkeuksellisesti yksimielisesti, eli sitä tukivat kaikki eduskuntapuolueet. Eduskunnassa alkaa näin ollen lainsäädännön valmistelu.

Käsittelyn pohjana oli eduskunnan maa‑ ja metsätalousvaliokunnan mietintö, joka tuki aloitteen hyväksymistä ja esitti sen pohjalta, "että valtioneuvosto ryhtyy mahdollisimman ripeästi toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön valmistelemiseksi, jolla varmistetaan kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa".

Kansalaisaloitteen alullepanijoihin kuuluva vasemmistoliiton paikallisvaikuttaja, Oulun varavaltuutettu Olli Kohonen iloitsee eduskunnan ratkaisusta Puheenvuoron blogikirjoituksessaan.

(...)

Kansalaisaloitteessa esitetään, että Suomeen luodaan lainsäädäntö, jolla estetään julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen myyminen kaupallisille yksityisille toimijoille. Nykyinen omistus pidetään julkisen sektorin hallussa, aloitteessa linjataan.

"Vesihuollon yksityistäminen on nimittäin osoittautunut kaikkialla maailmassa suunnattoman suureksi virheeksi. Se on aiheuttanut veden hinnan nousua, laadun huonontumista ja ympäristö on kärsinyt tästä älyttömästä voitontavoittelusta. Vesihuoltoon ei nimittäin voi syntyä edes kilpailua sen ollessa luonnollinen monopoli. Ei kukaan rakenna kaksia vesijohtoja tai viemäreitä", Kohonen muistuttaa aloitteen perusteluista blogissaan.

"Niin monet kaupungit ovat jälleenkunnallistaneet vesihuollon, maksettua ennen sitä kalliin laskun. Vesihuollon antaminen bisnespohjaiseksi on todella ongelmallista myös terveysturvallisuuden näkökulmasta. Luulisi, että olisimme tämän pandemian aikana jo sen merkityksen oppineet."

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk) muistutti eduskunnassa, että aloitteen taustalla oli etenkin Jyväskylän kaupungin päätös yksityistää vesihuoltoaan. Jyväskylä perui aikeensa kuntalaisten voimakkaan vastustuksen seurauksena.

"Kun puhumme vesihuollosta, emme puhu mistään pienestä asiasta. Meillä on Suomessa esimerkki siitä, mitä tapahtui, kun sähköverkot yksityistettiin. Hinnat nousevat, vaikka kaikki lainsäätäjät yrittävät tehdä parhaansa, että näin ei tapahtuisi, mutta sitä ei tahdo pystyä pidättelemään, suitsia ei pysty keksimään", Kalmari sanoi.

(...)

[JoKaGO]

Vesi on meidän -kansalaisaloite hyväksyttiin yksimielisesti eduskunnassa. Helvetin hieno juttu!

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/us/ad1e038d-846e-4e6c-b886-b386bba02640 (9.9.2021)

Suomi estää vesihuollon yksityistämisen – Kansalaisaloitteen tekijä hämmästyi: "Eduskunta hyväksynyt yksimielisesti"

Vesihuollon yksityistämisen estämiseen tähtäävä kansalaisaloite on kolmas hyväksytty kansalaisaloite – ja ainoa eduskunnan yksimielisesti hyväksymä. Aloitteen alullepanijakin hämmästyi puolueiden laajaa tukea.

Kansalaisaloite vesihuollon yksityistämisen estämisestä Suomessa hyväksyttiin keskiviikkona eduskunnassa. Aloite hyväksyttiin poikkeuksellisesti yksimielisesti, eli sitä tukivat kaikki eduskuntapuolueet. Eduskunnassa alkaa näin ollen lainsäädännön valmistelu.

Käsittelyn pohjana oli eduskunnan maa‑ ja metsätalousvaliokunnan mietintö, joka tuki aloitteen hyväksymistä ja esitti sen pohjalta, "että valtioneuvosto ryhtyy mahdollisimman ripeästi toimenpiteisiin sellaisen lainsäädännön valmistelemiseksi, jolla varmistetaan kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen säilyminen kuntien omistuksessa ja määräysvallassa".

Kansalaisaloitteen alullepanijoihin kuuluva vasemmistoliiton paikallisvaikuttaja, Oulun varavaltuutettu Olli Kohonen iloitsee eduskunnan ratkaisusta Puheenvuoron blogikirjoituksessaan.

(...)

Kansalaisaloitteessa esitetään, että Suomeen luodaan lainsäädäntö, jolla estetään julkisomisteisten vesihuoltotoimintojen myyminen kaupallisille yksityisille toimijoille. Nykyinen omistus pidetään julkisen sektorin hallussa, aloitteessa linjataan.

"Vesihuollon yksityistäminen on nimittäin osoittautunut kaikkialla maailmassa suunnattoman suureksi virheeksi. Se on aiheuttanut veden hinnan nousua, laadun huonontumista ja ympäristö on kärsinyt tästä älyttömästä voitontavoittelusta. Vesihuoltoon ei nimittäin voi syntyä edes kilpailua sen ollessa luonnollinen monopoli. Ei kukaan rakenna kaksia vesijohtoja tai viemäreitä", Kohonen muistuttaa aloitteen perusteluista blogissaan.

"Niin monet kaupungit ovat jälleenkunnallistaneet vesihuollon, maksettua ennen sitä kalliin laskun. Vesihuollon antaminen bisnespohjaiseksi on todella ongelmallista myös terveysturvallisuuden näkökulmasta. Luulisi, että olisimme tämän pandemian aikana jo sen merkityksen oppineet."

Maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja Anne Kalmari (kesk) muistutti eduskunnassa, että aloitteen taustalla oli etenkin Jyväskylän kaupungin päätös yksityistää vesihuoltoaan. Jyväskylä perui aikeensa kuntalaisten voimakkaan vastustuksen seurauksena.

"Kun puhumme vesihuollosta, emme puhu mistään pienestä asiasta. Meillä on Suomessa esimerkki siitä, mitä tapahtui, kun sähköverkot yksityistettiin. Hinnat nousevat, vaikka kaikki lainsäätäjät yrittävät tehdä parhaansa, että näin ei tapahtuisi, mutta sitä ei tahdo pystyä pidättelemään, suitsia ei pysty keksimään", Kalmari sanoi.

(...)

Uskomattoman hyvä uutinen!

Tosin, Tampere Vesi (taitaa kuitenkin olla jo vaihdettu Tampereen vesi -nimeen) mainosti itseään raivokkaasti vuosikaudet Tampereen Ilveksen otteluissa. Pelkäsivät varmaankin, että joku toinen toimija tulee pian kilpailemaan sen kanssa vedenjakelusta Tampereella.
Hukkaan meni nuokin mainoseurot lopulta, ja minäKIN perkele maksoin tuosta osan, vaikka en olisi halunnut 

[Viimeinen suomalainen]

Sähköverkko, tv-kanavat jne. vielä takaisin Suomen kansan omistukseen! Hieno juttu tämä vesihomma, lierot saivat nokilleen...

[ikuturso]

Tosin, Tampere Vesi (taitaa kuitenkin olla jo vaihdettu Tampereen vesi -nimeen) mainosti itseään raivokkaasti vuosikaudet Tampereen Ilveksen otteluissa. Pelkäsivät varmaankin, että joku toinen toimija tulee pian kilpailemaan sen kanssa vedenjakelusta Tampereella.
Hukkaan meni nuokin mainoseurot lopulta, ja minäKIN perkele maksoin tuosta osan, vaikka en olisi halunnut 

Mitä luulet, vaikuttaako tämä siihen tekopohjavesihankkeeseen? Monethan ovat epäilleet, että sen takana on ollut ajatus yksityistämisestä?

-i-

[sutki]

Kansalaiset ovat tyytyväisiä. Kansanedustajat ovat tyytyväisiä. Aplodien paikka?

Niin, mitä se vesi + jätevesi maksaa? Ettei vaan kansaa taas ole kusetettu törkeän piiloverotuksen muodossa?

https://yle.fi/uutiset/3-9873444 uutisessa kerrottu hintatietoja vuodelta 2017.

Ja vertailun vuoksi suureksi saatanaksi uutisoiitu Tallinnan vesihuollon yksityistäminen, missä neukkuajan vesi- ja viemärisysteemit on saatu uudistettua: Vesi- sekä jätevesitariffit Tallinnassa:
https://tallinnavesi.ee/en/customers-2/paying-bills/price-lists-for-water-and-sewerage-services/

Kuka kusettaa ja ketä näissä vesiasioissa? Voisiko se yksityinen olla tehokkaampi, kuin pöhöttynyt julkinen vesilaitos?

[Punaniska]

Kansalaiset ovat tyytyväisiä. Kansanedustajat ovat tyytyväisiä. Aplodien paikka?

Niin, mitä se vesi + jätevesi maksaa? Ettei vaan kansaa taas ole kusetettu törkeän piiloverotuksen muodossa?

https://yle.fi/uutiset/3-9873444 uutisessa kerrottu hintatietoja vuodelta 2017.

Ja vertailun vuoksi suureksi saatanaksi uutisoiitu Tallinnan vesihuollon yksityistäminen, missä neukkuajan vesi- ja viemärisysteemit on saatu uudistettua: Vesi- sekä jätevesitariffit Tallinnassa:
https://tallinnavesi.ee/en/customers-2/paying-bills/price-lists-for-water-and-sewerage-services/

Kuka kusettaa ja ketä näissä vesiasioissa? Voisiko se yksityinen olla tehokkaampi, kuin pöhöttynyt julkinen vesilaitos?

Ne julkiset vesilaitokset eivät ole pöhöttyneitä. Kaikki on vedetty minimiin jo aikaa sitten kustannustehokkuuden nimissä.

[ikuturso]

Tuolla puhuttiin myös sähköverkkojen yksityistämisestä ja siinä tapahtuneesta virheestä.

Kommarithan sitä vastustivat. Caruna maksoi 2,55 miljardia Fortumin verkoista. Siellähän getoverit ottaa valtion velkaa ja lappaa sitä Italiaankin.

Ostakaa nyt kommarit edes ne sähköverkot ja vaikka tv-jakeluverkko takaisin kansalliseen omistukseen. Vaikka se paska ei kuluttajalle halpenisi, saisitte ainakin voitot ja verotulot valtion kassaan.

-i-

[Ajatolloh]

Ja vertailun vuoksi suureksi saatanaksi uutisoiitu Tallinnan vesihuollon yksityistäminen, missä neukkuajan vesi- ja viemärisysteemit on saatu uudistettua: Vesi- sekä jätevesitariffit Tallinnassa:
https://tallinnavesi.ee/en/customers-2/paying-bills/price-lists-for-water-and-sewerage-services/

Kuka kusettaa ja ketä näissä vesiasioissa? Voisiko se yksityinen olla tehokkaampi, kuin pöhöttynyt julkinen vesilaitos?

Tallinnan vesi, vesikuution hinta "kotitalousasiakas" 1.27 e/m3 ja yritysasiakas 3.42 e/m3. (hieman keinotekoinen jako tuo kotitalous vs yritys, ilmeisesti tuossa piilosubventoidaan kotitalouksien vedenhintaa rokottamalla yrityksiä enemmän. On vaikea sanoa ilman kulutustilastoja, mikä on veden todellinen hinta Tallinnassa, mutta vedetään viivoittimella keskeltä halki eli (3.42 +1.27) / 2 = 2.35 euroa kuutiolta (alv 0).

Helsingin vesi laskuttaa vesikuutiota 1.23 + 1.44 = 2.67 e/m3.  HSY:n vesi on laadultaan Tallinnan vettä parempaa kaikin puolin, esim. toimii pesussa paremmin. Jätevedestä otetaan talteen lämpö jne.  En nyt sanoisi, että Tallinnassa yksityinen puoli nyt tässä mitenkään ihmeellisen paremmin onnistuu, 2.35 vs 2.67 ei ole ihmeellinen ero ottaen huomioon laatuerot.

Kaikenlisäksi pitää muistaa, että virolaiset itse varoittavat meitä että vituix meni:

Kun Tallinna yksityisti vesihuoltonsa, melkein kaikki meni pieleen – "Älkää tehkö Suomessa näitä virheitä", sanoo kilpailuviraston johtaja. Yksityistämisen jälkeen veden hinta Tallinnassa moninkertaistui. Ongelmien korjaaminen vei lähes 20 vuotta.

Lainaus yllä ja pari muuta alempana lähteestä: https://yle.fi/uutiset/3-11199294

Sen neukkuputkijärjestelmän saneerauksen maksoi muuten Suomi ja Ruotsi. Ei ylistämäsi yksityinen järjestelmä. Kun otetaan huomioon tuo niin Tallinnan vesihän on surkea. HSY sentään maksaa  verkostokulunsa itse. Veden hinta ei poikkea silti oleellisesti Tallinnasta ja laatu paljon parempi!

Neuvostovuosien jäljiltä surkeassa kunnossa ollut Tallinnan putkiverkosto oli saneerattu yhteistyössä Suomen ja Ruotsin kanssa, ja kunnostettu vesilaitos oli houkutteleva investointi kansainvälisille yrityksille.
...
Lisäksi yhtiö irtisanoi reilun kolmasosan vesilaitoksen työntekijöistä. Koko aiempi johto sai potkut ja tilalle astuivat uudet brittiläiset johtajat.

Tallinna oli päättänyt yksityistää vesipalvelunsa siinä toivossa, että uudet omistajat toisivat pääomia kunnalle. Toive osoittautui turhaksi. Lähes kaikki tuotto maksettiin osinkoina yrityksen omistajille.

Heti ensimmäisenä vuonna omistajat nostivat lähes kahdeksankertaiset osingot yhtiön voittoon nähden. Tällä tavoin yhtiö puhdistettiin monien edellisvuosien tuloksesta.

---
Mitä tulee veden laatuun Tallinassa, niin ilmeisesti se täyttää jotenkuten turvallisen juomaveden määritelmät, mutta kukaan ei pidä sitä ainakaan hyvän makuisena. Helsingin vesi ei toki Lapin parhaille pohjavesille pärjää, mutta useimmat ihmiset pitävät Helsingin vettä yllättävän hyvän makuisena suuren kaupungin vedeksi. Eroa on myös vesivarannoissa. Tallinnan veden varastona on Ülemisten järvi, joka on matala, liejupohjainen ja kukkii herkästi kesäisin levää. Eipä se ylistetty yksityinen vesihuolto ole saanut sitä kuntoon.

HSY ottaa vetensä Päijänteestä ja hyvin syvältä, kaukana mahdollisista leväkukinnoista (joita ei Päijänteellä juuri riesana ole).

Jatkuvaa on debatti Tallinnan veden juomakelpoisuudesta mitä googlella tulee vastaan jos asiaa hakee:

Tallinnan hanavesi on puhdasta ja juomakelpoista muttei erityisen hyvän makuista, mikä johtuu veden korkeasta kalkkipitoisuudesta.

Kannattaa kuitenkin huomioida, ettei virolainen vesijohtovesi tunnu sopivan kaikkien suomalaisten vatsoille. Kyse ei ole niinkään vesijohtoveden mahdollisesta epäpuhtaudesta vaan erilaisesta bakteerikannasta, joka voi saada elimistön sekaisin.

Tosin vain pieni osa vaikkapa Pärnun suomalaisvieraista tuntuu sairastuneen kraanavedestä.

Jos haluat pelata varman päälle, juo pullovettä.

Lopuksi lisää märkää rättiä naamalle näille luonnollisten monopolien yksityistämismantraajille (tämä pitäisi kyllä ihan arkijärjelläkin osata käsittää ilman että dosentti vääntää rautalankaa mutta näemmä ei kaikilta hommalaislta onnistu... )

Dosentti Petri Juuti Tampereen yliopiston vesihuoltopalvelujen tutkimusryhmästä kertoo Ylelle, ettei vesihuollon yksityistämisestä ole maailmalla juurikaan hyviä esimerkkejä.

– Yksityistämisellä tavoitellaan yleensä vapaata kilpailua, joka toisi mukanaan matalammat kustannukset ja paremmat palvelut, hän sanoo.

– Mutta yksityistämisen puolustajat unohtavat helposti, että vesihuolto on luonnollinen monopoli. Markkinat eivät toimi luonnollisessa monopolissa, kun kuluttajat eivät voi valita, kenen palveluja ostavat.

Monissa kaupungeissa vesihuollon yksityistäminen ei olekaan Juutin mukaan vastannut odotuksia. Päinvastoin. Kuluttajahinnat ovat nousseet, investointeja esimerkiksi infrastruktuuriin on tehty vähemmän ja palvelu on heikentynyt.

Kansainvälinen trendi onkin nyt aiemmin yksityistettyjen palvelujen kunnallistaminen.

[sutki]

Eli kun vesilaitos on putsattu pöhöstä, mutta veden ja jäteveden hinta on korkea, voidaan puhua piiloverosta. Sama lienee Carunan laita? Caruna myytiin ulkomaisille sijoittajille ja paikalliset kuntien omistamat sähkönjakeluverkkoyhtiöt nostivat myös hintojaan eli tässäkin tapauksessa kyse on piiloverotuksesta.
Yllättävästi poliitikoille ja suurelle osaa kuntalaisia käy kun niin vesi- kuin sähköyhtiöt tulouttavat ylisuuret voitot kunnan kassaan piiloveron muodossa?
Toki parempi tuo on minullekin hyvätuloisena kuin veroäyrin nostaminen.

Vaihtoehtona olisi tietysti edullisemmat veden- sekä sähkönsiirtohinnat, mutta edellyttäisi leikkauksia jostakin toisaalta. Jäisi uusi uimahalli rakentamatta jne.

[Ajatolloh]

^Mistä ihmeen piiiloverosta sinä @sutki nyt vouhotat?

Kunnan kassaan?  Minusta useimmat noista kunnallisista vesiyhtiöistä toimii ihan osakeyhtiömuotoisina. Kunnan ja vesiyhtiön kassat ovat siis erillään. Ellei vesiyhtiö maksa reippaita osinkoja omistajalleen, niin ei se kassa mitenkään kuntaa hyödytä. Kerro meille esimerkki vesiyhtiöstä, jossa tuollaista piiloverotusta eli ylisuuria osinkoja esiintyy?

Vaihtoehtona olisi tietysti edullisemmat veden- sekä sähkönsiirtohinnat, mutta edellyttäisi leikkauksia jostakin toisaalta. Jäisi uusi uimahalli rakentamatta jne.

Eli miten sinä toteutat luonnolliseen monopoliin kilpailumekanismin? Dosentitkaan eivät tiedä, joten sinähän voisit nyt tehdä maailman taloushistoriaa kertomalla sen meille?  (Tuosta voi napsua jopa talouden nobel-palkintoa, joten älä suotta pidä kynttilääsi vakan alla)

(Ylläoleva viesti on täyttä sarkasmia. Ei sinulla mitään ratkaisua ole. Et vain ole ymmärtänyt asiaa kunnollisesti)

[JoKaGO]

^Ulkomaalaiset infran omistajat pistävät liiviin kaiken ja ylikin.
Yhtiöitetty vesilaitos tosin voi kärsiä pöhöstä, virkakyöstien ylimäärästä, mutta se on tässä silti pienempi paha.

[JoKaGO]

Mitä luulet, vaikuttaako tämä siihen tekopohjavesihankkeeseen? Monethan ovat epäilleet, että sen takana on ollut ajatus yksityistämisestä?

-i-

Muistelin, että Tavase(?) olisi jo kuollut ja kuopattu, eikä sitä nosteta enää esiin.

Katsoin googlesta ja löysin:
https://www.tavase.fi/fi/ajankohtaista.html

Ei ole kovin tuoreita tiedotteita, joten ...

[MikkoAP]

^Ulkomaalaiset infran omistajat pistävät liiviin kaiken ja ylikin.
Yhtiöitetty vesilaitos tosin voi kärsiä pöhöstä, virkakyöstien ylimäärästä, mutta se on tässä silti pienempi paha.

Näin on. Varmasti siinä tapauksessa laitos olisi virtaviivaisempi, mutta senttiäkään siitä koituvasta säästöstä ei päätyisi kuluttajalle.

Henkilöstö vedettäisiin absoluuttiseen minimiin ja sen seurauksena myös huolto jne.

Hintaa, siis käytännössä veroa, revittäisiin niin paljon kuin mahdollista ja myös keksittäisiin uusia maksuja, siis veroja, vrt. yksityisten hoitokotien maksut vessapaperirullien vaihdosta. Tämä kaikki tietenkin näkyisi firman tilinauhassa mojovina voittoina, mitä yksityistämisintoilijat itsessään käyttäisivät todisteena yksityisen sektorin ylivertaisuudesta.